HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosaston tehtävät koostuvat kunnanvaltuuston ja -hallituksen johtamis-, suunnittelu- sekä kehittämistehtävistä, seutuyhteistyöstä, kuntien välisestä ja alueellisesta yhteistyöstä, elinkeinojen ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä sekä hallinto- ja laskentapalveluista. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta valmistelee kunnanhallituksen nimeämä kaavoitustoimikunta. Osaston toimintoihin kuuluvat myös vaalit ja tilintarkastus. Talousarvion toteutuminen kirjaustilanteessa 19.1.2012 Hallinto- ja kehittämisosasto Menot Tulot Nettomenot Tot. 31.12. Netto 2 555 707 306 730 2 24877 95,8 % Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen 1 235 718 76 600 1 159 118 Tuki ja sähköiset palvelut 1 319 989 230 130 1 089 859 VAALIT Kustannuspaikkaan kuuluu keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakuntien toiminta. Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue / Äänioikeutettujen määrä 30.9.08 3.6.09 31.1.10 17.4.11 11.1.12 Kirkonkylä 2566 2699 2691 2764 2765 Murto 868 889 930 918 925 Temmes 498 500 512 496 496 Yhteensä 3932 4088 4133 4178 4186 Eduskuntavaalit toimitettiin17.4.2011. Ennakkoäänestys järjestettiin kunnantalolla 6. 12.4. Eduskuntavaaleissa äänesti yhteensä 2815 henkilöä ja äänestysprosentti Tyrnävällä oli 67,4 % (ulkosuomalaiset mukaan lukien 69,1 %). Eduskuntavaaleissa äänesti ennakkoon 1202 henkilöä (29,6 %) ja vaalipäivänä 1607 henkilöä (39,5 %). Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna äänestysvilkkaus putosi vajaalla prosentilla. Vuonna 2007 äänestysprosentti oli Tyrnävällä 68,1 % (ulkosuomalaiset mukaan lukien 69,9 %). Valtuustokauden loppuun mennessä tulee toimitettavaksi vielä presidentin kaksivaiheinen vaali tammi-helmikuussa 2012 ja kunnallisvaalit saman vuoden lokakuussa. Kansanedustajan vaalissa kunnanjohtaja Tapani Tölli tuli valituksi kolmannen kerran eduskunnan jäseneksi. Kunnanjohtajan sijaiseksi kunnanhallitus valitsi jo sijaisena toimineen FT Tuomas Lohen.
TILINTARKASTUS Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2011 Ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kattavan valvontajärjestelmän Tarkastuspäiviä 15 kpl Kattava valvontajärjestelmä Vuonna 2011 tarkastuslautakunta kokoontui seitsemän kertaa. Alkuvuoden tarkastukset kohdistuivat vuoteen 2010. Yhteistoiminta-alue Lakeuden tarkastuslautakunnat kokoontuivat kahdesti (26.5. ja 30.8.) keskustelemaan yhteistoiminta-alueen arviointi- ja tarkastustoiminnasta. Tyrnävän tarkastuslautakunnan edustus oli kummassakin kokouksessa. Vuonna 2011 tarkastuslautakunta on kuullut teknisen osaston johtavia viranhaltijoita ja esimiehiä: Tanja Koski, Olli Valtanen, Marja Kuisma, Jari Häkkinen ja Matti Mannonen. YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Hallinto- ja kehittämisosasto toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä yhteistyössä luottamushenkilöjohdon ja tulosalueiden ja -yksiköiden esimiesten kanssa. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen kustannuspaikat ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, verotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut ja kehittäminen, seutulippu, palotoimi, eläinlääkintähuolto ja viranomaistoiminta sekä maaseututoimi. Kunnan strateginen johtaminen Talousarvion- ja taloussuunnitelman laadinnassa on hyväksytyn kuntastrategian lisäksi tavoitteita ohjaavina otettu huomioon mm. lastensuojelusuunnitelma ja turvallisuussuunnitelmat. Kuntastrategia 2009 2012 hyväksyttiin valtuuston kokouksessa marraskuussa 2009. Strategiassa asetettu päämäärä 2012: Kuntakuva on hyvä Kunta on arvostettu asuinkunta, yritysten sijaintikunta ja työnantaja Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä seudullisesti ja lähikuntien kanssa on toimivaa Asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja joustavia
