Täydennysrakentaminen kontra uusi alue kaavoituksessa Asuntomessualue 2014 Täydennysrakentamista Pirkanmaan rakennuspäivä 4.11.2014 Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö 4.11.2014
Jyväskylän täydennysrakentaminen Täydennysrakentamisen osayleiskaava v. 2001 Puute edelleen kerrostalotonteista > Kepappi-selvitys 2005 Täydennysrakentamispolitiikan ansioista on saatu merkittäviä parannuksia asumisen alueelliseen ja tyyppien/ratkaisujen monimuotoisuuteen sekä infran laatutasoon (infra valmiiksi heti, kaupunkiympäristön viihtyisyys) Uudet, isommatkin aluekokonaisuudet syntyvät nykyään täydennysrakentamisena eli ovat maankäytön muutosalueita Yhtä isompaa aluetta on helpompi hallita projektina kuin 130 pienemmän alueen suunnittelua ja toteutusta Täydennysrakentamispainotteinen kasvupolitiikka edellyttää hyviä hallintakäytäntöjä Sosiaalisen eheyden vaalimisen edellytykset hyvät Kuntien yhdistyminen 2009 > Täydennysrakentamista painottava Jyväskylän kaupungin yleiskaava 2010-14
TÄYDENNYSRAKENTAMISELLA TULEE OLLA KANTAVA JUONI Kuvat: Tanska, Aalborg
Green Building Council: Kestävä alue TÄRKEIMMÄT OSATEKIJÄT T A L O U S Kustannukset Elinkaarikustannukset Investoinnit I H M I N E N Tasa arvoisuus Esteettömyys Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Eri väestöryhmät Elinympäristö Turvallisuus Terveellisyys Viihtyisyys Yhdyskuntarakenne Eheys Toimivuus Joustavuus Palvelut Palveluverkko Liikennejärjestelmä Infrastruktuuri Resurssitehokkuus Energia Materiaalit Luonnonvarat Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne Rakennettu kulttuuriympäristö Maisema ja kaupunkikuva Y M P Ä R I S T Ö Haitat ja riskit Päästöt Melu Pilaantuneet maat Ekosysteemit Ekologiset yhteydet Biodiversiteetti
Jyväskylän asumisvision neljä teemaa VETOVOIMAINEN 1 RESURSSIVIISAS 2 SUVAITSEVA 3 4 ASUMINEN ASUMINEN ASUMINEN SEUDULLINEN ASUMINEN Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 asumisen teemat
2 Resurssiviisas asuminen ALUEKESKUKSET Täydennämme aluekeskusten rakennuskantaa monipuolisesti erilaiset toiminnot huomioiden. Palokunnanmäki KESKUSTA ASUMINEN Kehitämme keskustassa asumisen mahdollisuuksia ja mietimme uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen. Teemme ullakkorakentamisesta houkuttelevan vaihtoehdon ja parannamme lisärakentamismahdollisuuksia. SENIORIASUMINEN Olemme mukana kehittämässä ja mahdollistamassa uusia malleja, jotka tuovat uudenlaisia vaihtoehtoja palveluasumiseen sekä vastaavat tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin. Karismakortteli IKÄÄNTYVIEN KOTONA ASUMINEN Lisäämme ikääntyvien kotona asumisen mahdollisuuksia muun muassa kannustamalla hissien jälkiasennukseen ja esteettömyyden parantamiseen. KOHTUUHINTAISUUS Tuemme kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisääviä 4.11.2014 kehittämisideoita. Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi Harjunkulma Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 asumisen teemat
