Tieto- ja viestintäteknologian strategia 2013-2016 (v.1.07)



Samankaltaiset tiedostot
Tieto- ja viestintäteknologian strategia (v.1.05)

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Ropeka. Taustakysymykset

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Lapin ja Pohjois-Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen koulutuspäivät

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Tabletit opetuskäytössä - työpaja

Pedagogiset iltapäivät

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. TVT -tiimi. 2.1 Kokoonpano. 2.2 Tehtävät. 3. TVT -opetuksen toteutus. 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu

Aki Puustinen / Muuramen lukio

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Pedagogiset iltapäivät

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Opetushenkilöstö Punkaharju

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

Digiajan opettajan selviytymispaketti

HAAPAJÄRVEN KOULUJEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Opetustoimen tietostrategia

Auran yhtenäiskoulun tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

KESKEISIÄ TAITOJA TIETOTEKNIIKASSA

Porilainen tapa toimia

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? Katrina Vartiainen

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia

Yhteislukion tablet-laitteet ja niiden käyttö

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

TVT-strategia. Ylitornion yhteiskoulun lukio

Opetuksen järjestäjän näkökulma opettajien osaamisen kehittämisen organisointiin. Tutoropettajana toimivan opettajan käytännön näkökulma työhönsä

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Kaikki vastaajat (N=81) Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Tietostrategia Päivitetty

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Valteri-koulu Tervaväylässä käytettäviä mobiilisovelluksia

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

ICT-info opiskelijoille

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

Käppärän koulun tietostrategia

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Unajan koulun valinnaisaineet

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

ORIPÄÄN KOULUN TIETO-

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Kalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua?

Transkriptio:

Tieto- ja viestintäteknologian strategia 2013-2016 (v.1.07) 15.4.2015 Alanurmon koulu Vierulantie 1 62100 LAPUA Sisällys Johdanto Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio Tietotekniikan laitetilanne syksyllä 2013 TVT-opetuskäytön tavoitteet Esikoulu Alkuopetus 3.-4.lk 5.-6.lk Ohjelmointi Tekninen toimintaympäristö Verkot ja palvelimet Laitteet ja ohjelmistot Käytössä olevat ipadien appsit Oppimisympäristöt TVT-tukipalvelut TVT-koulutus TVT-arviointi TVT-kehityskohteet Kotisivut ja info-tv Kodin ja koulun yhteistyö

Johdanto Alanurmon uuden koulun valmistuttua syksyllä 2013 tapahtui alanurmolaisten koulunkäynnissä monenlaisia muutoksia. Tietotekniikassa siirryttiin kerralla nykypäivään sekä laadullisesti että määrällisesti. Aktiivitaulut ja langattoman teknologian tuomat mahdollisuudet avaavat näkymiä tulevaisuuteen kurkottavasta koulusta, jossa tietotekniikan erilaiset sovellukset arkisessa koulutyössä ovat normaalia toimintaa. Uuden teknologian käyttöönotossa henkilöstön kouluttaminen on keskeinen huolehdittava osa-alue. Yhdessä kokeilemalla ja oppimalla löytyvät ne käytänteet, jotka parhaiten soveltuvat Alanurmon koulun tietotekniikan opetuskäytön kulmakiviksi. Tässä strategiassa määritellään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet, visiot, koulutustarpeet ja arvioinnin perusteet vuoteen 2016 saakka. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio Tietotekniikka on luonteva osa lapsen ja nuoren toimintaympäristöä. Alanurmon koulu pyrkii tarjoamaan oppilailleen nykyaikaiset välineet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. Yhteiskunnassa tarvittavat tiedot ja taidot ovat tieto- ja viestintätekniikan osalta jatkuvan päivityksen kohteena. Se mikä oli muutama vuosi sitten riittävää, ei välttämättä enää nykyisin riitä. Mobiiliteknologian esiinmarssi on tuonut mukanaan sellaisia uusia teknisiä innovaatioita, joihin myös koulun pitää reagoida. Alanurmon koulu kuuluu uusien opetusteknologioiden ensimmäisten käyttäjien aaltoon paikallisesti ja hyvin pitkälti myös alueellisesti. Tästä seuraavaa edelläkävijän roolia Alanurmon koulu pyrkii käyttämään omaa osaamistaan tukemaan ja jatkossa hyviä käytänteitä pyritään jakamaan laajemminkin.

