Lukuvuosi 2018-2019 Yksikkö Sointulan päiväkoti Esiopetusryhmän nimi Eskarit Esiopetusryhmän henkilöstö Lastentarhanopettaja Tarja Hänninen Lastentarhanopettaja Mirja Heikkinen Lastenhoitaja Johanna Putkonen Lukuvuoden painotusalueet Lapsen osallisuus. Pedagogisen dokumentoinnin kehittäminen. Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia 4 1 3 LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi 13/08 2018-21/12 2018 Syysloma 15/10 2018-21/10 2018 Joululoma 22/12 2018-01/01 2019 Kevätlukukausi 02/01 2019-01/06 2019 Talviloma 04/03 2019-10/03 2019 Muut lomapäivät 07/12 2018, / 20 / 20, / 20 1
OPETUSSUUNNITELMAN ARVOT Jokainen lapsi tulee otetuksi huomioon ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja he saavat kannustavaa palautetta. Esiopetuksen henkilöstö suhtautuu avoimesti ja kunnioittavasti erilaisiin perheisiin sekä kotien erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin. Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioon sen eri ulottuvuudet: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Savolaisuutta vaalitaan monipuolisesti. Siihen kuuluvat murre, ruokakulttuuri, paikallinen historia ja kulttuuri-identiteetti. Kuvaile konkreettisesti miten nämä arvot näkyvät teidän ryhmän arjessa: 1. Aikuisen läsnäolo, aito lapsen kuuntelu Lapsi saa elää lapselle kuuluvaa elämää. Jokainen lapsi saa päivän aikana positiivista henkilökohtaista huomiota. Puhumme kunnioittavasti lapsen perheestä. Hyväksymme / ymmärrämme lapsen erilaiset luonteenpiirteet, käyttäytymisen, taidot, tarpeet Autamme lasta löytämään paikkansa ryhmässä ( kaverit, leikit, hyvälle tuntuva rooli ryhmässä) 2. Aikuinen arvostaa lapsen mielipiteitä ja näkemyksiä asioista. Lapsi saa ilmaista tunteitaan ja häntä kannustetaan siihen. Lapsi saa harjoitella ja oppia häntä itseään kiinnostavia asioita. Lasten vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon esiopetuksen suunnittelussa ( perjantaipalaverit) Huomaamme hyvän arjen pienissä asioissa Aikuinen huomaa lapsen onnistumisen, kehuu ja kiittää. Aikuinen rohkaisee ja kannustaa yrittämään myös hankalilta tuntuvia asioita. Aikuinen iloitsee yhdessä lapsen kanssa onnistumisesta, oivaltamisesta ja oppimisesta. 3. Kuuntelemme vanhempia ja heidän toiveitaan aidosti. 2
Kohtelemme kaikkia perheitä tasa-arvoisesti ja kunnioittaen Olemme valmiita mahdollisuuksien mukaan muuttamaan toimintatapojamme ja vastaamaan vanhempien toiveisiin. Keskustelemme vanhempien kanssa avoimesti ja rehellisesti. Huomioimme toiminnassamme ryhmämme lasten eri kulttuureihin, uskontoihin ja erilaisiin katsomuksiin liittyvät asiat ( esim. ruoka, uskonnolliset tilaisuudet,juhlat) 4. Ohjaamme lasta postiiviseen vuorovaikutukseen kaikkien ihmisten kanssa. Esiopetusryhmän ilmapiiri on suvaitseva ja erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä salliva. Lapsille jutellaan erilaisuudesta voimavarana. Tuomme arkipäivän tilanteissa ( esim. ruokailu, askartelu, luonnossa liikkuminen) lapsille esille säästäväisyyden ja sen merkityksen. 5. Puhumme lapsille paikallisella murteella. Selitämme lapsille vieraita murresanoja. Hyödynnämme paikallista kulttuuritarjontaa ja historiallisia vierailukohteita. Mahdollisuuksien mukaan vaikutamme keskuskeittiön ruokalistaan: suomalaisia koti- ja perinneruokia. Suomalaisuus: Päiväkodin toimintaan sisältyy suomalaisia lauluja, satuja ja loruja Tarjoamme tietoisesti lapsille mahdollisuuden tutustua suomalaisten taiteilijoiden tuotoksiin ( säveltaide, kuvataide, kirjallisuus, näyttämötaide) Luontevissa arjen tilanteissa aikuinen kertoo lapselle miten asiat olivat ennen. Aikuinen vastaa lapsilta tuleviin kysymyksiin. Suomalainen luonto ja vuodenajat ovat oleellinen osa päiväkodin toimintaa. Vuodenajat rytmittävät kaikkea toimintaa. Arkipäivän tilanteissa toimimme suomalaisten tapojen mukaisesti: tervehtimiset, siisteyskasvatus, pöytätavat Luonnollisissa arjen tilanteissa puhumme lapsille Suomesta kotimaana 3
OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Lapsi saa leikkiä omaehtoisesti ja ohjattuna. Lapsi oppii käyttämään ilmaisun eri muotoja ja saa elämyksiä taiteesta ja luovista prosesseista. Lapsi kiinnostuu puhutusta kielestä ja lukemisesta sekä kirjoittamisesta. Lapsi saa valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta (historia, etiikka, katsomus). Lapselle luodaan pohja matemaattisen ajattelun kehittymiselle. Lapsen luonnontuntemus ja kokemukset arjen teknologiasta vahvistuvat. Lasten kanssa liikutaan monipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja hän oppii liikunnan ja ravinnon merkityksen. Lapsen vuorovaikutus ja tunnetaidot kehittyvät. Kuvaile konkreettisesti miten nämä tavoitteet näkyvät teidän ryhmän arjessa: - Järjestämme lapsille päivittäin keskeytymätöntä leikkiaikaa - Aikuinen on mukana leikeissä tarvittaessa. - Aikuinen ei puutu leikkiin tarpeettomasti. - Tuemme leikin jatkumista ja kehittymistä mm. kannustamalla, sovittelemalla mahdollisia ristiriitoja, tarjoamalla lisäideoita tai välineitä leikkiin, järjestelemällä leikkitilaa ja leikkimällä lasten kanssa. - Toiminta suunnitellaan monipuolisesti huomioiden ilmaisun monet muodot : musiikillinen, kuvallinen, kehollinen ja sanallinen. Suunnittelussa otetaan huomioon lasten vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Ympäristö mahdollistaa lapsen omaehtoisen ilmaisullisen toiminnan. - Lapsen kanssa keskustellaan. Aikuinen on herkkä lapsen aloitteille keskusteluun. - Lasta rohkaistaan puhumaan eri tilanteissa. - Harjoitellaan kertomista, selittämistä, puheen vuorottelua. Huumori on tärkeää :-) - Tutustutaan lasten kanssa erilaisiin teksteihin. Lapselle luetaan paljon. - Leikkien, pelaten, touhuten ja tehtävien avulla harjoitellaan lukemisen ja kirjoittamisen pohjalla olevia kielellisen tietoisuuden taitoja ( mm. riimittely, tavuttaminen, äänteiden kuuntelu, sanojen merkityksen selittäminen, sana/ lause ) - Tutustumme kirjaimiin. - Kirjoittelemme kirjaimia, sanoja mallista, tuttuja asioita. - Kynäote - Arkipäivän luotaisissa tilanteissa / juhlapäivien yhteydessä tutustutaan siihen millaista oli 4
ennen vanhaan ( tavat, leikit, laulut, sadut, esineistö ) - Eettistä kasvatusta toteutetaan arkipäivän tilanteissa, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. - Kaikki tunteet ovat hyväksyttyjä. Rohkaisemme lasta tunteiden ilmaisuun. Ohjaamme lasta hyväksyttäviin keinoihin ilmaista tunteitaan. - Yhteisiin hetkiin sisältyy pohdintoja, satuja ja tehtäviä eri tunteista, ristiriidoista, oikeasta ja väärästä, ystävyydestä sekä toisten kunnioittamisesta. - Aikuinen vastaa lapsen aloitteisiin pohtia matemaattisia asioita. Aikuinen kiinnittää lapsen huomion arkipäivän matemaattisiin asioihin ja saattaa lasta pohtimaan pulmia/ matemaattisia pulmia. - Ohjatuilla hetkillä tutustumme matematiikan sisältöihin leikkien, pelaten, keskustellen, tehtäviä tehden. - Liikumme lasten kanssa luonnossa ja lähiympäristössä. Lapselle annetaan aikaa tehdä havaintoja, tutkia ja nauttia luonnossa olemisesta. Aikuinen vastaa lapsen aloitteisiin, pohtii ja ihmettelee yhdessä lapsen kanssa. - Etsitään aikuisen avustuksella tietoa ja toiminnallisesti tutkitaan lasta kiinnostavia ja heidän elämäänsä läheisesti liittyviä luonnonilmiöitä ja asioita. - Pohdimme yhdessä lasten kannsa luonnossa liikkumisen sääntöjä, luonnon suojelemista ja kestävää elämäntapaa. - Aikuinen ohjaa lasta huomioimaan / vastaa lapsen aloitteisiin pohtia arjen teknologisia ratkaisuja ( mm. miten joku toimii, miksi ko. asia on keksitty..) - Lasta ohjataan turvalliseen laitteiden käyttöön. - Päiväkodissa olevaa teknologiaa käytetään aikuisen ohjaamana oppimisen välineenä. 5
