Välituntiliikkumisen ideaopas



Samankaltaiset tiedostot
Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

suhteessa suosituksiin?

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

00003 VASTAUSLÄHETYS TUNNUS Haluan liittää jäseneksi myös seuraavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet: Sukunimi Etunimi Syntymäaika

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Harrastetoiminta osana koulupäivää Turun Liikkuva koulu. Rehtori Jyrki Välimäki ja hankekoordinaattori Marie Rautio-Sipilä/2.11.

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät , Helsinki

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Maksutonta koulutusta!

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Hyvinvointi ja liikkuminen

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ. Lukuvuosi

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Välituntiliikkumisen kysely alakoulujen rehtoreille. Nuori Suomi ry Riikka Eerola ja Lotta Kullberg

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Lasten urheilun tärkeät asiat

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Oppilaita 124 luokat E- 6 lk. ja pienryhmä Opettajia 9 Ohjaajia 3 Kuljetusoppilaita noin puolet

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Teknologia liikunnallistamisen tukena

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Orientaatioprojektin aloitusinfo

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Transkriptio:

LAITA TALTEEN! Välituntiliikkumisen ideaopas Pitkä välitunti Liikunnalliset välituntivälineet Liikkumaan innostava piha Vertaisohjaajat välituntiliikunnan ohjaajina Välituntitapahtumat ja -sarjat Liikunnalliset sisävälitunnit

2 Välituntiliikkuminen on helpoin tapa lisätä fyysistä aktiivisuutta koulupäivään Alakouluikäisten pitäisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Välitunneilla tämän ikäiset lapset ovat puolesta tunnista tuntiin päivässä. Välituntiliikkuminen on siis hyvä mahdollisuus varmistaa lasten riittävää päivittäistä liikkumista. Sillä puolestaan tuetaan lapsen vireyttä ja oppimista koulussa. Tämä opas on tarkoitettu kouluille, joilla halutaan lisätä koululaisten fyysistä aktiivisuutta. Oppaaseen on koottu tietoa liikkumisen merkityksestä koulutyössä, välituntiliikkumisen lisäämisestä ja siihen liittyvistä säännöistä. Lisäksi on esitelty kuusi erilaista välituntiliikkumisen toteutustapaa ja kerrottu, miten Nuori Suomi voi auttaa koulupäivän aikaisen liikkumisen lisäämisessä. Liikkuminen tukee koulun perustehtävää Päivittäinen fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä lapsen terveen kehittymisen turvaamisessa. Liikkumisen avulla on mahdollista tukea lapsen kehitystä ja hyvinvointia monipuolisesti siksi koululaisten liikkuminen on koko koulun yhteinen asia. Motoriset perustaidot Fyysinen kunto Fysiologiset vaikutukset Terveelliset elämäntavat Minäkuva, itsetunto Terve kasvu ja kehitys Käsitteet, muodot Yhteistoiminta, tiimityöskentely Psyykkinen terveys Oppiminen Oppimisvalmiudet Vähentynyt stressi ja ahdistus Työrauha, kiusaamisen väheneminen Keskittymiskyky Jaksaminen, vireystila Liikunnallisesti aktiiviset lapset tarttuvat kaikkiin liikkumismahdollisuuksiin hanakasti. Haasteena onkin saada liikkeelle terveen kehityksensä kannalta liian vähän liikkuvat lapset. Heitä on lapsista hieman yli puolet siis joka toinen. Siinä joukossa on ihan tavallisen näköisiä lapsia. Tiesitkö, että urheiluseurassa liikuntaa harrastavista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi vain kolmasosa? Fyysisen aktiivisuuden suositukset 7 12-vuotiaana tulee liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää ja ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. (Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille, 2008.)

3 Pienin askelin vauhdikkaampiin välitunteihin! Useat koulut ovat aloittaneet fyysisen aktiivisuuden lisäämisen välituntiliikkumisesta. Luultavasti siksi, että se tuntuu helpoimmalta tavalta lisätä liikkumista koulupäivään. Välituntiliikkumisen toteutusta suunniteltaessa kannattaa kysyä: Kuka koulussamme tarvitsee erityisesti välituntiliikkumista? Ja millainen toiminta nämä lapset houkuttelee mukaan? Millaiset välineet ja millainen toiminta imaisee mukaansa tytöt, pojat, vähän liikkuvat, paljon liikkuvat, pienet oppilaat ja isot oppilaat? Välituntiliikkumisen lisäämisen voi aloittaa pienin toimenpitein, joihin saat ideoita seuraavilta sivuilta. Liikunnalliset välitunnit ovat iloinen asia niin oppilaalle kuin opettajallekin! Välituntiliikkumisen opas Kirjoittaja: Riikka Eerola Taitto: Aino Myllyluoma Kuvat: Antero Aaltonen, Riikka Eerola, Nina Korhonen, Annika Rauhala, Janne Rautiainen, Turun Koulut liikkeelle -hanke Paino: Reprotalo, 2010 ISBN: 978-952-5846-11-9 Lähteet: Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille, 2008 Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu, 2008 Välituntiliikkumisen kysely alakoulujen rehtoreille 2010

