HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Pöytäkirja 1 (47) Kokoustiedot Aika 21.05.2018 maanantai klo 8:30-10:55 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 62 Talousarvion 2019 tavoiteasetanta ja valmistelun periaatteet sekä taloussuunnitelman 2019 2021 linjaukset 63 Muutosesitys talousarvion 2018 investointiosaan ja vuoden 2018 hankeohjelman tarkistaminen 64 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 ja hallituksen sen johdosta antama lausunto 65 Hallintosäännössä määrättyjen hankintavaltuuksien muuttaminen ja keskittäminen 66 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Hyks-erityisvastuualueelle vuonna 2017 alkaneelle valtuustokaudelle 67 Töölön sairaalan kiinteistön myynti ja takaisinvuokraus 33 68 Jorvin sairaalan K-leikkausosaston ja alapuolisten tilojen peruskorjauksen hankesuunnitelma ja investoinnin esittäminen valtuustolle 69 Museotoimikunnan asettaminen 39 70 Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 71 Muut asiat 44 5 21 25 26 30 37 43

Pöytäkirja 2 (47) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja, -10.35, -71 Helka Hosia Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi, 9.30-, 64 - Pertti Panula Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale, 8.40-, 62 - Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Mikko Pöri, 8.35-, 62 - Muut osallistujat Maija Anttila, valtuuston I vpj. 8.45-, 62 - Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja esittelijä Mari Frostell, talousjohtaja virkamies Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri virkamies Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja virkamies Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja virkamies Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja virkamies Petri Bono, johtava ylilääkäri virkamies Lauri Tanner, hallintojohtaja sihteeri

Pöytäkirja 3 (47) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki 21.5.2018 Pirkko Letto Sirpa Peura Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu 21.5.2018 kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

Pöytäkirja 4 (47) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sirpa Peura (varalle Katrina Harjuhahto- Madetoja) ja Pirkko Letto (varalle Petri Kajander).

Pöytäkirja 5 (47) 62 62 Asianro HUS/1587/2018 Talousarvion 2019 tavoiteasetanta ja valmistelun periaatteet sekä taloussuunnitelman 2019 2021 linjaukset Selostus Yleistä Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman 2019 2021 pohjana on edellisellä valtuustokaudella hyväksytty strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita kehittämällä parannetaan HUS:n kilpailukykyä, toiminnan tuottavuutta ja samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Valtioneuvoston tavoitteena on valmistella maakunta ja sote-uudistus astumaan voimaan 1.1.2020 alkaen. Tuolloin HUS:n toiminta nykyisessä muodossa lakkaa ja HUS sulautuu osaksi Uudenmaan maakunnan sotejärjestelmää. Muutos katkaisee taloussuunnittelukauden 2019 2021. HUS-kuntayhtymän toimintaa ja taloutta suunnitellaan kuitenkin toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan tulevaan maakuntarakenteeseen. Vuoden 2019 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja soteuudistukseen aktiivisesti osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUS:ssa tulee oletettavasti olemaan merkittävä. Uudistukseen käytettävästä työpanoksesta huolimatta HUS:n nykyisten toimintojen jatkuvuus ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Tämä edellyttää aikaisempaa tarkempaa kehittämisen priorisointia ja valintoja ajankäytöstä. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2020 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden maakuntaorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu ensimmäisessä vaiheessa hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta eli vuodet 2019 2022. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2019 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän kaikkien muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion.

Pöytäkirja 6 (47) 62 Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Taloussuunnittelukaudella vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Siten suunnitteluprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja toiminnan syy-seuraussuhteet tulevat paremmin esille. Muutos edellyttää budjettivastuullisten esimiesten osallistamista ja sitouttamista toiminnan ja talouden suunnitteluun. Sekä työpanoksella että euromäärällä mitattuna HUS:n historian suurin yksittäinen toiminnan muutos- ja kehityshanke Apotti etenee kohti ensimmäisiä käyttöönottoja. Apotin käyttöönotto käynnistyy marraskuussa 2018 Peijaksen sairaalassa ja lokakuussa 2019 kaikissa muissa HUS:n sairaaloissa. Ennen käyttöönottoa jokainen järjestelmän käyttäjä läpikäy kahden päivän mittaisen koulutuksen. Häiriöttömän tuotannon varmistamiseksi loppukäyttäjäkoulutusten toteuttaminen edellyttää sijaisjärjestelyjä. Käyttöönoton yhteyteen tullaan lisäksi resurssoimaan HUS:n eri yksiköihin Apotti tukihenkilöitä. Em. järjestelyillä pyritään varmistamaan mahdollisimman joustava käyttöönotto. Käyttöönotosta aiheutuu edellä mainittuja kertaluontoisia kustannuksia, jotka vuoden 2019 osalta vaikuttavat heikentävästi toiminnan tuottavuuteen. Tämä huomioidaan tavoiteasetannassa ja sillä on vaikutus jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen esittelytekstissä myöhemmin esitettävällä tavalla. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Vuosien 2018-2019 aikana valmistaudutaan aktiivisesti tämän hetkisen arvion mukaan 1.1.2020 alkavaan maakunta- ja sote-mallin mukaiseen toimintaympäristöön ja muokataan erikoissairaanhoidon tuotanto-organisaatio siihen soveltuvaksi. Strategisena tahtotilana on, että HUS:ia kehitetään kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon tuottajaksi osana maakunnan organisaatiota. Vuosien 2018-2019 painopistealueina on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloudelliset realiteetit.

