Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaluonnos oli nähtävillä 15.8. 20.9.2013. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on listattuna lausunnot sekä kaavoittajan niihin antamat vastineet. Sisällysluettelo 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2 2. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 5 3. Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 5 4. Museovirasto 6 5. Metsähallitus 7 6. Joensuun kaupunki, kaupunginhallitus 8 7. Keski-Karjalan luonto / Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 9 8. Joensuun kaupunki, ympäristöterveydenhuolto 10 9. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 10 10. PKS Sähkönsiirto Oy, verkkokehitys 10 1
1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lausunto 20.9.2013 VAT Käsitelty kohdassa mitoitus sekä luonto- ja maisema-asiat. Suunnittelutilanne Maakuntakaavoituksen muuttuneet tiedot tarkistetaan kaavaselostukseen ja tehdään kaavakarttaan ja määräyksiin tarvittavat muutokset. Tavoitteet eivät poikkea Kiteen alueen kaavasta ja ovat linjassa kaavaluonnoksen mukaisen ratkaisun kanssa. Oleellinen ero Kiteen ja Rääkkylän alueen osalta on mitoitusperiaatteet. Samaan tavoitteeseen voidaan päästä erilaisilla mitoitusperiaatteilla, jos kaavaratkaisu on tavoitteiden mukainen. Rääkkylän osalta kaavaratkaisussa on turvattu ympäristö- ja virkistysarvot sillä, että on osoitettu merkittävä määrä korvattavia rakennuspaikkoja ympäristön kannalta herkillä alueilla. Tavoitteissa ei siis ole otettu kantaa siihen millä tavoin ympäristöarvot turvataan. Maakuntakaava ottaa konkreettisesti kantaa mitoitukseen erialueilla osoittaen kahdenlaisia alueita: Suurin osa alueesta on "rantojen käytön kehittämisen kohdealuetta" (rk): "Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Tämän lisäksi joitakin alueita on osoitettu "Rantarakentamisen solmukohtina" (ra): "mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa." Kaavaluonnoksessa on Rääkkylän alueelle osoitettu rakennuspaikkoja yhteensä 1366 kpl. Kaavaluonnoksessa rakennuspaikka on piirretty kuluttamaan rantaviivaa keskimäärin korkeintaan noin 80 metriä. Kaavaluonnoksessa osoitettu määrä rakennuspaikkoja kuluttaa siis rantaviivaa (1366 x 80 m) 109 280 m. Muunnettua rantaviivaa alueella on noin 244 000 m. Tämän perusteella voidaan siis todeta, että keskimäärin (109 280 m / 244 00 m) 45 % rantaviivasta on rakennettu ja 55 % rantaviivasta on vapaana. Kun huomioidaan, että solmukohdissa rakentaminen voi olla tiiviimpää eli 50 % rakennettua, voidaan kaavaluonnosta pitää maakuntakaavan mukaisena. Maakuntakaavan ohjaavuutta on pohdittu vuosina 2009-2010 kun laadittiin yhteisiä mitoitusperiaatteita Rääkkylän, Kiteen ja Kesälahden alueelle. Tuolloin kaavanlaatija esitti vaihtoehtoa, jossa maakuntakaavan ohjaavuus olisi näkynyt selvemmin. Perusteet mitoitusvyöhykkeille rakentui edullisuus ja rajoittavuusvyöhykkeille. Edullisuusvyöhykkeet määrittivät ne alueet, joilla rakentaminen saattoi olla tavanomaista tiheämpää. Näitä alueita olivat maakuntakaavan rantarakentamisen solmukohdat sekä taajamaseudun kehittämisen kohdealueet ja kyläalueet. Tuolloin kuitenkin nähtiin, että maakuntakaavan ei tulisi ohjata niin voimakkaasti rakentamisen tiiviyttä. Mitoitus KHO on 4.10.2000 Liperin saariston