Asemakaavoitusta ja maankäyttösopimuksia koskeva kysely Långvikin alueen kiinteistönomistajille asemakaava-aloitteiden tekemiseksi Taustaa Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa Långvikin alueen kiinteistönomistajien tarpeet ja toiveet alueen ja omien tilojensa kehittämiseen sekä osallistumishalu kiinteistönomistajien yhteistyöhön alueen kehittämisessä. Tässä kirjeessä selvitetään laajemmin sekä alueen kehittämisen lähihistoriaa, että yksityiskohtaista ehdotusta kiinteistönomistajien yhteistyöksi tilanteessa, jossa alueen kehittäminen ei etene yksin kunnan toimesta, vaan vaatii rahoituksen järjestämistä alueen kiinteistönomistajien toimesta. Alueen kehittämisen tausta on, kuten jäljempänä laajemmin kuvataan, lähtenyt etenkin alueen vesihuoltojärjestelmän ja kevyen liikenteen kehittämisestä. Aiemmin toteutetun asukaskyselyn mukaan myös alueen rakennusoikeuksien lisäämistä toivottiin. Moninaisten vaiheiden jälkeen on osoittautunut, että vesihuollon, kevyen liikenteen ja rakennusoikeuksien kehittäminen ei toteudu, ellei pääosa rahoituksesta tule alueen kiinteistönomistajilta. Käytännössä ainoa kunnan ja yksityisten kiinteistönomistajien välinen rahoitusyhteistyö perustuu maankäyttömaksuihin, joiden kerääminen on mahdollista ainoastaan asemakaavoituksen yhteydessä. Tämän johdosta aiempi osayleiskaavoitus on muuttunut juridiselta muodoltaan asemakaavoitukseksi. Asemakaavoituksen lähtökohdat ovat kuitenkin samat kuin aiemmin osayleiskaavoituksen: toteutetaan väljää kylämäistä omakotitalojen rakentamista, muita asuinmuotoja ei kaavoiteta. Tämän esityksen taustalla on pyrkimys luoda mahdollisimman hyvää kylämäistä elinympäristöä siten, että erikokoisten tilojen omistajat hyötyvät tasavertaisesti ja mahdollisuuksiensa rajoissa alueen kehittymisestä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi esimerkiksi alueen asuttujen kiinteistöjen rahoitusosuus on merkittävästi asumattomien tilojen rahoitusosuutta edullisempi. Edelleen pääosa teiden, puistojen ja muun yhteisen infrastruktuurin edellyttämien alueiden luovuttamisesta tapahtuu rakentamattomien kiinteistöjen maa-alueista. Alueen kehittämisen toteutuminen edellyttää kaikkien rakentamattomien suurempien kiinteistöjen ja suuren osan rakennettuja kiinteistöjä osallistumista tähän yhteistyöhön, muuten riittävää rahoitusta ei kyetä keräämään. Kyselyn laatija Tämä kyselyn ovat laatineet maankäyttösopimuksiin Långvikissa sitoutuneet kiinteistön- ja maanomistajat. Näiden sekä Kirkkonummen kunnan kaavoitus- ja kunnallistekniikkayksikköjen ja vesihuoltolaitoksen virkamiesten välinen Långvik-työryhmä perustettiin syksyllä 2011. Työryhmä jatkaa työtään. Seuraava kokous on sovittu pidettäväksi helmikuun lopulla. Långvikin 1
kiinteistön- ja maanomistajia työryhmässä edustavat seuraavat henkilöt: Aksela Kia, Lindfors Henrik, Luotola Timo, Palokangas Jukka, Sipola Saku, Taimela Monika. Heitä avustaa varatuomari Heidi Savia asianajotoimisto Juridia Oy:stä. Tässä tilakohtaisessa kyselyssä esitetyt maksujen suuruudet vesihuoltoon liittymiseen sekä lisärakennusoikeuksille ovat niitä, joita maankäyttösopimuksiin sitoutuneet kiinteistön- ja maanomistajat esittävät kunnan päättäville elimille. Kunnalla on päätäntävalta lopullisista maksuista. Långvikin vesihuollon ja kaavoitushankkeiden historia 