Tietotekniikan laitetilanne syksyllä 2013 Syksyllä 2013 opetuskäytössä olevien tietokoneiden määrä muuttui radikaalisti. Aikaisemmin käytössä olleiden, toiminnaltaan epävarmojen kuuden tietokoneen määrä moninkertaistui ja laatu muuttui nykyaikaiseksi. Aktiivitaulut, ipadit ja dokumenttikamerat toivat aivan uuden lisän koulun opetusteknologian toimintoihin. TVT-opetuskäytön tavoitteet Alkuopetus Ensimmäisen ja toisen kouluvuoden aikana tutustutaan tietotekniikan opetuskäyttöön. Näppäimistön merkit ja toiminnot tulevat tutuiksi, joskin pääosassa on ipadin alkuopetusohjelmien käyttö. Jo alkuopetuksessa opitaan käyttäjätunnusten ja salasanojen käytön periaatteita ja nettietiketin alkeita. Oman tuotoksen tulostaminen onnistuu opettajan avustamana. Tallentuminen tablettiin tapahtuu automaattisesti. Tekstin kirjoittamisessa opitaan käyttämään tekstinkäsittelyohjelman perustoimintoja. Kuvankäsittelyssä onnistuu kuvan piirtäminen kuvankäsittelyohjelmalla. Oman videon käsikirjoittaminen ja toteuttaminen motivoi miettimään esityksen rakennetta ja käytännön toteutusta ja valokuvien esittäminen ja liittäminen vaikka omaan kirjoitukseen innostaa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti. Tablettitietokoneet madaltavat kuvan ja tekstin yhdistämisen kynnystä merkittävästi. QR-koodien käyttö helpottaa verkossa toimimista. 3.-4.lk Alkuopetuksen jälkeen jatketaan laitteiden käyttöä oppimisessa laajentaen osaamista erityisesti verkossa toimimisen alueilla. Käytettävän oppimisympäristön käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamisen suhteen opitaan vastuullista toimintaa. Mahdolliset oppimisympäristön tarjoamat keskustelumahdollisuudet opitaan ottamaan oppimisen tueksi yhteisöllisesti. Ulkoista tallennusvälinettä opitaan käyttämään. Tekstin kirjoittamisessa käytetään tekstinkäsittelyohjelman toimintoja jo melko monipuolisesti. Kuvankäsittelyssä opitaan rajaamiset ja tallentamiset eri tiedostomuotoihin kuhunkin käyttötarkoitukseen nähden tarkoituksenmukaisella tavalla.

Varsinkin mobiililaitteen ollessa kyseessä tulee sen käyttö laajenemaan luokkahuoneen ja koulun tontinkin ulkopuolelle. Kuvan ja videon käyttö oppilaiden omien tuotosten pohjalta saa aivan uusia ulottuvuuksia. 5.-6.lk Alakoulun viimeisillä luokilla tieto- ja viestintätekniikkaa osataan käyttää monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Eri tehtäviin osataan valita oikeat ohjelmat ja erilaisten esitysten havainnollistamiseksi pystytään tuottamaan taulukkoja, videoita, kuvia ja ääntä. Tekstinkäsittelyohjelman mahdollisuuksia osataan käyttää ja näin tuottaa monipuolisia kirjallisia tuotoksia. Kuvankäsittelyssä tulee mukaan viimeistään näillä luokka-asteilla animaation tekeminen. Ohjelmointi Ohjelmointi tulee opetussuunnitelmaan vuonna 2016. Alanurmon koulun hahmotelma ohjelmoinnin toteutuksesta alla olevassa tauukossa. Ainoastaan Lego Mindstorm -materiaali on tässä vaiheessa hankkimatta.