3 Suvaitseva asuminen ERITYSRYHMIEN ASUMINEN Varaudumme tulevaisuuden tarpeisiin sisällyttämällä vuosittain KymppiR ohjelmaan erityisryhmien asumiseen tarvittavan kaavavarannon. Toivotamme erityisryhmät tervetulleiksi kaupunkirakenteeseen ja luomme mahdollisuudet asumisen uusille ratkaisuille. MUUTOSALUEET Täydennysrakennamme hyvien liikenneyhteyksien varressa sijaitsevia alueita. Otamme suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon palvelujen ja infrastruktuurin tehokkaan hyödyntämisen. KEHITTÄMISHANKKEET Vahvistamme yhteisöllisyyttä tukevia uudenlaisia asumisen ratkaisuja ja tuemme idearikkaita ja monipuolisia hankkeita. Arkkitehtipalvelu / Jaso Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 Arkkitehtipalvelu / Jaso asumisen teemat
2 Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Myös kohtuuhintaista asumista! Vetovoimainen asuminen KOKEILEVA KANGAS Internet: http://www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/ Facebook: http://www.facebook.com/kaupunginkangas Twitter: 4.11.2014 https://twitter.com/kaupunginkangas Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 asumisen teemat
KERROSTALOTONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 5...0 vuotta H hetki + 1 vuotta KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MAA POLITIIKKA LIIKENNE JA VIHERALUEET VESIHUOLTO MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS KUMPPANUUDET TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA PALVELU OPETUS TOIMI RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA PÄIVÄ 4.11.2014 HOITO Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi TONTTI
KymppiR 2012: Maankäytön toteutuksen kunnallisteknisten investointien ajoitus Kymppi R 2012 ohjelman omakotitaloalueilla yhden omakotitontin keskimääräiset kunnallistekniset kustannukset ovat arviolta noin 31 000 (painotettu keskiarvo). Kustannukset koostuvat katu ja puistoalueiden sekä vesi ja energiahuollon rakentamiskustannuksista. Omakotitontin kustannuksista arviolta 35 % muodostuu vesihuollon kustannuksista. Lisäksi kustannuksia voi tulla tonttien mahdollisesta esirakentamisesta ja korkeamman laatutason vaatimuksista esim. katu ja viherrakentamisessa. Katualueiden rakennuskustannukset omakotitalovaltaisilla alueilla ovat keskimäärin 116 / m 2 (62 / k m 2 ). Kunnallisteknisiin kokonaiskustannuksiin vaikuttaa ratkaisevimmin alueen sijoittuminen suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallisteknisiin verkkoihin. Alueen sisäisiin kustannuksiin vaikuttavat mm. maaperä ja asemakaavaratkaisu (esim. rakentamisen tehokkuus, katujen pituus). Alueittaiset kustannuserot / omakotitalotontti ovat suuria. Kalliin alueen toteuttaminen voi olla kuitenkin perusteltua, mikäli alueen sijainti on kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen kannalta keskeinen. Alle 20 000 kustannuksiin / omakotitontti päästään Mannisenmäen, Mankola