TYÖSSÄ ON TYÖN ILOA JOHDATUS TYÖSSÄOPPIMISEEN JA TONET TYÖSSÄOPPIMISEN TIETOPALVELUUN www.edu.fi/tonet
OPPI TULEE
TEKEMISESTÄ Ammattiin valmistuvat nuoret saavat käytännön tuntuman alansa työtehtäviin jo opiskeluaikanaan. Jokaiseen kolmivuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään puoli vuotta työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja osa opetussuunnitelmaa. Työssäoppiminen on luonteeltaan tavoitteellisempaa ja ohjatumpaa kuin perinteinen työharjoittelu. Kun merkittävä osa ammattitaitoa ja työelämän tapoja opitaan työpaikalla, on opiskelija ammattiin valmistuttuaan paremmin perillä työelämän vaatimuksista ja odotuksista. Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta. Sitä ohjaavat myös työ- TYÖSSÄOPPIMISEN YLEISET TAVOITTEET lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksiin ja muille työpaikoille edistää nuorten välitöntä työllistymistä helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisätä työmarkkinatietoutta syventää ammatillista osaamista tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja ehkäistä syrjäytymistä mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta markkinajärjestöjen suositukset sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Työssäoppimisen tavoitteet määritellään opetussuunnitelmien perusteissa, jotka valmistellaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen työssäoppimisen suunnitelma, jossa määritellään työssäoppimisjakson sisältö ja tavoitteet. Se on opiskelijan ja työpaikkaohjaajan ohjenuora työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppimisen jaksoilla nuoret näkevät työelämän arkirealismin ja oppivat toimimaan työelämän tilanteissa. Kaikella tällä on merkitystä elämänuran kannalta. Edessä on mittava haaste. Työssäoppimisen toteuttaminen merkitsee vuosittain yli 40 000 opiskelijan sijoittamista työpaikoille. Työssäoppimisen onnistuminen vaatii siinä mukana olevilta osapuolilta yhteistyötä. Mitä paremmin yhteistyö sujuu, sitä enemmän hyötyä järjestelmästä on kaikille.
TYÖ TEKIJÄÄNSÄ Pienenevien ikäluokkien Suomessa ei enää ole itsestään selvää, että työntekijöitä löytyy tulevaisuudessakin. Tulevaisuuden henkilöstö on hankittava nyt. Siihen työssäoppiminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Työssäoppimisen jaksoilla opiskelijat oppivat työyhteisön toimintatavat aidossa ympäristössä ja kasvavat luontevasti sisään työelämään. Työpaikoilla järjestetään työssäoppimista käytännön työtehtävissä. Sen tarkoituksena on lisätä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla.
OPETTAA Työyhteisöt eivät ole vain antavana osapuolena, sillä hyvin toteutettu työssäoppiminen mahdollistaa työntekijöidenkin uuden oppimisen. Mahdollisuus yhteistyöhön oppilaitosten kanssa avaa ovia esimerkiksi henkilöstön koulutukselle, uusille työtavoille ja menetelmille, kun esimerkiksi päättötöitä voidaan kytkeä työssäoppimiseen. Opiskelijoihin, mahdolliseen uuteen työvoimaan on tilaisuus tutustua työssäoppimisen aikana. Työssäoppimisen toteuttaminen onnistuu, kun koko henkilöstö kannustaa ja suhtautuu positiivisesti opiskelijoihin. TYÖPAIKAN TULEE tarjota edellytykset koulutuksen järjestämiselle ja antaa niistä tietoja sopia oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä kirjallisesti nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja ohjata ja arvioida opiskelijan oppimista työpaikalla vastata opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana järjestää muut sopimuksissa mainitut asiat tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta TONET työssäoppimisen tietopalvelu tarjoaa työpaikoille sovitettua tietoa työssäoppimisen taustoista, faktoista ja toteuttamisesta sekä pelisäännöistä. Internetissä on myös lomakkeita, joiden avulla sopimusten ja suunnitelmien tekeminen on helppoa. TYÖSSÄOPPIMINEN MAHDOLLISUUS TYÖPAIKOILLE saada osaavaa ja työpaikkaan soveltuvaa työvoimaa kehittää työpaikkojen oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttautumista vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajattelumaailmaa edistää elinikäistä oppimista työpaikoilla