Pöytäkirja 7 (47) 62 Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUS:n toimintaja taloussuunnitelmassa sekä tulosalueiden käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. HUS:n voimassa oleva visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Taloussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet eritellään sekä kuntayhtymän strategiasta valittuihin pidemmän aikavälin painopisteisiin ja avaintavoitteisiin, että operatiivista toimintaa kuvaaviin päivittäistoiminnan tavoitteisiin. Päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet ovat asioita, joiden tulee toteutua päivittäisessä toiminnassa vähintäänkin määritellyllä minimitasolla ja ne tukevat omalta osaltaan pidemmän aikavälin strategisten avaintavoitteiden toteuttamista. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen ja mm. toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten perusteella. Vuoden 2019 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja

Pöytäkirja 8 (47) 62 Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon ja avaintavoitteet vuodelle 2019 ovat; HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on kansallisesti laadukkainta ja hoitoonpääsy nopeaa 1. potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa (2 mittaria) 2. potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana (1 mittari) 3. toiminta on laadukasta ja turvallista; never events (3 mittaria) HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokas tuottaja osana sote-palveluketjua 4. toiminta on tehokasta (2 mittaria) 5. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö (2 mittaria) 6. ESH PTH yhteistyö lisääntyy (1 mittari) HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 7. henkilöstö on sitoutunutta (1 mittari) Strategisia avaintavoitteita on määritelty vuodelle 2019 yhteensä 7 ja niiden toteumista seurataan 12 mittarilla. Avaintavoitteet ja niiden mittarit on esitelty oheismateriaalissa 1. Näiden lisäksi talousarvioon sisällytetään päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet, joiden toteutumisella tuetaan strategisten avaintavoitteiden toteutumista. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Esikoissairaanhoidon palvelulaskutus jäsenkunnilta eli jäsenkuntien maksuosuudet TA 2019 Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2019 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa yli 70 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin.

Pöytäkirja 9 (47) 62 Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, potilashotelli sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUS:n tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2019 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2018 talousarvio lisättynä talousarvion ylittävän osan osalta kunta-alan palkkaratkaisun kustannustason lisäys henkilöstökuluihin Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2019 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena kilpailukykysopimuksen HUS-tasoisia arviolaskelmia sekä peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta 2019 2,6 % (2018 0,6 %) kuitenkin vain siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Apotin käyttöönotto ja päällekkäiset potilastietojärjestelmät (kertaluontoinen vaikutus kustannuksiin ja tuottavuuteen) Huomioidaan uusien vuodelle 2019 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Huomioidaan vuoden 2019 tuottavuustavoite 2,0 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2019 yhteensä noin 0,9 % vuodesta 2018. Väestön kasvu on voimakkaampaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 2,6 % vuodesta 2018 vuoteen 2019). Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2017 vuoteen 2018 on 1,30 % ja vuodesta 2018 vuoteen 2019 1,26 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvavatkin

Pöytäkirja 10 (47) 62 väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2019 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 1,13 %. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2019 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 617,8 miljoonaa euroa. 2019 talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2017 tilinpäätökseen on 4,5 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna kasvu on 3,9 % ja ilman Apotin käyttöönottoon liittyviä kertaluontoisia kustannuksia 2,2 %. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2019 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 963,7 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus nousee 2,5 % vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna. Muutos 2017->2018 Muutos 2018->2019 Väestönmuutos ja ikärakenne 1,2% 1,1% Kustannustaso yhteensä 1,0% 2,0% Yhteensä 2,2% 3,2% Tuottavuustavoite -2,0% -2,0% Kertaluontoinen vaikutus tuottavuuteen; Apotin käyttöönotto ja päällekkäiset potilastietojärjestelmäkustannukset Välttämättömät palvelujen saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta parantavat hankkeet 1,4% 1,9% 1,0% Vuosimuutos yhteensä 2,0% 3,6% Ilman Apottia 2,2%

Pöytäkirja 11 (47) 62 Vuoden 2019 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2018 talousarvio ei merkittävästi ylity. Vuoden 2018 lähtötasossa on huomioitu alkuvuodesta syntyneen palkkaratkaisun vaikutukset kustannusrakenteeseen. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Jäsenkuntien maksuosuudet määritetään ensin HUS-tasoisina, ja ne kohdennetaan sairaanhoitoalueille vasta kesän aikana talousarviovalmistelun edetessä sen jälkeen, kun HUS:n sairaaloiden työnjakoon vuodelle 2019 tehtävät muutokset on määritelty. Jäsenkuntien maksuosuus kohdistetaan sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja

