Eurooppalainen kielisalkku suomalaisena toteutuksena perusopetuksen käyttöön. Viljo Kohonen Kielitivoli-konferenssi 27.1.

Transkriptio

1 Eurooppalainen kielisalkku suomalaisena toteutuksena perusopetuksen käyttöön Viljo Kohonen Kielitivoli-konferenssi Helsinki

2 Harald the Terrible

3 Harald the Terrible

4 Oppija : pelästyttävän suuren tehtävän edessä? Kielivirheet = puutteita, mitä oppija ei osaa tehdä sitten kun - asenne : Jatka vaan kiipeämistä, niin yhtenä päivänä...

5 Oppilas kielen käyttäjänä? Painopiste: nyt kun -asenne: mitä oppilas osaa tehdä 2-/3-kieltä käyttäen; riskien otto; vertaismallit tuki; palaute; motivoituminen; eteneminen pienin askelin saavutettavissa olevia tavoitteita

6 Eurooppalainen viitekehys (EVK) ja Kielisalkku (EKS) Asennoituminen kieleen oppilas kielen käyttäjänä alkeista pitäen: merkityksellinen viestintä: tieto+taito+uskallus yrittää osallistua Sosiaalinen toimija: aktiivinen osallisuus yhteisön toimintaan sosiaalinen vastuu Kulttuurienvälinen toimijuus: avoin toiseuden kohtaaminen, kunnioitus oma identiteettityö sosiaalisesti vastuullinen autonomia Toimintakompetenssi: vuorovaikutteinen toiminta vieraalla kielellä ( Handlungskompetenz ): tieto+ taito+tahto+tunne kompetenssi toimia aitous, läsnäolo, osallisuus liittyminen yhteisöihin

7 Viitekehys ja EKS... Autonomian kehittyminen vuorovaikutteisessa oppimisprosessissa: vastuunotto, opiskelutaidot ja kielen käyttötaidot autenttisessa viestinnässä Kielikasvatus tavoitteena: monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi: tavoite paljon pidemmällä kuin tietty taitotaso jossakin kielessä: erilaisuuden kohtaaminen EKS: A. kieli-, opiskelu- ja kulttuuritaitojen kehittäminen tietoisesti B. viestinnällisten taitotasojen osoittaminen: arviointi samoin kriteerein kaikissa EN-valtioissa; kulttuuritaitojen dokumentointi (EKS/ 3 osaa: Kielipassi, Kielenoppimiskertomus, Työkansio)

8 EVK & EKS: Puhuminen: Suullinen vuorovaikutus: Taitotaso A1: Selviydyn kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista, jos puhekumppanini on valmis toistamaan sanottavansa tai ilmaisemaan asian toisin, puhumaan tavallista hitaammin ja auttamaan minua muotoilemaan sen, mitä yritän sanoa. Pystyn esittämään yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaamaan sellaisiin arkisia tarpeita tai hyvin tuttuja aiheita käsittelevissä keskusteluissa. (EVK 2003, 50.)

9 Tarkistuslistat: Suullinen vuorovaikutus, Taitotaso A1 1. Osaan tervehtiä ja hyvästellä. 2. Osaan pyytää ja antaa jotakin kohteliaalla, kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla. 3. Osaan tiedustella toiselta perusasioita (esim. asuinpaikka, ikä, osoite, kielitaito). 4. Osaan tehdä yksinkertaisia kysymyksiä (mitä, missä, kuka, milloin). 5. Osaan vastata ja reagoida lyhyessä keskustelussa. 6. Osaan pyytää keskustelukumppaniani toistamaan sanomansa. 7. Selviydyn lyhyistä palvelutilanteista ulkoa opituin ilmaisuin. 8. Osaan keskustella hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti minulle tärkeistä asioista. 9. Tarvitsen usein puhekumppanini apua. 10. Osaan turvautua elekieleen, jos en löydä tarvitsemiani sanoja (esim. pieniä ostoksia tehdessäni).