TYÖSSÄOPPIMALLA Työssäoppiminen kehittää työpaikkojen ja oppilaitosten yh- liittyvien teistyötä, helpottaa yritysten menestyksekästä rekrytointia ja tuo niin työpaikoille kuin oppilaitoksiin uusinta tietoa alan kehityksestä. Opiskelijalle alan käytännöt tulevat aikaisempaa tutummiksi jo opiskeluaikana. Opiskelijoiden kannalta työssäoppimisen tärkeimmät tavoitteet ovat työelämätaitojen lisääminen ja ammatillinen kasvu. Työssäoppimisesta on myös apua uravalinnoissa ja erikoistumisessa. Työssäoppiminen tarjoaa mahdollisuuden toimia aidossa työyhteisössä todellisten ammattiin TEKEMISEN ongelmien parissa. Opiskelija oppii arvioimaan omaa osaamistaan ja asemaansa työyhteisön jäsenenä sekä suuntaamaan kehitystavoitteitaan kokemustensa perusteella. Työssäoppiminen tukee näin ammatinvalintaa ja koko ammatillista kasvua. Työssäoppiminen osana opintoja lisää myös opiskelijan oma-aloitteisuutta, yhteistyötaitoja, itseluottamusta ja itsenäistä ajattelua. Lopulta työpaikoille siirtyy tutkinnon suorittamisen jälkeen entistä ammattitaitoisempia nuoria. OPINTOTUKI JATKUU Lähtökohtana on se, etteivät opiskelijat pääsääntöisesti ole jaksojen aikana työsuhteessa, eikä heille makseta palkkaa näiltä ajoilta. Sen sijaan oikeus normaaleihin opintososiaalisiin etuihin säilyy. Työssäoppimisessa ei siis synny työsuhdetta, mutta asiasta voidaan erikseen sopia opiskelijan, yrityksen ja oppilaitoksen kesken. Opintojen päätyttyä ovi työmarkkinoille on jo raollaan ellei kokonaan avoinna.
"Jos työnantaja pitää nuorten ammatillista opetusta puutteellisena, tarjoaa työssäoppiminen hänelle tilaisuuden saattaa se ajan tasalle. Annettakoon hänelle siihen näytön paikka. Jos opiskelija on kyllästynyt kouluopetukseen ja sormet syyhyävät tosi toimeen, eivät aidot työhalut varmaankaan jää työnantajalta huomaamatta. Kannattaa siis ottaa tosissaan sekin näytön paikka." Jukka Sarjala, Opetushallituksen pääjohtaja Next Step - Messuopas 2000 MAKUUN TONET työssäoppimisen tietopalvelu tarjoaa opiskelijoille sovitettua tietoa työssäoppimisen taustoista, faktoista ja toteuttamisesta sekä pelisäännöistä. Opiskelijoille -sivuilla on myös tietoa opintojen rahoittamiseen ja opintotukeen liittyvistä asioista. TYÖSSÄOPPIMISEN ON MAHDOLLISUUS OPISKELIJALLE tukee ammatillista kasvua ja erikoistumista takaa ajanmukaiset työelämän valmiudet helpottaa työllistymistä lisää opiskelumotivaatiota ja syventää ammatillista osaamista antaa mahdollisuuden oppia erilaisissa oppimisympäristöissä tekee tutuksi työelämän pelisääntöjä ja työtapoja kehittää vastuuntuntoa työstä ja opiskelusta itsenäistää kehittää vuorovaikutustaitoja ja tuo monipuolisia kontakteja
TYÖSSÄ OPPII OIVALTAEN Työssäoppimista järjestettäessä on hyvä tilaisuus tarkastella yhdessä työelämän kanssa koulutuksen tavoitteita, opetusta ja arviointia sekä kehittää koulutusta. Opetussuunnitelmissa voidaan korostaa aikaisempaa enemmän työelämälle tärkeitä osaamisalueita ja vaikuttaa siihen, minkälaisia työntekijöitä alalle valmistuu. Tämä parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia ja samalla kohottaa oppilaitoksen toiminnan tuloksellisuutta. Työssäoppiminen on paitsi keino lähentää koulutusta ja työelämää myös keino kehittää opettajien ammattitaitoa. Oppilaitokselta se vaatii monipuo-
lisia ja toimivia suhteita elinkeinoelämän edustajiin, järjestöihin, luottamushenkilöihin ja muihin asiaa edistäviin tahoihin. Se on siis samalla yhteistyöverkoston luomista. Ajatuksena on, että myös opettajien työelämään tutustuminen ja asiantuntijavaihto elinkeinoelämän kanssa vastavuoroisesti lisääntyvät. Opettaja voi kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan, kun taas työelämän asiantuntijat saavat mahdollisuuden osallistua oppilaitosten toimintaan. OPPILAITOKSEN TEHTÄVÄNÄ ON Koulutuksen järjestäjällä eli käytännössä oppilaitoksella on työssäoppimisen järjestämisessä keskeinen tehtävä. Sen tehtävänä on valmentaa opiskelijat työssäoppimisen jaksolle järjestää työssäoppimisen paikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi valmistella ja tehdä sopimukset työnantajan kanssa organisoida opiskelijakohtaiset sopimukset huolehtia