Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006 Suomen konsultaatiovastaus 27.4.2007
Opetusministeriö 2 Kuvaus konsultaatioprosessista Suomen opetusministeriö on tiedottanut Euroopan laajuisesta ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) konsultaatiosta mm. eri tilaisuuksissa ja opetusministeriön www-sivuilla. Opetusministeriö järjesti kuulemis- ja keskustelutilaisuuden komission julkaisemasta ehdotuksesta ECVET-järjestelmäksi (SEC(2006) 1431) 7.3.2007 Helsingissä. Kutsu kuulemistilaisuuteen lähetettiin keskeisille sidosryhmille, ja se oli lisäksi nähtävissä opetusministeriön nettisivuilla. Opetusministeriön nettisivuilta oli linkki konsultaatioasiakirjoihin. Keskustelutilaisuus alkoi alustuksilla, joissa esiteltiin yhteistä eurooppalaista opintosuoritusten siirtojärjestelmä sekä tuloksia ECVET-kokeiluista (FINECVET-pilotit ja Leonardohankkeet) sekä kuultiin keskeisten sidosryhmien (työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, koulutuksen järjestäjät, opiskelijat) kommenttipuheenvuorot. Alustusten jälkeen käytiin keskustelu komission ehdotuksesta ECVET-järjestelmäksi. Kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen osallistui 40 henkilöä, jotka edustivat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, koulutuksen järjestäjiä, opiskelijajärjestöjä, viranomaisia ja FINECVET-projekteja. Opetusministeriö laati luonnoksen Suomen konsultaatiovastaukseksi kuulemis- ja keskustelutilaisuuden sekä sille komission ehdotuksesta toimitettujen kannanottojen pohjalta. Konsultaatiovastauksen luonnos oli nähtävissä ja kommentoitavissa opetusministeriön nettisivuilla. Lopullisessa konsultaatiovastauksessa otettiin huomioon konsultaatiovastauksen luonnoksesta annetut kommentit ja tehdyt kehittämisehdotukset. Suomen vastauksessa kuvataan ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmästä käytyä keskustelua ja tuodaan esille reaktioita komission esitykseen. ECVET-järjestelmän tarkoitus ja perusteet Ammatillisen koulutuksen yhteistä eurooppalaista opintosuoritusten siirtojärjestelmää (EC- VET) pidetään tarpeellisena, ja sen kehittämistä ja käyttöönottoa kannatettavana. ECVETjärjestelmän päämääriä - liikkuvuuden lisäämistä, ulkomailla opitun tai muutoin hankitun osaamisen hyödyntämistä osana tutkintoa ja tutkintojen läpinäkyvyyden lisäämistä - pidetään tavoiteltavina. ECVET-järjestelmän suurin lisäarvo on, että järjestelmän avulla voidaan helpottaa opintosuoritusten ja oppimistulosten tai muutoin hankitun osaamisen siirtoa, keräämistä ja tunnustamista maiden välillä. Eri maiden koulutuksen järjestäjät ovat jo nyt sopineet opintosuoritusten siirrosta keskenään esimerkiksi opiskelijavaihdon tarpeisiin. ECVET:n käyttöönoton jälkeenkin opintosuoritusten siirto vaatii kahdenkeskistä sopimusta, tietoa toisen maan koulutuksesta ja keskinäistä luottamusta. Yhteisesti hyväksytyt menettelyt ja välineet helpottavat yhteistyötä, säästävät aikaa ja työtä ja edistävät näin liikkuvuutta. Tärkeää on, että EC- VET-järjestelmän avulla paitsi lisätään liikkuvuutta opintojen aikana myös edistetään liikkuvuutta laajemminkin esim. silloin, kun haetaan töitä ulkomailta. Jotta ECVET otettaisiin käyttöön, sen on oltava kiinnostava, ymmärrettävä ja riittävän yksinkertainen sekä tarjottava selkeitä etuja myös työelämän ja yksilön näkökulmasta. ECVET-järjestelmän tavoitteet ja tehtävät on kuvattu konsultaatioasiakirjassa selkeästi. Keinot/työkalut tavoitteiden saavuttamiseksi ammatillisen koulutuksen moninaisissa ja moni-