osayleiskaavaan liittyvässä ratkaisussaan todennut, että rantayleiskaavalla rantarakennusoikeutta jaettaessa alueen ollessa ympäristöarvoiltaan heterogeeninen tulee kaava-alue jakaa erilaisiin mitoitusvyöhykkeisiin, joilla rakennusoikeutta muodostuu eritavoin. Liperin tapauksessa mitoituksena koko alueella oli yritetty käyttää 5 rp/mrvkm, kuten Rääkkylän kaavaluonnoksessa ja erityisenä arvona oli saimaannorppa. Tämä KHO:n ratkaisu puoltaa sitä, että myös Rääkkylän alueella tulee mitoitusperusteet rakentaa siten, että herkillä alueilla mitoitus on pienempi. 2
Rääkkylän osalta luonnoksen mukainen ratkaisu lähtee siitä ajatuksesta, että mitoitusta pienennetään kaikilla tasapuolisesti. Jos siis tällaista tasapuolisutta tahdotaan tavoitella, niin ei kai KHO:n linjaus tarkoita sitä, että mitoitus tulee kokoalueella olla 3,5 rp/mrvkm, kuten Kiteen alueella norpan kannalta herkillä alueilla. Nyt kuitenkin vaikuttanee, että 5 rp/mrvkm on liian suuri mitoitus todennäköisesti myös KHO:n mielestä. Alueen matkailupalvelutoimintaa harjoittavat mökit ovat tavanomaisia yksittäisiä rakennuspaikkoja ja kuluttavat rantarakennusoikeutta sekä näkyvät tilastoissa samalla tavoin kuin muutkin yksittäiset lomarakennuspaikat. Kohtuullistamisperiaatteen osalta vaikuttaa siltä, että mitoitus ei sen johdosta merkittävästi nouse. Arvio on, että sitä kautta uusia rakennuspaikkoja tulee alle 10. Otettaessa korvattavat rakennuspaikat mukaan kokonaismitoitukseen tulee mitoitusluvuksi 5,80 rp/mrvkm. Kaavaselostuksesta ei ole löytynyt ristiriitaa rakennuspaikkojen määrän osalta liitteeseen 8 verrattuna. Kaavaselostuksessa mainitaan pyöristettyjä noin lukuja ja liitteessä 8 on esitetty tarkat määrät. Rannan rakennettavuusluokitus on hyvin tulkinnanvarainen määritys, jonka määrittämisestä ei ole olemassa säädöksiä eikä ohjeistuksia edes sillä tasolla kuin muunnetun rantaviivan määrityksestä. Oleellista tässä asiassa on, että mitoitusperiaatteet ovat sellaiset, että rakennusoikeutta ei muodostu siten, että rakennuspaikkoja joudutaan osoittamaan rakennuskelvottomalle alueelle. Tiettömien saarten osalta rakennusoikeuden muodostumista on syytä pienentää kolmesta syystä: 1. Maan laajuisesti tämä on nähty rantayleiskaavoissa turvaavan ympäristö ja virkistysarvoja 2. Tällä tavoin alueen erityispiirre eli saimaannorppa tulee paremmin huomioiduksi, sillä vesi- ja jääliikennettä voidaan pienentää 3. Yhdyskuntarakenne > saariin ei pääse autolla Rääkkylän kunta hyväksyi keväällä 2014 uudet mitoitusperiaatteet, joissa tiettömien saarten mitoitus norppaselillä ja niiden liepeillä on 3,5 rp/mvrkm. Muissa tiettömissä saarissa mitoitus on 4 rp/mrvkm. Luonto- ja maisema-asiat Kaavaselostuksen sivulla 28 osoitetun taulukon rakennuspaikat ovat pääasiassa olemassa olevia rakennusluvan saaneita rakennettuja rakennuspaikkoja, joten ne tulee osoittaa kaavaan. Olemassa olevat jo rakennetut rakennuspaikat osoitetaan jatkossakin kaavaan. Uusien mitoitusperiaatteiden myötä uusien RA-1 rakennuspaikkojen määrä vähenee jonkin verran sillä nimenomaan saarten mitoitusta pienennettiin. Mitoitus näillä alueilla ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla 0, joka olisi maanomistajien kannalta epäoikeudenmukaista. Luontoselvitys laaditaan uudelleen Paksuniemen alueelle, koska fcg:n laatima