Sähköinen kielisalkku 9. 11. 2011 Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen Miksi kielisalkku? Oppimisen omistajuus: Voin tehdä vain sellaista, minkä olen itse oivaltanut ja ottanut omakseni. Viljo Kohonen Auttaa viitekehyksen ja opetussuunnitelman toteuttamisessa kieltenopetuksessa: itsearviointi ja reflektio arviointi vahvuusalueet eriyttäminen omakohtaisuus oppilaslähtöisyys avoimuus oppilastuntemus identiteetti kohtaamistaidot arvomaailma kielikasvatus Oppilaan kannalta Oppilas oppii pohtimaan kieltenopiskeluaan havaitsemaan omiaan ja toisten vahvuuksia kielenopiskelun taitoja toisten kohtaamista havaitsemaan edistymisensä näyttämään taitojaan kertomaan merkityksellisiä asioita kohdekielellä Kielisalkku tekee puolestasi Opettaa ja testaa, esim. uuden rakenteen ja sanaston käyttöä Motivoi, oppilaslähtöistää ja eriyttää Aktivoi ja siirtää vastuuta oppilaille Opettaa yritteliäisyyttä sekä omien ja toisten eri lahjakkuuksien hyödyntämistä Antaa onnistumisen kokemuksia ja yllättää 1
Kielisalkun yhteinen Eurooppalainen ydin 1. monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi 2. oppilaan omaisuutta (learner property) 3. arvostaa kaikkea kieli ja kulttuurikompetenssia 4. oppilaan autonomian edistämisen työväline 5. pedagoginen ja raportoiva tehtävä 6. perustana yhteinen eurooppalainen viitekehys 7. rohkaisee oppilaan itsearviointia ja opettajien arvioinnin dokumentointia kriteeripohjaisen itsearvioinnin perusteella Viljo Kohonen Mikä kielisalkku? Kielisalkun kehitys: pitkä yhteiseurooppalainen kehitystyö 2001 päätös kielisalkuista, nyt 95 eurooppalaista kielisalkkua käytössä 2006 suomalaiset kielisalkut valmiit 2011 sähköinen kielisalkku hankkeena, jonka sisältö on valmis 2011 loppuun mennessä self declaration käyttövalmis 2012/OPH Hanke Eurooppalaiset kielisalkut perusopetuksen alaluokille (vuosiluokat 1 6) ja yläluokille (vuosiluokat 7 9) verkkototeutuksena Hankkeen koordinointi Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö Hankekoordinaattorit Professori Pauli Kaikkonen (TaY) Dosentti Riitta Jaatinen (TaY) Hanke tuottaa neljän yliopiston yhteistyönä Opetushallituksen toimeksiannosta Opetushallituksen verkkosivuille yleissivistävän koulun perusopetuksen alakoulun (luokat 1 3 ja luokat 4 6) ja yläkoulun (luokat 7 9) kielisalkut Euroopan neuvoston periaatteita noudattaen ja ottaen huomioon perusopetuksemme opetussuunnitelman tavoitteet ja kielenopetuksemme uudistamisen tarpeet. Uutta sähköisessä kielisalkussa Ohjausryhmä Riikka Alanen (JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO) Raili Hildén (HELSINGIN YLIOPISTO) Riitta Jaatinen (TAMPEREEN YLIOPISTO) Pauli Kaikkonen (TAMPEREEN YLIOPISTO) Ritva Kantelinen (ITÄ SUOMEN YLIOPISTO) Viljo Kohonen (TAMPEREEN YLIOPISTO) Kati Kajander (JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO) (varajäsen) Pirkko Pollari (ITÄ SUOMEN YLIOPISTO) (varajäsen) Toimintaryhmä Merja Auvinen (Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu) Tuija Dalmo (Pohjois Hervannan yhtenäiskoulu, Tampere) Anne Marie Grahn Saarinen (Pyynikin koulu, Tampere) Mari Kalaja (Jyväskylän normaalikoulu) Hannele Kara (Jyväskylän normaalikoulu)arja Kujansivu (Tesoman yläkoulu, Tampere, eläkkeellä) Eila Kuokkanen (Joensuun normaalikoulu) Kaija Kähkönen (Jyväskylän normaalikoulu) Kaija Perho (Joensuun normaalikoulu) Eeva Regan (Messukylän koulu, Tampere) Olli Pekka Salo (Jyväskylän normaalikoulu) Ursula Viita Leskelä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sähköinen muoto sisältö päivitetty avoimet lauseet kohtaaminen, kulttuuritaidot ja identiteetin tukeminen saaneet lisähuomiota keskustelutaidot informaalisen oppimisen merkitys 2
Kielisalkun osat työkansio kielipassi kielenoppimiskertomus Miten kielenoppimiskertomus toimii? vähän kerrallaan keskustellen täytetään vaikka vain yksi kohta oppimista tukien asiaa arvostaen tehdään jokin vastuuta käsittelevä kohta, esim. ryhmätyön ongelmissa 3
Miten salkkutyö tehdään? Past Present Future salkkutyö projekteista voi muokata salkkutöitä uusi näkökulma ja tavoite oppilaan omistajuus reflektio vertaisarviointi itsearvionti Koulupolku Osa koulupolkua Mikä on kielipassi? Kielipassi esittää koonnan omistajansa kielitaidosta, todistuksista ja kielenkäytön kokemuksista. Kielipassi esittää kaikki kielet, joissa sen omistajalla on jonkinlaista kompetenssia. Kielipassin sisältö on seuraava: kielitaidon profiili eurooppalaisen viitekehyksen kuvaustasojen mukaisesti tiivistelmä kielenoppimisesta ja kulttuurien välisistä kokemuksista luettelo kielitutkinnoista ja todistuksista 4
Mitä hyötyä on kielipassista? Linkkejä Taitotasoihin perustuvat viisiportaiset kuvaukset A1, A2, B1, B2, C1, C2, jotka ovat läpinäkyvät ja yhteismitalliset Euroopassa. Peruskoulun opetussuunnitelman kuvauksissa lisäksi moniportaisemmat kuvaukset, mutta ne eivät ole käytössä muualla Euroopassa. Valmistaa itsearviointiin ja oman kielitaidon kuvaamiseen korkeammilla asteilla. Helpottaa kansainvälistä yhteistyötä, esim. jos opettaja laatii englanninkielisen todistuksen tms. Ruotsin malli http://www.skolverket.se/sb/d/2164/a/12213 Euroopan neuvosto http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/ 5