lähettäjä mielipide vastine/ toimenpide Muistutus 1 Asukas A Keskustan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on tarkasteltu alueen liikennettä ja ympäristöä. Tarkastelun perusteella korttelin 37 tontti on arvioitu liikennöinnin kannalta kelvolliseksi rakennuspaikaksi. Ajoneuvoliikenne kaavaalueelle ja pois kulkee Sairaalakadun ja Kellonsoittajankadun kautta. Alueelta syntyvä liikennettä on mallinnettu vasta toteutetun Yliopistonkadun perusparannuksen suunnittelun yhteydessä. Sairaalakadun ja Yliopistonkadun liittymä kykenee nykyisellä liittymäjärjestelyllä yksin palvelemaa alueelta jatkossakin syntyviä liikennemääriä. Tarvittaessa liittymään toimivuutta voidaan vielä parantaa liikennevaloilla. Koskenranta/Uitonkadun ja korttelin 20 välillä on yleis- ja asemakaavassa osoitettu jalankulun ja pyöräilyn käyttöön tarkoitetuksi väyläksi, eikä moottoriajoneuvoliikennettä voida sallia alueen sisäistä huoltoajoa lukuun ottamatta. Asemakaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Kaupunki ei näe tarpeelliseksi poiketa tuoreesta Muistutus 2 1. ja 3. kaupunginosien asukasyhdistykset Kaupunki on osayleiskaavatyön yhteydessä teettämänsä rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen pohjalta ja asiantuntijaryhmää kuultuaan kaavoittajana päättänyt suojelukohteiden ja alueiden merkitsemisestä osayleiskaavaan. Korttelin 37 rakennusta ei ole keskustan aluetta koskevassa osayleiskaavassa merkitty suojeltavaksi. Kulttuuriympäristön selvitystyön suojelun perusteena on mainittu kohteen kaupunkikuvallinen arvo. Suojelun perusteena oli kuitenkin vähintään kahden kriteerin täyttyminen. Suojelukriteereitä olivat mm. rakennuksen tai rakennusten kaupunkikuvallinen, kulttuuri- sekä rakennushistoriallinen arvo. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu myös rakennustekninen kuntoarvio ja rakennuksen inventointi ja suppea kaupunkikuvallinen tarkastelu. Kaupunki ei näiden tietojen pohjalta näe tarpeelliseksi esittää tontilla 37-1
olevaa asuinrakennusta suojeltavaksi. Rakennuksia suojellaan siinä määrin, kun se edellytysten valossa on mahdollista. Kaikki arvokkaiksikaan todetut rakennukset eivät voi olla suojelukohteita vaan suojelun on oltava myös omistajaa kohtaan kohtuullista. Museoviraston kanssa on keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä selvitetty, että rakennusta ei suojella. Kaavamuutoksessa esitetty rakennuskorkeus- ja tehokkuus ovat voimassa olevan yleiskaavan periaatteen mukaisia. Rakennuksen sopeutumista ympäristöön ja maisemaan on tutkittu havainnekuvilla ja malleilla (MRL 9, 117 ). Kyseessä ei ole puisto, vaan rakennuspaikka sekä voimassa olevassa yleiskaavassa että voimassa olevassa asemakaavassa. Tontille on voimassa olevassa tilanteessa myös olemassa oleva katuyhteys. Keskustan oikeusvaikutteinen yleiskaava on lainvoimainen ja yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) on yleiskaavaa laadittaessa otettu huomioon myös korttelin 37 osalta (mm. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen). Kortteli 37 on osoitettu rakennuspaikaksi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Ja kuten Maankäyttö- ja rakennuslaki toteaa yleiskaavan tulee olla ohjeena asemakaavaa muutettaessa, ja viranomaisten on aluetta suunnitellessa sekä toteuttamisesta päätettäessä katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Vaikutusten selvittäminen ei ole tarpeen mikäli nämä vaikutukset on jo selvitetty yleiskaavan yhteydessä. Erityinen selvittämisvastuu tulee kyseeseen sitten, kun yleiskaavasta halutaan poiketa. Hyvän hallinnon kannalta keskeinen lähtökohta on, että asemakaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Kyseessä on tuore yleiskaava, josta ei ole tarpeen poiketa. Selostuksen kappaleessa 4.5 kuvataan valmisteluvaiheita kronologisessa järjestyksessä. Kaavaselostuksessa on tarkoitus kuvata myös laatimisprosessi. Ko. kaavamuutos on ollut kolmeen kertaan valmisteluvaiheessa ja prosessin kuvauksen kannalta on oleellista esittää ne myös kaavaselostuksessa. Aliotsikossa 4.5.9 kuvataan kaavaratkaisun valinta ja kappaleessa 5 esitellään asemakaavan muutos mitoituksineen. Selostuksen osassa 2 eri vaiheiden vuorovaikutus lomakkeet on esitetty vuosiluvuilla ja päivämäärillä. Alue on rakennettua asemakaava-aluetta, joka sijaitsee kauniilla paikalla Kemijoen rantatörmällä Ounaskosken sillan kupeessa. Alueen
