Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja niiden tukeminen Logopedian opiskelijat Nina Hyvärinen ja Terhi Kaivosoja
Esittely Mitä logopedia on? Logopedia on tieteenala, jonka tutkimuskohteina ovat äänen, puheen, kielen ja kommunikaation häiriöiden ilmenemismuodot ja taustatekijät sekä häiriöiden ennaltaehkäisy kuntoutus kuntoutuksen vaikuttavuus Logopedian tutkinto-ohjelma antaa pätevyyden toimia laillistetun puheterapeutin ammatissa
Esittely Mitä puheterapiassa tehdään? Tavoitteena parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä Puheterapeutin asiakkaalla voi olla vaikeuksia seuraavissa asioissa:
Miksi lukutaito on tärkeää? Lukutaito on avain sujuvaan arkeen Sitä tarvitaan jatkuvasti Mitä paremmin käyttää kieltä itsensä ilmaisuun, sitä parempia tuloksia saa aikaan Lukutaito on yleissivistystä Lukeminen luo ja muokkaa maailmankuvaa Lukutaito kasvattaa empatiakykyä Lukutaito on osallistumista
5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta (Lukukeskus) 1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia Kodin rooli lasten lukutaidon kehityksessä on yhä merkittävämpi Etenkin poikien lukutottumusten muodostumisessa esikuvat ovat tärkeitä Isän lukuharrastus vahvistaa poikien omaa lukuintoa Saksalaistutkimuksen mukaan pojista, joille oli luettu ääneen, lukemisesta piti 44 %. Niistä pojista, joille ei ollut luettu, lukemisesta piti vain 24 %.
2. Jo vauvalle kannattaa lukea Jo vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella näyttää olevan erityisen suuria hyötyjä kielen ja lukutaidon kehitykselle Vauva tarvitsee kielen oppimiseen aidon vastavuoroisen vuorovaikutustilanteen
3. Esikuvat ja sopivat kirjat motivoivat Lukutaitoa tukee se, että lapsi pitää lukemisesta. Vaikka lukutaito on Suomessa maailman kärkeä, on lasten kiinnostus ja into lukemiseen erittäin matala. Monipuolisten kirjojen saatavuus on tärkeä tekijä lapsen ja nuoren lukuinnon herättämisessä ja lukuharrastukseen kannustamisessa Tärkeää olisi, että julkisuudessa ja mediassa näkyisi lukevia esikuvia lasten ja nuorten kirjat saisivat laajempaa näkyvyyttä
4. Tunnistavatko nuoret hyvän lukutaidon merkityksen? Nuorten kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut Suomalaisnuorista 10% on heikko lukutaito, pojista jopa 16% tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on suuri Heikko lukutaito rajoittaa nuorten elämää ja vaikeuttaa menestymistä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeen kyselyssä huomattava osa opiskelijoista ei kokenut lukemista itselleen tärkeäksi eikä nähnyt lukutaidon vaikuttavan mahdollisuuksiin tulevassa työelämässä
5. Formaattia tärkeämpää kiinnostavat tekstit Digitaalisen ja paperisen kirjan lukemista ei kannata asettaa vastakkain Lukutaidon kehittämiseksi olennaista on pitkäjänteinen, syventävä lukeminen. Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu nykyisessä verkkoympäristössä Tutkimukset osoittavat, että vapaaajallaan vähemmän lukevat, erityisesti pojat, kokevat erilaiset teknologiavälitteiset tekstit paperiversioita innostavammiksi.