selvitys ei kattanut ko. aluetta. Metsälakikohteiden osalta luonto- ja maisemaselvityksessä on esitetty metsälakikohteina ns. Oriveden luhtarantoja, joita selvityksessä on osoitettu paljon (380 ha). Näiden kohteiden osoittamisesta kaavassa on käyty keskustelua 28.1.2010 pidetyssä viranomaisten työneuvottelussa. Rambollin biologin mukaan kohteet eivät ole tulvametsiä, eivätkä ne toisaalta täytä metsälakikohteiden kriteerejä sillä kohteiden tulee olla pienialaisia. Myöskään näille alueille ei ole osoitettu rakentamista, joten kaavalla ei muuteta ko. alueiden nykytilannetta. Uhanalaisten luontotyyppien huomiotta jättämisen osalta tarkoitetaan ilmeisesti lausunnossa myöhemmin esitettyjä kohteita. Lopullisessa kaavassa korvattavat rakennuspaikat tulee olla S- tai SL-alueilla. Luonnoksessa ei näitä rajauksia ole vielä tehty. Luonnoksessa tarkoitus oli kuvata missä norpan takia tällä mitoituksella rakennuspaikkoja tultaisiin korvaamaan ja kuinka paljon. Norpan kannaltahan on lopulta yhdentekevää onko manneralue M-aluetta vai suojelualuetta. Jatkossa pohditaan omaa merkintää, jossa maanomistajalle korvattaisiin pelkkä rakennusoikeus ilman metsätaloudellista menetetystä. Käsitys on, että metsätalous ei häiritse norppaa. 3
Natura-arvioinnin tarveharkinta laaditaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Veturinkangas ei kuulu kaava-alueeseen. Silmäkivien osalta kaavaluonnoksessa on virhe, merkintä tulee olla SL. Tyräsaari osoitetaan kaavassa jatkossa SL-merkinnällä. Rakennettu kulttuuriympäristö Marraskuussa 2014 on laadittu rakennuskulttuurikohteiden päivitysinventointi, jonka perusteella kohteet osoitetaan kaavaan. Kaavamääräyksiä tarkennetaan seuraavasti: sr Suojeltava rakennus / pihapiiri Rakennuksia ei saa purkaa, eikä tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat vähentää niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Jos rakennuksen aiemmissa korjauksissa on tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet niiden kulttuurihistoriallista arvoa, tulee mahdollisissa korjaus- ja muutostöissä pyrkiä julkisivujen osalta ennallistavaan korjaukseen. ELY-keskukselle ja museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausua suuremmista korjaussuunnitelmista. Kohteen arvot on kuvattu taustaselvityksessä nro 5. Numero sr-merkinnän jäljessä vastaa selvityksen ja kaavaselostuksen numerointia. "s Kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennus / pihapiiri Rakennusta tai rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa (MRL 127.1 ), eikä tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat vähentää niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Jos rakennuksen aiemmissa korjauksissa on tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet niiden kulttuurihistoriallista arvoa, tulee mahdollisissa korjaus- ja muutostöissä pyrkiä julkisivujen osalta ennallistavaan korjaukseen. Kohteen arvot on kuvattu taustaselvityksessä nro 5. Numero srmerkinnän jäljessä vastaa selvityksen ja kaavaselostuksen numerointia. Kohteiden tarkempi kuvaus löytyy päivitysinventoinnista. Kaavaluonnoksen jälkeen on tehty lisäselvityksenä arkeologinen inventointi. Inventoinnin tulokset huomioidaan kaavaehdotuksessa. Pohjavesiasiat Pohjavesialueista tehdään kaavaehdotuksen selostukseen erillinen