10 Eurooppalainen kielisalkku kaksoistavoite: prosessi+tuotos Opettajan ja oppilaan pedagoginen työväline; kaksi toisiaan täydentävää tehtävää: (a) Pedagoginen tehtävä: organisoida ottaa haltuun opiskeluprosessia: aseta omia tavoitteita monitoroi työskentelyä/ reflektoi prosessia ja itseä kielen oppilaana/ käyttäjänä opiskelun sosiaalisessa kontekstissa autonomia (b) Raportoiva tehtävä: arvioi dokumentoi tuloksia läpinäkyvällä tavalla: yhteiset eurooppalaiset taitotasot (A,B,C; kielipassi) kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen

11 EKS-periaatteet: kielisalkun yhteinen Eurooppalainen ydin 1. Monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi 2. Oppilaan omaisuutta 3. Arvostaa kaikkea kieli- ja kulttuurikompetenssia ja kokemusta 4. Oppilaan autonomian edistämisen työväline 5. Pedagoginen ja raportoiva tehtävä 6. Perustana Yhteinen eurooppalainen viitekehys 7. Rohkaisee oppilaan itsearviointia ja opettajien ym. suorittamien arviointien dokumentointia

12 EKS: kehittämistyö EN:ssä 1991 Rüschlikon: EKS-käsitteen esittely : EKS-Pilottiprojekti (15 valtiota) 2000: EN-opetusministereiden Resolution 2001 Coimbra: EKS julkistettiin toteutusprojektit 45 jäsenvaltiossa (2006 Suomen salkut valmiit validointiin) 2010: yht. 118 salkkua eri jäs.valtioissa validoitu 2011 KISA-projekti (OPH): Perusopetuksen EKS Alakoulu I (luokat 1 3), Alak. II (4 6); Yläkoulu 2012: käyttövalmis ( self-declaration EN:ssä) Kielisalkut+pedagoginen aineisto OPH-verkkoon

13 POPS 2004: Oppimisympäristön tavoitteita perusopetuksessa Oppimisympäristön tulee tukea myös oppilaan ja opettajan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäseninä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

14 Salkkutyöskentelyn keskeisiä piirteitä: Kohdekielen käyttö mahdollisimman autenttisissa tilanteissa Pienryhmä- ja yhteistoiminta Opettajan ja oppilaan yhteinen pohdinta Oppilaiden itse- ja vertaisarviointi Opettajan ja oppilaan välinen keskustelu arvioinnista Omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista ja suunnittelu Kieli-, opiskelu- ja elämäntaitojen kehittäminen kieliluokissa

15 Opettajan ammatillinen kehittyminen Kommunikatiiviset kielikompetenssit Kielelliset kompetenssit Pragmaattiset kompetenssit Sociolingvistiset kompetenssit Yleiset kompetenssit Oppimiskyky Eksistentiaalinen komp. Taidot ja taitotieto EKS kielenoppimisen edistäjänä (Hildén 2002) Elämänaikainen oppiminen tietoisuus autonomia EKS uudet tavoitteet uudet tehtävät tietoisuus autonomia pohdinta arviointi EKS tavoitteiden asettaminen tehtävän suoritus tietoisuus autonomia ELP pohdinta arviointi Deklaratiivinen tieto Pedagoginen kohtaaminen autenttisessa opetus-opiskelu-oppiminen -prosessissa

16 Miksi kielisalkku? Auttaa opetussuunnitelman toteuttamisessa kieltenopetuksessa: Oppilaan itse-/vertaisarviointi ja reflektio Itsenäistyvä opiskelu (YTO: sosiaalisesti vastuullinen autonomia) Oppilaan edellytykset: yksilöityä opiskelua Opiskelun omakohtaisuus: motivoituminen Vuorovaikutteinen työskentely: oppilaantuntemus Oppilaan identiteetti yhteisöllisenä toimijana Kulttuurienvälinen kohtaaminen

17 Kielisalkun osat kielipassi työkansio kielenoppimiskertomus

18 Verkko-EKS:n kehittämistyö perusopetukseen ( ) KISA-projekti: Eurooppalaiset kielisalkut alakouluun (luokat 1 3 ja 4-6) ja yläkouluun (luokat 7-9) Verkkototeutus: tuotos oph.fi -sivustolle Projektiryhmä: Tampereen yliopiston (Kasvatustieteiden yksikkö) johdolla, mukana Jyväskylän, Joensuun ja Helsingin yliopistot Hankkeen johto: Prof. Pauli Kaikkonen, Dos. Riitta Jaatinen (+asiantuntijana Viljo Kohonen)