Opetusministeriö 3 muotoisissa järjestelmissä jäävät kuitenkin epäselviksi tai yleisiksi ja vaativat kehittelyä ja täsmentämistä. Erityisen tärkeää on ECVET:n ja sen työkalujen kytkentä muihin eurooppalaisiin ammatillisen koulutuksen yhteisiin välineisiin (EQF, EUROPASS, CQAF) ja korkeaasteen koulutuksen vastaavaan järjestelmään (ECTS). ECVET:n tekninen perusta Hyvänä pidetään sitä, että ECVET:n lähtökohtana ovat oppimistulokset eli tutkinnon tuottaman osaamisen kuvaaminen ja vertailu. Oppimistuloksiin pohjautuva järjestelmä mahdollistaa myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osaksi tutkintoa. Tältä osin järjestelmä kaipaa kuitenkin vielä kehittämistä. Non-formaalia ja informaalia oppimista ja niiden kautta syntyneen osaamisen todentamista ECVET-järjestelmässä ei ole otettu riittävästi huomioon konsultaatioasiakirjassa. Järjestelmää tulisi kehittää niin, että siinä määritellään selkeästi osaamisen tunnustamisen periaatteet muutoin kuin muodollisessa koulutuksessa opitun osalta. Näin järjestelmän avulla tuettaisiin paremmin elinikäistä oppimista. ECVET-järjestelmässä ongelmalliseksi nähtiin opintopisteet ja niiden määrittely. Opintopisteet ovat ohjaava apuväline ja lisäinformaatiota tutkinnon tuottaman osaamisen kuvaamisessa ja vertailussa. Vertailun tulee aina perustua ensisijaisesti tutkinnon tuottaman osaamisen ja oppimistulosten laadulliseen kuvaukseen. Joidenkin näkemysten mukaan opintopisteitä ei välttämättä tarvita, vaan kuvauksissa ja vertailussa voitaisiin pitäytyä oppimistuloksissa. Opintopisteet olisivat kuitenkin tarpeellisia opintojen ja osaamisen siirrettävyyttä ja tunnustamista helpottavana lisäinformaationa. Vertailtavuutta helpottaisi, jos Euroopan tasolla löydettäisiin yhteinen näkemys siitä, miten opintopisteet määräytyvät ja miten ne suhteutuvat EQF:n tasoihin. Eri pisteytysjärjestelmien kokeilu ja testaaminen on tarpeen toimivan mallin löytämiseksi. Opintopisteiden määrittelyssä pitäisi hyödyntää korkea-asteen ECTSjärjestelmää ja siitä saatuja kokemuksia. Sama pisteytysjärjestelmä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa sekä pisteytysjärjestelmien keskinäisten suhteiden määrittely helpottaisi yhteistyötä ja liikkuvuutta sekä rakentaisi siltoja eri koulutusasteiden välille. Yhteinen pisteytysjärjestelmä vaatisi korkea-asteen ECTS-järjestelmän kehittämistä nykyistä vahvemmin oppimistuloksia painottavaan suuntaan. ECVET:n toimeenpano Keskinäinen luottamus on ECVET-järjestelmän onnistumisen lähtökohta. Keskinäistä luottamusta lisää oppimistulosten kuvaaminen yhdenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla. Tällä tavoin eri maiden edustajille syntyy yhteinen ymmärrys toisessa maassa hankitusta osaamisesta ja saavutetuista oppimistuloksista. On hyvä, että ECVET-järjestelmässä on tarkoitus hyödyntää yhteistä eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF) sekä koko tutkinnon tuottaman osaamisen että opintokokonaisuuden tai tutkinnon osan tuottaman osaamisen kuvaamisessa. Yhteisen viitekehyksen käyttö lisää läpinäkyvyyttä ja yhteistä ymmärrystä, mikä puolestaan vahvistaa keskinäistä luottamusta. Opintopisteiden määrittelyssä on tarkoituksenmukaista hyödyntää korkea-asteen ECTSjärjestelmää ja siitä saatuja kokemuksia. Sama pisteytysjärjestelmä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa helpottaisi yhteistyötä ja liikkuvuutta ja rakentaisi siltoja eri koulutusasteiden välille. Pisteytyksessä tulisi painottaa oppimistuloksia. Vaikka ai-