kartta. Muuta VR-alueille voi rakentaa käytön kannalta tarpeellisia rakennuksia / rakennelmia kuten laavun tms. /s merkintä on toistaiseksi tarpeeton ja se poistetaan tarvittaessa. Saariin kulkeminen järjestetään olemassa olevia venevalkamia ja satamia käyttäen. Mikäli nämä eivät ole tarkoituksenmukaisia, on periaate, että kantatilasta järjestetään venepaikka uusille rakennuspaikoille. Näitä ei ole lähdetty kaavalla osoittamaan, koska se on kiinteistötoimituksessa määritettävä asia, jota ei ole tässä vaiheessa syytä lukita. M-alueiden osalta rakennuspaikkojen tarkistamista on tehty ennen kaavaluonnosta ja työ jatkuu kaavaluonnoksen jälkeen. Toisaalta myös rakennuspaikoiksi virheellisesti tulkittuja rakennuksia muutetaan M-alueiksi. Arviolta olemassa olevien rakennuspaikkojen määrä lisääntyy noin 10 kpl. Lopuksi Kaavaluonnos saattaa olla myös KHO:n mielestä lain vastainen kuten KHO:n Liperin saariston rantaosayleiskaavaa koskeva linjaus antaa ymmärtää. 4
2. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lausunto 30.8.2013 Maakuntakaavoituksen muuttuneet tiedot tarkistetaan kaavaselostukseen ja tehdään kaavakarttaan ja määräyksiin tarvittavat muutokset. Kaava-asiakirjoissa on tuotu selkeästi esille vapaanyhtenäisen rantaviivan osuuden väheneminen. Virkistysalueiden merkitsemisen osalta on lähdetty siitä, että rakentamiselta vapaat M-alueet toimivat jokamiehenoikeudella virkistyskäytössä. Varsinaisten virkistysalueiden osoittaminen vastoin maanomistajan tahtoa ei olla nähty tarkoituksenmukaisena menettelynä. Ongelman tällöin muodostaisi myös kunnan/valtion velvollisuus hankkia kyseisiä alueita käyttönsä. Pohjois-Karjalan vesiretkeilyreitistö osoitetaan jatkossa kaavaan maakuntakaavan 3. vaiheen mukaisesti. Maakuntakaava ottaa konkreettisesti kantaa mitoitukseen erialueilla osoittaen kahdenlaisia alueita: Suurin osa alueesta on "rantojen käytön kehittämisen kohdealuetta" (rk): "Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Tämän lisäksi joitakin alueita on osoitettu "Rantarakentamisen solmukohtina" (ra): "mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa." Kaavaluonnoksessa on Rääkkylän alueelle osoitettu rakennuspaikkoja yhteensä 1366 kpl. Kaavaluonnoksessa rakennuspaikka on piirretty kuluttamaan rantaviivaa keskimäärin korkeintaan noin 80 metriä. Kaavaluonnoksessa osoitettu määrä rakennuspaikkoja kuluttaa siis rantaviivaa (1366 x 80 m) 109 280 m. Muunnettua rantaviivaa alueella on noin 244 000 m. Tämän perusteella voidaan siis todeta, että keskimäärin (109 280 m / 244 00 m) 45 % rantaviivasta on rakennettu ja 55 % rantaviivasta on vapaana. Kun huomioidaan, että solmukohdissa rakentaminen voi olla tiiviimpää eli 50 % rakennettua, voidaan kaavaluonnosta pitää maakuntakaavan mukaisena. Maakuntakaavan ohjaavuutta on pohdittu vuosina 2009-2010 kun laadittiin yhteisiä mitoitusperiaatteita Rääkkylän, Kiteen ja Kesälahden alueelle. Tuolloin kaavanlaatija esitti vaihtoehtoa, jossa maakuntakaavan ohjaavuus olisi näkynyt selvemmin. Perusteet mitoitusvyöhykkeille rakentui edullisuus ja rajoittavuusvyöhykkeille. Edullisuusvyöhykkeet määrittivät ne alueet, joilla rakentaminen saattoi olla tavanomaista tiheämpää. Näitä alueita olivat maakuntakaavan rantarakentamisen solmukohdat sekä taajamaseudun kehittämisen kohdealueet ja kyläalueet. Tuolloin kuitenkin nähtiin, että maakuntakaavan ei tulisi ohjata niin voimakkaasti rakentamisen tiiviyttä. 3. Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) Lausunto 20.9.2013 Kaavan liikenteellisiä vaikutuksia tarkennetaan kaavaehdotukseen. 5
