Vltiotieteellinen tiedekunt Tloustieteen vlintkoe Arvosteluperusteet Kesä 0 Vlintkoekirjt Gillespie A.: Foundtions of Economics., 0, luvut 6-8, 7, j 9. ISBN 978-0-9-958654-7. Oxford University Press. sekä toinen seurvist: Pohjol, Mtti (0): Tloustieteen oppikirj. 5. uudistettu pinos. ISBN 978-95-0-36875- 6. WSOYPro Oy. Aineistokoe edellyttää pitkän mtemtiikn tietoj. eller på svensk Berglund, Tom och Johnsson, Edvrd (007): Introduktion till smhällsekonomisk nlys. ISBN 978-95-5-505-4. Söderströms förlg. Aineistokoe edellyttää pitkän mtemtiikn tietoj. TEHTÄVÄ ) Suhdnnevihtelulle on esitetty useit selityksiä. Pohjol (s. 9) korost erilisten ulkoisten shokkien, kuten öljyn hinnn vihtelun merkitystä. Gillespie (s. 35) minitsee odotukset j vrstojen vihtelun. Kotitlouksien j yrityksen odotukset jtkuvst ksvust innostvt yrityksiä tekemään investointej, sillä ne uskovt kysynnän ksvvn tulevisuudess. Kotitloudetkin ovt hlukkit kuluttmn uskoessn, että niiden tulovirt säilyy korken. Nämä tekijät vhvistvt toisin. Josskin viheess mielilt kuitenkin kääntyvät pessimistisemmiksi (kenties vnhojen kokemusten perusteell). Odotusten kääntymistä seur sekä kysynnän että investointien väheneminen. Vrstojen tsoon perustuvn teorin mukn ksvun lkuviheess yritykset ovt hluttomi ksvttmn tuotnto, kosk eivät vielä luot ksvun jtkuvuuteen. Tuotnnon sijn kysyntä tyydytetään vrstoj pienentämällä. Jos kysyntä kuitenkin ksv edelleen, yritysten on pkko ryhtyä tuotnnon ljentmiseen. Tällöin ne työllistävät lisää j myös investoivt. Vrstotkin on plutettv entiseen kokoons. Näin nousukusi kiihtyy j kuumenee. Kun kysyntä viimein tittuu, tuotnto ei heti pienennetä, vn vrstot ksvvt. Lskun jtkuess tuotntokin supistetn, jop enemmän kuin kysyntää, sillä vrstot pullistelevt. Smll investoinnit lyödään jäihin. Näin lskusuhdnne muuttuu lmksi. Myös julkisen vlln stbiloivksi iottu suhdnnepolitiikk stt itse siss voimist suhdnneviheluit. Perussyynä on se, että julkisen vlln sm informtio on yleensä vnhentunutt j päätöksenteko vtii ik.
b) Suhdnnetyyppejä lsketn olevn kolme, klssiset, lle kymmenen vuott kestävät suhdnteet, nobelvoittj Kuznetsin mukn nimetyt 5-5 vuott kestävät syklit j toisen nobel voittj Kondrtieffin mukn nimetyt pitkät, 50-60 vuott kestävät syklit (Gillepie s, 350). c) Suhdnnevihtelu käsitellään vlintkoekirjss Pohjol luvuss. Suhdnteit ennustvi indikttoreit puolestn käsitellään vlintkoekirjss Gillespie luvuss. Jälkimmäisessä luetelln kolmentyyppisiä indikttoreit, johtvt (leding), smnikiset( coincident) j viivästettyjä ti lhvi (lgging) indikttoreit. Tehtävässä esitetyistä indikttoreist kolme (uudet utot, kuluttjien luottmus j uudet lint) ovt johtvi, kun ts työttömyys on viivästetty indikttori. Kikki johtvt indikttorit osoittvt, että edessä on uusi nousu (nousev suunt). Sen sijn viivästetty indikttori, osoitt vielä jo sivuutettu lmn pohj (lskev suunt). Indikttorit