RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö
Sisältö Talouden ohjaus ja velanhoito Miten velkapäätökset näkyvät talousluvuissa? Mihin pitää kiinnittää huomiota? Onko kunnilla mahdollisuutta selvitä tulevista taloushaasteista? Velkaisuudesta? 2 IS
Talouden ohjaus ja velanhoito Onko valtion velanmäärän kehitys on vaikuttanut kuntiin?» Korkotason alhaisuus?» Velan hyväksyttävyys?» Tarve, korjausvelka, kasvu» Kriisikuntamittarit taloussuunnittelun välineenä? Ulkoiset tekijät ja riskit» Korkotaso, +1 %-> n. +14M lisää korkokuluja 3 IS
12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Valtionvelka 1985-215 Mrd. % Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 213-215 ennusteet VM. BKT:sta 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 31.12.213/MP
24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-215 Mrd. % Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Lähde: Vuodet 1985-212 Tilastokeskus, ennuste 213-15 VM BKT:sta 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 31.12.213/MP
Miten päätökset näkyvät talousluvuissa? Näkökulma Jos lainakanta/as on korkea v. 212, miten taloutta on hoidettu sen jälkeen tai sitä ennen? Tässä yhteydessä talouslukuina on tarkasteltu lainakannan määrää, vuosikatetta, poistoja, suhteellista velkaantuneisuutta, taseen ylijäämää, investointeja, suht. Velkaa ja lainakatetta Onko velkaisuuden määrä vaikuttanut muihin talouslukuihin/tunnuslukuihin? Mitä syitä vuoden 212 tilanteeseen voi olla? Mitä ei näy? Korkotaso?, lyhyt/pitkä raha? 6 IS
5 5 5 Kuntien lainakanta 2-212, /asukas 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) 4 5 4 3 5 Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin 3 2 5 2 1 5 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Lähde: Tilastokeskus. 28.4.214
25 2 Kuntien vuosikate %:a poistoista 2-212 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin 15 1 5-5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Lähde: Tilastokeskus. 28.4.214
Kuntien investointien omahankintamenot 2-212, /as. 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tasoero! Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin Raskaat investoinnit 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Lähde: Tilastokeskus. 28.4.214
Kuntien investointien tulorahoitus-% 1) 2-212 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli 25 2 suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin 15 1 5-5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Lähde: Tilastokeskus. 1) Vuosikate / investointien omahankintamenot, % 28.4.214
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 2-212, /as. 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli suurin/pienin 2 (aritmeettiset keskiarvot) 1 8 1 6 Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin 1 4 1 2 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Lähde: Tilastokeskus. 28.4.214
55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuntien lainakanta, vuosikate sekä investointien omahankintamenot 2-212, /as. 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli suurin (aritmeettiset keskiarvot) Kasvu! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Lainakanta (vasen asteikko) Vuosikate (oikea asteikko) Investointien omahankintamenot (oikea asteikko) 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 28.4.214 Lähde: Tilastokeskus.
6 Kuntien lainakanta, vuosikate sekä investointien omahankintamenot 2-212, /as. 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli pienin (aritmeettiset keskiarvot) 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Lainakanta Vuosikate Investointien omahankintamenot 28.4.214 Lähde: Tilastokeskus.
/as. 8 Kuntien vuosikatteen riittävyys lainanhoitokuluihin 2-212, /asukas 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) /as. 8 7 6 5 4 3 2 1 Vain tässä riittänyt! 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Lainanhoitokulut, suurin lainakanta Lainanhoitokulut, pienin lainakanta Vuosikate (+korkokulut), suurin lainakanta Vuosikate (+korkokulut), pienin lainakanta 7 6 5 4 3 2 1 28.4.214 Lähde: Tilastokeskus.
% 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuntien omavaraisuus-% ja suhteellinen velkaantuneisuus (%) 2-212 1 kuntaa, joissa lainakanta 31.12.212 oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Omavaraisuus-%, suurin lainakanta Omavaraisuus-%, pienin lainakanta Kriisikuntamittari Suhteellinen velkaantuneisuus (%), suurin lainakanta Suhteellinen velkaantuneisuus (%), pienin lainakanta 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 28.4.214 Lähde: Tilastokeskus.
