Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Samankaltaiset tiedostot
Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Talousarvion toteuma kk = 50%

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Talousarvion toteuma kk = 50%

kk=75%

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

TA 2013 Valtuusto

Suunnittelukehysten perusteet

Tilinpäätös Jukka Varonen

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Talousarvion toteumaraportti..-..

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

TULOSLASKELMAOSA

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Miten kunnan tulos lasketaan?

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

RAHOITUSOSA

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

OSAVUOSIKATSAUS

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO Reino Hintsa

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Kunnanhallitus Valtuusto

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Kuhmoisten yhtenäiskoulun koulukampuksen tulevaisuusvaihtoehdot talouden näkökulmasta. Reetta Talja, taloussihteeri

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Liite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

OSAVUOSIKATSAUS

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT

Yhteenveto vuosien talousarviosta

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Tilinpäätösennuste 2014

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Talouskatsaus

Rahoitusosa

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Talousarvion muutokset 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Lisätietoa kuntien taloudesta

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

TALOUSKAT SAUS. i.i i.ZOiS

Transkriptio:

EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet laskevat noin 600.000 euroa edellisestä vuodesta. Vuodesta 2013 valtionosuuksien pudotus on ollut noin 1,8 miljoonaa euroa. Toimintamenot laskevat 0,7 % edelliseen tilinpäätökseen verrattuna, mutta käytettävissä olevien tulojen pienentyessä kunnan taloudellinen tilanne heikkenee selvästi vuonna 2019. Toimintatuotot ovat 1.915.912 euroa. Toimintamenot ovat 16.014.695 euroa. Vuosikate on negatiivinen 181.683 euroa. Kunta ottaa siis ns syömävelkaa. Poistojen 517.380 euroa jälkeen tulos on alijäämäinen peräti 699.063 euroa. Suuri epävarmuustekijä talousarviossa on edelleen sosiaali- ja terveystoimen menojen kehitys. Erityisesti erityissairaanhoidossa vuosivaihtelut ovat suuria. Pomarkun kunnan investoinnit vuonna 2019 ovat xxxx euroa. Koska vuosikate on negatiivinen 181.683 euroa ja lainojen lyhennykset 324.000 euroa, kunta joutuu vuonna 2018 hoitamaan lainoituksella kaikki lainojen lyhennykset ja investoinnit. 1000 euroa TP2016 TP2017 TA2018 TA19 Toimintatuotot 2079 2054 1985 1915 Muutos -9,4% -1,2% +3,3% -3,5% Toimintamenot 16204 16262 16453 16014 Muutos -0,9% +0,3% +1,1% -2,6% Vuosikate 325 132-490 -181 Poistot -550-538 -513 517 Tilikauden tulos -224-406 -1003-699 1

Henkilöstömenot Kunta-alan uudet virka-ja työehtosopimukset astuivat voimaan 1.2.2018. Palkkasumma nousee sopimuskorotusten johdosta noin 2,3 % vuoden 2018 tasosta. Palkankorotusten kustannusvaikutus on noin 100.000 euroa. Henkilöstömenot ovat talousarviossa 4.322.923 euroa. Kasvua tilinpäätökseen 2017 on peräti 5,25 % eli noin 210.000 euroa. Henkilöstömenojen osuus käyttömenoista oli 25,2 % vuonna 2017 ja vuoden 2018 arviossa se on 27,0 %. Talousarvioon ei sisälly uusia virkoja tai toimia. Henkilöstösuunnitelmassa on määritelty tavoitteet vapautuvien virkojen ja toimien täytön osalta. 1000 euroa TP2016 TP2017 TA2018 TA2019 Palkat 3161 3164 3213 3357 Henkilöstösivukulut 1112 944 950 965 Henkilöstömenojen 46 18 0 3 korjauserät Yhteensä 4273 4109 4163 4322 muutos -2,1 % 0,1 % -2,5 % +3,8% Palvelujen ostot Perusturva Perusturvapalvelujen ostoon Posalta on talousarviossa varattu 5.711.000 euroa. Menot ovat sunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2018. Posa on ilmoittanut vuoden 2019 tarpeeksi saman määrän kuin talousarvioon on varattu. 1000 euroa TP2015 TP2016 TP2017 TA2018 Posan arvio 2019 TA2018 5549 5718 5908 5721 5711 5711 muutos 3,6% 3,0 % 3,3 % -3,1 % -0,1 % -0,1 % 2

Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon määrärahatarpeen arviointi on erittäin vaikeaa suurista vuosivaihteluista johtuen. Vuosivaihtelut voivat olla jopa 20 % ja budjetointi perustuu käytännössä edellisten vuosien käytöstä tehtävään arviointiin. Kunnan omien ja sairaanhoitopiirin arvioiden välillä voi olla suuria eroja. Vuosi 2018 on osoittautumassa ns halvaksi vuodeksi erikoissairaanhoidon osalta. Kunnan maksuosuudet ovat laskeneet yli 10 % ja menot ovat arviolta 2,65 m eli noin 250.000 euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Vuodelle 2019 on erikoissairaanhoidon menoihin Satakunnan sairaanhoitopiirille varattu 2.700.000 euroa. Vuodelle 2019 budjetoitu on pienempi kuin sairaanhoitopiirin arvio 3.005.000 euroa. 1000 euroa TP2015 TP2016 TP2017 TA2018 Shp arvio 2019 TA2019 3122 2927 3004 2900 3005 2700 muutos +4,9 % -6,2 % +2,6 % -3,4 % +3,6 % -6,8 % Verotulot Pomarkun osalta verotulojen kehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Erityisen merkittävää on kunnan tuloveron tuoton romahdus vuonna 2018. Arvion mukaan vuoden 2018 kunnallisveron tuotto on 5.075.000 euroa (-7,6 %!). Euroissa pudotus edelliseen vuoteen on peräti 420.000 euroa. Vastaavasti vuodelle 2019 ennustetaan kunnallisveron tuoton kasvavan kuluvasta vuodesta 470.000 euroa. Korkeimmillaan kunnallisveron tuotto on ollut vuonna 2013, jolloin sitä kertyi yli 5,8 m. Yhtä ainoaa selittävää tekijää verotulojen heikolle kehitykselle on vaikea löytää, koska työllisyystilanne on kehittynyt myönteisesti. Kunnallisveron tuoton heikkoa kehitystä on kompensoinut osittain yhteisöverojen kasvu vuonna 2017. Verotulot talousarvioon otetaan suoraan Kuntaliiton veroennustekehikosta. Kunnallisveroprosentti esitetään korotettavaksi 21,50 %:iin nykyisestä 20.50 %:sta, jossa se on ollut 2013. Korotuksen vaikutus on +260.000 euroa. Kiinteistöverotukseen esitetään myös lievää tasokorotusta (+30.000 euroa). 1000 euroa TP2015 TP2016 TP2017 TA2018 Ennuste18 TA2019 Kunnallisvero 5680 5478 5495 5324 5075 5794 Kiinteistövero 447 443 533 539 528 559 Yhteisövero 459 434 530 537 534 588 Yhteensä 6587 6455 6558 6400 6137 6990 muutos -1,4 % -2,0 % +1,6 % -2,4 % -6,4 % +13,8% 3

Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen valtionosuus. Peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa peruspalvelujen valtionosuutta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen valtionosuuteen sisältyy merkittävimpänä eränä mm. lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus ja perusopetuksen oppilaskohtainen lisärahoitus (esim. pidennetty oppivelvollisuus) ja muun opetus- ja kulttuuritoimen (mm. nuoriso, liikunta) laskennallinen valtionosuusrahoitus. Vuonna 2014 hyväksyttiin valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistuksessa on mm. vähennetty laskentakriteerejä, tarkistettu sairastavuuskertoimet ja muutettu ikärakenteen painoarvoja. Uudistuksen myötä Pomarkun valtionosuudet vähenivät merkittävästi. Valtionosuudet vähenevät vuonna 2019 kuudetta vuotta peräkkäin. Valtionosuuksia kertynee 6.990.000 euroa, kun kuluvana vuonna niitä kertyy noin 7.612.000 euroa. Valtionosuuksien romahdus 600.000 eurolla on poikkeuksellisen suuri. Kuntaliiton tilaston mukaan se on asukasta kohti 4. suurin Suomessa. Tästä 600.000 euron vähennyksestä on 285.000 euroa ns järjestelmämuutoksen tasauserän poistumista ja loput noin 320.000 euroa laskennallista muutosta ja lukion oppilasmäärän laskusta johtuvaa. Tilastojen mukaan pomarkkulaiset ovat mm entistä terveempiä ja tarvitsevat vähemmän palveluja. Vuodesta 2013 vuoteen pudotus valtionosuuksissa on noin 1,8 m euroa, mikä vastaa noin seitsemän tuloveroprosentti-yksikön tuottoa. 1000 euroa TP2015 TP2016 TP2017 TA2018 TA2019 Peruspalvelujen vo 5154 5154 5075 5094 4704 Verotulojen tasaus 2020 2013 1993 2010 2063 Järjestelmämuutoksen 784 666 476 286 1 tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen 136 156 227 200 222 vo Yhteensä 8085 8003 7790 7590 6990 muutos -7,0 % -1,0 % -2,6 % -2,5 % -7,9 % 4

Investoinnit (kesken) Pomarkun kunnan investoinnit vuonna 2019 ovat xxx euroa???. Suurin investointi on siirtoviemärin rakentaminen, jonka kustannusarvio on 1,3 m. Tästä kustannuksesta puolet tulisi vuodelle 2019, jolloin työt alkavat. Samassa yhteydessä rakennetaan varavesiyhteys Noormarkkuun. Sen kustannusarvio on xxx euroa ja siitä myös puolet kohdistuu vuoteen 2019. xxxx Rahoitus ja lainat (kesken) Korkokuluiksi on arvioitu 23.100 euroa. Tästä vanhojen pitkäaikaisten lainojen korot ovat noin 16.300 euroa ja luotollisen tilinkorot 6.800 euroa. Lisäksi limiittiprovisio 4.500 euroa. Laskelmat perustuvat siihen, että korkotaso pysynee myös vuonna 2019 edelleen edullisena. Kunta tukeutuu maksuvalmiuden ylläpidossa pitkälti luotolliseen käyttötiliin (max saldo 3 milj.euroa), jonka korko on euribor 3 kk+0,48 %. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset vuonna 2019 ovat 324.000 euroa. Kunnalla oli lainaa vuoden 2017 lopussa 4.239.000 euroa. Vuoden 2018 lopussa lainaa arvioidaan olevan noin 4,4 m. Koska vuosikate on negatiivinen 298.000 euroa ja lainojen lyhennykset 324.000 euroa, kunta ottaa syömävelkaa sekä joutuu lainoituksella hoitamaan kaikki lainanlyhennykset ja investoinnit. Lainamäärä kasvaa ensi vuonna 610.000 euroa. 1000 euroa TP2014 TP2015 TP2016 Ennuste17 TA2018 Lainat yhteensä (1000 1947 4069 4149 4199 4809 euroa) 31.12. Lainaa euroa/asukas 856 1815 1855 1882 2156 Taseen ali- (-) ja ylijäämät (+) (kesken) 1000 euroa TP2015 TP2016 TP2017 Ennuste18 TA2019 Alijäämät (-)/ylijäämät (+) 31.12. 3879 3654 3248 2608 1909 5