Internet on kunnan pääasiallinen tiedotuskanava Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa. YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Seutuyhteistyö Oulun seutukunnassa jatkuu vuoden 2012 loppuun (seutuyhteistyönkokeilulaki päättyy) vanhan toimintamallin pohjalta. Seudun toimintaa hoidetaan lähivuodet minimiresurssein keskittyen ensisijaisesti meneillään oleviin projekteihin. Tyrnävän kunta ei enää osallistu Osaamiskeskuksen kustannuksiin. Seutuvaltuuston ja hallituksen päätösluettelot annetaan kunnanhallitukselle tiedoksi esityslistan oheismateriaalissa. Keskustelu seudun tulevaisuuden toimintamuodosta jatkuu. Palo- ja pelastustoimi: Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos hoitaa palotoimen. Palotoimen kustannukset pelastuslaitokselle vuonna 2011 ovat 390 205 euroa (ed. vuosi 308.990 euroa, kasvu 27 %). Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Kustannusperusteen muutos asukaslukupohjaiseksi on aiheuttanut Tyrnävän kunnalle huomattavan kustannustason nousun aikaisempaan omaan toimintaan nähden. Liian suurta kertakorotusta lievennettiin porrastamalla korotus kahteen erään. Ensimmäinen tasokorotus (noin 70.000 ) oli vuonna 2009. Vuonna 2011 toteutuu toinen puolikas. Asukasluku kustannusperusteena rasittaa voimakkaimmin kasvavia kuntia. Palo- ja pelastustoimen kustannukset ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjojen päätösluettelot tullaan liittämään myös kunnanhallituksen oheismateriaaliin. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan kokousten päätösluettelot annetaan kunnanhallitukselle tiedoksi esityslistojen oheismateriaalissa. Nouseva Rannikkoseutu ry Nouseva Rannikkoseutu ry on myöntänyt tukea vuonna 2011 seuraaville tyrnäväläisille hankkeille: Jareka Oy koneet ja laitteet; kokonaiskustannusarvio 53 150 (tuki 25 %), Jareka Oy rakentaminen; kokonaiskustannusarvio 57 000 (tuki 25 %) Jareka Oy kehittäminen; kokonaiskustannusarvio 2 000 (tuki 50 %) Lisäksi Tyrnävän alueella on toteutettu seuraavia Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallinnoimia hankkeita: Lähipuoti -esiselvityshanke, johon liittyi mm. opintomatka Ranskaan, osallistujia oli myös Tyrnävältä. Yhteisöhautomo (paikallisuuden aktivointi) hanke, johon sisältyy koulutuksia, opintoretkiä, "perinnepäivät", kyläiltoja (toiminnan aktivointia), kylien yhteisiä tapaamisia ja
kylä-kuntafoorumeita. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä Oulun eteläisten kuntien kanssa vuoden 2013 alusta lähtien Sosiaali- ja terveystoimen palvelut edustavat noin 50 prosenttia kunnan menoista ja noin 30 prosenttia henkilöstöstä. Valtuuston strategisen linjauksen mukaisesti Tyrnävä tulee kuulumaan Oulun eteläisten kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueeseen (työnimi Lakeus), joka muodostuu Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien kesken. Yhteistoiminta-alueella asuu noin 43 000 asukasta. Hallintomalliksi on valittu isäntäkuntamalli/järjestäjäkuntamalli isäntäkuntana Kempele. Yhteistoiminta-alueen rakentamisessa päämääränä on, että peruspalvelut pysyvät Tyrnävällä palvelutaso on hyvä ja turvaa tulevaisuuden tarpeet palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti kuntalaisten ja luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet säilytetään hyvät yhteistyösuhteet Ouluun, Oulun seutuun ja naapurikuntiin säilytetään. Toimivan yhteistoiminta-alueen aikaansaaminen vuoteen 2013 mennessä on ratkaisevassa asemassa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen turvaamisessa alueen asukkaille. Alueen asukaspohja mahdollistaa myös palvelurakenteen kehittämisen niin, että kustannuksia voidaan hillitä esim. terveyspalveluissa joidenkin erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisella yhteistoiminta-alueella. Tavoitteet täyttävään lopputulokseen pääseminen edellyttää hyvää yhteistyötä kunnan sisällä, henkilöstöä edustavien tahojen sekä muiden yhteistoiminta-alueen kuntien