4 Ilmaisevatko koulusi säännöt kieltoja vai mahdollisuuksia? Koulun säännöt muovautuvat vähitellen ja vuosien mittaan saattaa käydä niin, että eri tilanteissa syntyneistä säännöistä tulee lopulta sellainen kieltojen viidakko, ettei sieltä enää löydy tilaa mielekkäälle toiminnalle. Koulun säännöt onkin syytä käydä läpi esimerkiksi kerran vuodessa ja miettiä, mitkä säännöt ovat oikeasti tarpeellisia. Loput säännöt voi poistaa. Lapselle on tärkeää tietää, mikä on sallittua. Sääntöjäkin voi tarkastella mahdollisuuksien näkökulmasta, jolloin ne ilmaisevat rajat, joiden sisällä toiminnan tulee tapahtua. Koska koulun järjestyssäännöillä ohjataan nimenomaan oppilaiden toimintaa, heidät olisi hyvä ottaa mukaan sääntöjen suunnitteluun. Turvallisuus on erilaisten kieltojen yleisin perustelu. Turvallisuus on tärkeää, mutta siltä pohjalta tehdään usein liiankin yksioikoisia kieltoja. Kun kivien heittely on kielletty sen vuoksi, ettei kukaan saa kivestä osumaa, niin tarvitseeko kaikkea heittämistä kieltää. Voisiko ratkaisu olla heittoseinä, tennispallot, tarkkuusheitto tai jokin muu? Mieti hetki, voisiko. Kumman kyltin sinä haluaisit koulusi pihalle? Leikkiminen ja liikkuminen sallittu! Juokseminen ja heittäminen kielletty! Vastanneista rehtoreista 47 % oli sitä mieltä, että hänen koulussaan on välituntiliikkumista edistäviä sääntöjä. Yleisimmin tällaisiksi säännöiksi nostettiin: mennään aina reippaasti ulos, kaikki mukaan, telineja välinevuorot sekä toiminnoittain tai luokittain jaetut alueet. Vastanneista rehtoreista 17 % oli sitä mieltä, että hänen koulussaan on välituntiliikkumista estäviä sääntöjä. Yleisimmin tällaisiksi säännöiksi nostettiin: vaarallisiksi katsotut leikit on kielletty, rajattu tai ahdas piha-alue ja pallopelejä on rajoitettu.

5 Pitkä välitunti Vuonna 1998 annetun perusopetusasetuksen mukaan Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Asetus antaa hyvät mahdollisuudet muokata koulupäivän rakennetta koulun tarpeisiin sopivaksi. Oppi- ja välituntien yhdistäminen rauhoittaa koulupäivän rytmiä. Lapsille pitkä välitunti antaa enemmän leikkimisaikaa, kun aika ei mene pukemiseen. Opettajille pidemmät välitunnit antavat aikaa suunnitella ja toteuttaa koulun asioita koulupäivän aikana. Yhdistetyillä tunneilla kannattaa käyttää toiminnallisia menetelmiä ja liikunnallisia välipaloja, että lapset jaksavat keskittyä. Pitkät välitunnit lisäävät oppilaiden vireyttä kunhan välitunneilla on mielekästä tekemistä. Toimivat ideat liikunnallisille välitunneille löytyvät seuraavilta sivuilta. Välitunti 25 min Oppitunti 8.50 9.35 Välitunti 5 min Oppitunti 8.00 8.45 Jyrängön koulun päivä, Heinola Koulussa on vuosiluokat 1 6 ja 184 oppilasta. Oppitunnit 10.00 11.50 Välitunti ja kerhoja 40 min Oppitunti 12.30 13.15 Välitunti 15 min 12 9 3 Liukuva ruokailu 10.25 11.50 6 Ruoholahden ala-asteen päivä, Helsinki Koulussa on vuosiluokat 1 6 ja 215 oppilasta. Välitunti 30 min Oppitunti 9.15 10.00 Oppitunti 8.30 9.15 Oppitunnit 10.30 12.30 12 Liukuva ruokailu 10.40 12.00 Oppitunti 13.30 14.15 Välitunti 15 min Oppitunti 14.30 15.15 Välitunti 15 tai 30 min Oppitunti 12.45 13.30 9 3 6 Oppitunti 13.30 14.15 Välitunti 15 min Oppitunti 14.30 15.15 Vastanneista rehtoreista 52 % kertoi koulussaan olevan päivässä yksi tai useampi pitkä välitunti. Näiden koulujen rehtoreista 37 % oli sitä mieltä, että se on lisännyt paljon lasten vireyttä ja jaksamista.