II:n ja Tanhukaaren kohdalla. Näille alueille on pientalojen lisäksi tulossa myös rivi ja kerrostaloja, mikä nostaa alueen käytön tehokkuutta ja vaikuttaa siten myös kokonaiskustannuksiin. Tarkastelun kalleimmat alueet olivat Metsola, Tuohimutkanrinne, Ylämäyrämäki A ja Pajukanta. Osayleiskaava alueista noin 7 000 asukkaan Valkeamäen alueen toteuttamisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä n. 67,5 milj., joista liittymiskustannusten osuus on n. 10,5 milj.. Yhden omakotitontin keskimääräiset kustannukset ovat n. 28 000. > ALUE TOISTAISEKSI HYLLYLLÄ 8 000 asukkaalle suunnitellun Kauramäen toteutuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu n. 36 milj.. Yhden omakotitontin keskimääräiset kustannukset ovat n. 21 000. > TOTEUTUS ALKANEE 2016
KymppiR2012: Maankäytön toteutuksen kunnallisteknisten investointien ajoitus Kerros ja rivitaloalueilla kunnallistekniikan keskimääräiset kustannukset ovat n. 57 / k m 2 (AK tai AR rakennusoikeutta). Kymppi R 2012 ohjelman kerros ja rivitalokohteista kunnallisteknisesti edullisimmat kohteet sijoittuvat keskustan tuntumaan. Näillä alueilla kunnallistekniikan käyttö on tehokkaampaa suhteessa rakennusoikeuden määrään ja jo olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan pääosin hyödyntää hyvin. Täydennysrakentamisesta saadaan siis kustannusetuja. Yhdyskuntarakenteen reuna alueilla sijaitsevien kohteiden kaavoissa on osassa mukana myös pientalorakentamista, mikä vaikuttaa myös kerros ja rivitalojen rakennusoikeuden hintaan. Yhden omakotitontin keskimääräinen vyöhykehinnoitteluperiaatteiden mukaan laskettu myyntituloarvio on n. 30 600, mikä lähestulkoon kattaa keskimääräiset kustannukset (n. 31 000 ). Kerros ja rivitaloalueiden myyntitulot ovat investointimenoja suuremmat (arviolta n. 155 / k m 2 ). Omakotitonttien vuotuisen luovutuksen määrän nostaminen lisää myös yhdyskuntatekniikan investointikustannuksia. Kunnallisteknisten investointien lisäksi kustannuksia tulee myös maanhankinnasta. Raakamaan hinta Jyväskylässä on ollut keskimäärin 1,7 /m 2. Esimerkiksi lähes 100 omakotitontin kokoisen Tunnelinmäki III:n koko kaava alueen maanhankinta kustannukset ovat arviolta n. 364 000. Lisäksi kustannuksia tulee myös mahdollisista uusista päiväkodeista ja kouluista.
HIDASTA VAI NOPEAA? YRITYSELÄMÄN yksittäiset isot täydennysrakentamisen kaavahankkeet ovat pääsääntöisesti ja tarvittaessa nopeita, esimerkkejä Hotelli Alexandran laajennus (vir. 5.2.2003 > hyv.19.1.2004 = 12 kk) Sokos (vir.1.2.2006 > hyv. 19.2.2007 = 12 kk) Savelan S-market ja Kopijyvä (vir. 16.4.2008 > hyv. 11.11.2008 = 8 kk) Lahdenrinne Technopolis (vir. 2.2.2008 > hyv. 17.11.2008 = 10 kk) Vasarakatu 23 ja 25 (Byggmax) (vir. 3.11.2010 > hyv. 16.5.2011 = 7 kk) Vaajakosken S-market (vir. 27.9.2011 > 27.8.2012 = 7 kk) MAANKÄYTTÖSOPIMUSTULOT suunnataan aina kunkin hankkeen lähiympäristöön sijoittuvan infran parantamistoimenpiteisiin!