kesken. Toteutuminen: Valtuuston linjaus Lakeuden hyvinvointialueesta (Oulun eteläisten kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue) sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana ei toteutunut. Oulun seudun eteläisten kuntien kesken ei kyetty valmistelemaan yhteistoiminta-alueen perussopimusta, joka olisi ollut kaikkien sopijapuolien hyväksyttävissä. Asiaa koskeva aiesopimus on kuntien valtuustojen päätöksin todettu purkautuneen. Kunnanvaltuuston päätöksessä 31.10.2011 kuitenkin todettiin, että tehtyjä selvityksiä ei hylätä, vaan kuntien välistä yhteistyötä ja palveluprosessien kehittämistä jatketaan niiden pohjalta. Tyrnävän palvelutuotannon kustannustehokas ja laadukas kehittäminen edellyttävät aktiivista yhteistyöasennetta ja -otetta sekä uuden Oulun että erityisesti Oulun eteläisten kuntien kesken. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Päämäärä 2012 Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen ja kasvuun kannustavan yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäytön- ja rakennussuunnittelu on hyvää. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 2011
Elinkeinoelämän tarpeet huomioidaan maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa Kuntaan nimetään yhdyshenkilö, jonka puoleen yrittäjä voi kääntyä elinkeinopalveluita koskevissa asioissa Perustamisvaiheen (0-2 v.) yrittäjäpalveluista vastaavan Oulun seudun Uusyrityskeskuksen toimintaa tehdään tutuksi paikallisille yrittäjille Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Valmistellaan käyttöön Suomen Yrittäjien kehittämä toimintamalli yritysvaikutusten arvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa Hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa huomioidaan myös paikalliset yritykset ja toimijat (mm. lähiruokaprojekti) Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikunta Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa Toteutuminen: Oulun seudun uusyrityskeskus tuottaa neuvontapalvelut asiakkaille yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Uusyrityskeskuksen palveluja on vuonna 2011 käytetty seuraavasti: asiakaskäyntejä 34 kpl starttirahalausuntoja annettu 3 kpl muita asioita 8 kpl Uusia yrityksiä on kaupparekisterin mukaan perustettu 24 kpl, edellisenä vuonna 28 kpl. Helmikuussa nimetty yrittäjyystoimikunta on aloittanut toimintansa ja se on kokoontunut kolme kertaa. Keskeiseksi asiaksi toimikunta on nostanut kouluissa annettavan yrittäjyyskasvatuksen, josta kertomassa on ollut aluepäällikkö Heikki Keränen Pohjois-Pohjanmaan YES -keskuksesta. (YES on yrittäjyyskasvatuksen resurssi opettajille, joka tarjoaa tukipalveluja yrittäjyyskasvatuksen koulutukseen, yrittäjyyden kehittämiseen koulussa sekä koulu-yritysyhteistyöhön.) Yrittäjyyskasvatusta kehitetään edelleen. Suunnitelmissa on yrittäjyystyöryhmän perustaminen Kuulammen koululle. Työryhmän jäseniksi pyydetään paikallisia yrittäjiä, opettajia ja työ- ja elinkeinosuunnittelija. Yrittäjyystoimikunta vieraili Valion Maikkulan meijerillä Oulussa ja tutustui laitoksen toimintaan. Työsuunnittelija FM Sanna Hoikkalan tehtäväkuvaa muutettiin siten, että puolet hänen työpanoksestaan on toimia yhdyshenkilönä, jonka puoleen yrittäjä voi kääntyä elinkeinopalveluita koskevissa asioissa. Tämä järjestely on voimassa vuoden 2012 loppuun. Vuonna 2011 työ- ja elinkeinosuunnittelija järjesti mm. Lakeuden alueen yrittäjille suunnatun Yrittäjyys ja onnistunut viestintä -koulutuksen. Kunnanjohtaja ja työ- ja elinkeinosuunnittelija ovat järjestäneet keskustelutilaisuuksia yrittäjien kanssa. Keskustelutilaisuuksissa kehittämisideoiksi nousivat yrityskummitoiminta, senioritoiminta (kokeneiden yrittäjien verkosto) sekä kiinnostus keskisuurten yritysten hallitustyöskentelyn koulutustilaisuudesta. Yhteistyötä yrittäjien kanssa ovat lisänneet myös kunnanjohtajan ja työ- ja elinkeinosuunnittelijan vierailut paikkakunnan