Tekninen toimintaympäristö Uusi koulu tarjoaa aivan uudet mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön. Koulua suunniteltaessa on lähtökohtana pidetty uusimman teknologian käyttöönottoa, jota voi pitää ainoana oikeana lähestymistapana uuden oppimisympäristön suunnittelussa. Valmistuttuaan voidaankin todeta, että Alanurmon koulu edustaa uusinta teknologiaa paitsi rakennus- myös opetusteknisesti. Verkot ja palvelimet Alanurmon koulussa on koko rakennuksen kattava langaton verkko langallisen verkon lisäksi. Verkko on mitoitettu siten, että suurenkaan yhtäaikaisen käytön aikana sisäinen verkko ei aiheuta ongelmaa sujuvalle tiedonkululle. WLAN:n lisäksi jokaisessa opetusluokassa on myös langattoman lähetyksen tablettietokoneelta aktiivitaululle mahdollistava Apple-tv. Koulun sisäiseen viestintään on käytössä kolme info-tv:tä, joissa näkyy ajankohtaisia asioita koulun arjesta. Lisäksi koulun pääaulassa on Concerto Solution -hankkeen energianäyttö, josta voidaan reaaliaikaisesti seurata koulurakennuksen energiankulutusta tai vaikka koulun katolla olevien aurinkokeräinten (80m2) energiantuottoa. Sama näkymä voidaan niin haluttaessa ohjata myös luokkien aktiivitauluille. Laitteet ja ohjelmistot Koulun jokaisessa opetusluokassa on aktiivitaulu, dokumenttikamera ja pöytätietokone. Tämän lisäksi luokissa on oppilaskäytössä kaksi pöytäkonetta. Pääosan oppilaiden käytössä olevista tietokoneista muodostavat kuitenkin ipadtablettitietokoneet, joita hankittiin kaikkiaan 54 kpl. Tablettikoneet säilytetään, ladataan ja synkronoidaan kahdessa laitevaunussa. Tabletit on varustettu suojakotelolla ja langattomalla näppäimistöllä. Tablettien ohjelmistoiksi eli appseiksi valitaan parhaat tekstinkäsittelyyn, esityksiin, kuvankäsittelyyn ja äänen tallentamiseen saatavilla olevat ohjelmat. Laitevaunuissa samat ohjelmat synkronoidaan kaikkien laitteiden ohjelmistoiksi. IPadien masterkoneena käytetään MacBook Pro -tietokonetta, joka samalla toimii yhtenä tietokoneena muiden lisäksi. Tallentaminen tapahtuu ainakin toistaiseksi suoraan laitteeseen. IPadit on jaettu oppilaiden käyttöön siten, että samaa laitetta käyttää pääsääntöisesti kaksi oppilasta eri perusopetusryhmistä. Tallentaminen onnistuu järkevästi käyttäen appseissa