2010-2011 Toukokuussa 2010 Långvikin Runhällassa järjestettiin Mit i by hankkeen puitteissa tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuuden tavoitteena oli antaa kyläläisille tietoa kunnan kaavoitustilanteesta ja käynnistää kyläläisten kesken mahdollisia yhteistyöhankkeita yhteisten jätevesijärjestelmien osalta. Tilaisuuden seurauksena syntyi seitsemän kyläläisen muodostama ryhmä. Ryhmä järjesti kesäkuussa 2010 uuden tilaisuuden Runhällassa. Tämän tilaisuuden tavoitteena oli muodostaa asukasryhmä selvittämään mahdollisuuksia perustaa Långvikin alueelle vesiosuuskunta. Tilaisuuden seurauksena syntyi 25 hengen asukasryhmä. Myöhemmin ryhmä on kasvanut. Asukasryhmä teki yhteistyössä kunnan kanssa alueen kiinteistönomistajille kyselyn mahdolliseen vesiosuuskuntaan liittyen. Kunnan toivomuksesta kyselyllä kartoitettiin myös muita kiinteistönomistajien tarpeita. Kysely valmistui vuoden 2011 alussa. Kyselyn tuloksista järjestettiin Runhällassa tiedotustilaisuus kesällä 2011. Asukasryhmä jatkoi aktiivista toimintaa alueen osayleiskaavoitushankkeen ja mahdollisen vesiosuuskuntahankkeen puitteissa. Keväällä 2011 asukasryhmä aloitti yhteistoiminnan Långvik ry:n kanssa. Syksyllä 2011 Kirkkonummen kunta perusti Långvik-työryhmän. Långviktyöryhmään kuului kunnan virkamiehiä ja Långvik ry:n kanssa yhteistyössä toiminut asukasryhmä. Syksyllä 2011 kirkkonummen kunnanvaltuusto teki päätöksen, jolla Långvikin alueen osayleiskaavoitushanke siirrettiin aloitettavaksi vuoteen 2015. Tämä tarkoittaa, että alueen kaavoitus valmistuisi 2019-2020. Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätös 2011 ja suomen lainsäädäntö mahdollistavat maanomistajalähtöisen asemakaavoitushankkeen käynnistymisen Långvikin alueella nopeammalla aikataululla. Långvikin alueen 13 maanomistajaa ovat yhteistyössä tehneet Kirkkonummen kunnalle asemakaava-aloitteen omien maa-alueidensa asemakaavoittamiseksi. Tehdyt asemakaavaaloitteet ovat käynnistäneet kunnassa Långvikin alueen asemakaavoitushankkeen. Tämän tiedotteen / kyselyn tarkoituksena on antaa alueen kiinteistönomistajille tietoa asemakaavoitushankkeen tilanteesta, etenemisestä ja vaikutuksista sekä kartoittaa muiden alueen maanomistajien tarpeita. Asemakaava-aloitteen tehneet maanomistajat haluavat viedä Långvikin alueen asemakaavoitushanketta eteenpäin yhteistyössä kaikkien alueen maanomistajien kanssa, jotta tulevasta kaavoituksesta tulee kaikkien kannalta tasapuolinen. 2
Långvikin kaavoitustilanne Långvikin alueen kaavoituksen tilanne muuttui vuoden 2011 aikana. Kirkkonummen valtuuston päätöksen mukaisesti Långvikin alueen osayleiskaavoitus on nyt suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2015. Kunnan uusien periaatteiden mukaisesti uusia osayleiskaavahankkeita aloitetaan vuosittain vain yksi ja vuosittain voi olla vireillä pääsääntöisesti enintään neljä hanketta. Tämän ohella kunnan maiden kaavoittaminen on aina etusijalla. Långvikin alueen kaavoitus voi kuitenkin käynnistyä maaomistajavetoisesti jo vuonna 2012. Lainaus valtuuston pöytäkirjasta 12.12.2011: Vuoden 2012 kohteet hyväksytään sitovina ja vuonna 2012 käynnistetään seuraavat uudet hankkeet: - Långvikin asemakaavoitusta tutkitaan, mikäli maanomistajat tekevät riittävästi kaavoitusaloitteita ja sitoutuvat maankäyttösopimusten tekemiseen