omalta osaltaan opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja verkottumisesta huolehtia koulutuksen työelämävastaavuudesta alueellinen ja paikallinen yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa yhteydet työmarkkinaosapuoliin TONET työssäoppimisen tietopalvelu tarjoaa oppilaitoksille sovitettua tietoa työssäoppimisen taustoista, faktoista ja toteuttamisesta sekä pelisäännöistä. Internetissä on myös lomakkeita, joiden avulla sopimusten ja suunnitelmien tekeminen on helppoa. Opettajien tehtävänähän on yhteistyö työyhteisöjen kanssa ja työssäoppimisen paikkojen etsiminen. Työssäoppimisen markkinointia varten on laadittu kalvosarjoja, joiden käyttäminen TONETin sivuilta on yksinkertaista. TYÖSSÄOPPIMINEN MAHDOLLISUUS OPPILAITOKSELLE JA OPETTAJALLE parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä vahvistaa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä ja koulutuksen suunnittelua pitää yllä ja kehittää opettajien ammattitaitoa monipuolistaa oppimisympäristöjä mahdollistaa harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käytön monipuolistaa opiskelijan arviointia
TYÖ
OPETTAA Opetussuunnitelman perusteissa määritellään ammatillisten opintokokonaisuuksien tavoitteet ja annetaan työssäoppimista ja arviointia koskevat määräykset. Näiden pohjalta koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmasta. Siinä määritellään työssäoppimisen järjestämisen periaatteet. Suunnitelma työssäoppimisen sijoittumisesta, tavoitteista ja järjestämisestä työpaikoilla laaditaan yhteistyössä työyhteisön edustajien kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmaa laadittaessa on se, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Opetussuunnitelmaan sisällytetään kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteinen osa ja tutkinnoittain eriytyvät osat. Opetussuunnitelman yhteisen osan tulee sisältää mm. seuraavat asiat opetuksen järjestäminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaperiaatteet aiempien opintojen hyväksilukemisen periaatteet työssäoppimisen järjestäminen opiskelijan arvioinnin ja näyttöjen toteuttaminen suunnitelma sille, kuinka koulutus yhteisten painotusten, kuten kestävän kehityksen edistäminen, kansainvälisyys, teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, toteutetaan Tutkintokohtaisesti tulee olla suunnitelma mm. seuraavista asioista opintojen järjestäminen ja jaksotukset opintojen täsmennetyt tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit sekä opintojen eteneminen opintokokonaisuuksien muodostuminen: opintojaksot, projektit ja muut opiskeltavat kokonaisuudet sekä työssäoppiminen suoritukset, jotka vaaditaan opintokokonaisuuksien arvosanojen saamiseksi TYÖSSÄOPPIMISEN ARVIOINTI Työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija itse arvioivat yhdessä työssäoppimisen onnistumista. Työssäoppimisen tavoitteet määräytyvät aina opetussuunnitelmien tavoitteista. Arvioinnin koh- teet ja kriteerit johdetaan näistä tavoitteista. Tutkintotodistukseen merkitään näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta ei erillistä arvosanaa. Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan niiden ammatillisten opintokokonaisuuksien osana, joihin työssäoppiminen sisältyy. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tekniset taidot: miten opiskelija hallitsee työmenetelmät, välineet, materiaalit ja työprosessin, työturvallisuuden ja työn perustana olevan tiedon. Myös ydinosaamista arvioidaan: millaisia ovat oppimis-, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja viestintä- sekä yhteistyötaidot. Arvioinnin kohteina ovat vielä valmiudet, jotka lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Tällaisia ovat esim. kestävän kehityksen edistämiseen, teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen ja yrittäjyyteen liittyvät valmiudet. NÄYTÖT Ammatillisiin perustutkintoihin kehitetään parhaillaan näyttöjä rakennerahastohankkeissa. Näytöt ovat yhteistyössä työelämän kanssa järjestettäviä opinnäytteitä, joissa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt pyritään yhdistämään työssäoppimiseen.