sijaintinsa vuoksi kuntalaisten kokemus ympäristöstä herättää halua vaikuttaa ympäristöön. Osallisiksi itsensä kokevat voivat MRL:n mukaan ilmaista mielipiteensä. Prosessin aikana saadut mielipiteet ja muistutukset on koottu vuorovaikutuslomakkeelle, vuorovaikutuslomakkeella on palautteisiin laadittu vastineet. Vuorovaikutuslomakkeella yhdistyvä maallikkotieto ja asiantuntijatieto ovat vuorovaikutusta. Alueen ainutlaatuisuus on huomioitu asemakaavamuutosta ja sen määräyksiä laatiessa. Kaavamuutoskohteen ainutlaatuisuus on otettu kaavamuutosta laatiessa huomioon. Asemakaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Kaupunki ei näe tarpeelliseksi poiketa tuoreesta
Muistutus 3 asukas B Keskustan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on tarkasteltu liikennettä ja ympäristöä. Tarkastelun perusteella korttelin 37 tontti on arvioitu liikennöinnin kannalta kelvolliseksi rakennuspaikaksi. Alueelta syntyvä liikennettä on mallinnettu vasta toteutetun Yliopistonkadun perusparannuksen suunnittelun yhteydessä. Sairaalakadun ja Yliopistonkadun liittymä kykenee nykyisellä liittymäjärjestelyllä yksin palvelemaa alueelta jatkossakin syntyviä liikennemääriä. Tarvittaessa liittymään toimivuutta voidaan vielä parantaa liikennevaloilla. Koskenranta/Uitonkadun ja korttelin 20 välillä on yleis- ja asemakaavassa osoitettu jalankulun ja pyöräilyn käyttöön tarkoitetuksi väyläksi, eikä moottoriajoneuvoliikennettä voida sallia alueen sisäistä huoltoajoa lukuun ottamatta. Kaavamuutosprosessissa esitetyt kuvat ovat viitteellisiä ja kuvaavat mahdollisen muodon lisäksi ennen kaikkea mitoitusta kuten rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta. Varsinainen rakennussuunnittelu tehdään rakennuslupaprosessin yhteydessä. Ympäristölautakunta käyttää rakennuskuvia arvioitaessa apunaan kaupunkikuvatyöryhmää. Asemakaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Kaupunki ei näe tarpeelliseksi poiketa tuoreesta
lähettäjä lausunto vastine/ toimenpide Lausunto 1 Lapin ELYkeskus Kaavamuutoksesta on järjestetty 1. viranomaisneuvottelu 11.4.2011. Viranomaisneuvottelun tarkoituksena on tuoda esille mahdolliset valtakunnalliset ja seudullisesti tärkeät alueidenkäyttötavoitteet sekä viranomaisten käsitykset tutkimuksista ja selvityksistä. Myös osalliset on tuolloin arvioitu ja hyväksytty. Kaavan arvioinnin vaikutus on tehty viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti. Vaikutusten selvittäminen ei ole tarpeen mikäli nämä vaikutukset on jo selvitetty yleiskaavan yhteydessä. (Asemakaavan selostus, Ympäristöministeriö, Opas 3) Keskustan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (kv 12.11.2012) ko. alue on osoitettu asuinkerrostaloille, tehokkuusluku 1,5 ja rakennuksen likimääräinen korkeus 13 15 metriä. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kaavoitus toteaa, että keskustan oikeusvaikutteinen yleiskaava on lainvoimainen ja yleiskaavan sisältövaatimukset MRL (39 ) on yleiskaavaa laadittaessa otettu huomioon myös korttelin 37 osalta (mm. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, turvallinen ja terveellinen elinympäristö). Kortteli 37 on osoitettu rakennuspaikaksi Maankäyttöja rakennuslain mukaisesti. Ja kuten Maankäyttö- ja rakennuslaki toteaa yleiskaavan tulee olla ohjeena asemakaavaa muutettaessa, ja viranomaisten on aluetta suunnitellessa sekä toteuttamisesta päätettäessä katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Erityinen selvittämisvastuu tulee kyseeseen sitten, kun yleiskaavasta halutaan poiketa. Hyvän hallinnon kannalta keskeinen lähtökohta on, että asemakaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Havainnekuvilla ja malleilla on tutkittu miten rakennus sopeutuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan (MRL 9, 117 ). Kuvia on esitetty mm. selostuksen sivulla 32. Lääninhallituksen rakennusten harjan ylin korkeusasema on + 99,8 m. Kirkkoa vastapäätä olevien Kellonsoittajankadun radanpuoleisten kerrostalojen harjojen korkeusasemat ovat + 99,0 m ja +97,4 m. Kirkon tornin korkein kohta on +140,3 m. Uuden rakennuksen kaavaan merkitty ylin
