Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.



Samankaltaiset tiedostot
Korkeanpaikan harjoittelu

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Korkeanpaikan harjoittelu

Palautumista seurataan myös urheilussa

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Yhteenveto KOP-projektista

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

psyykkisen suoritusvireen

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

HUY:n asiantuntijapalvelut maastohiihdossa

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

Korkeanpaikanharjoittelu hiihdossa osana kilpailuunvalmistautumista OK-projektiseminaari I.Hämäläinen

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

Käytännön huomioita korkean paikan harjoittelusta ja sen ohjelmoinnista harjoitteluun

Kunnon loikka Sapporoon!

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Olli-Pekka Kärkkäinen. Vuoristoharjoittelu. opk 2004 Valmentaminen Suomessa

Juoksukoulu (

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

Suomen Suunnistusliitto

TAITOKOULU OSA 19. Kiinnitätkö tarpeeksi huomiota palautumiseen?

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki

Intervalliharjoittelun seuranta

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Ohjelmisto-ominaisuudet:

SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ

St Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki

Harjoittelun suunnittelu

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

Urheilijan ylirasitustila

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus Tomi Konttinen 2008

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Hyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi

KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY

St Juho Halonen Jussi Piirainen Jyväskylä

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Astmaatikon alkuverryttely

Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla

Suomen Suunnistusliitto

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Hyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla

HYVINVOINTIANALYYSI XAMK

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

X kestävyysseminaari, Pajulahti PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

St Juho Halonen Jussi Piirainen Kisakallio

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

MITEN KUNTOILIJANA VOIN SEURATA KUORMITTUMISTA JA PALAUTUMISTA?

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Ajoharjoittelu Tomi Konttinen 2016

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Tavoitteena laadukas maratonkoulu

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

KESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN. Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Maria Heikkilä, ETM

Kestävyyslajien yhteistyöhanke Rami Virlander

Suomen Suunnistusliitto

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?

Liite 1d - Maratonmelonta A18v. / A23v. / Seniorit Maailmancup osakilpailut 2017 EM- kilpailut 2017 MM- kilpailut 2017

Puuvenesoutajien ohjelma: maalis- huhtikuu 2018

MAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA OLYMPIAKAUSI Valmentajakerhon kevätseminaari Kisakallio Reijo Jylhä Päävalmentaja

Transkriptio:

Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011

Korkeuden vaikutus VO 2 max:iin Korkeus vaikuttaa VO 2 max:iin noin 7% jokaista 1000 m kohti (Fulco et al. 1998) Korkeuden vaikutus on suurempi parempi kuntoisilla (>63 ml/kg/min, musta ympyrä) kuin heikompi kuntoisilla (<51 ml/kg/min) (Fulco et al. 1998)

Korkeuden vaikutus juoksusuorituskykyyn Peronnet et al. JAP 1991

Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus EPO Punasolumassa VO 2max Kestävyyssuorituskyky

Vuoristoharjoittelun parhaat käytänteet Tärkeät kysymykset: Kuinka korkealle asumaan? Millä korkeudella harjoitella? Kuinka kauan? Milloin kannattaa palata meren pinnan tasolle ennen kauden pääkilpailua? Miten sopeutumista ja harjoittelua kannattaa seurata korkealla?

Kuinka korkealle asumaan?

Kuinka korkealle asumaan?