6 Välituntivälineet Liikuntavälineet ovat helppo ja nopea tapa lisätä välituntiliikkumista. Välineet voivat olla esimerkiksi palloja, hyppynaruja, twist-nauhoja, footbageja, sirkusvälineitä tai hyötyliikuntavälineitä eli haravoita ja harjoja. Oleellista on, että välineet innostavat tyttöjä ja poikia sekä eri-ikäisiä lapsia, niitä on riittävästi, ne ovat helposti käytettävissä ja että välineistä sekä niiden käyttösäännöistä kerrotaan kaikille lapsille. Välineet voivat olla koko koulun yhteiset, jolloin ne voidaan sijoittaa esimerkiksi eteiseen kaappiin tai siirreltävään laatikkoon. Välineet voivat olla myös luokkakohtaisia koreja tai pusseja. Joka tapauksessa on sovittava: kuka välineistä huolehtii, onko välineillä käyttövuoroja ja mitä tehdään, kun väline menee rikki tai katoaa. Liikuntavälineet voivat olla myös kunnan. Esimerkiksi liikuntatoimen liikuntavälinevaunua voidaan kierrättää kouluilla. Kuljettajana on liikunnanohjaaja, joka ohjaa uusia leikkejä koululla opettaen ne samalla opettajille. Vaunu voi olla koululla koko päivän. Näin saadaan vaihtelua koulun arkeen. Antakaa vinkki liikuntatoimeen! Liikuntavälinekasseja voit tilata Nuoresta Suomesta. Ks. sivu 11. Vastanneista rehtoreista 97 % kertoi koulullaan olevan välituntivälineitä käytössä. Näistä kouluista 79 % välineet ovat koulukohtaiset. Näiden koulujen rehtoreista 52 % oli sitä mieltä, että välineet ovat lisänneet paljon lasten liikkumista.

7 Liikkumaan innostava piha Alakouluikäisten lasten liikkumisesta suuri osa tapahtuu koulupihalla, joten se kannattaa tehdä liikkumaan innostavaksi. Suunnitteluun kannattaa ottaa myös lapset mukaan. Edullisia keinoja lisätä liikuntaan innostavia virikkeitä koulupihalle ovat pihamaalaukset, eri tavoin käytetyt autonrenkaat, polut tai talvella latu ja pihan laajentaminen osittain maastoon. Pihalle voi myös hankkia liikuntavälineitä tai -telineitä, jotka eivät edellytä rakentamista tai maansiirtotöitä, esimerkiksi ulkopingispöytiä ja sählymaaleja. Koulupihasta voi suunnitella myös lähiliikuntapaikan, joka on tarkoitettu kaikkien vapaaseen käyttöön. Lähiliikuntapaikalle voi hakea valtionavustusta. Lisätietoa: www.lahiliikuntapaikat.fi. Kokemusten mukaan liikkumiseen innostavaksi tehdyillä koulupihoilla liikkuminen on lisääntynyt ja tehty ilkivalta pienentynyt, koska asialliset iltakäyttäjät häätävät asiattomat. Vastanneista rehtoreista 67 % oli sitä mieltä, että oman koulupihan liikuntamahdollisuudet vastaavat välituntiliikkumisen tarpeisiin. Kaikista vastanneista rehtoreista 30 % oli sitä mieltä, että koulupiha on lisännyt paljon lasten liikkumista.

