ITK teemaseminaari 12.4.2013 Nettitekstiä ryhmätyönä: rakennetaanko tietoa yhdessä vai erikseen? Eero Sormunen & Jannica Heinström, Tampereen yliopisto Carita Kiili, Jyväskylän yliopisto Terhi Davis, Tampereen lyseon lukio
Seminaarin rakenne Uudet lukutaidot ja niiden ohjaaminen Miksi yhteisöllinen työskentely voi edistää oppimista? Tutkimustuloksia opetuskokeiluista Tapaus A: Lukiolaiset yhteisöllisinä lukijoina (Jyväskylä) Tapaus B: Wikipedia-kirjoittaminen tiedonhallintataitojen opetuksessa (Tampere) Huomioita opetuskokeiluista Opetuskokeilut opettajan silmin Keskustelua
Keskeisiä käsitteitä Informaatiolukutaito on kykyä (1) määritellä tarvittava tieto ja hakea sitä eri kanavista, (2) arvioida tietoa kriittisesti ja yhdistellä sitä omaan tietämykseen, (3) käyttää tietoa tehokkaasti tehtävän tavoitteiden mukaisesti ja (4) ymmärtää tiedon käytön taloudelliset, oikeudelliset ja eettiset ehdot (ARCL 2000) Internetlukeminen sisältää seuraavat prosessit: (1) keskeisten kysymysten asettaminen, (2) tiedonhaku, (3) informaation kriittinen arviointi, (4) informaation syntetisointi ja (5) kommunikointi (Leu & al 2013)
Miten yhteisöllinen työskentely voi edistää oppimista? Selittäminen tekee ajattelun näkyväksi hyödyttää sekä selittäjää että kuulijaa Erimielisyyksistä keskustelu pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen -> omien näkemysten perustelu -> oppiminen Vaihtoehtojen esittäminen uusien näkökulmien ja ratkaisujen kehittely (vrt. yksintyöskentely confirmation bias) Yhteinen toiminnan säätely toiminnan säätely tehokkaampaa kuin yksin työskenneltäessä strategiset ratkaisut perustellaan (Dillenbourg & Schneider 1995; Dillenbourg 1999)
Miksi ohjata informaatiolukutaitojen oppimista ryhmässä? Informaatiolukutaidot sosioteknisinä ja -kulttuurisina käytäntöinä Tiedonhankinnan ja käytön strategiat: ideointia vaativia, heuristisia, yrityksen ja erehdyksen logiikka Oppilaiden erilaiset tieto- ja osaamispohjat Ideoiden kehittely ja kokeilu Kokemusten jakaminen Vertaistuki opettajan ohjauksen täydentäjänä Koulukulttuurin kehittäminen Ryhmätyö tekee opiskelutyön käytäntöjä näkyväksi, myös hyvät informaatiokäytännöt Onnistuessaan vahvistaa yhteisön hyvien käytäntöjen normeja Hyvät käytännöt rakentuvat toki tieto- ja taitoperustalle
Tapaus A. Lukiolaiset yhteisöllisinä lukijoina Opiskelijoiden (n=76) tehtävänä oli laatia pareittain kirjoitelma aiheesta Pitäisikö internetsensuuria tiukentaa? Heitä pyydettiin tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista. Opiskelijat jaettiin argumentointikaavioryhmään (n = 38) ja muistiinpanoryhmään (n = 38). Opiskelijoiden yhteisöllistä internetlukemista tutkittiin analysoimalla heidän lukemisen aikana käymänsä keskustelut ja videonkaappausohjelmalla tallennetut toiminnot.