osoittvt siis smnsuuntisesti. On kuitenkin selvää, että tilnne on epävrm; ennen kokemton Euroopn velkkriisi pienentää kikkien indikttoreiden luotettvuutt. TEHTÄVÄ ) (yhteensä 4 pistettä) Tämä kysymys on kohtuullisen hstv. Siinä pyydetään pohtimn tlousksvu, sitä selittäviä tekijöitä j miden välisten elintsoerojen syitä. Näitä sioit käsitellään Pohjoln kirjn luvuss 9. Vstuksen tulee pohjutu kirjss esitettyihin rgumentteihin. Esimerkillisen vstuksen tulisi sisältää seurvt seikt j esityksen tulisi oll jouhev j looginen. Vstuksess ilmenevät keskeiset seikt ovt: ) Tlousksvu voidn nlysoid knsntlouden tuotntofunktion Y = A*F(K,L,H) vull, joss K, L, H j A ovt tuotnnontekijöitä; tlous ksv kun tuotnnontekijöiden määrä lisääntyy; tärkein / keskeisin tlousksvun moottori on ollut teknologin (A) kehittyminen; muhin tuotnnontekijöihin (K, L, H) pätee lskevn rjtuottvuuden lki. ( piste) ) Elintso vuorostn voidn (pproksimoiden) mitt BKT per cpit:ll, j se vuorostn voidn hjoitt seurviin khteen tekijään: BKT / pop = BKT/L * L/pop, joss pop on mn väkiluku j L mn yhteenlskettu työpnos (esim. tehdyt työtunnit). Tällöin BKT/L (ti edellisen kohdn merkinnöin Y/L) kuv työn tuottvuutt j L/pop työn määrää. Työnmäärää ksvttmll elintso voidn ksvtt vin rjllisesti; työn tuottvuus voi vuorostn ksv rjtt. ( piste)
3) Nyt kirjoittmll tuotntofunktio muotoon Y/L = A*F(K/L,,H/L), jolloin voimme selittää eroj työn tuottvuudess (j siis elintsoss) miden välillä seurvsti: erot teknologiss (tämä on tärkein!), erot pääomintensiteetissä j erot koulutustsoss. Empiirisen tutkimuksen mukn erot teknologiss selittävät noin puolet elintsoeroist; toinen puoli selittyy eroill pääomn määrässä j koulutustsoiss. ( piste) (Lisäksi miden välillä on eroj tehdyn työn määrässä mutt on syytä huomioid, että vp-ik (eli ei työnteko) on hyödyke, jonk kuluttminen ksvtt yksilöiden hyvinvointi. Pohdinnt siitä, miksi BKT/pop ei välttämättä ole hyvä hyvinvoinninmittri on voinut korvt muit puutteit tässä kohdss.) 4) Keskeinen syy elintsoeroille onkin ksvun puuttuminen; kun köyhä m pääsee ksvu-urlle ott se (todennäköisesti) iemmin vurstuneit mit kiinni elintsoss; teknologin omksuminen ulkomilt mhdollist luksi muit nopemmn ksvun; erot teknologin tsoss selittävät elintsoeroj premmin kuin erot koulutustsoss. Tehtävän ohess ollut kuvio tukee teori siitä, että köyhä m voi omksumll muiden käytössä olev teknologi ksv nopemmin kuin muut j näin kuro umpeen elintsoeroj. (Tämä koht & kuvion tulkint, piste) Lisäksi puutteit edellisten kohtien tiedoiss on voinut pikt seurvill pohdinnoill / huomioill: - Tlousksvu tukee sellisten instituutioiden olemssolo, jotk mhdollistvt / knnustvt säästämistä j investointej sekä fyysiseen että inhimilliseen pääomn. (0,5 pistettä) - T&K-toimint j sen tukemisen vikutus teknologiseen kehitykseen j näin ollen tlousksvuun. (0,5 pistettä) b) Etelä-Koren keskimääräinen ksvuprosentti on (noin) 6, Sveitsin (noin) prosentti. Pohjol (s. 54) esittää kksinkertistumisjn säännön, jonk mukn siis Etelä-Koren BKT kksinkertistuu jok 70/6=,66 eli (noin) jok vuosi. (0,5 pistettä) Vstvsti Sveitsin tlous kksinkertistuu jok 70/=70 vuosi. (0,5 pistettä) c) Voidn käyttää esimerkiksi seurv rviointitp: Kosk Etelä-Korell on ollut kiinniottoik 30/=,5 kksinkertistumisik, j kosk Etelä-Koren BKT vuonn 975 oli 3