Punasolumassa (g) Kuinka korkealle asumaan? 1000 950 900 850 800 PRE POST 750 1900 m 2100 m 2500 m Korkeus

Kuinka korkealle asumaan? Verimuuttujia ja suorituskykyä ajatellen optimi korkeus on 2100 2500 m < 1800 m ei saa aikaan merkittäviä muutoksia punasolumassassa > 2800 m ei saa aikaan merkittävää punasolumassan lisäystä, kun lisätään muut sopeutumiseen vaikuttavat tekijät, jotka vaikuttavat negatiivisesti suorituskykyyn

Kuinka korkealla harjoitella? LOW-LOW HIGH-HIGH HIGH-LOW PK-vauhti Sama Hidastuu vähän Hidastuu vähän PK VO2 Sama Pienenee vähän Pienenee vähän Intervallivauhti Sama Hidastuu paljon Hidastuu vähän Intervalli VO2 Sama Pienenee paljon Pienenee vähän Punasolumassa Ei muutu Kasvaa Kasvaa VO2max Ei muutu Kasvaa Kasvaa Suorituskyky Ei muutu Ei muutu Kasvaa Levine et al. JAP 1997

Onko 1250 m tarpeeksi matala kaikille urheilijoille harjoitustehojen ylläpitämiseksi? Kuinka korkealla harjoitella?

Kuinka korkealla harjoitella? Kovatehoiset ja pitkäkestoiset (yli 90 s) suoritukset kannattaa tehdä matalalla tai lisähapella < 1250 m on tarpeeksi matala useammille urheilijoille Kuitenkin urheilijat, joiden suorituskyky heikkenee paljon korkealla, pitäisi mennä alle 1250 m kovatehoisia harjoituksia tekemään ( mene niin matalalle kuin voit )

Sopeutumisajan vaikutus VO 2 max:iin ja suorituskykyyn Juoksusuorituskyvyn ja VO 2 max:n muutos 2300 m:n korkeudella (Daniels & Oldridge 1970) Viiden ja 10 päivän sopeutumisajan vaikutus eri kestoisiin suorituksiin 2240 2800 m:n korkeudella (Fulco et al. 2000)

Kuinka kauan korkealla?

Kuinka kauan korkealla? Kolme viikkoa on tarpeeksi kauan merkittävän punasolumassamuutoksen aikaansaamiseksi tarpeeksi suuri suorituskyvyn parantamiseksi Kuitenkin punasolumassa lähes kaksinkertaistuu päivien 21 28 välillä Suositellaan yli 4 viikon korkean paikan leirejä

Urheilijoilla ja valmentajilla on erilaisia näkemyksiä optimaalisesta paluun ajankohdasta merenpinnan tasolle ennen kauden pääkilpailua. Milloin palata merenpinnan tasolle?

Milloin palata meren pinnan tasolle? Hematologiset tekijät: Aikajänne punasolumassan pienenemiselle meren pinnan tasolle paluun jälkeen Biomekaaniset / neuromuskulaariset tekijät: Aikajänne hermo-lihasjärjestelmän herkkyyden palautumiseen meren pinnan tasolle paluun jälkeen Hengitys: Aikajänne hengityksen sopeutumiseen meren pinnan tasolle

Hematologiset tekijät Kenian kestävyysjuoksijoiden siirtyminen Nairobista Euroopan kiertueelle Prommer et al. MSSE 2010

Hematologiset tekijät Kenian kestävyysjuoksijoiden siirtyminen Nairobista Euroopan kiertueelle Odotettu punasolumassan pieneneminen ottaen huomioon punasolujen normaalin elinkaaren.

Hematologiset tekijät Ei merkittävää punasolumassan vähenemistä ensimmäisen 14 vrk aikana Paras aika kilpailla ensimmäisen kahden viikon aikana? Parempaa harjoittelua ensimmäisen 30 vrk aikana, kun on luonnollisesti veritankattu Paras aika kilpailla vasta 30 vrk jälkeen?