Arvioi tavoitteiden toteutumista syyslukukauden osalta 15.1. mennessä Arvioi tavoitteiden toteutumista kevätlukukauden osalta 15.6. mennessä 6
LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN TAVOITTEET Lapsi oppii luottamaan omaan osaamiseensa ja arvioimaan omaa oppimistaan. Lapsi oppii kuuntelemaan. Lapsi oppii keskinäistä kunnioitusta, huolenpitoa ja välittämisen asennetta toisia ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Lapsi oppii ratkaisemaan ongelmatilanteita itsenäisesti. Lapsi oppii toimimaan hyvien tapojen mukaisesti. Lapsi oppii huolehtimaan itsestään, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Lapsi oppii tekemään valintoja kestävän elämäntavan mukaan. Lapsi oppii toimimaan turvallisesti liikenteessä. Lapsi omaksuu erilaisia lukutaitoja (kuvalukutaito, kirjoittaminen, lukeminen, numeerinen lukutaito, medialukutaito). Lapsi oppii käyttämään erilaisia viestintävälineitä ja hyödyntämään tietotekniikkaa omassa oppimisessaan. Lapsi oppii osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Kuvaile konkreettisesti miten nämä tavoitteet näkyvät teidän ryhmän arjessa: - Lasta kannustetaan yrittämään vaikeiltakin tuntuvia asioita. - Lasta kiitetään yrittämisestä, kehutaan onnistumisesta. - Aikuinen antaa lapselle mahdollisuuden selvitä asioista itse ollen kuitenkin vierellä tarvittaessa auttamassa. - Lasten kanssa pohditaan säännöllisesti sitä mitä on opittu. - Opettelemme kuuntelutaitoa mm. keskustelemalla, kuuntelemalla satuja/ musiikkia/luonnon ääniä/ ohjeita jne Aikuinen ohjaa lasta pysähtymään ja kuuntelemaan. - Ohjaamme lasta arkipäivän tilanteissa ja yhdessä pohtien/toimien/keskustellen toisen ihmisen, luonnon ja ympäristön kauniiseen kohteluun, huolenpitoon ja vaalimiseen. - Aikuinen ei ratkaise pulmia lapsen puolesta vaan saattaa hänet pohtimaan pulmaa ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Aikuinen on vierellä tukena ja auttamassa. - Aikuinen sallii lapsen luontaisen liikkumisen, rohkaisee liikkumaan ja on mukana liikkumassa lasten kanssa. - Ympäristössä on riittävästi välineitä lasten omaehtoiseen liikkumiseen. - Toimintaan sisältyy erilaista ohjattua liikuntaa. Erityisesti ulkoliikunta korostuu Sointulassa. - " Ilo kasvaa liikkuen" - Rauhallinen miellyttävä ilmapiiri ruokailussa. Lasta rohkaistaan maistamaan erilaisia ruokia. Pohdimme ja toiminnallisesti tutustumme lasten kanssa terveelliseen ruokavalioon ja sen merkitykseen ihmiselle. - Luonnollisissa arjen tilanteissa pohdimme lasten kanssa leikin/liikunnan, levon ja kavereiden 7
merkitystä hyvinvoinnille. - Lasta ohjataan huolehtimaan omasta hygieniasta ( pyllyn pyyhkiminen, käsien peseminen, hiuksien kampaaminen ) - Opettelemme lasten kanssa omista vaatteista ja tavaroista huolehtimista ja oman lokeron / laatikon siistinä pitämistä. - Tavaroilla on omat paikat. Käsittelemme tavaroita kauniisti ja palautamme tavarat omille paikoilleen. Yhteinen vastuu : joskus voi siivota myös kaverin " jäljet". - Kestävään elämäntapaan kiinniteään huomiota mm. ruokailussa,erilaisia materiaaleja käytettäessä ja puhtaustottumuksissa. Aihetta käsitellään myös luonnossa liikuttaessa ja yhteisillä ohjatuilla hetkillä. - Lähiympäristössä ja retkillä liikkuessamme opettelemme liikenteessä liikkumisen taitoja. Keväällä käsittelemme yhdessä turvallista koulumatkan kulkemista. - Lapsella on mahdollisuus harjoitella erilaisia lukutaitoja sekä ohjatusti että itsenäisesti. - Lapsi saa aikuisen ohjauksessa harjoitella päiväkodissamme olevien tieto- ja viestintäteknologiavälineiden