yrityksiin. Kunnan nettisivuille on perustettu toimitilapörssi, jossa kunnan omien vapaiden tilojen lisäksi on näkyvillä yksityisten vapaita vuokrattavissa tai myynnissä olevia tiloja. Yritysvaikutusten arviointiin käytettävä lomake valmisteltiin käyttöön otettavaksi päätöksenteossa (asioissa, jotka liittyvät yritystoimintaan). Tavoitteena on kehittää päätöksentekoa siten, että päätösten yritysvaikutuksia arvioitaisiin ennakkoon nykyistä systemaattisemmin. Vuoden 2012 lopussa, joka on yritysvaikutusten arvioinnin ensimmäinen toimintavuosi, arvioidaan menettelyn käytännön toimivuutta. Kunnan ja yrittäjien käyttöön tehtiin PowerPoint esitys Tyrnävän kunnasta. Esittelymateriaalissa tuotiin esille kunnan vahvuuksia mm. Tyrnävän yritysmyönteistä toimintatapaa, yrityksiä ja maataloutta, kuntapalveluja, kunnan vahvaa tahtoa vaalia kunnan omaleimaisuutta maankäytön ja rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Esityksestä tehtiin myös englanninkielinen versio. Kunta on ilmoittautunut mukaan yritysten ja kunnan yhteisesitehankkeeseen, joka toteutuu keväällä 2012. Hanketta vetää JS - Suomi yhtiö. Aloitettiin Meijerinalueen esitteen laadinta. Esitteessä kuvataan meijeritoiminnan synty ja kasvu merkittäväksi tuotantolaitokseksi, alueen rakentuminen sekä alkuperäisten toimintojen lakattua arvokkaan teollisuusympäristön ottaminen uuteen käyttöön kulttuuriperintö säilyttäen. Esite valmistuu keväällä 2012. Kansainvälinen peruna-alan tutkijakonferenssi pidettiin Oulussa heinäkuussa. Ohjelmaan sisältyi retkipäivä Tyrnävällä. Nipsingin teollisuusalueelta myytiin kaksi tonttia. Alue on kuitenkin vielä rakentumaton. Käynnistettiin asemakaavan valmistelu 4 -tien varren teollisuusalueelle Haurukyläntien varrella. Paavolankankaan teollisuusalueen asemakaava valmistuu keväällä 2012. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen: Maaseututoimikunta yhteistyössä kunnanhallituksen kanssa edistää maaseudun, sen asukkaiden ja maaseudulla harjoitettavien elinkeinojen menestystä ja hyvinvointia. Toimikunta tekee esityksiä tärkeinä pitämistään asioista järjestää keskustelu- ja koulutustilaisuuksia välittää tietoa maaseutuelinkeinoista edistää maaseutuyrittäjien ja maaseudun asukkaiden yhteistyötä edesauttaa osaamisen verkostojen syntymistä. Tyrnävän kunnan maaseutuviranomaisina toimivat johtava maaseutuasiamies ja maaseutuasiamies (osa-aikainen). Tyrnävä tuottaa maaseutuhallinnon palvelut Kempeleen, Limingan ja Lumijoen kunnille. Hailuodon, Muhoksen, Oulunsalon ja Tyrnävän kuntien kesken on maaseutuhallinnon tehtävien eriyttämisen kattava yhteistyösopimus. Päämäärä 2012 Maaseutuhallinnon uudistuksen tullessa voimaan Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana muodostettavalla maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto,
Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2011 Asiantuntevan maaseutupalvelun tuottaminen Osaava henkilökunta - Viranomaispalvelujen laatumittarit: päätösten virheettömyys Tunnustettu maaseutuhallintopalvelujen alueellinen toimija Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana muodostettavalla maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä Toteutuminen: Maaseututoimikunta Maaseututoimikunta on kokoontunut kaksi kertaa. Kokouksissa on keskusteltu monipuolisesti maaseudun ajankohtaisista asioista. Maaseutuhallintopalvelujen alueellinen toimija Maaseututoimi jatkaa kunnan tavoitteiden mukaisesti kehittymistä alueelliseksi toimijaksi maaseutuhallinnon alalla. Tyrnävän kunta on tehnyt kahdenväliset sopimukset Kempeleen, Lumijoen ja Limingan kuntien kanssa maaseutuhallinnon hoitamisesta ensimmäisenä Kempeleessä vuonna 2006. Tyrnävän ja edellä mainittujen kuntien alueella toimii lähes 500 tilaa, joilla on peltoa viljellyssä n. 28.500 ha. Hallintotehtävien lisääntyessä on perustettu toinen maaseutuasiamiehen virka, joka on osa-aikainen (60 %). Maaseututoimen toimipaikka on Tyrnävällä mutta