noin 5000 $ henkeä kohti, on se ksvnut siis srjoiss 5000-0000-0000-30000. Viimeisin luku viitt siihen, että kolms kksinkertistumiskusi ei ehdi kulu loppuun; Etelä-Koren henkeä kohti lskettu BKT jää siis lle 30 000 dollrin vuonn 005. Vikk Sveitsi on ksvnut hitsti, on se kuitenkin pysytellyt edellä Etelä-Kore, sillä sen BKT oli niin korke vuonn 975, noin 6 000 dollri. Jkson ikn ksvu oli noin puolet lähtöluvust, joten Sveitsin henkeä kohti lskettu BKT ylittää 30 000 dollri. Trkt luvut vuonn 005 olivt: Etelä-Kore 808 $ j Sveitsi 37556 $. (Oiken suuntiset lskelmt 0,5 pistettä; lisäksi oike vstus 0,5 pistettä) TEHTÄVÄ 3 Kilpilu j monopoli verrtn Pohjoln kirjss, kuvioss 57. Vstv kuvio on esitetty ll. Pisteytys (mx. 6 pistettä): - Vstvnlinen kuvio esitetty oikein (0,5 pistettä); lisäksi kuvio tulkittu oikein (0,5 pistettä); tulkinnksi on riittänyt, että selvästi erottelee vpn kilpilun j monopolin kohtmt kustnnus j tuotto käyrät sekä molempi tilnteit vstvt tspinopisteet. (Tämä koht yhteensä piste.) - Anlyyttinen trkstelu (D, MC j MR käyrät nnettu); vpn kilpilun tspinoehto D = MC ( piste); vpn kilpilun tuottm määrä q=5 (0,5 pistettä) j hint p=6 (0,5 pistettä); monopolin tp-ehto MR=MC ( piste); monopolin tuottm määrä q=3 (0,5 pistettä) j hint p=0 (0,5 pistettä). (Tämä koht yhteensä 4 pistettä.) - Pohdinnt tloudellisen ksvun knnlt; verrttun vpseen kilpiluun, monopoli tuott vähemmän j klliimmll (0,5 pistettä); monopolin iheuttmt mhdolliset dynmiset vikutukset teknologiseen kehitykseen, ei välttämättä knnustimi T&K-toimintn (0,5 pistettä). (Tämä koht yhteensä piste.) (Jommnkummn edellisen seikn puuttumist on korvnnut huomio siitä, että monopoli voi knnust korruptioon, jne. Tosin tästä huomiost on voinut sd vin 0,5 pistettä.) 4
TEHTÄVÄ 4 ) Verokiilll trkoitetn ero työnntjn plkkkustnnusten j työntekijän smn plkn välillä. Epäsuorien verojen t m j työnntjn sosiliturvmksujen t vikutus sdn ottmll verokiiln (KME) derivtt ko. tekijöiden suhteen. Lopuksi suoritetn derivttojen vertilu: KME dt m dt dtm dt Y Y F F tm W W t Y Y F F W W t Y Y F F W W t Y Y F F tm W W W W t W W t tm t dtm dt 0 Y Y F F tm W W t t Molemmt derivtt ovt positiivisi. Verokiil ksv siis, kun epäsuori veroj ti työnntjn sosiliturvmksuj nostetn. Kummsskin tpuksess työnteon knnustimet heikkenevät. Verokiil ksv kuitenkin vähemmän epäsuorien verojen noustess, joten epäsuorien verojen nosto hitt vähemmän työnteon knnustvuutt. Artikkelin mukn juuri