Pöytäkirja 12 (47) 62 kuluraami seuraa toimintaa. Jäsenkuntien maksuosuuksien tuottajakohdennuksessa vuodelle 2019 tullaan huomioimaan johtajaylilääkärin koordinoiman valmistelun mukaisesti HUS:n sairaaloiden työnjakoon ja sairaaloiden toiminnan kehittämiseen suunnitellut muutokset. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotantosuunnitelmien ja palveluhinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan kuntakohtaisesti mm. hintamääräeroanalyysin avulla. Kevään ja alkusyksyn aikana sovitaan lisäksi kuntakohtaisesti mahdollisista työnjaollisista muutoksista HUS:n ja omistajakuntien välillä. Edellä mainitut työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle 2019. Mahdolliset työnjaolliset muutokset koordinoidaan keskitetysti HUS-tasolla. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2019 arvioitu HUStasoinen jäsenkuntien laskutusosuus kohdistetaan kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovittavat työnjaolliset muutokset vuonna 2019. Alustavat kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet vuoden 2019 talousarviossa on esitetty oheismateriaalissa 2. Valmistelussa olevia, talousarvioon 2019 mahdollisesti sisällytettäviä HUS:n ja jäsenkuntien välisiä työnjaollisia muutoksia Suurin valmistelussa oleva toiminnan muutos vuodelle 2019 on Helsingin kaupungin Malmin ja Haartmanin sairaaloiden yhteispäivystysten siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaa 1.1.2019 alkaen. Lisäksi valmistelussa on Helsingin kaupungin ja HUS:n välinehuoltojen yhdistäminen. Tukipalveluiden osalta selvitellään kuntayhteistyön laajentamista mm. HUS- Kuvantamisen palveluiden osalta Nurmijärven terveysasemalle. Työnjaon muutokset vahvistuvat syksyyn mennessä. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistus ja hinnoittelu Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin, sähköisiin etäasiointipalveluihin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Vuoden 2019 tuotteistukseen, palveluiden hinnoitteluun ja kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan etukäteen palveluhinnastossa määritellyin hinnoin. Vuoden 2018 alusta käyttöön otettu psykiatrian toimenpidekirjauksiin perustuva tuotteistus ja hinnoittelu otettiin käyttöön HYKS psykiatriassa (pl. lastenpsykiatria) ja Porvoon psykiatriassa. Käyttöönotto jatkuu HYKS lastenpsykiatrian, Hyvinkään ja Lohjan psykiatrian toimintojen osalta vuodelle 2019.

Pöytäkirja 13 (47) 62 Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Tavoitteena on, että palvelut voidaan tuottaa kustannusvastaavin, kilpailukykyisin hinnoin eikä jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palveluiden määrä kasvaa. Lisäksi tavoitteena on, että kilpailukykyiset palvelut houkuttelevat uusia palveluiden käyttäjiä ja muiden maksajien laskutus kasvaa. Tehokas kustannusten hallinta ja parantuva tuottavuus mahdollistavat strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannustason nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla. Palveluiden kilpailukykyisen hinnoittelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden johto osallistuu aktiivisesti hinnoitteluun ja palveluprosessien tehostamiseen. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan palveluhinnoittelussa. Tuottavuustavoite huomioidaan tuotehinnoissa täysimääräisesti välisuoritehintojen kautta. Käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiteiden sekä polikliinisten toimenpiteiden välisuoritehinnoissa huomioidaan ainakin puolet tuottajakohtaisesti määritellystä tuottavuustavoitteesta, ts. välisuoritehintoihin perustuva suoriteperusteinen laskutus sisältää vähintään puolet tuottavuustavoitteesta. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Tämä huomioidaan muiden kuin jäsenkuntamaksajien osalta palveluhinnoissa laskutuskertoimella vastaavalla tavalla kuin edeltävinä vuosina. Valtuustossa hyväksytään kuntayhtymätasoiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Muille kuntayhtymän yksiköille asetetaan konsernijohtoryhmän seurannassa olevat päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet kuntayhtymätasoisten strategisten avaintavoitteiden lisäksi. Kuntayhtymä Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden 2019 2021 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2019 tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Sitovat nettokulut Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi vuodelle 2019 asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus). Sitovien nettokulujen laskentakaava; Toimintakulut + korkokulut + muut rahoituskulut + poistot = Toiminnan kulut - muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen) - maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta) - tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta)

Pöytäkirja 14 (47) 62 - muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta, lääkäreiden koulutuskorvaukset) - korkotuotot - muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta = Sitovat nettokulut Jäsenkunnat netto = Sitovat nettokulut +/- tilikauden tulos Investoinnit Investointien sitovat tavoitteet ovat vuositason tavoitteita, vaikka ohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle 2019 2022. Investointiosan sitovana tavoitteena on tulosalueiden eli sairaanhoitoalueiden ja muiden kuntayhtymän tulosalueiden investointien yhteismäärä. Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankekohtaisen enimmäiskustannuksen osalta. Rahoitus Talousarvion 2019 tuottavuustavoite Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla tuottamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen tehostamista). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Yhtymähallinnon talousarvioon sisällytetään keskitetysti HUS:n eri yksiköiden prosessien kehittämiseen ja optimointiin liittyvää tukea ja koulutusta tuottavuuden parantamisen tueksi mm. Lean-menetelmää hyödyntäen. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen ovat kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Tuottavuutta mitataan somaattisessa palvelutuotannossa DRG-pohjaisilla mittareilla. Psykiatrian osalta tuottavuusmittarina käytetään edelleen psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset/hoidetut eri potilaat. Jokaisella tukipalveluita tuottavalla tulosalueella on omat yksilölliset tuottavuusmittarit toiminnan sisällön ja luonteen erilaisuudesta johtuen.