maaseutuasiamies on käynyt viikoittain pitämässä vastaanottoa Limingassa (1/2 päivää) tiistaisin sekä Lumijoella keskiviikkoisin. Lumijoella on myös kanslisti, joka tekee maaseutuhallinnon tehtäviä osa-aikaisesti. Hailuodon, Muhoksen, Oulunsalon ja Tyrnävän kuntien kesken on voimassa yhteistyösopimus, jonka avulla eriytetään maaseutuviranomaisen luonnonhaittakorvausten ja ympäristötukisitoumusten käsittelyssä sitoumuksen allekirjoittaminen ja päätöksenteko eri henkilöille. Sopimuksella taataan luonnonhaittakorvausten ja ympäristötukisitoumusten lainmukainen käsittely. Tällä yhteistyöalueella toimii n. 740 tilaa. Maaseutuhallinnon uudistus edellyttää noin 800 tilan hallintoyksikköjä Maaseutuhallintoa ollaan uudistamassa siten, että tavoitteena on muodostaa n. 800 tilan hallintoyksikköjä, joissa toimisi vähintään viisi henkilöä. Tämän yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013. Marraskuussa 2010 Tyrnävän kunta haki ennakkotietoa poikkeukseen muodostaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Muhoksen kuntien kanssa vaikka alueella ei täyty 800 tilan lukumäärävaatimus. Tyrnävän kunnalle tulisi hallinnon järjestämisvastuu 1.1.2013 alkaen. Alueen tilalukumäärä vuonna 2009 oli 713. Poikkeuksen perusteluina käytettiin vakiintuneita asiointisuuntia ja pitkäaikaista maaseutuhallinnon yhteistyötä alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on 10.3.2011 (Dnro 30/42/2011) antanut hakemukseen myöntävän ennakkopäätöksen poikkeuksen hyväksymisestä. Kevään aikana kunnat ovat tehneet päätökset yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä. Tyrnävän kunta on jättänyt 26.5.2011 ilmoituksen maaseutuhallinnon järjestämisestä yllä mainittujen kuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Vuoden 2012 aikana tehdään
kuntien kesken sopimus yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Lisäksi Tyrnävän kunta tekee vielä ns. Maksajavirastosopimuksen Maaseutuviraston kanssa. Tässä sopimuksessa määritellään kunnan maaseutuhallinnon toiminnan muodot ja vaatimukset kohtuullisen tarkkaan. Vuoden 2013 alussa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa. Tällöin maaseututoimen henkilöresurssit lisääntyvät, kun Hailuodon ja Muhoksen kuntien maaseutuasiamiehet siirtyvät Tyrnävän kunnan palvelukseen, mutta jatkavat työskentelyä omien kuntien toimipisteissä. Vuoden 2011 toimintaa ja tunnuslukuja Viime talven ajankohtaisena asiana hallinnossa on ollut sähköisen tukihaun mahdollisuudesta tiedottaminen ja kouluttaminen. Sähköisiä hakemuksia saatiin 154, mikä tarkoittaa n. 30 %:n osuutta kaikista hakemuksista. Kevättalven aikana on hoidettu vuoden 2010 tukien maksatuksia mm. eläinpalkkioiden sekä kansallisten peltotukien osalta Mavi:n ohjeistuksen mukaisesti. Kevään ajankohtainen asia on ollut ns. Jonotuslista lohkojen tukikelpoisuuden hakeminen ja niistä aiheutuva runsas selvittelytyö. Asiaan liittyy 88 hakemusta ja peltoalaa n. 850 ha. Pohjois-Pohjanmaan Ely -keskus on tehnyt 28.1.2011 maaseutuhallinnon kuntatarkastuksen koskien viljelijätukien hallinnointia Kempeleen kunnan osalta vuonna 2010. Tarkastuksen tulos oli, ettei hallinnoinnissa todettu olennaista huomautettavaa. Maaseutuasiamies on mukana järjestämässä alueellisia tukikoulutustilaisuuksia yhteistyössä MTK - Pohjois-Pohjanmaan, Proagria Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan TE -keskuksen kanssa. Lähimmät viljelijöille tarkoitetut tilaisuudet olivat huhtikuussa Limingan Turvallisuusalan oppilaitoksessa, sekä Koivussa ja Tähdessä Muhoksella, joissa Tyrnävän maaseutuasiamies esitteli lomakkeiden täyttöä. Hallinnoinnin tunnuslukuja keväällä v. 2011: (suluissa vertailua vuoden 2010 kevään lukuihin) Tyrnävä: - asiakastiloja 199 kpl (+ 2 kpl) - peltoa n.11.730 ha (-10 ha) - lomakkeita 1.247 kpl (+ 34 kpl) - tukihakemuksia 1.234 kpl (+ 14 kpl) sähköisiä hakemuksia 65 tilalta (+ 38) vuoden 2011 aikana maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 7,8 milj. Kempele: - asiakastiloja 56 kpl (- 1 kpl) - peltoa n. 2.285 ha (+ 25 ha) - lomakkeita 324 kpl (+ 8 kpl) - tukihakemuksia 321 kpl (- 5 kpl) sähköisiä hakemuksia 18 tilalta (+ 10) vuoden 2011 aikana maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 1,4 milj. Liminka: - asiakastiloja 145 kpl (- 5 kpl) - peltoa n. 8.991 ha (-38 ha) - lomakkeita 867 kpl (+ 10 kpl) - tukihakemuksia 905 kpl (+ 15 kpl)