käyttöä oppimisen välineenä. Tutustumme myös sanomalehteen. Keskustelemme lasten kanssa lasten kokemuksista tvt- välineisiin ja mediaan liittyen. - Ohjaamme lasta tvt- välineiden turvalliseen käyttöön ( mm. peliajat, ikärajat, merkitys terveydelle..) ja mediakriittisyyteen. - Lapsen osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tuetaan mm. pedagogisen dokumentoinnin keinoin, lasten kiinnostuksen kohtaita havannoimalla ja niihin vastaamalla, lasten kanssa arjessa keskustelemalla, lasten mielipiteitä kysymällä - Pohdimme yhdessä lasten kanssa keinoja vaikuttaa omiin asioihin. 8
Arvioi tavoitteiden toteutumista syyslukukauden osalta 15.1. mennessä Arvioi tavoitteiden toteutumista kevätlukukauden osalta 15.6. mennessä 9
TOIMINTAKULTTUURIN TAVOITTEET Monipuoliset työtavat ovat käytössä. Tukee avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisiä toimintatapoja. Ottaa huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja tavoitteet Antaa tilaa lasten leikeille, ideoille ja mielipiteille Tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta Tuetaan terveiden elämäntapojen omaksumista. Kuvaile konkreettisesti miten nämä tavoitteet näkyvät teidän ryhmän arjessa: - Ympäristö mahdollistaa lapselle toimimisen/ oppimisen hänelle ominaisella tavalla. - Esiopetuksen sisältöjä harjoitellaan aikuisen ohjauksessa erilaisia työtapoja hyödyntäen. - Aikuiset osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulutuksiin laajentaakseen osaamistaan erilaisten työtapojen käyttämisessä esiopetuksessa. - Aikuinen on esimerkkinä toisten ihmisten kohtaamisessa, vuorovaikutuksessa, hankalien tilanteiden käsittelyssä. - Esiopetussuunnitelmaa vanhempien kanssa tehdessä pohdimme yhdessä lapsen tarpeita, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita ja asetamme yksilölliset tavoitteet eskariopetukselle. - Lapsen osallisuuden vahvistaminen on lukuvuoden painopistealue. Aikuiset miettivät ja toteuttavat erilaisia työtapoja saada selville lasten toiveita ja mieltymyksiä. - Aikuinen pysähtyy kuuntelemaan ja havainnoimaan lasta. - Lapsen toimintaehdotukset " otetaan vakavasti". Jos toimintaa ei sillä hetkellä pystytä toteuttamaan, sovitaan milloin se tehdään. - Järjestämme lapsille päivittäin keskeytymätöntä leikkiaikaa - Aikuinen on mukana leikeissä tarvittaessa. - Aikuinen ei puutu leikkiin tarpeettomasti. - Leikkiä ei tarvitse aina rakentaa uudelleen. Leikit saa säilyttää ja jatkaa seuraavana päivänä. - Aikuinen toimii esimerkkinä ja ohjaa lasta yhteistyöhön ja vastuunottoon. Asiaa käsitellään myös lasten kanssa yhteisillä hetkillä keskustellen ja toimien. - Luonnollisissa arjen tilanteissa sekä yhteisillä hetkillä käsittelemme terveisiin elämäntapoihin ( ravinto, lepo, liikunta, ihmissuhteet,hygienia) liittyviä asioita ja niiden merkitystä ja vaikutusta terveyteen. 10
Arvioi tavoitteiden toteutumista syyslukukauden osalta 15.1. mennessä Arvioi tavoitteiden toteutumista kevätlukukauden osalta 15.6. mennessä 11
OPPIMISYMPÄRISTÖN TAVOITTEET Tarjoaa mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä Tarjolla on riittävästi erilaiseen leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja sekä havainto ja työvälineitä. Mahdollistaa lasten osallistumisen oppimisympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen Ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen. Hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden tarjoamia mahdollisuuksia (kirjasto- kulttuuri ja liikuntatoimi). Kuvaile konkreettisesti miten nämä tavoitteet näkyvät teidän ryhmän arjessa: - Järjestelemme tietoisesti päiväjärjestyksen niin ettei kiireen tuntua tule. - Ennakoimme tilanteita. - Jaamme lapsiryhmän pienempiin porukoihin lekki - ja työskentelyrauhan