työnteon knnustvuus on pitkällä tähtäyksellä tärkeää, sillä se määrää bruttoknsntuotteen tson j sen ksvun. Mhdollisesti välttämättömät veronkorotukset tulisi siten tehdä epäsuori veroj nostmll. b) Määritellään verokertymän T t w L(t) äärirvo välillä ( 0 t ). Ensimmäisen kertluvun ehto sdn, kun kirjoitetn T verosteen t funktion j derivoidn se t:n suhteen, setetn derivtt nollksi j rtkistn t: T T( t) t w l( t) (/ ) t w (/ ) t T ' w (3/ ) t 3 w t (3/ ) t 0 t / 3 w (/ ) t w 3 (/ ) t ( / ) t ti t 0. 0 5
Trkstelln sitten toisen kertluvun ehtoj kummllekin rvolle: T '' w (6 / ) t T ''( / 3) w (6 / w w 0 T ''(0) w )( / 3) 0 w 0 Äärirvo t=/3 on siis mksimi. Verosteen tulee oll /3, jott verokertymä T mksimoituisi. Verokertymä jää nollksi, jos t=0. Myös reunpiste t= tuott pienemmän verokertymän kuin optimlinen rvo. TEHTÄVÄ 5 ) Suomen tloustilnne oli vuonn 0 verrttin hyvä, kosk von Greffin j Vrtiisen rtikkelin mukn tlous oli vielä lskusuhdnteess 00. Vuonn 0 Suomen tlousksvu oli ripeää, työttömyys ste oli verrttin mtl, vltion velk oli kohtuullisell tsoll j investointien tso lähellä eurolueen keskirvo (World Fct Booking ineisto). Vihtotse oli niin ikään vielä koko vuoden oslt trksteltun positiivinen. Huono Suomen tloudess oli, että korkest verosteest huolimtt vltion budjetti oli tppiollinen. Vuoden 0 luss Suomen tlousksvu on pysynyt vkn, mutt sitä vrjost phenev Euroopn velkkriisi. Vltion velkntuminen on siitä huolimtt pysynyt kuriss j työttömyys ei ole ksvnut. Euron rvon lsku on myös uttnut Suomen vientiä j vihtotseemme on kääntynyt negtiiviseksi. Suomen tilnne näyttää kuitenkin vielä kohtuullisen hyvältä. Tästä kertoo myös se, että tehtävän kuluttjbrometri on myös lkuvuoden 0 ikn noussut. b) (Vstusvihtoehto : lyhyt ikväli) Suomell olisi vr elvyttää, eli hrjoitt ekspnsiivist tlouspolitiikk. Tämä uttisi tloutt lisäämällä kotimist kysyntää sekä luomll positiivisi kerroinvikutuksi tlouteen. Elvytys olisi todennäköisesti jnkohtist, kosk Suomen suurin yksittäinen kuppkumppni eli eurolue on jutumss (ellei se ole jo jutunut) tntumn. Suomen tloudess on kuitenkin myös ns. utomttisi suhdnteiden tsji, jotk vrmistvt, että lskusuhdnteess ulkomisen kysynnän hiipuess kotiminen kysyntä ei lske voimkksti. Näitä tsji ovt työttömyyskorvukset j sosiliturv. Voidn siis jtell, että Euroopn epävrmn tilnteen vuoksi ei tehdä mitään, vn nnetn ns. tsjien hoit lyhyen ikvälin ksvun tsoittmist. Korken verosteen vuoksi Suomen tulisi vro lisäämästä veroj. Budjetin tspinottmiseksi Suomen tulisikin mieluummin leikt vltion menoj j luod knnusteit työntekoon. Knnustimi työntekoon voitisiin luod pienentämällä 6