8 Vertaisohjaajat Oppilaat voivat ohjata toisilleen välituntileikkejä. Leikin tiimellyksessä eri luokilla olevat tutustuvat toisiinsa, vanhemmat oppilaat oppivat ottamaan vastuuta nuoremmistaan, nuoremmat kokevat olonsa turvallisemmaksi ja yhteishenki paranee. Vertaisohjaajat järjestävät välituntitoimintaa opettajan tuella ja tarvitsevat siihen koulutusta. Helppo tapa on hyödyntää Välkkäri-koulutusta, jonka opettaja voi järjestää tilaamalla ulkopuolisen kouluttajan koululle tai ohjata koulutuksen ostomateriaalin avulla itse. Katso tiedot koulutuksesta oppaan takakannesta. Myös opettajat voivat välituntivalvonnan aikana innostaa lapsia leikkimään ehdottamalla heille erilaisia leikkejä, aloittamalla leikkejä itse ja kyselemällä lapsilta leikki-ideoita. Vastanneista rehtoreista 27 % kertoi koulussaan olevan vertaisohjaajia välituntiliikuttajina. Näiden koulujen rehtoreista 31 % oli sitä mieltä, että vertaisohjaajatoiminta on lisännyt paljon lasten tiimityöskentelyä.

9 Välituntitapahtumat ja -sarjat Välitunneille saa vaihtelua erilaisilla teemoilla. Ne voivat kestää esimerkiksi viikon, päivän tai yhden välitunnin. Teemaksi käy melkein mikä tahansa: pallot tai muut välineet, jonkin taidon harjoittelu, hyötyliikunta, juhlapäivät tai mielikuvitusteemat. Välitunneilla voidaan järjestää myös luokkien välisiä kisoja eri peleissä. Sarjoja voi pyörittää oppilaskunta tai Välkkärit tekemällä sarjataulukot ja huolehtimalla tulosten kirjaamisesta. Sarja kannattaa suunnitella niin, etteivät pelit lopu hävitessä vaan kaikille tulee paljon pelejä. Lajeiksi kannattaa valita hömppä lajeja jalkapallo isolla voimistelupallolla tai sähly rantapallolla tasoittaa taitoeroja. Sääntöjä muuttamalla kaikkien mukaan tulemisen ja ottamisen voi tehdä houkuttelevammaksi. Esimerkiksi joukkue voi saada tytön tekemästä maalista kaksi pistettä ja riittävästä syöttelystä tai kannustamisesta voi saada ylimääräisiä pisteitä. PELITIISTAIT Viikko 36 1A 2A 1B 2B Viikko 37 1A 1B 2A 2B Viikko 38 1A 2B 1B 2A

10 Liikunnalliset sisävälitunnit Liikunnalliset sisävälitunnit ovat hyvä ratkaisu kurakeliajaksi, vähentämään ruuhkaa ulkotelineillä ja vaihtelun saamiseksi välituntiliikkumiseen. Sisävälitunteja varten liikuntasaliin voidaan rakentaa esimerkiksi tehtävärata, joka voi ulkoliikuntakausina olla salissa vaikka koko viikon. Sisävälitunneista voi tehdä vuorolistan luokittain ja lapset voivat myös itse suunnitella tehtäväradat omalle tai toiselle luokalle. Sisävälitunteja varten voi olla käytössä myös liikuntavälineitä, joiden käytöstä on ratkaistava samat asiat kuin muistakin välituntivälineistä. Koulun aulaan ja käytäville on helppo tehdä seinään tai lattiaan teippauksia, jotka innostavat hyppimään tai tasapainottelemaan. Seiniin ja lattioihin voi kiinnittää myös erilaisia ja erivärisiä muotoja: kämmeniä, jalanpohjia tai kolmioita ja neliöitä. Virikkeistä voi rakentaa temppuradan ja sopia lasten kanssa, että rata kuljetaan läpi esimerkiksi aina välitunnille mennessä. Vastanneista rehtoreista 15 % kertoi koulullaan olevan liikunnallisia sisävälitunteja. Näiden koulujen rehtoreista 19 % oli sitä mieltä, että liikunnalliset sisävälitunnit ovat lisänneet paljon lasten liikkumista.