ASEMAKAAVOITUS ON SUJUVAA, KUN SITÄ TUKEVAT KÄYTÄNNÖT OVAT KUNNOSSA ASEMAKAAVOITUS EI OLE SUJUVAA, KUN SILLÄ EI OLE TUKEA (MAAPOLITIIKKA, YLEISKAAVOITUS, YLEISSUUNNITTELU, KUNNAN POLIITTINEN KULTTUURI YMS)
Ajantasa asemakaava, teemakartta, n. 3km keskustasta Vihreän värin alueilla on asemakaava uusittu 2000 luvulla (tai uusiminen vireillä)
UUDET KERROS JA RIVITALOALUEET 2014 2024 * ILMOITETUN (2014 2024 )KERROSALAN LISÄKSI ALUEELLA VOI OLLA OLEMASSA OLEVAA RAKENNUSOIKEUTTA TAI VUODEN 2024 JÄLKEEN RAKENNETTAVAKSI OHJELMOITUA RAKENNUSOIKEUTTA.. Kankaan rakentaminen käynnistyy. Jyväskylän kerros ja rivitalo ja vuosituotannosta noin 13 34 prosenttia sijoittuu Kankaalle. Jo asemakaavoitettujen tonttien varanto on erinomainen. Vireillä ja suunnitteilla olevien asema ja yleiskaavojen varanto on riittävä ohjelman aikajänteellä ja sen jälkeenkin. Tulevalle kymmenvuotiskaudelle ohjelmoidusta rivi ja kerrostalorakentamisesta noin 99 prosenttia sijoittuu 7,0 kilomerin säteelle kaupungin keskustasta (ei sisällä kunnallistekniikaltaan valmiita alueita, vuoteen 2014 kertynyt varanto). Koska kaavavaranto on suuri, uusia asumisen kaavoja tulee käynnistää hyvin harkiten. Painopisteen tulee olla kohteissa, joiden vaikutus kaupungin talouteen on myönteinen. Rakentaminen on käynnissä/kesken yhteensä 43 alueella. Ohjelman mukaan uusi rakentaminen voi käynnistyä 25 alueella. Lilluvia kohteita on 30. Ohjelma sisältää runsaasti uusia, mielenkiintoisiakin täydennysrakentamiskohteita, joiden aikataulut tarkentuvat tulevien vuosien ohjelmissa. Lähivuosina ovat tulossa esimerkiksi seuraavat uudet kohteet : Kangas 2015, Kivelänranta 2014, 2016, Mannisenmäki 2014, Hämeenkatu 2015, Kivääritehdas 2015, Kuokkalan louhimo 2016, Väinölänranta 2016 ja Vaajavirranranta 2017.
KYMPPI R 2014 OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS JA RIVITALOALUEET (AK ja AR) OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 kem 2, josta 10 000 kem 2 senioriasumista. TONTTIEN LUOVUTUS Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 kem 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 kem 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia. TONTTIEM LUOVUTUS Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia.
ASUNTOTUOTANTO 1988 2013 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 812 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 152 102 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 219 195 Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2013 Jyväskylään valmistui yhteensä 1 110 asuntoa (yht. 108 600 kem 2 ), mikä vastaa likimain 1988 2012 keskiarvoa. Vuonna 2013 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros ja rivitaloasuntoja. Edellisvuonna (2012) rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1 157 asunnolle (yht. 109 100 kem 2 ).
MONIKUMPPANUUSKAAVA (ELI EI YKSINOIKEUKSIA)
SENJA KORTTELI Kortepohjan opiskelijakaupunginosan keskukseen on rakenteilla 6 kerrostalon seniorikorttelikokonaisuus
PALOKAN KESKUSKORTTELI Ikääntyvien palveluasumista ja muuta erityisasumista yhteensä n. 12 000 kem2, uutta liiketilaa 500 2000 kem2
HOVILAN NUORISOKOTI Vanhan pihapiirin täydentäminen Vanhan päärakennuksen käyttö ongelmallista, ei purettu vaan muutettiin varastoja pyörien säilytystiloiksi