TYÖELÄMÄLTÄ SE MAISTUU Tavoitteena Työssäoppimisen tavoitteet määritellään niin konkreettisesti, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja ymmärtävät, mitä on osattava työssäoppimisen jakson päätyttyä. Tavoitteisiin vaikuttavat opiskeluvaihe, opintojen sisällöt, alue- ja alakohtaiset mahdollisuudet, työpaikkojen valmiudet, opiskelijan tavoitteet ja valmiudet sekä opettajan näkemykset. Opiskelijan suunnitelmassa työssäoppimisesta ja sopimuksessa työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta määritellään kunkin jakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelijan arvioinnin menettelytavat. on, että työssäoppimisen jaksot ovat ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppimisen jakso tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Kesätyö ja ennalta hankittu työkokemus, jotka ovat opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia, voidaan hyväksyä työssäoppimiseksi. Opinnäytetyö voidaan kytkeä osaksi työssäoppimista.
TYÖSSÄOPPIMISEN PROSESSI Työssäoppiminen on prosessi, joka muodostuu lukuisista vaiheista ja jonka toteuttaminen on eri osapuolten yhteistyötä. Työssäoppimisen tavoitteet ja toteuttaminen opetussuunnitelmassa. Tässä koulutuksen järjestäjällä ja käytännössä oppilaitoksella on keskeinen rooli. Taustalla ovat lait, asetukset, opetussuunnitelmat sekä suositukset. Työssäoppimispaikkojen etsiminen, oppilaitoksen ja työpaikan välisestä yhteistyöstä sopiminen. Tämä on osa opettajien tehtäväkenttää. Keskeistä on myös alueellinen oppilaitosten ja työyhteisöjen välinen yhteistyö ja verkottuminen. Työssäoppimisjaksojen toteuttamisesta sopiminen. Tämä on niin opettajien, opiskelijoiden kuin työpaikan edustajien yhteinen asia. Opiskelijan tutustuminen ja perehdyttäminen työyhteisöön. Tässä tarvitaan koko henkilöstön tukea. Työssäoppiminen. Opintojen ohjaaminen on oppilaitoksen ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan tehtävä. Työssäoppimisen arviointi. Tämä on opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan yhteinen tehtävä. SOPIMUS Koulutuksen järjestäjän eli käytännössä oppilaitoksen vastuulla on huolehtia siitä, että oppilaitoksen ja työpaikan välille tehdään lain edellyttämä kirjallinen sopimus. Sopimuksen laatimisessa voi käyttää apuna työmarkkinaosapuolten ja opetushallinnon valmistelemaa sopimusmallia. Kirjallisessa sopimuksessa on sovittava ainakin seuraavista asioista: opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kesto ja ajoitus, osapuolten tehtävät, opiskelijan ohjaus, arvioinnin järjestäminen, työnantajalle mahdollisesti maksettavat korvaukset.