Pöytäkirja 15 (47) 62 Yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan kuntayhtymän kokonaisraamista ja kuntayhtymätason tuottavuustavoitteesta. Vuonna 2019 kuntayhtymätasolla tuottavuustavoite ennen Apotti järjestelmän käyttöönottoon liittyviä kertaluontoisia kustannuksia on 2,0 %. Yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet valmistellaan talousarviovalmistelun edetessä siten, että tuottavuustavoitteessa huomioidaan mm. 2019 talousarvioon sisällytettävät sairaaloiden välisessä työnjaossa tapahtuvat muutokset. Tytäryhtiöt Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle, HUS-Kiinteistöt Oy:lle, Hyks-instituutti Oy:lle, HUS-Asunnot Oy:lle, Orton Oy:lle sekä yhteistyössä muiden osakkaiden kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2019 talousarviovalmistelun tavoitteiksi 2,0 %:n tuottavuuden kasvutavoite sekä asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu suurin sallittu palveluiden hintatason muutos- %. Ko. tytäryhtiöille asetetaan lisäksi, kuten myös muille tukipalveluyksiköille, sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami. Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle ja Orton Oy:lle asetetaan 7 prosentin pääoman tuottotavoite. Tilikauden tulos HUS-Kiinteistöt Oy:lle, Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle ja HUS-Asunnot Oy:lle asetetaan nollatulostavoite. Tulostavoitteella tarkoitetaan tilikauden tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle ja Orton Oy:lle asetetaan positiivinen tulostavoite. Toiminnalliset tavoitteet Talousarviovalmistelun 2019 lähtökohtia Tytäryhtiöille asetetaan lisäksi HUS:n sisäisten asiakkaiden tarpeisiin perustuvia ja HUS:n strategisista avaintavoitteista johdettuja toiminnallisia tavoitteita. Tytäryhtiöiden palvelutoimintaan liittyvät konsernitasoiset toiminnalliset tavoitteet valmistellaan syksyyn mennessä. Osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. Jäsenkuntien maksuosuus sekä muiden maksajien tavoitteeksi asetettu laskutuksen kehitys asettaa raamin kustannuskehitykselle, jotta HUSkuntayhtymän tulos saadaan tasapainoiseksi. Jäsenkuntien maksuosuus kattaa HUS:n toimintatuotoista suurimman osan. Vastaavasti kulueristä merkittävin on henkilöstökulut (n. 60 % toimintakuluista). Henkilöstökulujen (palkat ja palkkiot + henkilösivukulut) osalta kustannustaso on ollut alhaisempi vuosina 2017-2018 kilpailukykysopimuksen ansiosta.

Pöytäkirja 16 (47) 62 Kilpailukykysopimuksen vaikutus henkilöstökuluihin TP 2016 TP 2017 TS 2018 TS 2019 milj. euroa Alennettu taso maksettavassa lomarahassa -13,1-13,1-13,1 Lomarahan tilinpäätösjaksotuksen muutos, 9 kk jaksotus -8,9 0,0 0,0 9,8 Lomarahanmuutoksesta syntyvä sivukululusäästö -2,1-2,9-2,9-0,7 Vastikkeeton työajan pidennys 0,0-4,0-4,0 Henkilöstösivukulu-% vaikutus -19,2-19,4-24,6 Vuosivaikutus yhteensä -11,0-35,2-39,4-32,6 Vuosimuutos yhteensä vs. ed. vuos -11,0-24,2-4,2 6,8 Henkilöstökulujen kustannustason arvioidaan nousevan kuitenkin merkittävästi vuonna 2019 (HUS keskimäärin 2,2 %). Nousu perustuu vuoden 2018 alussa toteutuneeseen kunta-alan palkkaratkaisuun, jonka vaikutuksesta HUS:n palkkakulujen kustannustason arvioidaan nousevan vuonna 2018 n. 1,2 % ja vuonna 2019 2,7 %. Muiden toimintakulujen kustannustason muutos on arvioitu kululajeittain ja arviossa huomioidaan tiedossa oleva kilpailutusohjelma mm. lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta. Potilasvakuutusmaksun budjetointi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuun ennakkotietoon. Poistojen ja rahoituserien määrä muodostuu nykyisen käyttöomaisuuden ja investointiohjelman perusteella. Kustannustason muutoksen arviossa on myös hyödynnetty valtiovarainministeriön tuoretta ennustetta peruspalvelujen hintaindeksistä, jonka ennuste mm. kunta-alan palkkaratkaisun myötä nousi 1,3:sta 2,6:een. Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS-tasoiset keskimääräiset painotetut kustannustason arvioidut muutokset kuluryhmittäin. Arvioitu kustannustason muutos 2018-2019 Painotettu kustannustason muutos 2018-2019 Henkilöstökulut 2,2% 1,2% Palveluiden ostot 2,3% 0,4% Aineet, tarvikkeet, tavarat 2,1% 0,4% Muut toimintakulut 1,6% 0,1% Käyttötalous 2,1% Poistot -2,1% -0,1% Rahoituserät 7,9% 0,0% Poistot ja rahoituserät -0,1% Painotettu kustannustason muutos yhteensä 2,0% Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen euromääräinen raami ja kuluryhmäkohtaiset kustannustason muutokset huomioiden kuntayhtymätasolla on laadittu tiliryhmäkohtainen alustava tuloslaskelmaskenaario tukemaan 2019 talousarvion valmistelua. Tuloslaskelmaskenaarion tietoja hyödynnetään myös tuottavuus- ja tavoiteasetannan määrityksissä ja niiden tavoitteellisessa ja tasapainoisessa kohdentamisessa tulosalueille.