4. Museovirasto Lausunto 20.9.2013 Kaavaluonnoksen jälkeen on tehty lisäselvityksenä arkeologinen inventointi. Inventoinnin tulokset huomioidaan kaavaehdotuksessa. Rakennusperintö ja kulttuurimaisema Kaavaan osoitetut kohteet ja alueet perustuvat laadittuihin inventointeihin. Voiniemen hovin RKY-alue on osittain kaava-alueella ja se on siltä osin osoitettu seuraavalla määräyksellä: "Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella tehtävät toimenpiteet tulee olla sellaisia, että alueen maisemallisia ominaispiirteitä ei turmella." RKY-alueen osalla, joka on kaava-alueella on tarpeetonta antaa määräystä sen osalta, että rakennuksia ei saa purkaa. RKY-alueen arvothan ovat pääasiassa kaava-alueen ulkopuolella. Maakuntakaavan 3. vaiheen mukaiset maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet osoitetaan kaavaan. Marraskuussa 2014 on laadittu rakennuskulttuurikohteiden päivitysinventointi, jonka perusteella kohteet osoitetaan kaavaan. Kaavamääräyksiä tarkennetaan seuraavasti: sr Suojeltava rakennus / pihapiiri Rakennuksia ei saa purkaa, eikä tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat vähentää niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Jos rakennuksen aiemmissa korjauksissa on tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet niiden kulttuurihistoriallista arvoa, tulee mahdollisissa korjaus- ja muutostöissä pyrkiä julkisivujen osalta ennallistavaan korjaukseen. ELY-keskukselle ja museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausua suuremmista korjaussuunnitelmista. Kohteen arvot on kuvattu taustaselvityksessä nro 5. Numero sr-merkinnän jäljessä vastaa selvityksen ja kaavaselostuksen numerointia. "s Kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennus / pihapiiri Rakennusta tai rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa (MRL 127.1 ), eikä tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat vähentää niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Jos rakennuksen aiemmissa korjauksissa on tehty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vähentäneet niiden kulttuurihistoriallista arvoa, tulee mahdollisissa korjaus- ja muutostöissä pyrkiä julkisivujen osalta ennallistavaan korjaukseen. Kohteen arvot on kuvattu taustaselvityksessä nro 5. Numero srmerkinnän jäljessä vastaa selvityksen ja kaavaselostuksen numerointia. Kohteiden tarkempi kuvaus löytyy päivitysinventoinnista. 6
5. Metsähallitus Lausunto 20.9.2013 Kaavaluonnoksessa oli huomioitu saimaannorppa kahdella eri tavalla: 1. Koko kaava-alueen mitoitus on norpan takia vain 5 rp/mrvkm, kun jollain osalla kaava-aluetta mitoitus voisi hyvin olla 6-7 rp/mrvkm. Rääkkylän kunta on tahtonut maanomistajien tasapuolista kohtelua siten, että rakennusoikeutta muodostuu kaikkialla yhtä paljon. 