Opetusministeriö 4 kaan suhteuttaminen on jossain määrin hankalaa osaamisen hankkimisen tapojen moninaisuuden vuoksi, koulutuksen nimellinen tai tosiasiallinen kesto olisi syytä ilmaista mahdollisena lisäinformaationa mm. tutkintojen tunnustamisen helpottamiseksi. Ammatillisen kelpoisuuden antavat tutkinnot on suhteutettava aikaan myös ammattipätevyyden tunnustamista koskevien direktiivien vuoksi. ECVET-järjestelmän käyttöönottoa Suomessa edistää se, että Suomen tutkintojärjestelmä on varsin selkeä. Tutkintojen tuottama osaaminen on kuvattu oppimistuloksina kansallisissa opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa, joiden pohjata koulutuksen järjestäjät laativat omat opetussuunnitelmansa. Kaikki tutkinnot muodostuvat opintokokonaisuuksista tai tutkinnon osista ja opintopistejärjestelmää muistuttava opintojen mitoitusjärjestelmä (opintoviikot opiskelijan työmäärän kuvaajana) on jo käytössä. ECVET on mahdollista kytkeä Suomen tutkintojärjestelmään kohtuullisen vaivattomasti. ECVET-järjestelmän käyttöönottoa helpottaa, jos järjestelmää kehitetään konsultaatiovastauksessa esitettyjen kehittämisehdotusten mukaisesti. ECVET:n käyttöönotto Suomessa on mahdollista kytkeä nykyiseen päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmään. Käyttöönotto edellyttää kansallista ratkaisua järjestelmän käyttöönotosta, tutkintojärjestelmän kuvausta ja opintopisteiden määrittelyperiaatteista sopimista sekä tutkintojen sijoittamista EQF-tasoille tutkintoasetuksissa. Opetushallituksen tulisi tehdä tutkintojen, tutkintojen osien ja niiden tuottaman osaamisen kuvaaminen tietoina, taitoina ja osaamisena sekä arviointikriteerien määrittely opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteissa. Lisäksi tarvitaan menettelytapaohjeita koulutuksen järjestäjille ja muille sidosryhmille. ECVET:n toimeenpanoa ja kehittämistä tukevat toimenpiteet ECVET-järjestelmän tavoitteet ja periaatteet ovat selkeät, mutta keinot tavoitteiden saavuttamiseksi vaativat vielä kehittämistä ja täsmentämistä. Kehitettävää nähdään myös sosiaalipartnereiden roolin määrittelyssä ja eri toimijoiden tehtävien koordinoinnissa ja työnjaossa. Tästä syystä on tärkeää, että Euroopan tasolla ensin kokeillaan ECVET-järjestelmää ja tehdään kokeilujen perusteella johtopäätökset, joiden perusteella järjestelmää uudistetaan ja täydennetään ennen lopullista käyttöönottoa. Euroopan tasolla tapahtuvia kokeiluja tukisivat kansalliset, sektorikohtaiset kokeilut. Toimijoiden näkökulmasta ECVET-järjestelmän yksi keskeinen etu ovat yhteiset, Euroopan laajuisesti käytetyt menettelytavat ja työkalut. Järjestelmän toimivuuden kannalta tulisikin siksi nopeasti kehittää mallit ECVET-järjestelmän työkaluista (esim. Memorandum of Understanding ja learning agreement) sekä ohjeet eri