Pöytäkirja 17 (47) 62 Peruspääomalle maksettavaa korkoa esitetään pidettäväksi ennallaan eli kolmessa prosentissa. Omavaraisuusastetavoitteeksi vuodelle 2019 asetetaan vähintään 30 %. Investointiesitykset Sairaanhoitopiirille valmistellaan neljää seuraavaa vuottaa varten investointiohjelma, vaikka maakunta- ja sote-uudistus muuttanee valmisteluvastuita ja päätöksentekoa jo talousarviosta 2020 lähtien. Hyvin perusteltujen hankeohjelmien avulla HUS osoittaa Uudenmaan julkisen erikoissairaanhoidon investointitarpeet koko jaksolle 2019 2022, eräiltä osin vuoteen 2026 asti. HUS:ssa oman toiminnan kilpailukykyä edistetään mm. sillä, että tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisäävät investointiesitykset arvioidaan hyvin tarkasti. Esitykset priorisoidaan niin, että HUS ja sen tehtäviä jatkavat yksiköt voivat olla valtakunnallisestikin kustannustehokkaita tuottajia osana sotepalveluketjuja. Priorisoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, tukevatko esitykset vuoden 2020 uudistuksen tavoitteita, onko niille vaihtoehtoisia järjestelyjä, ovatko ne välttämättömiä palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja palvelurakenteen kehittämiseksi. Merkittävin Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon investointikohde on edelleen Siltasairaala, jonka rakentaminen ajoittuu vuosiin 2018 2022. Suuria investointitarpeita liittyy myös Jorvin sairaalaan, Lastenklinikkaan, Naistenklinikkaan, silmätautien järjestelyihin Meilahdessa sekä mm. Hyvinkään sairaalaan. Investointisuunnitelmaan 2019-2022 tehtävistä esityksistä on annettu 2.3.2018 ohje tulosalueille. Esitysprosessi sisältää myös suunniteltujen hankkeiden toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Malli tuottaa esityksistä annettujen pohjatietojen perusteella kannattavuusarviot. Yksiköt toimittavat investointiesityksensä kuntayhtymän johdon priorisointiprosessia varten toukokuun lopulla. Yhteenveto esityksistä valmistuu heinäkuussa ja ohjelman ensimmäiset versiot elo-syyskuussa. Talousarvion 2019 valmistelun edetessä ratkennee myös, miten ns. voimaanpanolain luonnokseen sisältyvä taloudellisesti pitkävaikutteisten hankinta- ja muiden päätösten rajaaminen maaliskuusta 2019 lukien vaikuttaa valmisteltavaan investointiohjelmaan. Kasautuneista investointipaineista huolimatta uusia hankkeita on tarkoitus ottaa ohjelmaan rajallisesti. Esityksiä arvioidaan hyvin kriittisesti painottaen niiden tuottavuusnäkökohtia, vaihtoehtoja ja keskinäistä ajoitusta. Ydinkysymys on, mitkä hanketarpeista ovat välttämättömiä ja mille palvelutuotannon määrälle ne olisi mitoitettava sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Opetus ja tutkimus Alustava arvio valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen terveyden tutkimuksen valtakunnallisesta määrärahasta on 21 milj. euroa (21 milj. euroa vuonna 2018, 20 milj. euroa vuonna 2017 ja 18 milj. euroa vuonna 2016). Valtion tutkimusmääräraha jaetaan hakemuksesta hankkeina yliopistosairaalan erityisvastuualueen (erva) tutkimustoimikunnan kautta. Kunkin ervan määrärahaosuus vuosittain budjetissa olevasta valtion tutkimusrahasta määräytyy

Pöytäkirja 18 (47) 62 STM:n päättämin laskennallisin perustein. HYKS:n ervan osuus valtion tutkimusmäärärahasta on 39 % vuosina 2017-2020 (36,4 % vuosina 2012-2015), yhteensä 8,1 milj. euroa vuodelle 2019. Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, talousarvioon on sisällytetty 15,0 milj. euron suuruinen HUS:n oma tutkimusmääräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi (1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018). HUS:n oma tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. HUSin omaa tutkimusmäärärahaa esitetään nostettavan vuodelle 2019 yksi miljoona euroa. HUSin tutkimuksen strategisina uusina tavoitteina on lisätä hoitohenkilökunnan akateemista kompetenssia (500 000 euroa) ja syövän huippututkimusta yhteistyössä Helsingin yllopiston kanssa (300 000 euroa). Tavoitteena on 2019 aikana myös tukea HUSin varhaisen vaiheen lääketutkimuskeskuksen perustamista, joka on linjassa kansallisen lääketutkimuskeskuksen perustamisen kanssa, missä työssä HUS haluaa olla aktiivisesti mukana (100 000 euroa). HUS tekee monella saralla aktiivista yhteistyötä myös Aalto yliopiston kanssa. Uutena avauksena tällä saralla on kehitetty ns. Opinnäytepörssi, missä Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston opinnäytetöitä tekevät opiskelijat saatetaan työpareiksi tekemään HUSille relevanteista aiheista HUSin toimintaa tukevia opinnäytteitä (70 000 euroa). HUS tutkimuksen brändin kirkastamistyöhön suunnitellaan 30 000 euroa. Tavoitteena on perustaa HUS Nursing Research Center, Hoitotieteen tutkimuskeskus. HUSissa työskentelevän hoitohenkilöstön terveystieteellinen akateeminen kompetenssi on erittäin voimakkaassa kasvussa: dosentteja on 5, tohtoreita on 22, väitöstutkijoita on 40, yliopistomaistereita on 330 ja amkmaistereita on 180. Viimeisen kolmen vuoden aikana on mm. tieteellinen julkaisutoiminta kolminkertaistunut. Hoitotieteellistä osaamista tarvitaan Terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla näyttöön perustuvien toimintamallien implementaatioon potilaan hoidon parhaaksi ja tutkivaan kehittämiseen magneettisairaalamallin mukaisesti. Hoitotieteellisen osaamisen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen potilaiden hoidossa HUSssa tarvitaan parempaa alan tutkimuksen johtamista ja koordinointia. Hajanaisen nykytilan selkiyttämiseksi esitetään HUS Nursing Research Centerin, Hoitotieteen tutkimuskeskuksen perustamista yhtymähallinnon Hoitotyön johdon vastuualueelle. HUS Nursing Research Centerin tehtävänä on hoitotieteellisten tutkimustulosten ja näyttöön perustuvan toiminnan implementointi potilaiden hoitoon, hoitotyön tutkivan kehittämisen juurruttaminen magneettisairaalamallin mukaisesti, hoitohenkilöstön tutkimusosaamisen ja myönteisyyden tukeminen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusyhteistyön koordinointi. HUS Nursing Research Centerin tehtävien hoitamiseksi tarvitaan henkilöstöä seuraavasti: ko. yksikön johtaja (hoitotieteen dosentin kelpoisuus, vakanssinimike työn alla, vakituinen), kliininen tutkija (tohtorin kelpoisuus, vakituinen) ja määräaikaisia tutkijavakansseja. Budjetiksi esitetään 500 000 euroa tutkimukseen