2. Saimaannorpan pesäalueiden lähettyvillä huomattava määrä rakennuspaikkoja on osoitettu korvattavaksi. Rääkkylän kunnan näkemys on ollut se, että valtio korvaa herkille alueille sijoittuvat uudet rakennuspaikat eikä maksaja ole maanomistaja siten, että näillä alueilla mitoitus olisi pienempi kuin muilla. KHO on 4.10.2000 Liperin saariston osayleiskaavaan liittyvässä ratkaisussaan todennut, että rantayleiskaavalla rantarakennusoikeutta jaettaessa alueen ollessa ympäristöarvoiltaan heterogeeninen tulee kaava-alue jakaa erilaisiin mitoitusvyöhykkeisiin, joilla rakennusoikeutta muodostuu eritavoin. Liperin tapauksessa mitoituksena koko alueella oli yritetty käyttää 5 rp/mrvkm, kuten Rääkkylän kaavaluonnoksessa ja erityisenä arvona oli saimaannorppa. Tämä KHO:n ratkaisu puoltaa sitä, että myös Rääkkylän alueella tulee mitoitusperusteet rakentaa siten, että herkillä alueilla mitoitus on pienempi. Jos siis tällaista tasapuolisutta tahdotaan tavoitella, niin ei kai KHO:n linjaus tarkoita sitä, että mitoitus tulee kokoalueella olla 3,5 rp/mrvkm, kuten Kiteen alueella norpan kannalta herkillä alueilla. Nyt kuitenkin vaikuttanee, että 5 rp/mrvkm on liian suuri mitoitus todennäköisesti myös KHO:n mielestä. Edellä mainitusta johtuen Rääkkylän kunta hyväksyi keväällä 2014 uudet mitoitusperiaatteet, joissa tiettömien saarten mitoitus 10 km säteellä norpanpesistä on 3,5 rp/mvrkm. Muissa tiettömissä saarissa mitoitus on 4 rp/mrvkm. Natura-arvioinnin tarveharkinta laaditaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavanlaatija toivoo metsähallitukselta näkemystä siitä mitkä kaavaluonnoksessa rakennettaviksi osoitetut rakennuspaikat ovat norpan kannalta ongelmallisia. Metsähallituksen omistamilta maa-alueilta muodostuu yli kymmenen uutta rantarakennuspaikkaa. Yksi näistä alueista on sellainen, jota ei ole perustettu luonnonsuojelualueeksi. Tämä on Pukkisaari Hyytsaaren itäpuolella. Pukkisaari on kuitenkin osa Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-aluetta. Tästä saaresta rakennusoikeutta muodostuu 1 rakennuspaikka. Rakennusoikeutta ei ole osoitettu eikä siirretty, koska on katsottu, että Metsähallitus omistaa saaren suojelutarkoituksessa sen ollessa osa Natura-aluetta. Lisäksi Pakarinlahteen sijoittuvalla Litmoniemi-tilalla 3:89 on voimassa oleva ranta-asemakaava, jota yleiskaavalla ei voida ylittää. Yleiskaavalla tosin on mahdollista osoittaa ranta-asemakaavaan tällainen muutostarve, joka toteutuu vasta ranta-asemakaavamuutoksen myötä. 7
6. Joensuun kaupunki, kaupunginhallitus Lausunto 16.9.2013 Manner- ja saarialueiden mitoitus Tarvittaessa tällainen vertailu voidaan suorittaa. Asiasta neuvotellaan viranomaisten kanssa. Kaavanlaatijan näkemys on, että saarista muodostuu liikaa rakennusoikeutta verrattaessa asiaa KHO:n ratkaisuihin ja vallitseviin luontoarvoihin nähden. Luontokohteet Luontoselvityksessä on kaavanlaatijan mukaan kohteita, jotka eivät ole kaavakarttaan osoitettavia. Metsälakikohteiden osalta luonto- ja maisemaselvityksessä on esitetty metsälakikohteina ns. Oriveden luhtarantoja, joita selvityksessä on osoitettu paljon (380 ha). Näiden kohteiden osoittamisesta kaavassa on käyty keskustelua 28.1.2010 pidetyssä viranomaisten työneuvottelussa. Rambollin biologin mukaan kohteet eivät ole tulvametsiä, eivätkä ne toisaalta täytä metsälakikohteiden kriteerejä sillä kohteiden tulee olla pienialaisia. Myöskään näille alueille ei ole osoitettu rakentamista, joten kaavalla ei muuteta ko. alueiden nykytilannetta. A-rakennuspaikat Kaavanlaatija esitti