Opetuskokeilun vaiheet Tutustuminen argumentoinnin perusteisiin äidinkielen tunnilla Aikaisemman tiedon aktivointi: Aiheesta keskustelemien ja muistiinpanojen tai argumentointikaavion laatiminen (10-15 min) Yhteisöllinen internetlukeminen: Tiedonhaku internetistä + muistiinpanojen tai argumentointikaavion täydentäminen (30 min) Yhteisöllinen kirjoittaminen: Kirjoitelman laatiminen muistiinpanoja tai kaaviota hyödyntämällä (45 min)
Argumentointikaavio lukemista tukemassa
Opetuskokeilusta tehdyt tutkimukset Tutkimus Osallistujat Keskeinen tutkimuskysymys I II III Muistiinpanoryhmän opiskelijat (n=38) Muistiinpano- ja argumentointikaavioryhmän opiskelijat (n = 76) Argumentointikaavioryhmän opiskelijat (n = 38) Miten opiskelijaparit rakentavat merkityksiä ja tietoa silloin, kun he etsivät informaatiota internetistä kirjoitelmaansa? 1) Minkälaisia lukemisen strategioita muistiinpano ja argumentointikaavioryhmän opiskelijat käyttivät, kun he etsivät informaatiota internetistä kirjoitelmaansa? 2) Miten muistiinpano ja argumentointikaavioryhmän opiskelijat yhdistelevät ideoita kirjoitelmissaan? Miten opiskelijat yhdistelivät eri informaationlähteitä (oma aikaisempi tieto, internetlähteet, lukemisen ja kirjoittamisen aikana käydyt keskustelut) kirjoitelmissaan?
Tutkimuksessa I havaittua Parhaimmillaan yhteisöllinen lukeminen tuki syvällistä sisällön prosessointia, vastavuoroista tekstien tarkastelua ja yhteisen tiedon rakentamista. Tällaisessa lukemistilanteessa opiskelijat käyttivät vastavuoroisesti monipuolisesti erilaisia lukemisen strategioita. Se, kuinka syvällisesti opiskelijat työstivät lukemaansa ja luetun pohjalta heränneitä ajatuksiaan, oli yhteydessä heidän kirjoitelmista saamiinsa arvosanoihin.
Tutkimuksessa I havaittua Pelkästään osallistuminen yhteisölliseen lukemistilanteeseen ei kuitenkaan takaa sitä, että kaikki opiskelijat osaisivat hyödyntää yhteisöllisen työskentelyn mahdollisuuksia. Opiskelijoiden tavat lukea yhdessä vaihtelivat melkoisesti: kun osa opiskelijoista rakensi tietoa yhdessä, niin osa opiskelijoista tukeutui yksilöllisempään lukemistapaan.
Tutkimuksessa II havaittua Argumentointikaavion laatiminen voi parhaimmillaan jäsentää opiskelijoiden lukemista ja edistää käsitteiden ja argumenttien välisten suhteiden tarkastelua. Kaavioryhmään kuuluneiden opiskelijoiden kirjoitelmat olivat sisällöltään argumentatiivisempia kuin muistiinpanoja laatineiden opiskelijoiden kirjoitelmat.
Tutkimuksessa III havaittua Kun opiskelijat työskentelivät yhdessä ja työskentelyprosessi oli jäsennetty erillisiin työskentelyvaiheisiin, opiskelijat eivät tukeutuneet leikkaaliimaa strategiaan. Erilaisten informaation lähteiden (aikaisempia tietojaan, internetlähteitä, sekä lukemisen ja kirjoittamisen aikana käymiään keskusteluja) hyödyntäminen tuotti omannäköisiä kirjoitelmia.
Tutkimuksessa III havaittua Vaikka argumentointikaavion laatiminen lukemisen aikana edisti argumenttien ja ideoiden välisten yhteyksien tarkastelua, aiheutti se joillekin opiskelijoille ongelmia. Esimerkiksi kaksi opiskelijaparia hyödynsi melko paljon lukemisen aikana syntyneitä omia ideoitaan ja näiden ideoiden ketjuttaminen vei heidät melko kauas itse tarkasteltavasta aiheesta. Näiden parien kirjoitelmat sisälsivät muita opiskelijapareja enemmän epäolennaista tietoa.