Lukemisen ja kirjoittamisen kehitys Ekaluokkalaisten lukutaidoissa voi olla suuria eroja - erot tasoittuvat ensimmäisen kouluvuoden aikana Suurin osa lapsista saavuttaa lähes täydellisen lukemistarkkuuden 1. luokan aikana Lukemisen nopeudessa esiintyy kuitenkin suuria eroja -lukemisen määrä vaikuttaa Lukutaidon ja kirjoitustaidon kehitys ei välttämättä etene samaan tahtiin - toinen taidoista saattaa olla vahvempi lapsella usein lukutaito kehittyy nopeammin - alkuvaiheessa hyvätkin lukijat saattavat tehdä paljon kirjoitusvirheitä sanojen oikeinkirjoituksessa
Valmiudet luku- ja kirjoitustaidon kehittymiselle Luku- ja kirjoitustaidot ovat jo varhaislapsuudessa kehittyviä kielellisiä taitoja -lapsi alkaa tunnistamaan ja erottamaan puhutun kielen äännerakenteita, kuten havaitsemaan rytmiä, tavuja ja alkuäänteitä Keskeistä kirjain-äänne-vastaavuuksien hallitseminen sekä fonologiset taidot Äänteiden erottelu ja äänteiden yhdistäminen ovat lukemaan opettelevalle lapselle välttämättömiä taitoja tekstikoodin purkamiseksi puheen kehityksen sekä sanavaraston laajuuden on havaittu ennustavan lukutaidon kehitystä
Muita valmiuksia Visuaalisen hahmottamisen kyky ja taidot korostuvat erityisesti lukemaan oppimisen alkuvaiheessa motoriset valmiudet eli karkea- ja hienomotoriikan kehitys Keskittymiskyky Muistitoiminnot Ongelman ratkaisutaito Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja Motivaation herääminen
Lukutaidon saavuttaminen Aloittelevan lukijan taidot koostuvat: -kirjaintuntemuksesta -äännetietoisuudesta -kirjain-äännevastaavuudesta, joka suomen kielessä on säännönmukainen jokaista äännettä vastaa yleensä aina sama yhden kirjaimen kirjainmerkki -äänteiden yhdistämisen taidoista -tavujen ja sanojen lukemisesta -sanojen tunnistamisesta Näiden lisäksi lapsen pitää ymmärtää lukemansa teksti, sillä se on lukutaidon keskeinen tavoite.
Sujuva ja ymmärtävä lukeminen Lukeminen on sujuvaa, kun.. Lukeminen etenee jouhevasti ja jumiutumatta eli riittävällä nopeudella ja tarkkuudella Lukija ei enää käytä äänne äänteeltä tai tavuittain tapahtuvaa sanojen kokoamista taito automatisoituu ja sanat tunnistetaan kokonaisina sanahahmoina (tekninen lukutaito) Kun tekninen lukutaito sujuvoituu,.. jää enemmän aikaa tekstin sisällön hahmottamiseen ja lukijan huomio voi suuntautua enemmän luetun ymmärtämiseen. Lisäksi luetun ymmärtämisen kehittymistä tukevat hyvät kuullun ymmärtämisen taidot, laaja sanavarasto, päättelytaidot, toiminnanohjaustaidot ja muisti
VAIKEUDET SUJUVAN LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON OPPIMISESSA 1/5 oppilaista on erilaisia lukemisen ja kirjoittamisen ongelmia Suomen kielessä lukemisvaikeus ilmenee usein nimenomaan lukemisen nopeuden ongelmana -lukeminen hidasta, takkuista ja työlästä. Myös virheiden määrä on suurempi -lukemisen hitaus ensimmäisellä luokalla ei vielä merkitse erityistä lukemisen vaikeutta Taustalla voi olla esim. ongelmat äänteiden erottelukyvyssä, nimeämisvaikeudet, kielellisen muistin ongelmat sekä kuulon- ja näönvaraisen tiedon hahmottamishäiriö Oppilaan voi olla vaikea pysyä opetuksen tahdissa ja kirjallisten ohjeiden sekä tehtävien lukemiseen tarvitaan enemmän aikaa Heikko lukutaito heijastuu myös lukuintoon- ja motivaatioon
Lukivaikeudet ja niiden tukeminen alkuopetuksessa: https://www.youtube.com/watch?v=6ivqoordaum Tekijät: Laura Viljamaa ja Hanna Paanala, erilliset erityisluokanopettajaopinnot, Helsingin yliopisto 2014-2015 Lukihäiriö simulaatio https://yle.fi/uutiset/3-10276747
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia kohtaavan lapsen tukeminen Lapsen motivointi lukemiseen - lapsen kanssa keskustelu, miksi kannattaa harjoitella ja mikä on lukemisharjoituksen tavoite - lapsi valitsee itse häntä kiinnostavaa luettavaa Lukumateriaali helppotasoista ja riittävän haastavaa - esim. visuaalisesti helppolukuista, sisältää tuttua sanastoa ja helppoja lause- ja tekstirakenteita. Runsas toisto, paljon harjoittelua, välitön palaute -harjoittelua tulisi tehdä vain vähän aikaa kerrallaan, mutta usein -on hyvä varata riittävästi aikaa harjoitteluun Aikuisen lukiessa ääneen kirjoja ja tekstejä heikot lukijat hyötyvät kertomuksen ennakoinnista ja siitä etukäteen keskustelemisesta -Tarinan käsittely ennen lukemista auttaa kuuntelijaansa jäsentämään aikaisempia havaintojaan ja kokemuksia sekä palauttaa muistista mieleen luettavaan tekstiin liittyviä kokemuksia ja sanoja.
