Kerääjäkasvit suorakylvössä

Samankaltaiset tiedostot
Kenttäkoetulokset 2017

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Faktat, havainnot ja kokemukset

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kerääjäkasvikokemuksia

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kylvö suoraan vai suojaan?

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

RaHa-hankeen kokemuksia

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kerääjä- ja aluskasvit

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kuminan perustaminen suojakasviin

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Luomutilojen tuki-ilta

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Nurmen perustaminen ja lannoitus

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Transkriptio:

Kerääjäkasvit suorakylvössä Tilakokeet Uudellamaalla 217 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21..218 Hannu Känkänen, Luke

Kolmen maatilan ruutukokeessa testattiin, miten aluskasvi toimii suorakylvön yhteydessä Tilan oma pääkasvi, tilaa 2 kevätvehnää, 1 kaura normaalit tilan viljelytoimet Kerääjäkasvina italianraiheinä kylvöt 1, 5 ja päivää viljan kylvöstä 1,5 m leveä Tumen suorakylvökone Testattiin samalla siemenmäärän merkitystä,,, ja kg/ha Toistettiin kaikilla tiloilla neljänä kerranteena Yhteensä 2 koeruutua per tila

Taimitiheys kasvoi siemenmäärää lisättäessä Vaihtelu oli kuitenkin melko suurta Keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot (4 ruutua/ryhmä) 7 Aluskasvin taimitiheys (kpl/m2) Tila Tila 2 Tila 1 5 1 15 2 25 Viljelijän oma kylvö kokeen vierellä

Syksyn peittävyyteen vaikutti myös pääkasvin rehevyys Keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot (4 ruutua/ryhmä) 7 Kerääjäkasvin peittävyysarvio syksyllä (%) Tila Tila 2 Tila 1 2 4 8 1 14 Viljelijän oma kylvö kokeen vierellä

Korkeus (cm) 15 1 5 O Tila 1 O O O O O O * (kevätvehnä) O * * * * * * * * Vilja Aluskasvi Aluskasvit pysyivät aluskasveina Italianraiheinä * oli puintiaikaan viljaa O matalampaa 2 4 8 1 14 1 15 Tila 2 (kaura) Korkeus (cm) 1 5 O O O O O * * * ** * * Vilja Aluskasvi 15 2 4 8 1 14 1 Tila (kevätvehnä) Korkeus (cm) 1 5 O O O O O O * * * * * * * Vilja Aluskasvi 2 4 8 1 14 1

Aluskasvin siemenmäärä ei vaikuttanut suorakylvetyn viljan satoon Satotaso ei vaikuttanut asiaan 1 Viljan jyväsato (kg/ha) 8 kaura 4 keskiarvo kevätvehnät 2 Myöskään hehtolitran tai 1 siemenen painoon aluskasvi tai sen tiheys ei vaikuttanut.

Siemenmäärän lisäys lisäsi syksyn biomassaa Lisäys liki samanlainen tilojen välisestä tasoerosta huolimatta Aluskasvin maanpäällisen biomassan kuiva-ainesato (kg/ha) 14 1 8 keskiarvo kevätvehnä pääkasvina 4 2 * Kaura pääkasvina Viljelijän oma kylvö kokeen vierellä

Italianraiheinä näyttää vähentäneen jyvien valkuaista Vähennys ei ole täysin selkeä ja käytännössä melko pieni Viljan jyväsadon proteiinipitoisuus (% kuiva-aineesta) 11. 1.5 1. Vähennys,2, %-yksikköä.5.

Rikkakasveissa laskeva trendi kerääjäkasvin ja siemenmäärän ansiosta Iso ero rikkakasvipaineessa tilojen välillä Trendi oli vain osittain selkeästi näkyvissä Rikkakasvien maanpäällisen biomassan kuiva-ainesato (kg/ha) 4 5 25 2 15 1 5

Yhteenvetoa kerääjäkasvin kylvöstä suorakylvötiloilla Kerääjäkasvien kylvö onnistui teknisesti hyvin suorakylvökoneella Taimitiheys ja biomassa lisääntyivät kylvömäärän myötä Pääkasvin voimakas kasvu vähensi syksyn rehevyyttä Tavallista lyhyemmäksi jäänyt kasvuaika rajoitti syksyn kasvua Italianraiheinä ei haitannut viljan kasvua edes tiheimmällä kylvöllä Jyväsato, hlp ja tsp olivat samat aluskasvin kanssa ja ilman sitä Pieni vähennys jyvien valkuaispitoisuudessa ilmeni Kerääjäkasvin kylvö aluskasviksi näyttää toimivan myös suorakylvössä Siemen on syytä saada maakontaktiin joko vantaiden kautta tai muuten mullaten Tulos saatiin kesän 217 oloissa kolmella tilalla -> lisätieto ei haittaa! Typpi- ja fosforitulokset ovat vielä käsittelemättä Kerääjäkasvit vähentänevät ravinteiden huuhtoutumista myös silloin, kun maata ei muokata. Joitain eroja muokattuihin maihin verrattuna voi silti ilmetä. 1

11 Kiitos!