Tapaus B - kenttätutkimus Historian kurssi 28 oppilasta, 7 ryhmää (3-5 oppilasta/ryhmä) Artikkeli koulun wikiin Suomen historiasta 1918-39 Opettaja nimesi ryhmät ja aiheet 2 viikkoa; 6 x 75 min Tehtävän pohjustus: - - Äidinkielen kurssi 30 oppilasta, 10 ryhmää (3 oppilasta/ryhmä) Artikkeli Wikipediaan klassikkoteoksesta Opettaja nimesi ryhmät, aiheen valinta listalta 5 viikkoa; 8 x 75 min Tehtävän pohjustus: Teoksen rakenneanalyysi (yks.) Wikipedia-tehtävä (ryhmä) Aineistot: oppilaiden haastattelut ja kyselyt, opettajien haastattelut, dokumentit
Opettajan kommentit/ oppilaiden kysymykset (per ryhmä) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Verkossa Kasvokkain 0 *) Sijaisopettaja 2x2 tuntia
Oppilaiden ryhmätyöstrategiat Yksin työskentely Delegointi (yleisyys 11%): yksi tekee aktiviteetin muiden puolesta Erikseen tekeminen (63%): kukin tekee aktiviteetin erikseen esim. kirjoittamalla omasta alateemasta/oman alaluvun Yhdessä työskentely Parina tekeminen (22%): kaksi ryhmän jäsentä tekee aktiviteetin yhdessä Ryhmänä tekeminen (45%): vähintään kolme ryhmän jäsentä tekee aktiviteetin yhdessä
Työskentelytavan valintaperusteet Delegointi Työn tasapuolinen jako Henkilön erityistaidot tai kiinnostus Erikseen tekeminen Työn tasapuolinen jakaminen Tekemisen tehokkuus, päällekkäisen työn välttäminen Yhteisen ymmärryksen/ näkemyksen muodostuksen työläys Opettajan ohjaus (aihejako) Parityöskentely Työn tasapuolinen jakaminen Työskentelyn laatu Jaettu vastuu Ryhmätyöskentely Työskentelyn ja lopputuotoksen laatu Jaettu vastuu
Yhdessä tekeminen eri aktiviteeteissa Klusterit Yhteisölliset Ryhmä Suunnittelneminetely Hakemi- Arviointi Lukeminen Kirjoitta- Viimeis- ÄI2 Yhdessä Yhd/yksin Yhdessä Yhdessä Yhdessä ÄI9 Yhdessä Yhd/yksin Yhdessä Yhdessä Yhdessä Yhdessä ÄI3 Yhdessä Yhd/yksin Yhdessä Yhd/yksin Yhdessä HI2 Yhd/yksin Yhd/yksin Yhd/yksin Yhdessä Yhd/yksin Yhd/yksin ÄI10 Yhd/yksin Yhd/yksin Yhdessä Yhdessä Yhd/yksin Yhd/yksin ÄI6 Yhdessä Yksin Yhdessä Yhd/yksin Yhd/yksin Yhd/yksin ÄI4 Yhd/yksin Yhd/yksin Yksin Yhd/yksin Yhd/yksin ÄI8 Yhd/yksin Yhd/yksin Yhd/yksin Yksin Yhd/yksin Yhd/yksin ÄI1 Yhdessä Yhd/yksin Yhd/yksin Yhd/yksin Yksin ÄI5 Yhdessä Yhd/yksin Yhd/yksin Yksin Yksin Yksin HI5 Yhd/yksin Yksin Yhd/yksin Yksin Yksin Yksin ÄI7 Yhd/yksin Yksin Yhdessä Yksin Yksin Yksin HI1 Yksin Yhd/yksin Yhd/yksin Yksin Yksin HI4 Yksin Yhd/yksin Yhd/yksin Yksin Yksin HI6 Yksin Yhd/yksin Yksin Yksin Yksin Yksin HI7 Yksin Yksin Yksin Yksin Yhd/yksin HI3 Yhd/yksin Yksin Yksin Yksin Yhdessä Yhteistoiminnalliset Hajonneet
Ryhmätyökokemukset Historian kurssi Ryhmässä selkeä työnjako Yhdessä työskentely vähän Äidinkielen kurssi Tiivis yhteistyö Tärkeät ratkaisut yhdessä Ryhmässä syntyi hyviä ideoita Opin monipuolisemmin ryhmässä Positiivinen kokemus