sähköisiä hakemuksia 48 tilalta (+ 27) vuoden 2011 aikana maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 5,6 milj. Lumijoki: - asiakastiloja 86 kpl (- 3) - peltoa n. 5485 ha (+ 5 ha) - lomakkeita 581 kpl (- 7 kpl) - tukihakemuksia 536 kpl (-26 kpl) sähköisiä hakemuksia 23 tilalta (+ 12) vuoden 2011 aikana maksettiin tukipalkkioita; yhteensä n. 3,6 milj. Tunnuslukuja Tyrnävän maataloudesta v. 2011: (suluissa vertailun vuoksi v.2010 vastaavia lukuja) Tyrnävällä on 198 (197) aktiivitilaa. Niillä on peltoa viljelyksessä yhteensä n. 11.760ha (11.744 ha) joten näin tilojen peltoalaksi muodostuu n. 59,4 (59,6) ha/tila. Viljan viljelyala on n. 7.248ha (6.935 ha) josta on ohraa n. 4.739 ha (4.669 ha) ja kauraa n. 2.215 ha (2.056 ha) Lisäksi viljellään kevätvehnää 206 (152) ha:n alalla, ja seos-/vihantaviljaa 63 (50) ha:n alalla. Kevät- ja syysrypsin viljelyala on n. 85 (107) ha. Syysruista viljellään n. 24 (9) ha alalla ja kuminaa 11 (11) ha. Hoidettua viljelemätöntä peltoa on yhteensä n. 1.192 ha (1.402 ha), josta luonnonhoitopeltoa on n. 630 ha (801 ha) ja kesantoa n. 484 ha (601 ha). Tilapäisesti viljelemätöntä n. 76 ha (54 ha). Perunan viljelyala on n. 1.247 ha (1.232 ha). Perunanviljelyyn rekisteröityneitä tiloja on 44 (45), joilla perunaa on viljelyksessä yhteensä n.1.246 ha (1.231 ha). Siemenperunaa viljelee 28 (28) tilaa yhteensä n. 684 (711) ha:n alalla. Ruokaperunaa viljelee 18 (18) tilaa yhteensä n. 528 (481) ha:n) alalla. Ruokateollisuusperunaa on n. 33 (38) ha. Nurmiviljelyssä on n. 1526 ha (1.576 ha). Edelliseen lukuun sisältyvät laidunnurmet, säilörehu-, tuorerehu- ja kuivaheinänurmet. Viherlannoitusnurmea oli n. 385 ha:n (330) alalla. Marjanviljelyä on hieman; mansikkaa 8 (9) ha, mustaherukkaa 2 (2) ha. Karjataloustiloja on yhteensä 37 (37). Lypsykarjatiloja on 31 (31). Lehmiä on n. 724 (755) kpl ja muita nautoja (yli 6 kk) n. 1300 (800) kpl. Lihakarjaa on 6 (6) tilalla ja lampaita 1 tilalla. Hevosia on 10 tilalla yhteensä 75 kpl. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Hallinto- ja kehittämisosasto järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapal-
velut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt: toimisto- ja talouspalvelut, henkilöstöhallinto ja it -palvelut. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Päämäärä 2012 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Toimenpiteet 2011 Noudatetaan ATK - suunnitelmaa 2011 2013 (oma toiminta). Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2011 Sähköiset järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja asiakas-ystävällisiä. Hyvä tiedonkulku organisaatiossa - Käyttäjien määrä / vuosi -> käyttäjätilastot - Uudet järjestelmät kpl - Järjestelmien käyttäjien lukumäärä Palaute Sähköisten palvelujen lisääminen Sähköisen tiedottamisen lisääminen Tiedonkulun paraneminen Sähköisten palvelujen ja tietoverkkojen kehittämisessä toimitaan yhteistyössä Oulun seudun ja lähikuntien kanssa. Yhdenmukaisten työmenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Avoin langaton WLAN verkko (panoulu) toimii Tyrnävällä. Hankkeet / kpl Mallinnetut palvelut/kpl Talousraportti hallitukselle kuukausittain Suunnitelman päivitys Satunnaisotanta käyttäjistä Verkon huoltokäytännöt järjestetty Toimivat yhteiset tietoverkot Toimintavarmat ja sujuvat työketjut Tehokkaat laskenta- ja raportointijärjestelmät Atk-suunnitelma 2011-2013 Torin saaminen langattoman verkon piiriin. Tukiasemien lisääminen Atk -laitetilat ovat turval- Valvontajärjestelmän vies- Atk-laitetilojen reaaliaikai-