Pöytäkirja 19 (47) 62 osoitetusta HUS kuntarahoituksesta sisältäen palkat, tilat, välineet yms. tutkimusinfran. Toiminnan tuloksellisuuden arviointi sisältyy suunnitelmaan, jonka tekeminen ajoittuu kesälle-syksylle 2018. HUSin strategisesti sitoutuneeseen syövänhoidon parantamiseen suunnitellaan lisärahoitusta 300 000 euroa. Suomen hallitus käynnisti lippulaivaohjelman, jossa pyritään aikaansaamaan vahvan tutkimuksen ympärille publicprivate osaamiskeskuksia. HY ja HUS ovat yhdessä lähteneet hakemaan terveyden kasvustrategiaa toteuttavaa yksilöllistetyn syövän lippulaivaa TOP- CAN:ia. Ensimmäisessä lippulaivahaussa HY:n ja HUS:n yhteinen yksilöidyn syövänhoidon lippulaivahakemus, TOPCAN, sai erinomaiset arviot ja viidestätoista hakemuksesta ylsi kolmanneksi, ollen ensimmäinen lippulaiva jota ei rahoitettu. Rahoitetut lippulaivat olivat kännyköihin (6Genesis) ja biotalouteen (Ceres) liittyviä. Nyt hakijat HUS:n ja HY:n parhaat syöpätutkijat yhdessä - valmistautuvat toiseen hakuun ja tavoittelevat lippulaivakauden alkamista 1.1.2019. Palautteen perusteella on tarve vahvistaa kahdeksan vuoden lippulaivakauden isäntäorganisaatioiden sitoumusta. Tähän liittyen HY suunnittelee lisäävänsä jo varattua 400 000 lisärahoitusta vuodelle 2019. Vuodelle 2019 esitetään HUSin lisärahoitusta TOPCAN hankkeelle 300 000 euroa. TOPCAN toisi näkyvyyttä HUS:lle ja siinä tavoitellaan lisäarvoa potilaille sekä lisääntyvän osallistumisen että lisääntyneiden kliinisten trialien kautta. Syöpäkeskuksessa käynnistyvä kansainvälinen syöpätutkimushoitajien koulutus sopii tähän hankkeeseen erinomaisesti. milj. euroa TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TAE 2019 HUS:n oma tutkimusmääräraha HUS:n oma tutkimusmääräraha vuosina 2014 2019 5,8 6,1 9,0 10,6 14,0 15,0 HUS:n yliopistosairaalan toimintayksiköihin v. 2019 jaettava osuus kattamaan tutkimustoiminnan rakenteiden ja lääketieteellisen sisällön ylläpitämisen kannalta välttämättömään tutkimukseen täsmentyy kevään 2019 aikana (vuodelle 2018 budjetoitu osuus 6,3 milj. euroa). Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKS-sairaanhoitoalueelle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt saavat päättää tämän määrärahan kohdentamisesta esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun kohdennukset liittyvät tutkimustyöhön. HUS:n oma tutkimusmääräraha käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha tullaan jakamaan kokonaisuudessaan priorisoituina hankkeina. Yksiköiden saamaa rahoitusta tullaan lisäämään HUS:n omasta tutkimusmäärärahasta. Se tulee korvaamaan vähentynyttä valtion tutkimusrahoitusta. Alustava arvio HUS:n vuoden 2019 valtion koulutusmäärärahan tutkintokorvauksesta on 18,0 milj. euroa. HYKS:n ja muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden saaman koulutuskuukausikorvauksen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2019 yhteensä 1,1 milj. euroa. Valtion tutkintokorvaus ei kata opetustoiminnosta aiheutuvia tulosyksiköille aiheutuvia kustannuksia.

Pöytäkirja 20 (47) 62 Taloussuunnitelman 2020-2021 linjaukset Taloussuunnittelukauden vuodet 2020 ja 2021 koskevat ajanjaksoa, jonka aikana on tämän hetkisen arvion mukaan voimassa uusi maakunta- ja soterakenne. Suurin osa HUS-kuntayhtymän toiminnasta siirtyy osaksi Uudenmaan maakunnan palveluliikelaitosta. Uudistuksen myötä rakenteisiin tulee merkittäviä muutoksia. Maakuntauudistuksen keskeneräisyyden johdosta kevään taloussuunnittelulinjauksissa ei oteta vielä kantaa tulevien vuosien kehityksen suuntaan vaan vuosien 2020 ja 2021 linjauksia tarkennetaan syksyn kuluessa. Talousarvioesityksen alustava hallituskäsittelyaikataulu Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä ensimmäisen kerran kokouksessaan 22.10. ja jatkaa käsittelyä 12.11. kokouksessaan. Hallituksen 2019 talousarvioesitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa 3.12.2018. Valtuusto päättää talousarviosta joulukuun kokouksessa. Hallitus seuraa tarvittaessa talousarvion valmistelua alkusyksyn aikana. Päätösesitys Hallitus päättää - merkitä tiedoksi talousarvion 2019 valmistelutilanteen - hyväksyä edellä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2019 talousarviossa ovat 1 617,8 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavat mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle 2019 - hyväksyä esitetyt talousarvion 2019 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan - hyväksyä esitetyt vuosien 2019 2022 investointien suunnittelua koskevat linjaukset. Asian käsittely Merkittiin, että seuraavat henkilöt saapuivat kokoukseen asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa: - Mikko Pöri klo 8.35 - Ilkka Taipale klo 8.40 - Maija Anttila klo 8.45 Päätös Asiassa käydyn keskustelun aikana Reetta Vanhanen esitti, että asia jätetään pöydälle. Hallitus merkitsee tämän hetken talousarviovalmistelun tilanteen tiedoksi ja päätti panna asian muutoin pöydälle. Hallitus pyytää lisäksi seuraavaan kokoukseen investointijohtaja Anne Prihalta esittelyä investointien suunnittelua koskevista linjauksista. Lisätiedot Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti mari.frostell@hus.fi Investointijohtaja Anne Priha, s-posti anne.priha@