tason toimijoille. Yhteisten työkalujen toimivuutta tulisi testata, ja kokemusten perusteella tuottaa lopulliset ECVET-työkalut. Yhteiset ja helposti saatavissa olevat tutkintojen tuottaman osaamisen kuvaukset sekä yhteiset sopimus- ja asiakirjamallit tukisivat ja helpottaisivat verkostoitumista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että kaikki dokumentit ja työkalut ovat käytettävissä sähköisessä muodossa. ECVET-järjestelmän toimeenpanossa olisi hyvä edetä vaiheittain samaan tapaan kuin EU- ROPASSin käyttöönoton yhteydessä. Ensivaiheessa voisi ottaa käyttöön ECVETjärjestelmän keskeisten elementtien prototyypit, joita kokeiltaisiin ja testattaisiin sekä paran-
Opetusministeriö 5 nettaisiin ja täydennettäisiin saatujen kokemusten perusteella. Järjestelmän toimeenpanoa on tarpeen tukea laajan viestintäkampanjan avulla niin, että kampanjan avulla välittyy asian merkitys yksilöille, työnantajille ja koulutuksen toteuttajille. Erityisesti on korostettava keskinäisen luottamuksen merkitystä ja laadunvarmistusta. ECVET:n yhteyttä muihin ammatillisen koulutuksen yhteisiin eurooppalaisiin välineisiin ja korkea-asteen ECTS-järjestelmään on korostettava ja kehitettävä edelleen. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että järjestelmä ei lisää byrokratiaa, vaan tarjoaa myös koulutuksen järjestäjän näkökulmasta riittävän yksinkertaisia käytännön välineitä ja työkaluja liikkuvuuden edistämiseen. ECVET:n mahdollisuudet liikkuvuuden edistäjänä ECVET-järjestelmässä tutkinnon tuottama osaaminen ja oppimistulokset kuvataan tietoina, taitoina ja osaamisena ja kuvaukset kytketään EQF-viitekehykseen. Yhtenäinen kuvaustapa parantaa tutkintojen tuottaman osaamisen läpinäkyvyyttä ja lisää luottamusta muualla saavutettuihin oppimistuloksiin tai muualla hankittuun osaamiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Keskinäinen luottamus ja yhteisesti sovitut periaatteet puolestaan helpottavat yhteistyötä ja edistävät kumppanuuksien syntymistä. Parhaimmillaan ECVET voi toimia myös opintosuoritusten ja osaamisen siirron laadunvarmistusjärjestelmänä. Se tekee eri koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmat ymmärrettävämmiksi ja keskenään vertailtavammiksi, mikä puolestaan helpottaa opintojen ja osaamisen tunnustamista sekä kansallisesti maan sisällä että eri maiden välillä osaksi tutkintoa. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon on helpompi lähteä, kun on varmuus siitä, miten vaihdossa suoritettuja opintoja voi hyödyntää osana omaa tutkintoaan. ECVET tuo mukanaan mahdollisuuden arvioida kansainvälisyyden ja kansainvälisen vaihdon tuottamaa lisäarvoa ja rakentaa yksilöllisiä oppimispolkuja. EUROPASS sopii Suomen FINECVET-projektien kokemuksen mukaan hyvin opintosuoritusten dokumentointivälineeksi. EUROPASSia kehitetään parhaillaan käytettävämpään suuntaan hyödyntämällä tehokkaammin sähköisiä järjestelmiä ja sähköistä tiedonsiirtoa. ECVET-järjestelmän kehittyminen tulisi huomioida EUROPASSin asiakirjoja, erityisesti liikkuvuustodistusta ja tutkintotodistuksen liitettä (Certificate Supplement) käytettäessä. EUROPASSiin tulisi voida liittää sähköisesti tutkintokohtaiset oppimistulosten kuvaukset ja opintopisteet. Helsingissä 27.4.2007 Harri Skog kansliapäällikkö