Kielisalkku tekee puolestasi. Oppilaan kannalta 5.6.2012. 9. 11. 2011 Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen



Samankaltaiset tiedostot
Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille

Eurooppalainen kielisalkku suomalaisena toteutuksena perusopetuksen käyttöön. Viljo Kohonen Kielitivoli-konferenssi 27.1.

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku oppilaan kehittyvän monikielisyyden ja kulttuurisen identiteetin tukena

Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa

Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet

Tiivistelmä: Perusopetuksen eurooppalainen kielisalkku Suomessa

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN/TOINEN KOTIMAINEN KIELI, VIERAAT KIELET TYÖPAJA

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila Hgin yliopisto

Kielenopiskelu vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja työntekoa. Toisaalta alakouluikäisten kielenoppimisen herkkyyskausi, rohkeus ja uteliaisuus

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

Kielikasvatus. KIELIKASVATUSFOORUMI , Helsinki, Finlandia-talo

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki leena.nissila@oph.

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta

Reetta Herranen PERUSOPETUKSEN ENSIMMÄISEN VUOSILUOKAN OPPILAIDEN KIELI- JA KULTTUURIKOKEMUKSET VENÄJÄN OPETUKSEN LÄHTÖKOHTANA KONKREETTISIA

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Stiina Pentti ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

opetussuunnitelman perusteissa

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus

Kielikasvatus ja OPS2016

AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

S2-opetuksen toimintamalli

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Mitä arvioidaan ja milloin?

Opettajan opas. Eurooppalainen kielisalkku suomalaisessa perusopetuksessa: taustaa, perusteita ja suuntaviittoja

Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa

OPS-työryhmä. enorssin kevätseminaari Savonlinna. enorssi/ops-ryhmä

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Oppijan itsearviointitaidot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

3. luokan kielivalinta

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Peruskoulun ruotsin kielen opetus murroksessa: ketkä opettavat kuudesluokkalaisille ruotsia?

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

Eurooppalainen kielisalkku. Ursula Viita-Leskelä 2011

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

PERUSOPETUKSEN MATEMATIIKKA, KEVÄT 2018

Marjo Raijas JOS KÄYPI VAIKKA VENÄJÄLLÄ NI OSAA SANOO NIITÄ SANOJA Eurooppalaiseen kielisalkkuun tukeutuva venäjän kielen opiskelu Joensuun

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Muutos nyt tai ei koskaan. Kielenopetuksen paradigman muutos.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70

Kielisalkku ammattikorkeakoulussa. Tapaus ELPiPL : kokemuksia kansainvälisestä kielisalkkuprojektista

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

HYVÄSTÄ PAREMMAKSI KEHITTÄMISIDEOITA KIELTEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIEN OSOITTAMIIN HAASTEISIIN

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018

Kempeleen kunta Liite 1

Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi. Asia: 27/010/2018

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Murrokset ja kieli, kielen käy7ö ja tutkimus

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

HYVÄSTÄ PAREMMAKSI KEHITTÄMISIDEOITA KIELTEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIEN OSOITTAMIIN HAASTEISIIN

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Koulumestarin koulun johtokunnan kokouksen pöytäkirja

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Kielisalkku ruotsin kielen opetuksessa

Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Transkriptio:

Sähköinen kielisalkku 9. 11. 2011 Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen Miksi kielisalkku? Oppimisen omistajuus: Voin tehdä vain sellaista, minkä olen itse oivaltanut ja ottanut omakseni. Viljo Kohonen Auttaa viitekehyksen ja opetussuunnitelman toteuttamisessa kieltenopetuksessa: itsearviointi ja reflektio arviointi vahvuusalueet eriyttäminen omakohtaisuus oppilaslähtöisyys avoimuus oppilastuntemus identiteetti kohtaamistaidot arvomaailma kielikasvatus Oppilaan kannalta Oppilas oppii pohtimaan kieltenopiskeluaan havaitsemaan omiaan ja toisten vahvuuksia kielenopiskelun taitoja toisten kohtaamista havaitsemaan edistymisensä näyttämään taitojaan kertomaan merkityksellisiä asioita kohdekielellä Kielisalkku tekee puolestasi Opettaa ja testaa, esim. uuden rakenteen ja sanaston käyttöä Motivoi, oppilaslähtöistää ja eriyttää Aktivoi ja siirtää vastuuta oppilaille Opettaa yritteliäisyyttä sekä omien ja toisten eri lahjakkuuksien hyödyntämistä Antaa onnistumisen kokemuksia ja yllättää 1