oppilaan mukaan nimettyjä kansioita. Tietokoneisiin hankitaan ajanmukaiset ohjelmistot aktiivitaulujen valmistajan käyttämän ohjelmiston lisäksi. Opettajainhuoneeseen ja henkilökunnan käytössä on yhteensä viisi kannettavaa tietokonetta jo edellä mainitun MacBook Pron lisäksi. Käytössä olevat ipadien appsit ipadien ohjelmat eli appsit ladataan itunes -sovelluksesta, josta ne siirretään koulun ipadien masterkoneelle. Sieltä ne synkronoidaan laitevaunun avulla ipadien appseiksi. Tällä hetkellä eniten käytössä olevat appsit ovat seuraavat: Pages Keynote Notability Lola Matikkajuna Molla Kirjoita ja opi Sanataituri imovie istopmotion istopremote Scan ibooks Puppets Pals 2 Showbie (Tekstinkäsittely) (Esitysohjelma) (Muistiinpanot) (Esikoulun/alkuopetuksen matematiikka) (Esikoulu) (Alkuopetus) (Alkuopetus) (video, elokuva) (Animaatio) (Animaatio/kauko-ohjain) (QR-koodien luku) (Sähköiset kirjat) (englanti, ilmaisu) (Oppimisalusta) Oppimisympäristöt Fyysinen tila, jossa oppiminen tapahtuu, on uuden koulun myötä ajanmukaisella tasolla. Henkinen ilmapiiri, joka on oppimisen tuloksellisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeässä roolissa, on sekin pätevien ja motivoituneiden opettajien ja muun henkilökunnan suhteen kunnossa. Virtuaalinen oppimisympäristö sijaitsee internetissä ja mahdollistaa koulussa tehtyjen asioiden jatkotyöstämistä myös kotona. Läksyt voidaan mainiosti tuoda tiettäväksi perinteisesti käsin ylös merkitsemällä, mutta varsinaiset oppimisympäristössä tapahtuvat opiskelut tarvitsevat toimivan oppimisalustan.

Käyttöön otettavan alustan tulisi olla tulevaisuuteen suuntautunut siten, että esimerkiksi mobiiliteknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet voidaan alustassa hyödyntää. Pedanet ja Google Apps for Education ovat aktiivisessa käytössä viimeistään syksyllä 2015. Pedanet ei toistaiseksi täysin taivu mobiiliteknologiaan. Opiskelun toiminnallisuutta pyritään lisäämään opetusteknologisesti käyttämällä QRkoodeja eri tehtäväpisteissä ja ottamalla käyttöön lisättyä todellisuutta (augmented reality) tilanteen sellaiseen avautuessa. TVT-tukipalvelut Opetusteknologian hankinnan yhteydessä on sovittu myös koulutuksesta ja tarvittavan tuen käytänteistä. Aktiivitaulujen ja tablettien osalta teknisen tuen ja käyttökoulutuksen tuottaa laitteet toimittanut taho ja muiden tietokoneiden suhteen käännytään Lapuan kaupungin ATK-tuen puoleen. Tabletit synkronoidaan ja ladataan koulun henkilökunnan toimesta ja myös laitteisiin ladattavat ohjelmat hankitaan masterkoneelle koulun omin voimin. Pedagoginen tuki löytyy osittain laitetoimittajien käyttöönottokoulutuksien kautta, mutta pitemmällä aikavälillä koulun opettajien keskinäinen kokemuksien vaihto on myös erittäin tärkeää. TVT-koulutus Koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on opettajien taitotason nostaminen uuden teknologian hyödyntämisen vaatimalle tasolle. Tämä tarkoittaa tutustumista tablettitietokoneiden ohjelmistoihin, harjaantumista aktiivitaulun arkiseen käyttöön, käyttökokemuksiin perehtymistä ja koko kouluyhteisön tukea kohti oppivaa yhteisöä. Tarvittaessa käytetään ulkoista koulutustarjontaa opettajien osaamisen nostamisessa. Omatoimiseen opiskeluun kannustetaan antamalla opettajien käyttöön tablettitietokone. Kouluttautumisen tueksi laaditaan opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutuskalenteri, jonne merkittyihin koulutuksiin kannustetaan osallistumaan. Toistaiseksi kalenteri on sama kuin sovitut käyttöönottokoulutukset.