korkeusasema on +97,5 m. Kauempana rannassa oleva korttelin 37 kerrostalon korkeus täten tuskin vaarantaa kirkon asemaa kirkkoa lähempänä olevia ja korkeammalle ulottuvampia rakennuksia enempää, kuten havainnekuvatkin osoittavat. Muutos ei kohdistu raidealueeseen, kaavamuutokseen liittyvät osalliset on arvioitu ja käyty yhdessä viranomaisten kanssa läpi viranomaisneuvottelussa. Kaavaratkaisun rakennuksen sijoittelu on paras mahdollinen leikki- ja oleskelualueiden näkökulmasta (turvallinen ja terveellinen elinympäristö). Kaavakartta sisältää melua ja tärinää koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Kaavamuutos ei vaaranna raideliikenteen kehittämistä sen enempää kuin mikään muukaan radan varren rakentaminen. Esillä olleet vaihtoehdot ovat kaikki kaavan näkökulmasta pääpiirteiltään samankaltaisia, rakennusoikeus on likipitäen sama ja käyttötarkoitus on sama. Vaihtoehdot eivät juuri poikkea toisistaan muuta kuin muodoltaan. Näiden rakennusten muotoja mm. ympäristöön on arvioitu selostuksessakin esitetyillä malleilla. Kaupunki vastaa asemakaavan laatimisen lisäksi myös sen tarkoituksenmukaisuudesta. Asemakaavamuutos on Rovaniemen keskustan yleiskaavan mukainen. Alue on yleiskaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen hyväksytty rakennuspaikaksi Maankäyttö- ja Rakennuslain mukaan. Kaupunki ei näe tarpeelliseksi poiketa tuoreesta Rovaniemen
Lausunto 2 Lapin liitto Vastine soveltuvin osin kuten edellisessä kohdassa. Asemakaavamuutos on Rovaniemen keskustan yleiskaavan mukainen. Alue on yleiskaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen hyväksytty rakennuspaikaksi Maankäyttö- ja Rakennuslain mukaan. Kaupunki ei näe tarpeelliseksi poiketa tuoreesta Rovaniemen
Lausunto 3 Museovirasto Rakennus on sopeutettu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset (MRL 117 ). Asemakaavaehdotuksessa korttelin 37 rakennuksen ylimmäksi korkeusasemaksi merenpinnasta on määrätty + 97,5 m (N2000). Lääninhallituksen rakennustenharjan korkeusasema on + 99,8 m. Kirkkoa lähinnä vastapäätä olevien kerrostalojen harjojen korkeusasemat ovat + 99,0 m ja +97,4 m. Kirkon tornin korkein kohta on +140,3 m. Uuden rakennuksen harjalinja jää täten alemmas kuin esim. lääninhallituksen rakennusten harjalinja. Uiton vanhan toimitalon harja on korkeudessa + 90,4. Uuden rakennusten ja Uitontalon välinen etäisyys on n. 23 metriä. Rakennuksen liittymistä naapurustoon on havainnollistettu havainnekuvilla. Kaavaehdotus ei heikennä viereisen RKY 2009- alueen kaupunkikuvallista eikä kulttuurihistoriallista asemaa. Asemakaavamuutos on Rovaniemen keskustan yleiskaavan mukainen. Alue on yleiskaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen hyväksytty rakennuspaikaksi Maankäyttö- ja Rakennuslain mukaan. Kaupunki ei näe tarpeelliseksi poiketa tuoreesta Rovaniemen Lausunto 4 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Ei aiheuta toimenpiteitä. Lausunto 5 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta antaa lausuntonaan Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 37 sekä puistoalue, Koskenranta 1 seuraavaa: Asemakaavan muutos esitetään alueelle, jossa on sekä asuinkerrostalo- että puistoaluetta. Myös yleinen virkistysalue, ranta-alue, sijaitsee asemakaavan muutoksen läheisyydessä. Tämän vuoksi asuinkerrostalon Ei aiheuta toimenpiteitä.
pihatiloihin ja muuhun asuinympäristöön tulisi kiinnittää huomioita viihtyvyyden ja virkistyksen näkökulmasta. Asemakaavan muutoksessa tulisi säilyttää olemassa olevaa luontoa mahdollisuuksien mukaan. Asemakaavan muutoksen alueen liikenteen ratkaisujen tulisi olla asukkaille ja alueella liikkuville toimivia ja esteettömiä.