Kielisalkun yhteinen Eurooppalainen ydin 1. monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi 2. oppilaan omaisuutta (learner property) 3. arvostaa kaikkea kieli ja kulttuurikompetenssia 4. oppilaan autonomian edistämisen työväline 5. pedagoginen ja raportoiva tehtävä 6. perustana yhteinen eurooppalainen viitekehys 7. rohkaisee oppilaan itsearviointia ja opettajien arvioinnin dokumentointia kriteeripohjaisen itsearvioinnin perusteella Viljo Kohonen Mikä kielisalkku? Kielisalkun kehitys: pitkä yhteiseurooppalainen kehitystyö 2001 päätös kielisalkuista, nyt 95 eurooppalaista kielisalkkua käytössä 2006 suomalaiset kielisalkut valmiit 2011 sähköinen kielisalkku hankkeena, jonka sisältö on valmis 2011 loppuun mennessä self declaration käyttövalmis 2012/OPH Hanke Eurooppalaiset kielisalkut perusopetuksen alaluokille (vuosiluokat 1 6) ja yläluokille (vuosiluokat 7 9) verkkototeutuksena Hankkeen koordinointi Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö Hankekoordinaattorit Professori Pauli Kaikkonen (TaY) Dosentti Riitta Jaatinen (TaY) Hanke tuottaa neljän yliopiston yhteistyönä Opetushallituksen toimeksiannosta Opetushallituksen verkkosivuille yleissivistävän koulun perusopetuksen alakoulun (luokat 1 3 ja luokat 4 6) ja yläkoulun (luokat 7 9) kielisalkut Euroopan neuvoston periaatteita noudattaen ja ottaen huomioon perusopetuksemme opetussuunnitelman tavoitteet ja kielenopetuksemme uudistamisen tarpeet. Uutta sähköisessä kielisalkussa Ohjausryhmä Riikka Alanen (JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO) Raili Hildén (HELSINGIN YLIOPISTO) Riitta Jaatinen (TAMPEREEN YLIOPISTO) Pauli Kaikkonen (TAMPEREEN YLIOPISTO) Ritva Kantelinen (ITÄ SUOMEN YLIOPISTO) Viljo Kohonen (TAMPEREEN YLIOPISTO) Kati Kajander (JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO) (varajäsen) Pirkko Pollari (ITÄ SUOMEN YLIOPISTO) (varajäsen) Toimintaryhmä Merja Auvinen (Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu) Tuija Dalmo (Pohjois Hervannan yhtenäiskoulu, Tampere) Anne Marie Grahn Saarinen (Pyynikin koulu, Tampere) Mari Kalaja (Jyväskylän normaalikoulu) Hannele Kara (Jyväskylän normaalikoulu)arja Kujansivu (Tesoman yläkoulu, Tampere, eläkkeellä) Eila Kuokkanen (Joensuun normaalikoulu) Kaija Kähkönen (Jyväskylän normaalikoulu) Kaija Perho (Joensuun normaalikoulu) Eeva Regan (Messukylän koulu, Tampere) Olli Pekka Salo (Jyväskylän normaalikoulu) Ursula Viita Leskelä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sähköinen muoto sisältö päivitetty avoimet lauseet kohtaaminen, kulttuuritaidot ja identiteetin tukeminen saaneet lisähuomiota keskustelutaidot informaalisen oppimisen merkitys 2

Kielisalkun osat työkansio kielipassi kielenoppimiskertomus Miten kielenoppimiskertomus toimii? vähän kerrallaan keskustellen täytetään vaikka vain yksi kohta oppimista tukien asiaa arvostaen tehdään jokin vastuuta käsittelevä kohta, esim. ryhmätyön ongelmissa 3

Miten salkkutyö tehdään? Past Present Future salkkutyö projekteista voi muokata salkkutöitä uusi näkökulma ja tavoite oppilaan omistajuus reflektio vertaisarviointi itsearvionti Koulupolku Osa koulupolkua Mikä on kielipassi? Kielipassi esittää koonnan omistajansa kielitaidosta, todistuksista ja kielenkäytön kokemuksista. Kielipassi esittää kaikki kielet, joissa sen omistajalla on jonkinlaista kompetenssia. Kielipassin sisältö on seuraava: kielitaidon profiili eurooppalaisen viitekehyksen kuvaustasojen mukaisesti tiivistelmä kielenoppimisesta ja kulttuurien välisistä kokemuksista luettelo kielitutkinnoista ja todistuksista 4

Mitä hyötyä on kielipassista? Linkkejä Taitotasoihin perustuvat viisiportaiset kuvaukset A1, A2, B1, B2, C1, C2, jotka ovat läpinäkyvät ja yhteismitalliset Euroopassa. Peruskoulun opetussuunnitelman kuvauksissa lisäksi moniportaisemmat kuvaukset, mutta ne eivät ole käytössä muualla Euroopassa. Valmistaa itsearviointiin ja oman kielitaidon kuvaamiseen korkeammilla asteilla. Helpottaa kansainvälistä yhteistyötä, esim. jos opettaja laatii englanninkielisen todistuksen tms. Ruotsin malli http://www.skolverket.se/sb/d/2164/a/12213 Euroopan neuvosto http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/ 5