11 Nuoresta Suomesta liikunnan osaamista ja toimivia ideoita opettajille www.nuorisuomi.fi/koulu Innostavaa liikuntakoulutusta Helposti liikkeelle -käytäntökoulutuksessa (3 t) kokeillaan yhdessä useita uusia ja erilaisia liikuntatehtäviä, joita jokaisen opettajan on helppo käyttää omassa työssään. Liikuntatehtävät ja laminoidut tehtäväkortit sisältyvät koulutukseen. Liikuntatietoa ja -ideoita sähköpostiisi kerran kuukaudessa Tarvitsetko virikkeitä ja ideoita työhösi? Tilaa sähköpostiisi Nuoren Suomen uutiskirje. Lajiliittojen koulutukset ja tapahtumat Käy bongaamassa urheilun lajiliittojen koulun toimintaa tukevat koulutukset ja tapahtumat osoitteista nuorisuomi.fi/lajikoulutus ja nuorisuomi.fi/lajitapahtumat. Löydä liikunta -kerhokoulutuksesta (3 t) saat valmiin mallin ja tuhdin materiaalin monipuolisen liikuntakerhon ohjaamiseen. Materiaalia voi käyttää myös liikunta- ja välitunneilla. Liikuntavinkkejä maksuttomasta Suunnittelen liikuntaa -palvelusta Suunnittelen liikuntaa -palvelussa on 1 500 alakouluikäisille sopivaa liikuntatehtävää, jotka harjoittavat motorisia perustaitoja tai lajitaitoja. Voit tulostaa hakemasi liikuntatehtävät tai tallentaa ne. www.suunnittelenliikuntaa.fi. Materiaalia vanhempainiltoihin Liikunta- ja hyvinvointiaiheisiin vanhempainiltoihin voi tilata Koululaisten liikuntasuositukset käytäntöön -esitettä jaettavaksi. Tutustu esitteeseen nuorisuomi. fi/suositusesite ja tilaa osoitteesta nuorisuomi.fi/ tilaasuositusesite. Hinta on 100 kpl = 25 e, 200 kpl = 25 e jne. (sisältää postikulut). Tilaa koululle liikuntavälinekassi Nuoresta Suomesta Nuoren Suomen ja Kerko Sportin yhteistyössä tuottamat liikuntavälinepaketit ovat helppo tapa kannustaa koululaisia liikkumaan välitunneilla. Tilaamalla liikuntavälinekassin osoitteessa www.nuorisuomi.fi/liikuntavalinekassi, saat sen edullisemmin kuin suoraan toimittajalta tilattuna. Välinekassimallit alla.

12 Välkkäri-toiminnalla kaikki mukaan! Välkkäri-koulutus 5. 9.-luokkalaisille Välkkäri-koulutuksessa lapset ja nuoret saavat valmiuksia toimia oman koulunsa välitunneilla liikkumaan innostajina, leikkien ja pelien käynnistäjinä sekä ohjaajina. 2 x 1,5 tuntia kestävän koulutuksen aikana leikitään erilaisia välituntileikkejä, tehdään ohjausharjoituksia ja suunnitellaan oman koulun välituntiliikuntaa. Koulutuksen jälkeen voidaan aloittaa koulun Välkkäri-toiminta, jossa koulutetut oppilaat ovat pääroolissa sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Välituntitoiminnan yhdysopettaja tukee oppilaiden työtä ja kaikki opettajat kannustavat! Välkkäri-toiminnan yhdysopettaja Tiina Karvonen, Loimaan keskuskoulu Välkkäri-toiminta kasvattaa positiivisesti koulumme me-henkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Oppilaat ovat innoissaan ja mielellään osallistumassa Välkkäri-toimintaan, jossa vieraatkin oppilaat tulevat helposti välkkärileikkien kautta toisilleen tutuiksi. Välkkärit saavat myös niitä passiivisia oppilaita liikkumaan, jotka jo tutkimustenkin mukaan on kasvava ongelma. Välkkäri-toiminta antaa itse Välkkäreille hyvän mahdollisuuden harjoitella ryhmän vetämistä, itsevarmuutta ja rohkeutta tarttua erilaisiin haastaviinkin tilanteisiin. Loimaan keskuskoulun Välkkäri-oppilaat Noora, Antti, Konsta ja Julia (6C) Halusin Välkkäriksi, koska saa liikuntaa välitunneilla. Saan suunnitella ja tehdä pelejä ja leikkejä. Näin Välkkäri-toiminta koulussasi alkuun! Voit tilata Välkkäri-koulutuksen koulullesi tai hankkia opettajan oppaan sekä koulutusmateriaalit ja kouluttaa oppilaat itse. www.nuorisuomi.fi/valkkarikoulutus Välkkäritoiminta on hauskaa, koska saa liikkua kavereiden kanssa yhdessä. Pääsee pois tunnilta hetkeksi.