Miten päätökset näkyvät talousluvuissa? Miten eri instrumentit näkyvät talousluvuissa? Perinteinen laina vs. elinkaarimalli, huomioita» Perinteinen laina näkyy tuloslaskelmassa korkokuluina ja rahoituslaskelmassa lyhennyksinä, korkoina, lainanottona ja investointina. Lisäksi poistot investointien kautta tuloslaskelmassa.» Elinkaarimallin kustannukset näkyvät tuloslaskelman palvelujen ostoissa. Liitetiedoissa vastuissa.» Vertailtavuus. Erilaiset konsernirakenteet.» Tuloslaskelma. Rahoituslaskelma. Tase. Tunnusluvut» Sidosryhmien syvennettävä osaamistaan tulos- ja rahoituslaskelman sekä liitetietojen avaamisessa. 16 IS
Tulos Oma tase PPP Toimintakulut Palvelujen ostot -1-1 Muut toimintakulut Toimintakate -1-1 Ei tuottoa mukana Jäännösarvo? Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut -4 Vuosikate -5-1 Poistot ja arvonalentumiset -5 Tilikauden tulos -1-1 Rahavirta Investoinnit -1 Lainat 1 Lyhennys -5 Ylläpito -1 Korot -4 Netto -1-1 Vaikutukset velkaisuuteen? Miten suhtaudutaan jatkossa velkaisuuden käsitteeseen eri instrumenteissa? Pitäisikö olla oma tunnusluku? 17 IS
Miten niitä pitää tulkita? Mihin pitää kiinnittää huomiota? Paljon tulkinnan varaa, sopimusten variaatiot Joitain linjoja» Ulkoistettu velka ei näy tunnusluvuissa kuin vuoteen 27 asti.» Näkyy tilinpäätöksen liitetiedoissa, vastuissa» Voidaanko verrata velkaan?» Miten valtiolla? Tuloslaskelman tunnusluvut, toiminta- ja vuosikate heikkenevät kun tulorahoitus heikkenee» Vuosikate/poistot» Vuosikate/as 18 IS
Vaikutuksia tunnuslukuihin jatkoa Rahoituslaskelman tunnusluvut» Toim ja inv. Rahavirta» Investointien tulorahoitus» Lainanhoitokate» Maksuvalmius? Taseen tunnusluvut» Omavaraisuusaste» Suhteellinen velkaisuus» Lainakanta 19 IS
Onko kunnilla mahdollisuutta selvitä tulevista taloushaasteista? Velkaisuudesta? Jos asukasluvun muutos pitkäaikaista, huolehdi vuosikatteen riittävästä suuruudesta ajoissa Asukasmäärän ennustaminen! Suurin ohjaava tekijä Investointitarpeiden suhde vuosikatteen riittämättömyyteen Tuotannon ohjaaminen, investointien / divestointien suunnittelu, ohjaaminen ja seuranta 2 IS
Onko kunnilla mahdollisuutta selvitä? jatkoa Pitkäjänteisyys vs. tempoilu Ei päällekkäisiä palveluverkkoja, hajautettu ja keskitetty JOT 21 IS
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -,54 -,45 -,45 -,45 -,45 -,45 -,45 Tulorahoitus 1,49 2,51 2,22 1,73 1,47 1,46 1,46 Investoinnit, netto -3,47-3,83-3,82-3,82-3,8-3,78-3,76 Rahoitusjäämä 1) -1,98-1,31-1,6-2,9-2,33-2,32-2,3 Lainakanta Rahavarat 212-25,8 19,32 8,7,2 1,79-2,4,25 -,36 13,81 4,2 213* -26,49 2,64 8,3,22 2,67-2,57,29,39 15,58 4,86 214** -27,1 21,9 8,18,16 2,42-2,67,25 -,1 17,28 4,85 215** -27,44 21,64 7,66,6 1,93-2,77,25 -,6 19,43 4,81 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 3.4.214/hp 216** -28,16 22,16 7,79 -,12 1,67-2,87,25 -,95 21,83 4,79 217** -28,95 22,96 7,95 -,31 1,66-2,97,25-1,7 24,23 4,76 218** -29,83 23,83 8,1 -,44 1,66-3,7,25-1,17 26,58 VK vaade kasvaa!!! 4,71 Lähde: Vuodet 212-213 Tilastokeskus. Vuosien 214-218 arviot PPO 3.4.214.
Kiitos!! 23 IS