TVT-arviointi Tieto- ja viestintätekniikan käytön ja osaamisen arviointia tehdään vuosittain eri ikäluokkien osaamisen kartoituksilla ja opettajien kehityskeskustelujen tuoman informaation kautta. Opetustilanteissa käytettyjä menetelmiä pidetään esillä esim. opettajankokouksissa ja mahdollisesti tätä tarkoitusta varten erikseen sovituissa tapaamisissa. Uusi teknologia ei saa jäädä vajaalle käytölle opettajien puutteellisten taitojen takia. Tietoyhteiskuntavalmiuksiaan omaehtoisestikin kehittävä opettaja on tavoite, johon kannustetaan ja jota koulutustarjonnalla tuetaan. Esimerkiksi Opekon tarjoamia kyselyjä käytetään arviointien tukena ja koulutuksien suuntaajina. TVT-kehityskohteet Lukuvuoden 2013-2014 kehityskohde oli selkeästi uuden opimisteknologian käyttöönotto ja toimintojen opettelu. Kaikki koulussa toimivat opettajat perehdytettiin laitteiden käyttöön. Tätä tavoitetta tukemaan laitetoimittajilta hankittiin peruskäyttökoulutus niin aktiivitaulujen kuin tablettilaitteidenkin opetuskäyttöön. Oppivana yhteisönä havaitut toimivat käytänteet siirretään koko koulun käytänteiksi. Vuoteen 2016 mennessä kehityskohteena voidaan pitää paitsi teknisen kehityksen seuraamisen ja mahdollisuuksien mukaan kehitykseen reagoimisen myös sen, että laitteiden toimintavarmuus pysyy hyvällä tasolla. Aktiivitaulujen takuu jatkuu vielä pari vuotta vuoden 2016 jälkeenkin, mutta muiden laitteiden osalta ylläpito vaatii oman panostuksensa. Kohtuullisen suuren laitemäärän uusiminen tulee vastaan myös jossakin vuoden 2016 jälkeen, johon on osattava varautus hyvissä ajoin etukäteen. Kotisivut ja info-tv Koulun kotisivut siirtyivät syksyllä 2013 omalle domainille osoitteeseen www.alanurmonkoulu.fi. Anvia Oyj tarjoaa koulun yritysliittymään 500Gt levytilaa, joka sekään ei ole rajoitettu. Tämä mahdollistaa kuvien, videoiden ja äänen sisällyttämisen kotisivuille muun informatiivisen sisällön lisäksi. Kotisivuilla etusivu on luonteeltaan uutissivu, johon päivitetään ajankohtaisia asioita muiden sivujen toimiessa pääosin pysyvämpien asioiden ilmoituspaikkana. Koulun info-tv on sekin Anvia Oyj:n tarjoama tekninen ratkaisu. Anvia Ruutu päivitetään verkon välityksellä ja päivittäminen onnistuu mistä tahansa internetistä, aivan samoin kuin koulun kotisivukin. Sisältönä on sekä pysyvämpiä muistutuksia, kuten ruokalista ja

hyvien tapojen korostaminen tai sitten ajankohtaisempia tiedotteita, kuten erilaisia tapahtumien mainoksia. Info-tv:t ovat kooltaan 42". Kaikki kolme näyttöä (Panasonic) ovat keskenään samanlaisia. Niissä on panssarilasi ja ne voidaan ajastaa käynnistymään ja sammumaan viikkokalenterin mukaan. Pääaulassa on kooltaan 65" näyttö, joka keskittyy pelkästään rakennuksen energiakulutuksen seurantaan ja siitä saataviin tietoihin. Schneider Electric Oy hoitaa näytön sisällön, sen visuaalisen toteutuksen ja päivittämisen. EU:n Concerto Solution -hanke on osaltaan ollut rahoittamassa erilaisia energian säästöön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia ratkaisuja, joita pääaulan energianäytöllä pyritään saamaan havainnollisesti esitetyksi. Esimerkkinä seurattavasta kohteesta ovat vaikkapa katolla sijaitsevat 80m 2 aurinkokeräimet. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun välisessä viestinnässä päästään syksystä 2013 alkaen aidosti toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaista keskustelua. Nykyisin käytössä oleva Helmi-reissuvihko sopii tähän tarkoitukseen melko hyvin ja uuden koulun myötä kaikki opettajat saavat käytännöllisen tavan toimia Helmen kautta kotien suuntaan. Tätä toimintamallia kehitetään jatkossa kokemusten mukaan.