Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015
Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen edistäminen bijätteen lajittelua ja kmpstintia lisäämällä Rahitus: Prin kaupunki ja Ympäristöministeriö Tteutus: ympäristövirast
Määritelmiä Rukahävikillä tarkitetaan rukaa, jka alun perin lisi llut syömäkelpista, mutta jka syystä tai tisesta jää syömättä. Rukahävikkiä vidaan estää päätymästä rukajätteeksi. Rukajäte eli keittiöbijäte n rskiin heitettyä rukaa (rukahävikki + syömäkelvtn keittiöjäte). Bijäte tarkittaa bihajavaa jätettä, jka n peräisin keittiöstä (keittiöbijäte) tai puutarhasta (puutarhajäte).
Hankkeen tausta ja tarve Ruan tuhlaaminen eklgisesti, taludellisesti ja ssiaalisesti kestämätöntä Rukaketjun eri vaiheista syntyneet ympäristövaikutukset Turhaan tehty työ Lunnnvarjen rajallisuus Taluden niukkuus Köyhyyden ja eriarvisuuden lisääntyminen Ravinteiden tuhlaaminen eklgisesti kestämätöntä Maapalln ravinnevarjen rajallisuus ja ravinteiden karkaaminen vääriin paikkihin tekevät ravinteiden kierrätyksestä tärkeää Bijätteen mukana ravinteet virtaavat pis Prin seudulta Jätteenpltssa ravinteet menetetään lpullisesti Lisäksi märkä bijäte heikentää pltetun jätteen lämpöarva ja tuhlaa energiaa
Hankkeen sisältö Kmpstinnin pastuskeskus Ravinteet kiertn kmpstimalla Kmpstintikurssit Rukahävikki hyötykäyttöön syömällä Syömättä jäänyt kuluruka työttömille ja eläkeläisille Ravinnepankki hanke Tietisuuden lisääminen eklgisilla ktikutsuilla Kierrätyskutsut Kmpstintikutsut Ekkkkikutsut
Miten lisi ekkutsut teillä? Eklgiset ktikutsut = kaupattmat ekkutsut Mukavaa yhdessäla tärkeän asian äärellä Kutsu kavereita ja keitä kaffetta Valinnainen teema Kierrätys Kmpstinti Ekkkki Emännänlahja järjestäjälle
Eurpan jätteen vähentämisen viikk 21.-29.11.2015 Tempaus materiaalitehkkuuden, kierttaluden ja lunnnvarja säästävän arjen pulesta Teema 2015: VÄHEMMÄLLÄ ENEMMÄN
Ruan heittäminen rskiin Ruka aiheuttaa neljänneksen ilmastvaikutuksistamme ja klmanneksen muista ympäristövaikutuksistamme. Suurin sa ruan ympäristövaikutuksista syntyy maanviljelyssä ja eläintutannssa. Tiseksi eniten päästöjä syntyy ruan valmistuksesta ja säilytyksestä ktna. Ympäristövaikutuksia syntyy myös elintarviketellisuudesta, kuljetuksista, pakkauksista ja kaupasta, mutta niiden suudet vat pienempiä. Mitä pidemmälle jalstettua, kauempana tutettua ja raskaammin pakattua ruka n, sitä enemmän sen valmistus kuluttaa ympäristöä. OSTA MITÄ SYÖT, SYÖ MITÄ OSTAT
Rukahävikin synty Sumessa Kauppa 17 % Ravitsemuspalvelut 20 % Ktitaludet 35 % Syömäkelpisesta ruasta jää syömättä 10-15 % vusittain yhteensä 335-460 miljnaa kila henkeä khden 62-86 kg Elintarviketellisuus 28 % ktitaluksissa 24 kg ja 125 henkeä khden Nelihenkinen perhe visi käydä vuden aikana hukkaan heittämäänsä rukaa vastaavalla summalla jk kahdeksan kertaa elkuvissa, klmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälmalla. (Lähde: HSY)
Ruan pisheittämisen yleisimmät syyt Ruka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei haluta ttaa riskiä 9 % Muut syyt 7 % Ei haluttu enää syödä 10 % Rukaa valmistettiin liikaa 13 % Jäi lautastähteeksi 14 % Ruka n pilaantunut 28 % Päiväys n vanhentunut 19 % Maailmanlaajuisesti rukaa menee tutantja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan vusittain yhteensä 1300 miljnaa tnnia, jka vastaa nin 25 30 prsenttia kaikesta maapalllla tutetusta ruasta. On arviitu, että tällä määrällä vitaisiin rukkia jpa kaksi miljardia ihmistä lisää. (FAO)
Näillä rukimme rskista Sumalaiset heittävät eniten pis vihanneksia, maittutteita ja ktna valmistettua rukaa. Ktna valmistetun ruan pisheittäminen n erityisen harmillista, kska sen suunnitteluun ja tekemiseen n kulunut rutkasti aikaa ja rahaa. Maittutteita, jilla myös n suuri hiilijalanjälki, menee ktitaluksissa hukkaan jpa 20 miljnaa kila. Turetta lihaa ja kalaa sekä nutrukia päätyy rskapusseihin kumpaakin 11 miljnaa kila vudessa. Vusittain ktitaluksissa heitetään rskiin: Vihanneksia ja juureksia Perunaa Ktna valmistettua rukaa Leipää Maittutteita Juusta Lihaa, kalaa ja kananmunia Hampurilaisia, pizzja Ppcrnia, sipsejä, makeisia, ym. 22 miljnaa kila 8 miljnaa kila 21 miljnaa kila 12 miljnaa kila 20 miljnaa kila 2,3 miljnaa kila 11 miljnaa kila 11 miljnaa kila 300 000 kila Lähde: Fdspill-tutkimus, MTT
- Pakasta ylimääräinen - Pidä jämärukapäiviä - Idei tähteistä uutta - Rumakin ansaitsee rakkautta HYÖDYNNÄ TÄHTEET SUUNNITTELE OSTOKSET ARVIOI - Inventi kaapit - Tee rukalista ja sitten stslista - Älä lankea hukutuksiin - Hulehdi kylmäketjusta SÄILYTÄ OIKEIN - Järjestä kaapit - Sujaa ruat - Merkitse päivämäärät - Perusta KÄYTÄ HETI - sast - Maltti n valttia myös annstelussa - Tarkkaile päiväyksiä ja seuraa ruan kunta - Luta aisteihin Rukahävikin vähentäminen
Ekkkki ajattelee ympäristöä Lähde: www.martat.fi/ekkkki Valitse viisaasti Lähiruka, kausiruka, lumuruka, reilusti tutettu ruka ja kasvisruka vat ympäristön (ja terveyden) kannalta parempia valintja Vähennä energiankulutusta liikenne mudstaa isn sa ruan ympäristövaikutuksista: harvenna kauppareissuja, pyöräile tai kävele kauppaan timi energiatehkkaasti keittiössä Vähennä jätettä ja kierrätä Muvikasseissa ja pusseista, ylipakatuista tutteista ja kertakäyttöastiista n helpp lupua Vain lajitellut jätteet vidaan kierrättää Älä ruki hukkaa
Yhteystiedt Tiina Tivnen prjektipäällikkö Prin kaupungin ympäristövirast Valtakatu 11 28100 PORI Puh. 044 701 0214 tiina.m.tivnen@pri.fi ravinnepankki@pri.fi www.pri.fi/ravinnepankki