Miten tukea lukemaan opettelevaa lasta kotona? (http://www.lukimat.fi/lukeminen/vanhemmalle/vinkkilaatikkoaikuiselle) Lapsi tarvitsee Kärsivällisen ja myönteisesti asennoituneen aikuisen tukemaan harjoittelua Rauhallisen ympäristön Tv, tietokone ja muut häiriötekijät pois Kannustusta ja kiitosta yrittämisestä Lukuvirheisiin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota Paljon aikaa harjoitteluun Lyhyitä usein toistuvia harjoittelujaksoja Motivaatio säilyy ja tulokset parempia Lepoa ja leikkiä muutakin tekemistä kuin lukeminen
Miten puutun virheisiin? Kynää tai sormea apuna käyttäen seurataan lukemisen etenemistä Sormi pysäytetään virheen kohdalle Lukijaa voi kannustaa ratkaisemaan ongelma itse Jos korjaaminen ei onnistu, pilkotaan sana pienemmäksi peittämällä osa sanasta Kiireetön ohjaaminen Lapselle tulee jäädä riittävästi aikaa työstää tekstiä mielessä teknisesti ja sisällöllisesti Osaamisen liiallinen testaaminen voi pitkästyttää lasta Lapsen reaktioiden tarkkaileminen Kannustus!
Lukemisen sujuvuuden harjoittelu Lukemisen sujuvoituminen vaatii aikaa ja paljon toistoja Taito, joka kehittyy vain harjoittelemalla Sujuvuuden kannalta oleellista näyttäisi olevan toistojen/harjoittelun määrä harjoittelun monipuolisuus sopiva vaikeustaso motivaation säilyttäminen selkeä ja välitön palaute harjoittelun tukeminen mallin tarjoaminen luetun ymmärtämisen pitäminen mukana harjoittelussa
Kirjoittamisen valmiuksien harjoittelu Karkea- ja hienomotoriikan tehtävät: Monipuolinen liikkuminen! Askartelu, muovailu, piirtäminen Runsas harjoittelu ja toistot Käsin kirjoittamisen taitojen harjoitteleminen tärkeää Tehostaa oppimista Motoristen ongelmien haastetta voidaan kuitenkin helpottaa tietokoneen avulla http://lasteniparhaaksi.blogspot.com/2013/07/saksien-kayton-jaleikkaamisen.html https://mitamatekisin.wordpress.com/2017/07/06/kepparit/
Kirjoittamisen valmiuksien harjoittelu Visuaalinen hahmottaminen Tutustuminen eri muotoihin, kokoihin ja suuntiin oppimisympäristössään, samanlaisuuden ja erilaisuuden havaitseminen, kuvioiden jatkaminen Mielikuvia voidaan käyttää apuna kirjainmuodon opettelussa Kotona on hyvä olla lapsen saatavilla kynää ja paperia Mallin antaminen kirjoittamisesta Rohkaise kirjoittamiseen http://eskariaikkaideapankki.blogspot.com/2015 /10/
Vinkkejä arjen tilanteiden hyödyntämiseen Jätä lapselle viestejä luettavaksi (esim. Jääkaapissa on välipalaa, jonka voit syödä koulun jälkeen. ) Kiinnitä esineisiin sanalappuja (esim. pöytä, tuoli, jääkaappi jne.) Hanki jääkaapin oveen kirjainmagneetteja (anna lapselle tehtävä: Jääkaapin ovessa lukee, mitä on jälkiruokana tai pyydä lasta itse kirjoittamaan viesti Pyydä lasta kirjoittamaan ostoslista ja lukemaan sitä kaupassa Herätä lapsen mielenkiinto lukemiseen kotona ja kodin ulkopuolella; lukekaa tienviittoja, mainoksia yms.