19 Perusopetuksen kielisalkut 1. Alakoulu I (vuosiluokat 1 3; su-engl, ru-engl.) - Kielenoppimiskertomus - Työkansio (A. Oppimis- ja B. Työkansio) 2. Alakoulu II (vuosiluokat 4 6; su-engl, ru-engl.) - Kielenoppimiskertomus - Työkansio (A. Oppimis- ja B. Työkansio) - Kielipassi (yhteinen koko alakoulun osalta) 3. Yläkoulu (vuosiluokat 7 9; su-engl, ru-engl.) - Kielenoppimiskertomus - Työkansio (A. Oppimis- ja B. Työkansio) - Tarkistuslistat (itsearviointia varten; yksikielisinä: suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä) - Kielipassi

20 Uutta verkko-kielisalkussa Koko EKS-aineisto verkossa (oph.fi) Kielisalkun sisältö uudistettu kokemusten pohjalta (tutkimustyö v.1998 lähtien) Runsaasti avoimia tehtäviä (oppilaiden vastauksia omin sanoin kohdekielen käyttö) Toisen kohtaaminen, kulttuuritaidot ja aktiivitoimijan identiteetin tukeminen painottuvat Vuorovaikutustaidot (YTO-työskentely) Informaalin ja formaalin oppimisen kytkentä

21 EKS oppilaan kannalta Oppilas oppii: Pohtimaan jäsentämään arvioimaan kieltenopiskeluaan: lingvistinen kompetenssi Tunnistamaan omia ja toisten vahvuuksia ja opiskelutaitoja: strateginen kompetenssi Toisten kohtaaminen: sosiaalinen kompetenssi Havaitsemaan edistymisensä

22 Kielisalkku opettajan kannalta Ohjaa, opettaa ja tukee arviointia (kriteeripohjainen itse- ja vertaisarviointi) Motivoi, oppilaslähtöistää ja yksilöi opiskelua Aktivoi ja siirtää vastuuta oppilaalle Opettaa sosiaalisesti vastuullista työskentelyä sekä omien ja toisten eri lahjakkuuksien hyödyntämistä Antaa onnistumisen kokemuksia ja yllättää

23 Kulttuurienvälisen toimijuuden piirteitä (Byram 2009) Toisen identiteetin tunnistaminen ja arvostaminen Toiseuden kunnioittaminen Uteliaisuus ja avoimuus: erilaiset tavat nähdä asioita Monimerkityksellisyyden ja epävarmuuden kohtaaminen rakentavasti erot ja yhtäläisyydet tavassa nähdä asioita Empatia erilaisten tunteiden havaitseminen ja niihin reagoiminen; oman käytöksen säätely ja joustavuus Kommunikatiivinen kompetenssi herkkyys käyttää kieltä oikein eri tilanteissa Tieto toisesta ihmisestä ja hänen elämästään eri kulttuureissa, tulkinta ja suhteuttaminen omaan kokemukseen arvojen ja moraalin pohtiminen suhteessa omaan kulttuuriin.

24 Informaatiopedagogiigasta kohtaamisen pedagogiikkaan (Kaikkonen 2004; Larzén 2005) Informaatiopedagogiikassa opetellaan vieraan kulttuurin piirteitä tiedollisella tasolla Kohtaamispedagogiikassa niitä pyritään ymmärtämään elämyksellisellä tasolla Konfliktipedagogiikassa niitä pyritään hyödyntämään ajattelua synnyttämällä ja herkistymään vieraan kulttuurin ymmärtämiselle sitä kautta Esimerkkeinä: Kuppi teetä (informaatio- ja kohtaamisen pedagogiikka) Lukuisat päivittäiset pikku riidat (konfliktipedagogiikka)

25 Kulttuuritaitojen opettaminen kohtaamisen pedagogiikkana Kulttuuritaitojen taitojen opettaminen on usein parhaimmillaan sitä, että luodaan turvallisia tilanteita, joissa ihmiset voivat keskustella keskenään, toisen (kulttuurin edustajan) kanssa. Tätä kutsumme kohtaamisen pedagogiikaksi. Se on dialogia, jonka opiskelun näemme mahdollisena kaikissa koulun yhteisssä toiminnoissa ja tilanteissa.