PUUKUOKKA
PUUKUOKKA Kuokkalan keskustaan valmistuu vuonna 2014 ensimmäinen kolmesta tilaelementein rakennetusta puukerrostalosta Kohteen laajuus on noin 10 000 kerrosalaneliömetriä, kerroksia rakennuksissa on kuudesta kahdeksaan
PUUKUOKKA
JULKINEN RAKENTAMINEN Elinkaarihanke HUHTASUON ALUEKESKUS (ASUINALUEOHJELMA) Aluekeskuksen kehittäminen: palvelu, yhteisö ja tehostettua palveluasumista Elämän infrastruktuurin parantamista Huhtasuon koulukeskus on ensimmäinen kumppanuus ja elinkaarihankkeena toteutettava rakennushanke Jyväskylässä: toteuttaja vastaa tavanomaista urakointia pidemmälle ja laajemmalla vastuulla, esimerkiksi kohteen ylläpito on toteuttajan vastuulla elinkaarisopimuksen aikana YIT vastaa koulu ja päiväkotikeskuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä elinkaaren aikaisista palveluista vuoteen 2033 saakka Rakennusten koko on yhteensä noin 16 000 kerrosalaneliömetriä
ALUEKOHTEET Keskustan laajeneminen HÄMEENKATU Kaupunkirakenteellisesti suunnitelma on merkittävä: keskustan kerrostalokorttelialueen jatkuminen kulttuurihistoriallisesti merkittävälle alueelle kaupungin sisääntuloreitin varrelle asettaa kaavahankkeelle erityiset haasteet Suunnitelmat ovatkin herättäneet voimakasta keskustelua puolesta ja vastaan Havainnekuvat: Verstas Arkkiteh
HÄMEENKATU (kaupunkimallista hyötyä osallistumiseen ja havainnollistamiseen) Havainnekuvat: Verstas Arkkitehdit
Kaupunkistrategiaa: Jyväskylän tiivis, viisas kaupunkirakenne Kompassilta 1-2-10-20 Kävelykeskusta on ykkönen (1km) Tiivis, viisas kakkonen = Kangas, Lutakko, lukio-amk-yo-kampukset, Hippos, Keskussairaala, Kehä Vihreä, Baana (2km) Liikunnallista linkkielämää, omaleimaisia aluekeskustoja (10 km) Kakskyt minsaa, vetovoimaisia alueita ja yhteisöjä 150 000:lle Elämänikäistä oppimista ja tapahtumia miljoonalle 4.11.2014 Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi LR 10.9.14
KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPERIAATTEET Liike ja toimistotilojen pysäköinnistä tulee vähintään 50% osoittaa 1. kaupunginosan yleisiin pysäköintitaloihin. Pysäköintilaitoksiin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 %. Isoja, keskitettyjä pysäköintilaitoksia kävelykeskustan ympärillä, omistajana ja operaattorina kaupungin omistama Jyväs Parkki Oy Keppi ja porkkana jo 80 luvulta! Pitävä periaatelinjaus! Hyödyt liikennepoliittisia ja kaupunkikuvallisia Tehokas kaupunkikeskustan tilankäytön kannalta Vähentää turhaa ajoa vapauttaa pysäköintitiloja muuhun käyttöön Keskittää sisäänajot Parantaa viihtyisyyttä jalankulkuympäristössä
KESKUSTAN PYSÄKÖINTINORMIT Asuminen: 1 ap /120 k m2 Opiskelija asuminen: 1 ap/1000 k m2 Palveluasuminen ja siihen verrattavat tilat: 1 ap/150 k m2 Liike ja toimistorakentaminen 1. ja 2. krs: 1 ap/70 k m2 Liike ja toimistorakentaminen 3. ja sitä ylemmät kerrokset: 1 ap/100 k m2 Liike ja toimistokerrosalan autopaikoista tulee vähintään 50 % sijoittaa yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autiopaikkojen määrästä saa vähentää 30%. Asuintilojen ja palveluasumisen autopaikkoja saa sijoittaa yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä voi vähentää 30%.
POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTI Polkupyörien pysäköintipaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 pp/200 liike ja toimistotilan k m2 Vaaditusta liike ja toimistotilan pyöräpaikoista tulee vähintään 50 % järjestää siten, että kaupunki toteuttaa ne kiinteistön maksamaa rakentamiskorvausta vastaan 1., 2. tai 3. kaupunginosan yleisille alueille tai yleiseen pysäköintilaitokseen. Mainituille alueille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää 30%. Uutta: keskustan pyöräilykaistat Tulevaisuudessa: Baana keskustasta Kankaan kautta Laukaan suuntaan Jyväskylän Baana Laukaan suuntaan Keskustasta
1900-luku: Teollinen aika 2000-luku: Osaamistalous LIIKENNEJÄRJESTELMÄ A Luonnonvarat, materiaalit, tuotanto, tuotteet, jakelu LIIKENNEJÄRJESTELMÄ A Henkilöliikenne LIIKENNEJÄRJESTELMÄ B Henkilöliikenne LIIKENNEJÄRJESTELMÄ B Luonnonvarat, materiaalit, tuotanto, tuotteet, jakelu
2000-luku: Osaamistalous BUSINESS INFRASTRUCTURE ELINKEINOJEN INFRASTRUURI LIFE INFRASTRUCTURE ELÄMÄN INFRASTRUKTUURI
Jyväskylän kaupungin yleiskaava, kartta 6 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Täydennysrakentamisen ensisijainen vyöhyke Keskusta, bussipohjaisuus ja aluekeskukset Pyöräilyverkko Kartan avulla arvotetaan tulevaisuuden täydennysrakentamishankkeita ja kaavamuutosanomuksia
Tulevaisuudesta Tiivis on taloudellista, tiiviydellä laatua! Miten houkutella investointeja? Miten houkutella ihmisiä? Miten huolehtia infrastuktuurista kestävästi? Kaupunkien kyky houkutella sitä, mikä on yksityistä, on tulevaisuuden kriittinen menestystekijä Kaupunkien kyky huolehtia siitä, mikä on yhteistä, on tulevaisuuden kriittinen menestystekijä Tiivis on taloudellista, tiiviydellä laatua!
Huomioita Valtion talousarvio linjaa ARA:n kunnallistekniikka-avustukset MALaiesopimuksen piirissä oleville kaupunkiseuduille, Jyväskylä ym. kaupungit nuolevat näppejään? Ehdotus: Täydennysrakentamisen edistämisessä tulisi osoittaa tukea - ei enää vain kunnallistekniikkaa vaan erityisesti purkamista varten, myös muualle kuin MAL-aiesopimusseuduille Olemassa olevan purkaminen ja tonttien uudelleenkäyttö on yhä useammassa tapauksessa resurssiviisainta (ei välttämättä tarvita lainkaan uutta kunnallistekniikkaa) ARA ei hyväksy purkamiskustannuksia toimijoiden hankkeisiin Jyväskylän kaupungin talousarviossa rahoituksen riittämättömyys purkamiseen uhkaa jo parhaimpien täydennysrakentamiskohteiden rakentamiskelpoiseksi saattamista Esim. purkaminen Kankaalla ja muualla kohtuuhintaisen asuntotuotannon alueilla (vrt. asumisen kunnallistekniikkaan yhteensä noin 6-8 M /v): 2014: 1,4 M 2015: 1,9 M
JOKAINEN RAKENNUSHANKE ON KONTRIBUUTIO KAUPUNKIIN TALOUDELLISESTI, TOIMINNALLISESTI, KAUPUNKIKUVALLISESTI
Kaupunkistrategiaa: Jyväskylän tiivis, viisas kaupunkirakenne Kompassilta 1-2-10-20 AMK/ LUKIO LUKIO/ AMK KANGAS Kävelykeskusta on ykkönen (1km) Tiivis, viisas kakkonen = Kangas, Lutakko, lukio-amk-yo-kampukset, Hippos, Keskussairaala, Kehä Vihreä, Baana (2km) Liikunnallista linkkielämää, omaleimaisia aluekeskustoja 10 km) Kakskyt minsaa, vetovoimaisia alueita ja yhteisöjä 150 000:lle Elämänikäistä oppimista ja tapahtumia miljoonalle KAMPUS LUTAKKO HIPPOS KESKUS SAIRAALA KAMPUS 4.11.2014 Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi
LISÄÄ HYVIÄ IDEOITA RESILIENSSIÄ LISÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MONI KUMPPANUUTTA PÄÄTÖKSENTEKOKYKYÄ BOOSTAUSTA JA FEIDAUSTA REILUA PELIÄ