Pöytäkirja 21 (47) 63 Asianro HUS/3767/2017 63 Muutosesitys talousarvion 2018 investointiosaan ja vuoden 2018 hankeohjelman tarkistaminen Selostus Hallitus vahvisti 18.12.2017 ( 72) vuosien 2018 2021 investointiohjelman, jossa kuluvan vuoden investointien yhteismäärä on 172,5 milj. euroa. Koko neljän vuoden jaksolle on valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa investointeja 673 milj. euroa. Tulosalueiden vuoden 2018 investointien enimmäismäärä, joka on valtuustoon nähden sitova budjettierä, esitetään nostettavaksi 184 milj. euroksi. Muutostarpeet koskevat rakennushankkeiden ja tietojärjestelmähankkeiden ohjelmia. Liitteenä 1 on voimassa oleva investointiohjelma ja liitteenä 2 sen muutosesitys, jossa merkittävimmät tarkistukset on merkitty värillä. Liitteet eivät ole hanketason kustannusarviotiedoista johtuen julkisia. Meneillään olevista investoinneista kustannuksiltaan suurin on Siltasairaalan rakennushanke Meilahdessa. Rakennustyöt on aloitettu tämän vuoden alussa ja hanke valmistuu kesällä 2022. Siltasairaala on Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikkarakennuksen huonon kunnon ja nopeasti heikkenevän käyttövarmuuden vuoksi kiireellinen hanke. Pääurakoitsijaa valittaessa keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin hankkeen nopeuttaminen siten, että valmistuminen ei siirry vuoteen 2023. HUS-Kiinteistöt Oy:n ja SRV Rakennus Oy:n yhteistyönä on erilaisin ratkaisuin voitu sopia valmistumistavoitteeksi kesäkuu 2022. Samaan aikaan valmistuu hankekokonaisuuteen sisältyvä, erillisenä investointina toteutettava sädehoitoyksiköiden 7, 8 ja 9 tilaprojekti. Siltasairaalan rahoituksen vuosijako esitetään tarkistettavaksi aikataulutavoitteen ja päätoteuttajan hankintasuunnitelmien mukaiseksi. Kustannusarvio (295 milj. euroa) vastaa HUS:n valtuuston joulukuussa 2016 tekemää päätöstä. Siltasairaalan rakentamiseen on vuoden 2018 investointiohjelmassa 28,0 milj. euroa. Kustannusarvion tarkistetun vuosijaon perusteella rahoitustarve tänä vuonna on noussut 36,7 milj., euroksi. Muutoksella ei ole vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin. Rakennushankkeiden ohjelmassa on vuonna 2018 lisäksi useita muiden investointien kustannusmuutoksia. Osa niistä johtuu vuodelle 2017 budjetoitujen kuluerien siirtymisestä vuoden 2018 puolelle ja osa on hanketason kustannusarvioiden lisäystarpeita. Vuonna 2017 rakennushankkeisiin budjetoidusta 87,4 milj. eurosta noin 2 milj. euroa siirtyi kuluvan vuoden kustannuksiksi. Kustannuksiltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit edellyttävät valtuuston hankekohtaista hyväksymistä. Hallituksen esityslistalla 21.5.2018 erillisenä asiana oleva Jorvin sairaalan kantaleikkaussalien investointi sisältyy suunnittelukustannuksina tämän vuoden hankeohjelmaan eikä aiheuta siihen muutostarvetta. Sen sijaan toisen, valtuuston jo hyväksymän rakennusprojektin kustannusarvio on hankkeen loppuvaiheessa noussut merkittävästi ja muutos vaatii uuden valtuustokäsittelyn. Syöpätautien klinikan