kunnan kanssa siten, että sopimukset koskevat myös palvelurakentamista. Tällöin asemakaavan laatiminen osayleiskaavoituksen sijaan voisi aikaistaa vesihuollon ja muun kunnallistekniikan rakentamista niin, että se saataisiin käyntiin osayleiskaavoitusta aikaisemmin. Lisäksi valtuusto hyväksyi tähän päätökseen liittyvän ponnen: Långvikin asemakaavoitusta ei viivytellä kunnan toimesta ennakkoehtojen täytyttyä. Uudessa maakuntakaavassa Långvik kuuluu Uudenmaan kyläverkkoon (yhteensä 7 kylää Kirkkonummella). Kylämerkinnällä tavoitellaan myös Långvikin alueen aktiivista kehittämistä. Maankäyttösopimusten tarkoitus Valtuuston joulukuussa tekemän päätöksen seurauksena maankäyttösopimusten kautta tapahtuva asemakaavoitus Långvikissa tulee kunnan tarkasteluun jo keväällä 2012. Maankäyttösopimukset eivät ole uusi asia. Ne ovat olleet viime vuosina merkittävä tapa toteuttaa asuntorakentamista Kirkkonummella. Maankäyttösopimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kirkkonummen kunnan Maapoliittisen ohjelman mukaan: - Maankäyttösopimuksilla sovitaan maanomistajan osallistumisesta asemakaavan edellyttämiin yhdyskuntarakenteen investointikustannuksiin. Kunta tekee maankäyttösopimuksen yksityisen maanomistajan kanssa, kun maanomistajan maalle laaditaan asemakaava tai - kaavamuutos. - Maankäyttösopimukset tehdään kahdessa vaiheessa: Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ennen kaavan laatimisen aloittamista ja Maankäyttösopimus kaavaehdotuksen oltua nähtävillä. - Asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa sovitaan mm. asemakaavoituksen tavoitteista, aikataulusta, tehtävistä ja kustannuksista. Yksityisessä omistuksessa olevan maaalueen asemakaavoitusta ei yleensä aloiteta, ennen kuin alueen merkittävien maanomistajien kanssa on tehty kaavoituksen käynnistämissopimukset ja ne ovat saaneet lainvoiman. 3
- Maanomistajan kunnalle maksama maankäyttösopimuskorvaus suhteutetaan kaavan toteuttamisen seurauksena aiheutuviin yhdyskuntarakenteen investointikustannuksiin ja maanomistajan asemakaavoituksesta saamaan taloudelliseen hyötyyn. - Maankäyttösopimuskorvaus käytetään kaavoitettavan tai siihen toiminnallisesti liittyvän alueen kaavoituksen ja kunnallistekniikan sekä julkisten palveluiden investointikustannuksiin, vesihuollon osalta niihin verkoston investointikustannuksiin, joita ei saada katetuksi liittymismaksuin. - Samassa kaavahankkeessa kaikkia maanomistajia kohdellaan maankäyttösopimuksessa tasapuolisesti. Lisää maapoliittisesta ohjelmasta osoitteesta www.kirkkonummi.fi. Mitä långvikilaiset haluavat? Långvikin asukasryhmä toteutti laajan kyselyn alueen kiinteistönomistajille vuonna 2010. Kyselyn tulokset antavat selkeän viestin siitä, että alueella tarvitaan ennen kaikkea yhteinen vesihuolto sekä kiinteistöjen lisärakentamista edistävä kaavoitus ja turvallisuutta parantava kävelytie Hirsalantien varrelle. Vesihuolto Vesihuollon suunnitelman teettämistä kannatti 80 % vastanneista. Vastanneista 42 % ilmoitti jonkin syyn juomaveden laadun heikkouteen (veden rautapitoisuus, ruskea väri, niukka tuotto, suolapitoisuus, bakteerit, paha maku jne.). Ongelmia on usealla alueella, mutta keskittymiä Karubyn, Honskbyn ja Medvastön alueella. Vastanneista 39 % ilmoitti jonkin syyn tyytymättömyyteen nykyiseen jätevesien