Vaikeudet ja oppimiskokemukset Historian kurssi Vaikeudet Tavoitteiden ymmärtäminen Sisällön suunnittelu Sopivan aineiston löytäminen Oman tekstiosuuden suunnittelu Oppimiskokemukset Tiedonhaku netissä Äidinkielen kurssi Vaikeudet Lähteisiin viittaaminen ja lähdemerkinnät Tekstin vienti Wikipediaan Oppimiskokemukset Wikipedia-artikkelien ja muiden lähteiden erot Lähteisiin viittaaminen Wikipedia/wiki
Miten opettaja voi ohjata yhteisöllistä työskentelyä? Tehtävänanto edellyttää erilaisten näkökulmien tai ratkaisujen pohtimista ja niiden perustelemista Työskentelyn jäsentäminen eri vaiheisiin yksilöllinen valmistautuminen yhteisölliseen työskentelyyn tutkimuskysymyksen kehittely ennen tiedonhakuvaihetta hyväksi havaittujen oppimisstrategioiden tukeminen Vaatimusten näkyväksi tekeminen opiskelijat pystyvät vertaamaan omaa toimintaansa tavoiteltuun genre-ajattelu, lopputuotteen vaatimukset ja rakennemallit aikataulutus, väliraportointi ohjaava palaute TVT -työkaluja hyödyntäminen ajatusten näkyväksi tekeminen ohjaaminen tarkoituksenmukaisten oppimisen strategioiden käyttämiseen
Lähteet ACRL 2000. Information Literacy Competency Standards for Higher Education. Chigago: Association of College and Research Libraries (ACRL). http://www.ala.org/ala/acrl/acrlstandards/standards.pdf Dillenbourg, P. (1999). What do you mean by "collaborative learning"? Teoksessa: P. Dillenbourg (Ed.), Collaborative learning: Cognitive and computational approaches. (pp. 1-16). Amsterdam: Pergamon, Elsevier Science. Dillenbourg, P. & Schneider, D. (1995). Collaborative learning and the Internet. Teoksessa: Proceedings of the Fourth Int. Conference on Computer Assisted Instruction. Taiwan, ss. S10-6 - S10-13. http://tecfasun1. unige. ch/tecfa/tecfa-research/cmc/colla/iccai95 1. html. ICCAI 95. Leu, D. J., Kinzer, C. K., Coiro, J., Castek, J., & Henry, L. A. (2013). New literacies: A dual-level theory of the changing nature of literacy, instruction, and assessment. Teoksessa: D. E. Alvermann, N. J. Unrau, & R. B. Ruddel (Eds.), Theoretical models and processes of reading (6th ed.) (pp. 1570-1613). Newark, DE: International Reading Association.
Lisätietoa Tapaus A Kiili, Carita. (2012). Online Reading as an Individual and Social Practice. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (väitöskirja) http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513947958.pdf Carita Kiili (carita.kiili@jyu.fi) Tapaus B Know-Id hankeen kotisivut https://www12.uta.fi/blogs/know-id/ (mm. kaikki julkaisut) Eero Sormunen (eero.sormunen@uta.fi) Jannica Heinström (jheinstr@abo.fi) Tampereen lyseon lukio Kotisivut (http://tampereenlyseonlukio.yhdistysavain.fi/) Terhi Davis (Terhi.Davies@koulut.tampere.fi)