TYÖSSÄ OPPII YHTEISTOIMIN Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimisen paikka. Työssäoppimispaikaksi soveltuu sellainen työpaikka, jolla on käytettävissään riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa tarpeellinen työvälineistö työpaikkaohjaajiksi soveltuvaa henkilökuntaa Työssäoppimisen jaksolla opiskelija on perehdytettävä työpaikkaansa kuten kaikki muutkin työntekijät. Tähän tarvitaan koko työyhteisön tuki. Työnantajan edustajat, esimiehet, lähimmät työtoverit, työpaikkaohjaaja ja luottamusmiehet ovat kaikki avainasemassa, luomassa nuorelle työssäoppijalle kuvaa työelämästä. Työpaikoilla onkin huolehdittava siitä, että henkilöstö on tietoinen työssäoppimisen tavoitteista ja toteutuksesta sekä sitoutunut työpaikalla toteutettavaan koulutukseen. TYÖSSÄOPPIMISEN RAHOITUS Työssäoppiminen rahoitetaan ammatillisen koulutuksen käyttömenoilla. Työyhteisöille koituu monenlaista etua tiivistyvästä oppilaitosten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Ne saavat osaavia ammattilaisia. Niille avautuu mahdollisuus osallistua koulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen, työssäoppijat voivat hyödyttää työpaikan kehittämistä tekemällä erilaisia selvityksiä ja opinnäytetöitä sekä tuomalla tuoretta osaamista. Joissakin tapauksissa oppilaitos maksaa korvausta työnantajalle. Työssäoppimisesta ei yleensä makseta palkkaa eikä tehdä työsopimusta. Työssäoppimisen aikana opiskelija saa opintotukea ja muita opintososiaalisia etuja. Työnantaja ja opiskelija voivat kuitenkin tehdä työsopimuksen, jolloin opiskelija saa palkkaa työssäoppimisjakson aikana. Palkka vaikuttaa silloin opintotuen määrään. TYÖOLOT Työoloja koskevia sovittavia asioita ovat mm. työaika eli työpäivän ja työviikon pituus, ruokailu, työvaatetus, suojavälineet ja mahdolliset kulukorvaukset. Työturvallisuus on merkittävä asia, käytännössä työnantaja vastaa työturvallisuudesta lakien mukaan. Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työpaikka tai oppilaitos voi ottaa ylimääräisen vastuuvakuutuksen.
TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLET koulutuksen järjestäjä oppilaitos työnantaja työntekijät työyhteisössä työpaikkaohjaaja luottamushenkilöt opiskelija työmarkkinaosapuolet työsuojeluviranomaiset
KOKEMUS ON PARAS OPETTAJA Opiskelijoiden työssäoppimista koordinoi työpaikalla työnantajan nimeämä henkilö. Hän on usein kokenut ammattilainen, joka toimii yhteistyössä ohjaavan opettajan kanssa. Työpaikkaohjaaja tutustuttaa opiskelijan työhön ja työyhteisöön sekä neuvoo, ohjaa ja valvoo työtehtävien suorittamista. Työpaikkaohjaaja on haastavan tehtävän edessä ohjatessaan nuorta työssäoppijaa. Hänen on mm. otettava huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiustasot suoriutua työssäoppimistehtävistä. Opiskelija ei ole alan ammattilainen ja näin hänen tulee saada ammattinsa osaavan henkilön tukea työtehtävissään. Perusteellinen tutustuminen opiskelijaan ja hänen taustoihinsa edesauttaa hyvin sujuvaa työssäoppimista. Hyvän ohjaajan ominaisuuksia ovat avoin suhtautuminen opiskelijoihin sekä hyvä ja laaja-alainen ammatillinen osaaminen. Hänellä on kokonaiskuva alasta ja työyhteisönsä toiminnasta, tuntee alaansa liittyvää historiaa. Ohjaaja kykenee myös opastamaan työturvallisuus- ja työsuojelukysymyksissä. Työpaikkaohjaaja toimii läheisessä yhteistyössä oppilaitoksen nimeämän ohjaavan opettajan kanssa. KOULUTUSTA OHJAAJILLE Työpaikkaohjaajien koulutusta toteutetaan rakennerahasto-ohjelmina. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka oman työnsä ohella osallistuvat työpaikoilla ammatillisten oppilaitosten työssäoppijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden ohjaukseen. Toisena kohderyhmänä ovat yhteistyössä työpaikkaohjaajien kanssa toimivat ammatillisten oppilaitosten opettajat. Osallistumalla yhteiseen koulutukseen työpari opettaja-työpaikkaohjaaja voi kehittää yhteistyötään. Vuosittain koulutetaan 4000 ohjaajaa. KOULUTUSTA OPETTAJILLE Lääninhallitukset rahoittavat ESR-tuella opettajien työelämäjaksoja, joiden tavoitteena on opettajien työelämätuntemuksen ajantasaistaminen sekä työssäoppimiseen liittyvien käytäntöjen ja yhteistyön kehittäminen asianomaisissa yrityksissä. Vuosittain pyritään aloittamaan 350 työelämäjaksoa. Ammatillisten oppilaitosten opettajille järjestetään työssäoppimiseen perehdyttävää koulutusta. Koulutuksen rahoittaa Opetushallitus ja sen toteuttavat pääasiassa ammattikorkeakoulut.