takaamiseksi. - Aikuiset eivät luo omallaa toiminnallaan turhaa kiireen ja rauhattomuuden tuntua: aikuinen keskittyy senhetkiseen tekemiseen, työn- ja vastuunjako, aikuistenväliseen kommunikaatioon huomion kiinnittäminen, hyvä toiminnan suunnittelu - Lasten mielenkiinnon kohteet, tarpeet ja esiopetuksen sisällöt näkyvät ryhmän toimintavälineistössä. Toimintavälineistöä vaihdellaan. - Lasten mielipiteitä kysytään tarvikehankintoja tehtäessä. - Lapset saavat järjestellä ympäristöään haluamallaan tavalla. - Lasten ideat ja tuotokset näkyvät oppimisympäristössä. - Aikuinen tiedostaa eri ympäristöjen mahdollisuudet toteuttaa esiopetusta ja suunnitelmallisesti käyttää niitä hyväkseen esiopetusta toteutettaessa. - Käytämme kirjaston ja kirjastoauton palveluja. - Osallistumme mahdollisuuksien mukaan esikoululaisille tarkoitettuihin liikuntatapahtumiin. Eskareiden uintivuorot talvella 2019. - Seuraamme kulttuuritoimen lapsille suunnattua tarjontaa ja osallistumme niihin mahdollisuuksien mukaan. 12
Arvioi tavoitteiden toteutumista syyslukukauden osalta 15.1. mennessä Arvioi tavoitteiden toteutumista kevätlukukauden osalta 15.6. mennessä, 13
YHTEISTYÖSUUNNITELMA Huoltajien kanssa - Päivittäinen yhteistyö - Vanhempainilta 12.9.2018 - Lapsen esiopetussuunnitelmakeskustelut - Tiedottaminen: vanhempainillassa sovitaan tiedottamiskäytännöistä. Perusopetuksen kanssa - Koulun tilojen käyttäminen, yhteiset juhlat? - Yhteisopettajuuden suunnittelun käynnistäminen,( ensiaskeleet toteutuksessa?) - Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirtäminen kouluun keväällä 2019, tässä mukana myös vanhemmat Muiden yhteistyötahojen kanssa - Erityislastentarhanopettaja Annamari Kurtelius työskentelee ryhmässämme sovittuina päivinä. - Teemme vanhempien luvalla yhteistyötä yksittäisen lapsen asioissa eri asiantuntijoiden kanssa ( mm. lastenneuvola, lastenpsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ) 14
Arvioi yhteistyön toteutumista syyslukukauden osalta 15.1. mennessä Arvioi yhteistyön toteutumista kevätlukukauden osalta 15.6. mennessä 15
ARVIOINTI (miten ja milloin toteutetaan) Huoltajien kanssa - Päivittäinen yhteistyö - Vanhempainilta - Lapsen esiopetussuunnitelmakeskustelut ja suunnitelmien päivittäminen/ arviointi - Varhaiskasvatuksen/ esiopetuksen asiakaspalautekyselyt Lasten kanssa - Toiminnan jälkeinen välitön arviointi - Toiminnan arviointi säännöllisin väliajoin. Lasten tekemä arviointi laitetaan seinälle vanhempien nähtäväksi. Työyhteisössä - Lukuvuosisuunnitelman arvioiminen tammikuussa 2019 ja kesäkuussa 2019 - Jatkuva arviointi ja toimimattomien asioidenkorjaaminen ja kehittäminen - Ryhmän kehityskeskustelu tammikuussa 2019 Muiden yhteistyötahojen kanssa 16
LUKUVUODEN AIHEKOKONAISUUDET JA ULKOPUOLELLA TAPAHTUVA TOIMINTA (retket, tapahtumat, juhlat) Elokuu Syyskuu - esikoululaisten yleisurheilu 5.9. Lokakuu - esikoululaisten suunnistustapahtuma 3.10. - Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10. - suomalaiset sadut Marraskuu - esikoululaisten sählyturnaus 7.11. - Isänpäivä 11.11. - esikoululaisten liikuntatapahtuma 28.11. Joulukuu - Itsenäisyyspäivä 6.12. - Adventti, Joulu, joulukirkko, joulujuhla ( mietinnässä minkätyyppinen) Tammikuu - eskarilaisten uintipäivät 8.1., 10.1., 15.1. ja 18.1. Helmikuu - esikoululaisten luistelutapahtuma 6.2. - Ystävänpäivä 14.1. - Kalevalanpäivä/ suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. Maaliskuu - hiihtoa, mahdollisesti vapaken ohjaama hiihtokoulu, hiihtokoulujen päätöstapahtuma 13.3. - Laskiainen 17
Huhtikuu - Pääsiäinen, pääsiäiskirkko - vappu 30.4., 1.5. Toukokuu - Äitienpäivä -mahdollisesti eskarilaisten jalkapallokoulu, eskaricup 22.5. - kevätjuhla, eskarin päättäjäiset 18