Pöytäkirja 22 (47) 63 yhteyteen Meilahdessa valmistuu kesällä 2018 laaja maanalaisten laitetilojen hanke, jonka kustannuksiksi valtuusto on 16.12.2015 hyväksynyt enintään 16,1 milj. euroa. HUS-Kiinteistöt Oy:n maaliskuussa 2018 muuttaman kustannusennusteen mukaan tarkistettu arvio kokonaiskustannuksista on noin 18 milj. euroa. Kyseessä on teknisesti hyvin vaativa, HUS:ssakin ainutkertainen laitetilakokonaisuus (syklotroni ja sädehoitoyksiköitä sekä mm. PET-kuvantamistiloja), jossa laitteiden erityistarpeet ja -osaaminen ovat hankkeen loppuvaiheessa aiheuttaneet huomattavia lisäkustannuksia. Kustannusarvio esitetään nostettavaksi 18,0 milj. euroksi. Hallitus hyväksyi 19.3.2018 ( 36) esityksen Apotti-käyttöpalveluiden Meilahden palvelinkeskukseen hajauttamisen siirtoprojektin noin 1,1 milj. euron investointikustannuksista. Tietohallinnon tulosalue esittää vuonna 2018 aloitettavana uutena investointina myös potilaiden omahoidon ja seurannan algoritmit -hanketta, jossa suunnitellaan ja tuotetaan algoritmejä potilaiden digihoitopolkujen jatkokehittämiseksi. Hankkeen kustannusarvio on 3 250 000 euroa, josta kuluvalle vuodelle 0,7 milj. euroa. Lisäksi suurten hankkeiden ohjelmaan esitetään 0,7 milj. euron uutta investointivarausta Helsingin kaupungin päivystysintegraation vaatimaan tietotekniikkaan. Neljäs Tietohallinnon tulosalueen vuoden 2018 investointimuutos koskee HUS:n koordinoimaa CleverHealth Network -kehityshanketta. Sen projektien kustannusarviot ovat yhteensä 15,4 milj. euroa ja ensimmäisten osaprojektien (mm. raskausdiabetes ja harvinaissairaudet) rahoittamiseen vuonna 2018 esitetään 2,5 milj. euron lisäystä investointiohjelmaan. Hankkeeseen haetaan osarahoitusta Business Finland Oy:ltä. Muiden tietojärjestelmä- ja tekniikkahankkeiden kustannusarvioita vähennetään vuoden 2018 osalta siten, että Tietohallinnon tulosalueen investointien määrä nousee yhteensä 1,1 milj. eurolla.

Pöytäkirja 23 (47) 63 HUS:n investoinnit hankeryhmittäin vuonna 2017, alkuperäinen talousarvio 2018 ja muutosesitys 2018 ovat yhteenvetona seuraavassa taulukossa. TULOSALUEIDEN INVESTOINNIT Alkuper. Muutoses. 1 000 euroina TP 2017 TA 2018 TA 2018 Yhtymähallinto Osakkeet ja osuudet 6 141 3 500 3 500 Muut pitkävaikutteiset 13 400 Laitehankkeet 170 170 HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet 85 325 93 500 103 900 Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue 32 309 39 520 39 520 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 254 340 340 Lohjan sairaanhoitoalue 819 890 890 Hyvinkään sairaanhoitoalue 1 294 2 000 2 000 Porvoon sairaanhoitoalue 1 021 450 450 HUS-Tietohallinto 20 619 29 260 30 360 HUS-Apteekki 482 1 120 1 120 HUS-Logistiikka 32 290 290 HUS-Tukipalvelut 337 1 460 1 460 Tulosalueet yhteensä 162 033 172 500 184 000 Liikelaitokset 31.8.2017 mennessä 1 100 YHTEENSÄ 163 133 172 500 184 000 Investointiohjelman muutosesitykset koskevat vain vuotta 2018. Muut vuodet arvioidaan uudelleen talousarvioprosessin 2019 yhteydessä. Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto muuttaa 14.12.2017 ( 34) tekemäänsä päätöstä tulosalueiden vuoden 2018 investointien 172,5 milj. euron enimmäismäärästä ja vahvistaa sen 184,0 milj. euroksi, esittää valtuustolle, että valtuusto muuttaa 16.12.2015 ( 44) tekemäänsä päätöstä Maanalaisten laitetilojen rakennusinvestoinnin 16,1 milj. euron enimmäiskustannuksista ja hyväksyy hankkeen kustannuksiksi enintään 18,0 milj. euroa, vahvistaa tarkistetun vuosien 2018 2021 investointiohjelman vuoden 2018 osalta liitteen 2 mukaisena ehdolla, että valtuusto hyväksyy edellä olevat kaksi päätösesitystä. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.

Pöytäkirja 24 (47) 63 Lisätiedot Investointijohtaja Anne Priha, s-posti anne.priha@hus.fi Liitteet Liite 1: Investointiohjelma 2018-2021 hallitus 18 12 17 Liite 2: Investointiohjelma 2018-2021 muutosesitys hallitukselle 21 5 2018

Pöytäkirja 25 (47) 64 Asianro HUS/1410/2018 64 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 ja hallituksen sen johdosta antama lausunto Selostus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. (KuntaL 121 ) HUS:n hallintosäännön 70 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on mm. toimittaa arviointikertomus valtuustolle toukokuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunta on 19.4.2018 25 hyväksynyt oheismateriaalina 3 olevan arviointikertomuksen vuodelta 2017. Hallintosäännön 70 :n mukaan hallitus antaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta lausunnon, joka on esitettävä valtuustolle viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Ehdotus hallituksen lausunnoksi on liitteenä 3. Päätösesitys Asian käsittely Hallitus antaa vuoden 2017 arviointikertomuksen johdosta liitteenä olevan lausunnon valtuustolle. Merkittiin, että Marika Niemi saapui kokoukseen klo 9.30 asiasta käydyn keskustelun aikana ennen päätöksentekoa asiassa. Esittelijä teki kokouksessa liitteeseen 3 eräitä stilistisiä tarkistuksia. Korjattu liite liitetään pöytäkirjaan. Päätös Lisätiedot Päätösesitys hyväksyttiin. Toimitusjohtaja Aki Lindén, aki.linden@hus.fi Hallintojohtaja Lauri Tanner, lauri.tanner@hus.fi Liitteet Liite 3: Hallituksen lausunto arviointikertomuksesta 2017