OHJAAJA ROOLEISSAAN Opastajana perehdyttää työpaikan toimintaan perehdyttää työtehtäviin ja ohjaa niiden suorittamista perehdyttää työturvallisuuteen Valmentajana luo oppimista edistäviä työtilaisuuksia ja työnkiertoa järjestää asiantuntijaohjausta ja mahdollisuuksia seurata työprosessien kulkua suunnittelee yhdessä opettajan kanssa oppimistehtävät antaa palautetta ja arvioi Neuvonantajana edistää työssäoppimisen mahdollisuuksia yrityksessä suunnittelee opettajan ja opiskelijan kanssa työssäoppimisjaksojen sisältöjä tukee ja antaa palautetta perehtyy työssäoppimiseen liittyviin oppimisnäkemyksiin edistää työpaikan oppimisilmapiiriä
ELÄ
ÄNTYÖNÄ OPPIMINEN Työssäoppimisen toteuttaminen edellyttää koulutuksen järjestäjien ja työnantajien sekä opettajien ja työpaikkojen välistä yhteistyötä. Yhteistyötä tulee jatkuvasti vaalia, tiivistää, kehittää ja monipuolistaa. Ydinkysymys onkin saada oppilaitokset ja opettajat sekä työpaikat toimimaan yhdessä. Alakohtaisuus on keskeinen tekijä työssäoppimisen toteuttamisessa. Alakohtaisuudessa osapuolten välinen yhteistyö konkretisoituu, teoria ja käytäntö yhdistyvät. Ammatin sisällöt ja käytännöt avautuvat opiskelijoille. Alakohtaisuus on myös TONET tietopalvelun keskeinen piirre. TONET työssäoppimisen tietopalveluun on vuonna 2001 rakennettu osio alakohtaista infoa. Siihen kootaan ja tuotetaan jatkuvasti tietoa ja materiaalia koulutusaloista yleisesti sekä työssäoppimisen toteuttamisesta erityisesti. Alakohtaisen tiedon ja tukimateriaalin avulla tuodaan työssäoppimisen malleja ja käytäntöjä tunnetuiksi. Käytettävissä oleva materiaali lisää tietoa työssäoppimisesta eri aloilla. Oman alan työssäoppimisen sovelluksen kuvaus on konkreettinen, yksityiskohtainen ja alan erityispiirteet huomioonottava. Alakohtainen materiaali helpottaa työssäoppimisen suunnittelua ja ohjausta. Alakohtaisesta infosta löytyy esimerkiksi malleja, ohjeistuksia ja suosituksia sekä sopimus- ja arviointimalleja ja työturvallisuussäännöksiä alalle sekä ehdotuksia opetussuunnitelman sovittamisesta työssäoppimisjaksoille
Alakohtaisessa infossa oleva tieto ja materiaali on ryhmitelty kolmeen osioon Työssäoppimisen esimerkkejä, projekteja ja sovelluksia Alakohtaiset työssäoppimisen oppaat ja työturvallisuus työssäoppimisessa Tietoa aloista ja eri alojen koulutuksesta sekä opetussuunnitelmat ESIMERKIT, PROJEKTIT JA SOVELLUKSET on osio, jossa esitellään hyviksi koettuja käytäntöjä. Osioon kootaan käytännön esimerkkejä ja sovelluksia työssäoppimisesta ja sen toteuttamisesta työpaikoilla. Siinä esitellään myös erilaisia projekteja ja hankkeita, joissa on kehitetty työssäoppimisen malleja. ALAKOHTAISET OPPAAT JA TYÖTURVALLISUUS -OSIO esittelee olemassa olevia oppaita ja materiaaleja sekä esimerkiksi työturvallisuussäännösten tulkintoja, joita viranomaiset ja alakohtaiset järjestöt ovat tuottaneet. TIETOA KOULUTUKSESTA JA OPETUSSUUNNITELMAT on osio, josta kätevästi löytyy koulutustietoa lukijaa kiinnostavasta alasta. Täältä löytyvät myös linkit ammatillisen koulutuksen perustutkintojen opetussuunnitelmiin.