lisia ja nykyaikaisia. tit ja lokilistat nen valvonta. Toteutuminen: Tuki- ja sähköisten palvelujen henkilöstö vastasi eduskuntavaalien käytännön järjestelyistä. Erityisesti Atk-henkilöstöä työllisti ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen reaaliaikaisen vaalitietojärjestelmän toimintavarmuudesta vastaaminen. Kuormitusta lisäsi samaan aikaan meneillään ollut puhelintoimintojen muutosprojekti. Puhelinpalveluissa vastuu siirrettiin tekniseltä osastolta tietohallinnolle ja lankanumeroista luovuttiin. Uuteen matkapuhelinjärjestelmään siirryttiin 24.2.2011, jonka jälkeen puhelinvälityspalveluista on vastannut Elisa Oyj (aikaisemmin DNA). Puhelinkustannukset ovat alentuneet, mutta jonkin verran on koettu puhelinpalvelun laadun heikentyneen. Ongelmia on ollut kuuluvuudessa, puhelut ovat katkeilleet. Kesällä Elisa Oyj rakensi uuden tukiaseman kirkonkylän länsipuolelle korjaavan em. vikoja. Vaihde- ja välityspalvelut ostetaan Elisa Oyj:ltä, palvelu
tuotetaan Kemijärvellä. Sähköisten palveluiden ja tietoverkkojen kehittämisessä toimitaan yhteistyössä Oulun seudun ja lähikuntien kanssa, toteutuminen: sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen suunnittelu + ICT -palveluiden järjestäminen seudulla yhteistoiminta-alue ei toteutunut KanTa-projekti/eReseptin käyttöönoton suunnittelu aloitettiin 11/2011 3 päiväkotia pilotoi päiväkotien mobiilikirjausjärjestelmää (DAISY) Yhdenmukaisten työmenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen, toteutuminen: Pro Economica (taloushallinta -järjestelmän päivitys) on otettu käyttöön kokonaan. Tietohallinnon suunnitelman päivittäminen. Palvelinhankinnat, toteutuminen: Dynasty palvelin (asiakirjahallinto), Basware -palvelin (laskujen kierrätys), AD -palvelin (kunnanviraston toimialuepalvelin) ja hammasröntgenpalvelin. Kouluverkkoja yhdisteltiin Juuret -verkko, kaikki koulut samassa verkossa on otettu käyttöön. Tyrnävän kunta sai yhdessä Oulun seudun kuntien kanssa VUODEN VIRSU 2011 palkinnon tunnustuksena työstä julkisten palvelujen kentässä ja yhteistyöstä Suomi.fi portaalin kanssa. Sähköisten palvelujen toimivuudesta ja niiden kehittämisestä on valmisteilla pro gradu-työ. Opinnäytteeseen liittyy kuntalaisille suunnattu kysely, jossa kartoitetaan kuntalaisen näkemyksiä sähköisistä asiointipalveluista Tyrnävän kunnassa. Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Tulosalueen kuvaus Tulosalue sisältää yhteistyötoimikunnan toiminnan ja työterveyshuollon. Työterveyspalvelut ostetaan AttendoMedone Oy:ltä Päämäärä 2012
Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä motivoitunutta ja voi hyvin. Henkilöstömitoitus eri yksiköissä on oikea. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2011 Kunta on hyvä työnantaja Hakijoiden määrä / avoin työpaikkmattitaitoinen Hyvin koulutettu - ja am- henkilökunta Kunta työnantajana toimii oikeudenmukaisesti Henkilöstö eri yksiköissä on oikein mitoitettu ja henkilöstöllä käytössä ajanmukaiset työvälineet ja työympäristö on viihtyisä Henkilöstön muutosvalmius on hyvä Henkilöstöraportti Sairaus- ja muut poissaolot Koulutuspäivät ja -menot % palkoista Tehtävävaihdokset / kpl Muutokset toimenkuvissa, lisäykset/poistot Sairauspoissaolojen väheneminen Dynaaminen työilmapiiri Toimenpiteet 2011 Kehityskeskustelut käydään vuosittain Henkilökunnan jaksamista ja työkykyä tuetaan TYKY -toiminnalla, jonka henkilökohtainen tuki on 17 euroa/henkilö/vuosi (veronalainen tulo). Em. tuen voi vaihtoehtoisesti käyttää kunnan liikuntatoimen järjestämään jumppa tai kuntosalivuoroon syys- ja kevätkauden Henkilöstön virkistystoimintaan on käytettävissä 34 euroa/henkilö/vuosi. Työaikaa virkistykseen voidaan käyttää kalenterivuoden aikana enintään yksi työpäivä (joko yhdessä tai useammassa erässä) Jatketaan työkykyä ylläpitävää kuntoutusta (TYK ja vastaavat) hyväksyttyjen periaatteiden ja laajuuden mukaan Henkilöstöä informoidaan seudullisista hankkeista Työnohjauskäytäntöä kehitetään Työilmapiiriä kehitetään kiinnittämällä huomiota sisäiseen tiedottamiseen, avoimuuteen ja henkilöstön yhdenmukaiseen kohteluun eri työpisteissä Vapaaehtoinen palkaton virka- ja työvapaakäytäntö jatkuu (Khall 3.5.2010 99). Toteutuminen:
Yhteistoimintaryhmä on pitänyt vuonna 2011 yhteensä kuusi kokousta. Tärkeimmät asiat ovat olleet em. sisäilmatyöryhmän perustaminen, työterveyssuunnitelman päivittäminen, lausuntojen antaminen Lakeuden yhteistoiminta-alueen asioissa, työsuojelun toimintaohjelman valmistelu ja lausunnon antaminen talousarviosta 2012. Työterveyspalvelut on ostettu Attendo MedOne Oy:ltä. Sopimuskausi Attendo MedOnen Oy:n kanssa päättyi vuoden 2011 loppuun. Päätettiin käyttää sopimukseen sisältyvistä optiovuosista ensimmäinen. Toisen optiovuoden (vuosi 2013) käyttäminen tulee päätöksentekoon viimeistään kesäkuussa 2012. Attendo MedOne Oy on muuttanut vuoden 2012 alusta nimensä Attendo Terveyspalvelut Oy:ksi. Työterveyshuollon kustannukset henkilöstöhallinnossa vuonna 2011 olivat 153 710,27 euroa (edellisenä vuonna 114 495,50 euroa), joiden kattamiseen saadaan Kelan korvausta noin 50 prosenttia. Kustannukset olivat talousarviossa arvioitua (120 000 euroa) suuremmat. Ylitys on johtunut mm. työllistettyjen henkilöiden työterveystarkastuksista. Sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet edellisestä vuodesta 9,9 prosentilla. Sairauspoissaolopäiviä kalenteripäivinä ilmaistuna oli 5611 päivää (ed. vuosi 6230 päivää). Näistä omalla ilmoituksella poissaoloja oli 602 kalenteripäivää. Työpäivinä ilmaistuna sairauspoissaoloja oli 4360 päivää (ed. vuosi 4654 päivää). Omalla ilmoituksella poissaoloja työpäivinä kertyi 583 kpl. Työterveyshuollon toimintaraportin 1.1. 31.12.2011 mukaan edelleen eninten työterveyshuollossa käyneiden sairauspoissaolot olivat aiheutuneet tuki- ja liikuntaelinsairauksista, mielenterveyshäiriöistä ja hengityselinsairauksista. Vastaanottokäynnit näissä sairauksissa ovat kasvaneet edellisestä vuodesta, mutta sairauspoissaolopäivät vähentyneet. Työterveyshuollon toimintaraportointi tulee täsmentymään vuonna 2012, jolloin siinä esitetään myös terveyskeskuksessa tai muualla lääkärissä käyneiden diagnoosit, sairauspoissaolot sekä omat ilmoitukset. Oma ilmoitus on mahdollinen silloin kun henkilö sairastuu flunssaan, suolistoinfektioon tai migreeniin. Kehityskeskustelut on ohjeistettu pidettäväksi alkuvuodesta. Kehityskeskustelussa tarkistetaan myös toimenkuvat ja tehdään tarvittavat muutokset. Työpaikkaruokailun tuki Kunnan maksama työpaikkaruokailun tuki paikkakunnan ruokapaikoissa aterioiville kunnan työntekijöille on ollut 0,80 euroa/pääateria vuonna 2011. Tukeen käytettiin 689,55 euroa, mistä voidaan johtaa tuettujen aterioiden määrä 861kpl, noin neljä viisi ruokailua työpäivittäin. Henkilökohtaista tyky -rahaa, joka on 17 euroa vuodessa, käytti 80 henkilöä. Henkilöstöraportti Henkilöstömuutoksen vuoksi henkilöstöraporttia ei tehdä vuodesta 2011. Vuonna 2012 valmistellaan henkilöstöraportin uusi esittämistapa. Keskeiset tiedot vuodelta 2011 henkilöstömääristä ja henkilöstömuutoksista osastoittain, sairauspoissaolot ja henkilöstökustannukset esitetään tasekirjassa. Investoinnit
Investointiosassa hallinto- ja kehittämisosastolle kohdistuvat seuraavat investoinnit: Maanhankintaan vuosittain 200.000 euroa Atk laitteet 50 000 euroa tarkemmat tiedot atk-suunnitelmassa. Toteutuminen: Talousarviossa 2011 oli varattu maanhankintaan 200 000 euroa. Määräraha käytettiin alkuvuodesta kokonaan Kotihalmeen kaava-alueeseen rajoittuvan noin 20 hehtaarin maa-alueen hankintaan Muhokselle johtavan tien pohjoispuolelta. Valtuusto myönsi kunnanhallitukselle maanhankintaan 100 000 euron lisämäärärahan, josta käytettiin 47 762 euroa Kirkkomännikön koulua vastapäätä olevan ns. Siwan kiinteistön hankintaan.