8 kestävyysjuoksijaa (7M ja 1N) Kaikki mukana Pekingin OK 2008 28 päivää Hi-Hi-Lo harjoittelua Asuminen 2180 m Kovat harjoitukset 410 1350 m Neuromuskulaariset tekijät

Neuromuskulaariset tekijät Kahdeksalla huippukestävyysjuoksijalla ei muutoksia juoksun mekaniikassa 28 Hi-Hi-Lo harjoittelujakson jälkeen Lisäharjoitteluaika merenpinnan tasolla ei näyttäisi olevan tarpeellista merenpinnan tasolle palaamisen jälkeen (edellyttäen, että kovat harjoitukset on tehty matalalla)

Hengitys

Hengitys Hengityksen taloudellisuus paranee vuoristossa ja säilyy uudella tasolla < 6 päivää Hengityksen taloudellisuus heikkenee 6 21 päivien aikana alle ennen vuoristoleiriä mitatun arvon Urheilijat, joilla uloshengitysilman virtaus on rajoittunut, eivät saa vuoristoharjoittelusta samaa hyötyä kuin urheilijat, joilla uloshengitysilman virtaus ei ole rajoittunut

Milloin palata meren pinnan tasolle ennen pääkilpailua? Hyvä ajoitus Hb massa suurimmillaan Pienentynyt hengityksen energiankulutus Suurentunut harjoituskapasiteetti Huono ajoitus Hb massa edelleen korkealla Hengityksen energiankulutus kasvaa Palautuminen kovatehoisista harjoituksista? Hormonaaliset vasteet?? Hyvä ajoitus Pienentynyt Hb massa Hengityksen energiankulutus palaa vuoristoleiriä edeltävälle tasolle Kovatehoisten harjoitusten harjoitusvaikutus 1 7 päiviltä Hormonaaliset vasteet? 0 7 14 21 Aika korkean paikan leirin jälkeen (vrk)

Mitä kannattaa seurata? Jokaisen korkeanpaikan leirin yhteydessä Noin kolme viikkoa ennen leiriä 1 2 päivää ennen leiriä 1 2 päivää leirin jälkeen Mittaukset aamu- tai iltapäivällä Mittaukset Suoniverinäyte PVK, S-Ferrit, fs-tfr, S-hs-CRP CO menetelmä Punasolumassan ja veritilavuuden määritys Yösykeanalyysi tai ortostaattinen koe Autonomisen hermoston tila Lepospirometria Hengitysteiden ja keuhkojen toiminnan testaus

Mitä kannattaa seurata? Harjoituspäiväkirja Kuormituksen seuranta Painon seuranta Syke ja O 2 Sat harjoituksissa ja levossa Kontrolliharjoitukset Suorituskyvyn seuranta Kilpailut Testit Kontrolliharjoitukset

Harjoittelun kuormittavuuden ja stressin seuranta vuoristossa Harjoitusleiri Dullstroomissa, Etelä-Afrikka, 2000 m

Muistilista vuoristoharjoittelun suunnitteluun Vuoristoharjoittelusta hyötyvät eniten huippukestävyysurheilijat. Nuorten urheilijoiden osalta kannattaa keskittyä laadukkaaseen merenpinnan tason harjoitteluun. Hapenkuljetuskapasiteetin muutosten aikaansaamiseksi optimaalinen asumis- ja harjoittelukorkeus on 2 000 2 500 m ja vuoristoharjoittelujakson pituus 3 4 viikkoa. Erityisesti valmistauduttaessa merenpinnan tason kilpailuun vuoristossa optimaalinen harjoittelukorkeus tehoharjoituksille on alle 1 200 m. Vuoristoharjoittelujakson alussa ja lopussa on syytä välttää kuormittavaa harjoittelua. Yksilöllisten fysiologisten vasteiden selvittämiseksi ja yksilöllisen vuoristoharjoittelumallin rakentamiseksi harjoittelua, suorituskykyä ja palautumista on syytä seurata huolellisesti. Jos kilpailet 1 000 1 500 m:n korkeudella, varaa 7 10 päivää aikaa olosuhteisiin sopeutumiseen vähintään kilpailukorkeudella ennen kilpailua. Älä asu korkeammalla kuin missä kilpailet. Älä mene harjoittelemaan vuoristoon sairaana, tulehdustilassa, kuormittuneena, huonokuntoisena tai jos rautavarastot ovat pienet.