26 Somaliassa syntynyt tyttö kirjoittaa omasta elämästään: When i was a little girl I lived in somalia but a grew up in kenya. I moved to Finland wen i was nine years old. Wen i moved to finland everything was different. I went to study the Finnish language. I got friends and i got a normal class but i got more friends. It went well at school. I learn much at scool I wanted to learn more. Me and my friend went go everyday to play to outside a lot. I have a lot friends. They are funny friends, but i miss my first friend. Her name is najma she lives in Vaasa but we see eac other during holidays. My favourite toy was a cat and i like my family and my family are three boys and me. and I am only girl in my family. My family has lived five years in Finland. Finland is a great country. This is my story. (Made by Fadumo).

27 Oman tarinan kertomisen merkitys oppilaalle Oppilaat ovat reflektoinneissaan suhtautuneet tähän tehtävään hyvin myönteisesti ja kertoneet pitäneensä tehtävästä erittäin paljon. Tehtävän omakohtaisuus ja sen avulla oman identiteetin edelleen rakentaminen koetaan motivoivana ja mielekkäänä ja se kiinnittää vieraan kielen kunkin oppilaan oman tarinan kieleksi. (Jaatinen 2007.)

28 Miten kielenoppimiskertomus toimii? vähän kerrallaan keskustellen täytetään vaikka vain yksi kohta oppimista tukien asiaa arvostaen tehdään jokin vastuuta käsittelevä kohta, esim. ryhmätyön ongelmissa

29 Kielenoppimiskertomus: kielitaitojen pohdinta (Yläkoulu) Tässä kielessä olen hyvä näissä asioissa: When using this language I am good at: Näissä asioissa haluaisin tulla paremmaksi, koska... These things I would like to be better at because... Näin toimin, jotta oppisin ymärtämään paremmin puhuttua kieltä: This is what I do to understand spoken language better: Näin toimin, jotta oppisin puhumaan paremmin tätä kieltä: This is what I do to learn to speak this language better: Näin toimin, jotta oppisin ymmärtämään paremmin lukemaani: This is what I do to learn to understand better what I am reading:

30 Työkansio: vertaisarviointi Pidin tässä työssä seuraavista asioista/ I liked the following features in this piece of work:... Osaat tehdä hyvin seuraavia asioita tällä kielellä/ You express the fowing things well in this language:... Parannusehdotuksia tämän työn suhteen/ My suggestions to make this piece of work better:... Opettajan arviointi (koko kurssista) Kielisalkkutöidesi hyviä puolia/ The best things about your work:... Voisit kiinnittää lisää huomiota/ You could focus more on...: Muita kommentteja/ Other comments:...

31

32 Mikä on kielipassi? Kielipassi esittää koonnan omistajansa kielitaidosta, todistuksista ja kielenkäytön kokemuksista. Kielipassi esittää kaikki kielet, joissa sen omistajalla on jonkinlaista kompetenssia. Kielipassin sisältö on seuraava: kielitaidon profiili eurooppalaisen viitekehyksen kuvaustasojen mukaisesti tiivistelmä kielenoppimisesta ja kulttuurien välisistä kokemuksista luettelo kielitutkinnoista ja todistuksista

33 Mitä hyötyä on kielipassista? Taitotasoihin perustuvat 6-portaiset kuvaukset A1, A2, B1, B2, C1, C2: yhteismitalliset koko Euroopassa Kriteeripohjaisen itsearvioinnin ymmärrys perusopetuksessa (+ vertaisarviointi) Tukee itsearviointia ja oman kielitaidon kehittämistä opiskelussa työelämässä Helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta, esim. opiskelu, työvoima

34 Linkkejä: Euroopan neuvosto (Council of Europe, Language Policy Division), Strasbourg: The European Centre for Modern Languages, ECML, Graz: Euroopan Unionin Europassi (Bryssel): Ruotsin EKS-sivusto: sprak/europeisk-sprakportfolio /