kaavoituksen alkuvaiheessa, että etäällä rannasta olevia A- rakennuspaikkoja ei osoiteta rantaan saakka ja merkitään nämä rakennuspaikat kuluttamaan rantarakennusoikeutta 0,5 rakennuspaikkaa. Tämä menettely nähtiin kuitenkin ELY:n puolelta huonona ja päädyttiin etenemään kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla. Maisemasaaret Kauniinsaaren osalta RA-merkintä on syytä muuttaa RA-1 merkinnäksi. Kyseistä rakennuspaikkaa ei voi sijoittaa maanomistusolosuhteiden johdosta kuin huonommalle paikalle Laukkasensaari nimistä saarta ei löydy kartalta. Venevalkamat ja uimarannat Kaavaluonnoksessa on lähdetty siitä, että yksityisiä venevalkamia ei osoiteta kaavassa. Niiden sijoittuminen ratkaistaan erillisessä maanmittaustoimituksessa. Kyseisiä kohteita myöskään ole katsottu tarkoituksenmukaisena osoittaa ilman maanomistajan suostumusta. Muu kuin MRL 72 :n 3 mom. rakentaminen Määräys ei käytännössä salli M, MA, MY ja MY-1 alueille saunan rakentamista. Pihapiirit on rajattu kaavassa A-alueiksi. Rakennuspaikkojen vähimmäispinta-ala Kaavamääräyksen mukaan uuden lomarakennuspaikan vähimmäispinta-alan on oltava 4 000 m2. Kaava-alueella on noin 150 olemassa olevaa rakennuspaikkaa, joiden pinta-ala on alle 2 500 m². Osalle näistä on kaavallisesti mahdollista tehdä se, että laajennetaan rakennuspaikkaa kiinteistöjaotuksesta huolimatta takamaastoon, jolloin lisämaanhankkiminen mahdollistaa rakentamisen laajemmalle alueelle kuin nykyinen kiinteistöjaotus. Muita kaavallisia keinoja olemassa olevien rakennuspaikkojen pinta-alan kasvattamiseen ei kaavanlaatijan näkemyksen mukaan ole tehtävissä. Lainvastaisuus Kaavanlaatijan arvioi, että kaava saattaa olla lainvastainen sen osalta, että koko kaavaalueella käytetään mitoituslukuna 5 rp/mrvkm. Mitoituksen tulisi saarissa pienempi sekä mahdollisesti myös erityisesti norpan kannalta merkityksellisillä alueilla. Toinen KHO:ssa kaavan kaatava asia on mahdollisesti arkeologisen inventoinnin puuttuminen, joka laaditaan ennen kaavaehdotusta. 8
7. Keski-Karjalan luonto / Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Lausunto 20.9.2013 Mitoitus KHO on 4.10.2000 Liperin saariston osayleiskaavaan liittyvässä ratkaisussaan todennut, että rantayleiskaavalla rantarakennusoikeutta jaettaessa alueen ollessa ympäristöarvoiltaan heterogeeninen tulee kaava-alue jakaa erilaisiin mitoitusvyöhykkeisiin, joilla rakennusoikeutta muodostuu eritavoin. Liperin tapauksessa mitoituksena koko alueella oli yritetty käyttää 5 rp/mrvkm, kuten Rääkkylän kaavaluonnoksessa ja erityisenä arvona oli saimaannorppa. Tämä KHO:n ratkaisu puoltaa sitä, että myös Rääkkylän alueella tulee mitoitusperusteet rakentaa siten, että herkillä alueilla mitoitus on pienempi. Rääkkylän osalta luonnoksen mukainen ratkaisu lähtee siitä ajatuksesta, että mitoitusta pienennetään kaikilla tasapuolisesti. Jos siis tällaista tasapuolisutta tahdotaan tavoitella, niin ei kai KHO:n linjaus tarkoita sitä, että mitoitus tulee kokoalueella olla 3,5 rp/mrvkm, kuten Kiteen alueella norpan kannalta herkillä alueilla. Nyt kuitenkin vaikuttanee, että 5 rp/mrvkm on liian suuri mitoitus todennäköisesti myös KHO:n mielestä. Maakuntakaava ottaa konkreettisesti kantaa mitoitukseen erialueilla osoittaen kahdenlaisia alueita: Suurin osa alueesta on "rantojen