käsittelyyn (järjestelmien vanhanaikaisuus ja toimimattomuus, huoltamisen vaikeus, huoli alueen ympäristön kestävyydestä jne.). Omien rakennusoikeuksien riittävyys Vastanneista 74 % toivoi muutoksia nykyisiin rakennusoikeuksiin (toinen omakotitalo, lohkominen, loma-asunnon muuttaminen omakotitaloksi jne.). Lisäksi kävi ilmi, että ELY-keskus on hylännyt asukkaiden muutoin hyväksymiskelpoisia poikkeuslupahakemuksia vedoten osayleiskaavaprosessin läheisyyteen. Muut mielipiteet Vastanneista 66 % vaati jalankulkutien rakentamista Hirsalantielle. Vastanneista 62 % oli sitä mieltä, että vesihuollon kanssa samalla kaivuutyöllä tulisi toteuttaa sähkö- ja puhelinkaapelien sekä laajakaistan vieminen maan alle. Joukkoliikenteen parantaminen, liityntäpysäköinti, tievalaistuksen parantaminen, suomenkielinen päivähoito ja koulu, kauppa jne. Mitä långvikilaiset saavat asemakaavoituksen ja maankäyttösopimusten seurauksena? Itsestään selvänä lähtökohtana on kaiken aikaa ollut se, että Långvik säilyy viihtyisänä ja väljästi rakennettuna. Näillä periaatteilla maanomistajat tekivät marraskuussa 2011 Kirkkonum- 4
men kunnanhallitukselle konkreettisen ehdotuksen Långvikin kehittämiseksi, hankkeen rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi mahdollisimman nopealla aikataululla. Tiedossa oli se, että kunnan taloudellinen tilanne ei mahdollista kunnan puolelta merkittäviä investointeja Långvikiin, puhumattakaan esimerkiksi kävelytien rakentamisesta Hirsalantien varrelle. Myöskään valtiovalta ei ole osoittamassa minkäänlaista rahoitusta kävelytielle moniin vuosiin. Ehdotus on kuvattu tarkemmin osoitteessa www.långvik.info. Sivuilta löytyy myös paljon muuta materiaalia Långvikin kaavoituksesta sekä vesihuollon suunnitelmista. Långvikin kiinteistönomistajien riittävän kattava sitoutuminen maankäyttösopimuksiin toisi långvikilaisille muun muassa: 1. Toimivat, kunnan rakennuttamat, vesi- ja viemäriverkostot. Tämä sisältää Tanskarlaan nyt ulottuvan viemäröinnin runkoputken uusimisen noin kolmen kilometrin matkalta. Tässä vaihtoehdossa ei vesiosuuskuntaa perustettaisi, vaan kunta rakennuttaisi vesihuollon alueelta tulevilla liittymismaksuilla ja osin maakäyttösopimuksista tulevalla rahoituksella. 2. Kevyen liikenteen tien välille Långvik (Morsfjärdintie) Jorvas (8,3 km). Tavoiteltavaa on, että kävelytien rakentamisen yhteydessä Hirsalantien valaistus laajennetaan koko kävelytien matkalle. 3. Lisää rakennusoikeutta jo rakennetuille sekä ei-rakennetuille tiloille. Karkeasti laskien Långvikin alueen väestö suunnilleen kaksinkertaistuisi tulevien noin 20 vuoden aikana. 4. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia siirtää osa sähköverkon ilmalinjoista maahan, minkä johdosta sähkön jakelun laatu alueella paranisi. Långvikin alue liitettäisiin osaksi kunnan vesihuollon toiminta-aluetta. Tässä ratkaisussa noudatetaan kunnan periaatetta, jossa kiinteistölle tulevat niin sanotut tonttijohdot tuodaan kiinteistön rajalle, mutta kunta perii näistä tonttijohtohaaroista erilliset maksut. Tontin rajalta asuinrakennukseen ja olemassa olevaan viemäriin tonttijohtojen rakentaminen kuuluu kiinteistön omistajille. Hankkeen nopea eteneminen on eduksi myös kiinteistöjen jätevesihuollon kannalta. Jätevesiasetuksen uudet määräykset tulevat koskemaan kaikkia kiinteistöjä