työnntjien sosiliturvmksuj, jotk ovt tähän tehokkmpi kuin epäsuorien verojen, kuten tuloverotuksen, lskeminen. Toinen vihtoehto olisi luod knnusteit investoinneille, esim. lskemll pääomverotust. (Vstusvihtoehto : pitkä ikväli). Euroopn epävrmn tilnteen vuoksi Suomen voidn myös suositell keskittyvän pidemmän ikvälin ksvun tukemiseen. Tämä voitisiin tehdä tukemll kotimist tutkimus j kehitystoimint, joll luotisiin edellytyksiä pidemmän ikvälin ksvulle (ns. endogeeninen ksvuteori; Pohjol s. 60). Suomen ongelmn on myös väestön ikääntyminen j ns. huoltosuhteen heikkeneminen, jolloin työllisten osuus väestöstä pienenee. Tähän voitisiin pyrkiä vikuttmn nostmll eläkeikää j knnustmll ihmisiä työskentelemään pidempään (von Greff j Vrtiinen s. - ). Näistä jälkimmäiseen voitisiin vikutt esim. työviihtyvyyttä prntmll. TEHTÄVÄ 6 ) Kreikn tloustilnne oli vuonn 0 huono. BKT supistui, vltioll oli pljon velk j työttömyysste oli hyvin korke (World Fct Book). Kreikn investointiste oli myös huomttvn mtl j vihtotse oli phsti negtiivinen. b) Tärkeintä Kreikn tlouden tspinottmisess olisi velkojen uudelleenjärjestely, eli velktkn pienentäminen. On mtemttisesti (lskennllisesti) selvää, että Kreikk ei pysty mksmn kikki velkojn tkisin. Näin suuren velktkn ll tlouden ksvttminen ei myöskään onnistu, kosk huomttv os sen keräämistä verovroist menee velkojen korkomksuihin j näin sillä ei ole esim. vr hrrst ekspnsiivist tlouspolitiikk. Vihtoehtoin velktkn hoitmiseen on, että huomttv os veloist ostetn pois joko muiden euromiden (eurobondit) ti EKP:n puolest (setelirhoitus). Kreikn plminen omn vluuttn vähentäisi tuonti, lisäisi vientiä j tekisi Kreikst houkuttelevmmn (hlvemmn) mtkilukohteen, kosk sen uusi vluutt vrmsti devlvoituisi euroon j dollriin nähden (Gillespie 0, s. 483-49). Nämä prntisivt Kreikn tlouden ksvupotentili. Eurost eromisen lyhyen ikvälin kustnnukset voivt kuitenkin oll huomttvt. Kreikn vltion veln nimellisrvo nousisi vluutn devlvoitumist vstvss suhteess. Vltiolt myös käytännössä loppuisivt rht mks plkkoj j mksuj, kosk Kreikk ei tällä hetkellä pystyisi linmn knsinvälisiltä linmrkkinoilt eivätkä sen verotulot riittäisi kttmn menoj. Tämä johtisi esim. poliisien j opettjien plknmksun ktkemiseen sekä koulujen j sirloiden toiminnn häiriöihin. Kreikk ei myöskään ole ruoktloudeltn omvrinen, joten voimks devlvtio voi joht myös ruokpuln. Onkin mhdollist, että eurost erominen johtisi vielä suurempiin sisäisiin levottomuuksiin kuin mitä tähän mennessä on nähty. Näihin kustnnuksiin vikutt keskeisesi se kuink pljon j millä ehdoill Kreikk sisi erons jälkeen tuke esim. EU:lt. 7
Kreikk voi myös pyrkiä tehostmn verotust nostmll epäsuori veroj, mutt näillä olisi vin tlousksvu hidstv j sitä kutt verokertymää lskev vikutus (von Greff j Vrtiinen 00, s., Pohjol 00, s. 6). Kreikn suurin ongelm on, että sillä on liik velk j että sen vluutn rvo on kiinnitetty. Kreikn investointiste pitäisi myös sd nousemn, joll luotisiin ksvun edellytyksiä (Pohjol 00, s. 48-49). Huom. Tehtävässä oli keskeistä esittää ymmärrystä Kreikn ongelmllist tilnnett kohtn sekä pystyä esittämään jokin järkevä tlouspoliittinen vihtoehto. 8