käytön kehittämisen kohdealuetta" (rk): "Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Tämän lisäksi joitakin alueita on osoitettu "Rantarakentamisen solmukohtina" (ra): "mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa." Kaavaluonnoksessa on Rääkkylän alueelle osoitettu rakennuspaikkoja yhteensä 1366 kpl. Kaavaluonnoksessa rakennuspaikka on piirretty kuluttamaan rantaviivaa keskimäärin korkeintaan noin 80 metriä. Kaavaluonnoksessa osoitettu määrä rakennuspaikkoja kuluttaa siis rantaviivaa (1366 x 80 m) 109 280 m. Muunnettua rantaviivaa alueella on noin 244 000 m. Tämän perusteella voidaan siis todeta, että keskimäärin (109 280 m / 244 00 m) 45 % rantaviivasta on rakennettu ja 55 % rantaviivasta on vapaana. Kun huomioidaan, että solmukohdissa rakentaminen voi olla tiiviimpää eli 50 % rakennettua, voidaan kaavaluonnosta pitää maakuntakaavan mukaisena. Arvokkaille alueille ei ole osoitettu merkittävässä määrin uutta rakentamista ja näille alueille jo rakennetut lomarakennuspaikat on osoitettu erityisellä merkinnällä ympäristöarvojen turvaamiseksi. Uudet rakennuspaikat on osoitettu ryhmiin ja vapaatayhtenäistä rantaviivaa jää kaavaluonnoksen mukaisessa ratkaisussa vielä merkittävässä määrin virkistykseen. Edellä mainitun perusteella kaava ei ole merkittävästä ristiriidasta VAT:n kanssa. Vanhat yleis- ja asemakaavat Luonto- ja maisemaselvityksen mukaan Paksuniemen osayleiskaava-alueelle ei ole tehty selvitystä. Selvitys täydennetään kyseiselle alueelle siltä osin kuin kaavalla tehdään nykytilanteeseen nähden muutoksia ja tarpeen mukaan uusia rakennuspaikkoja siirretään / vähennetään ja osoitetaan tarvittavia suojelumerkintöjä. Norppa Rääkkylän kunta hyväksyi keväällä 2014 uudet mitoitusperiaatteet, joissa tiettömien saarten mitoitus norppaselkien liepeillä on 3,5 rp/mvrkm. Muissa saarissa mitoitus on 4 rp/mrvkm. Norpan pesätiedot päivitettiin lähtökohdaksi mitoituksen muutokselle. Kaavamääräyksistä ja merkinnöistä VR-1 muutetaan VR ja VL-1 muutetaan VL 9
Selkä-selli VR-1 muutetaan SL-alueeksi, kuten Kiteen kaavassa Silmäkivet VR-1 muutetaan SL-alueeksi Luotosaari Kivisalmen Etelä puolella muutetaan MY-merkinnäksi ja luotosaari Olkisaaren kaakkoispuolella muutetaan SL-merkinnäksi Koiraluodon majakan ei katsota olevan erityinen rakennuskulttuurikohde, joten sitä ei osoiteta sr-merkinnällä. Pitkänrannanniemen uudet rakennuspaikat eivät sijoitu samalle saarelle kuin sääksen mahdollinen pesä. Lisäksi rakennuspaikat ovat niemen toisella puolelle sääksen pesään nähden. Rakennuspaikkojen ei katsota merkittävästi häiritsevän sääksen pesää. 8. Joensuun kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Lausunto 4.9.2013 Jaaman uimarannan kohdalle osoitetaan kaavassa uimaranta merkintä. Ne uimarannat, jotka eivät ole säädösten mukaisia uimarantoja osoitetaan jatkossa uimapaikkoina. 9. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Lausunto 29.7.2013 Ei huomautettavaa 10. PKS Sähkönsiirto Oy, verkkokehitys Lausunto 16.7.2013 Esitettyä lisämääräystä ei ole tarpeen esittää, koska rakentaminen haja-asutusalueella on väljää, jolloin tilaa esitetyille laitteille on saatavilla. Asiasta ei ole rantayleiskaavoissa muodostunut ongelmaa aiemminkaan. Lahdessa 15.12.2014 Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 10