TONET ON Opetushallituksen TONET on tiedotuskanava kaikille, jotka ovat kiinnostuneita työssäoppimisesta ja sen toteuttamisesta osana ammatillisen toisen asteen koulutusta. TONETista löytyy tietoa siitä mitä työssäoppimisella tarkoitetaan, miten se liittyy ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin, kuinka se käytännössä toteutetaan ja arvioidaan työpaikalla, mitkä ovat noudatettavat pelisäännöt ja millaisia lomakkeita suositellaan käytettäväksi. TIETOA LÖYTYY TONETissa liikkuminen on helppoa. Palvelu löytyy osoitteesta www.edu.fi/tonet. Siitä sitten voi valita ensin vaikka haluamansa kielen - TONET palvelee sekä suomeksi että ruotsiksi. Ja siitä eteenpäin TONETin rakenne on selväpiirteinen Työpaikoille -osiossa kerrotaan työssäoppimisesta ja sen toteuttamisesta erityisesti työyhteisön näkökulmasta. Opiskelijoille - osiossa nostetaan esiin työssäoppijalle tärkeitä asioita ja opiskelijoiden omia kokemuksia. Oppilaitoksille -osiossa lähtökohtana on koulutuksen järjestäjän näkökulma Alakohtaista infoa -osioon on koottu erilaista tietoa ja materiaalia koulutusaloista yleisesti sekä työssäoppimisen toteuttamisesta erityisesti. Tietolähteitä -osio on kokonaisuus, josta löytyy työssäoppimisen teoriaa ja pedagogiikkaa, tutkimuksia, kehittämishankkeita sekä kokoelma viranomaisten dokumentteja, joilla työssäoppimista ohjataan Kukin osio on oma kokonaisuutensa. Kuitenkin, niin työpaikoille, opiskelijoille kuin oppilaitoksille -osioissa on asiaa työssäoppimisen periaatteista, liittymisestä opetussuunnitelmiin, toteutuksesta, osapuolten rooleista ja tehtävistä, arvioinnista, pelisäännöistä kuten työaika, työturvallisuus ja vastuuvakuutukset sekä oppimisen ohjauksesta, kunkin näkökulmasta. Ja tietysti konkreettisia työkaluja, kuten ehdotus sopimukseksi, joka oppilaitoksen ja työnantajan on työssäoppimisen toteuttamisesta laadittava. TONET ON YHDISTÄVÄ LINKKI Jokaisella TONETin ruudulla on painikkeet, joiden takaa löytyy Ajankohtaista asiaa työssäoppimiseen liittyvistä tilaisuuksista ja tietoa haettavana olevasta rahoituksesta Keskustelu, joka mahdollistaa kokemusten vaihdon kollegoiden kanssa ja yhteyden Opetushallituksen työssäoppimisen asiantuntijoihin Linkkikokoelma, johon on koottu esimerkiksi suorat yhteydet työssäoppimista sääteleviin lakeihin asetuksiin ja määräyksiin. Ammatillisen koulutuksen sanasto, joka kertoo merkitykset sanojen takana.
TIETOA
TONET työssäoppimisen tietopalvelu on osoitteessa www.edu.fi/tonet Lisätietoa työssäoppimisesta OPETUSHALLITUS Hakaniemenkatu 2 PL 380, 00531 Helsinki Puh. 09 774 775 Faksi 09 7747 7869 www.oph.fi ISBN 952-13-1279-3