Vinkkejä arjen tilanteiden hyödyntämiseen Käy lapsen kanssa kirjastossa, jossa hän voi valita mieleistään lukemista Lukupaikan tai -nurkkauksen järjestäminen kotiin Vuorovaikutteinen lukutyyli sadun kuunteleminen ja siitä keskusteleminen aikuisen kanssa Pyydä lasta lukemaan lyhyitä tekstejä tai satuja vanhemmalle tai pienemmälle sisarukselle
Vinkkejä arjen tilanteiden hyödyntämiseen Erilaiset pelit Sanaleikit, vitsit Omien kirjojen tai sarjakuvien tekeminen Tietokoneella tai muilla älylaitteilla työskentely https://www.oppijailo.fi/lapsille-nuorille/#
Millaisia kirjoja lukemaan oppineelle lapselle? Lukemista selkiyttää, kun luettavana on selkeitä kokonaisuuksia kuten kirja tai lehti Tekstien tulisi kiinnostaa lasta oikeasti Lukeminen on motivoivampaa, kun tekstit käsittelevät lapselle entuudestaan tuttuja asioita tai ilmiöitä Lapsi saa kuvituksesta vahvistusta lukemalleen Helppolukuinen kirja juuri lukemaan oppineelle lapselle on Selkeä ja sopivankokoinen fontti Lauseiltaan ja lauserakenteiltaan riittävän selkeä Kerronnaltaan looginen
Helppolukuisia kirjasarjoja lukutaidon alkuvaiheeseen Kipinät-sarja Ullakkokirjasto-sarja Kirjatiikeri-sarja Vihreä banaani sarja Kirja käteen -sarja Keltanokka-sarja Lukupalat-sarja
Hieman vaativampia kirjoja lukutaidon sujuvoituessa Maria Kuutti: Anna ja Elvis sarja Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto -kirjat Timo Parvela: Ella-kirjat ja Pate-kirjat Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä -kirjat Björn Sortland, Timo Parvela, Pasi Pitkänen: Kepler 62 -sarja
Tietokirjat Lapset ovat luonnostaan uteliaita, monet haluavat uppoutua tietokirjojen antiin jo hyvinkin pienenä Hyvä lasten tietokirja on Esitystavaltaan selkeä Taitoltaan rauhallinen Tarjoilee tietoa sopivan kokoisina annoksina Lukuvinkkejä Iiris Kalliola & Lasse J. Laine: Suomen lasten retkeilyopas, Otava 2014 Elina Lappalainen & Christel Rönns: Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee? Tammi 2015
Äänikirjat Äänikirjat vahvistavat lapsen keskittymis- ja eläytymiskykyä samaan tapaan kuin aikuisen ääneen lukeminen lapselle Äänikirjat ovat hyviä lukemisen tukena Nykyisin äänikirjojen tarjonta on kattavaa ja monipuolista Äänikirjoista voi olla erityistä iloa esimerkiksi Pitkillä automatkoilla Sateisina päivinä Lapsen sairastaessa Lasten kuunnelmia ja satuja löytyy esimerkiksi Yle Areenasta https://areena.yle.fi/1-1409759
E-kirjat E-kirjat eli sähkökirjat ovat tietokoneelle, tabletille tms. ladattavia kirjoja E-kirjoja on saatavilla esimerkiksi Oulun kirjastossa https://www.ellibslibrary.com/collection http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/kertomakirjallisuuslapset/title
Kiitos!