maaliskuusta 2016 alkaen. Kiinteistökohtaisiin jätevesien puhdistusjärjestelmiin ei ole tarvetta tehdä uusia investointeja Långvikissa, jos yhteinen vesihuolto on rakenteilla ennen asetuksen määrittelemää takarajaa. Tässä on mahdollista välttyä turhilta kustannuksilta. Lisäksi jätevesiverkosto pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti painovoimaisena (gravitaatioratkaisuna), jolloin suurelta osin vältytään kiinteistökohtaisilta jätevesipumpuilta. Maankäyttösopimukset ja asemakaavoitus ovat selkäranka koko hankkeen rahoituksen turvaamiselle. Rahoituksen etupainotteinen varmistaminen taas edellyttää myös suurimpien maanomistajien kanssa tehtäviä maankäyttösopimuksia. Myös näillä alueilla noudatetaan väljää rakentamistapaa, jolloin kylän luonne ei muutu nykyisestä. Osa Långvikin alueen maanomistajista ovat jättäneet asemakaava-aloitteet kunnalle. Liitteenä olevaan karttaan on värjätty sinisellä sekä aloitteentekijöiden maankäyttösopimuksia koskevat että muiden hankkeeseen sitoutuneiden kiinteistöjen alueet. Kartassa oleva soikion muotoinen alue on se tarkastelualue, jonka pohjalta kunnan yhdyskuntatekniikan lautakunta laati viime vuonna alustavat kaavataloudelliset laskelmat. Lopullista kaava-aluetta ei ole vielä päätetty kunnassa. 5
Mitä maksuvelvoitteita kiinteistönomistajille tulee? Seuraavat maksuvelvoitteet ovat sellaisia, joita maanomistajat ehdottavat kunnan päättäville elimille. Summat pohjautuvat vuoden 2012 hintatasoon ja varmistavat koko hankkeen rahoituksen. Vesihuollon liittymismaksut Asemakaavoitettavalla alueella omakotitalojen haltijoilla on velvoite liittyä yhteiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Tämä merkitsee liittymismaksuja. Liittymismaksut ovat kunnanhallituksen ja/tai valtuuston päätösvallassa tällaisissa järjestelyissä. Liittymismaksut vesihuoltoon maksetaan liityttäessä, aikaisintaan 2015. Maanomistajat ehdottavat seuraavia maksuja kunnan päätöksentekijöille Långvikin alueella: Mikäli kiinteistöllä on tällä hetkellä omakotitalo, tai omakotitaloksi muutettava lomaasunto, vesihuollon liittymismaksu olisi 10 000 euroa. Mikäli kiinteistöllä on tällä hetkellä omakotitalo ja sivuasunto, vesihuollon liittymismaksu olisi 12 000 euroa. Hallinnonjakosopimus tai vastaava menettely tekee kuitenkin molemmista vesihuollon suhteen omia kiinteistöjä, jolloin kummankin liittymismaksu olisi erikseen 10 000 euroa. Mikäli kiinteistöllä on tällä hetkellä paritalo tai kytketty omakotitalo, vesihuollon liittymismaksu olisi 14 000 euroa. Uusille omakotitaloille vesihuollon liittymismaksu olisi 10 000 euroa/omakotitalo ja uusille paritaloille 14 000 euroa/paritalo. Kunnan käytännön mukaan jokaista kiinteistöä kohti tulee lisäksi yksi tai useampi tonttijohtojen haaroitusmaksu, jotka vuonna 2012 ovat käyttövedelle 636,06 euroa/haara ja jätevedelle 605,75 euroa/haara eli yhteensä 1 241,81 euroa. Mikäli tonttihaaroituksia tarvitaan kiinteistölle useampia, kasvavat kustannukset haarakohtaisesti. Vesilaitos veloittaa myös liittymän venttiilin avaamisesta sekä vesimittarin asentamisesta maksut, jotka vuonna 2012 ovat olleet omakotitaloille yhteensä noin 250 euroa. Lisäksi jokainen kiinteistönhaltija huolehtii omalla kustannuksellaan tontin rajalta kiinteistöön vedettävät putket. Näiden kustannusten määrä riippuu matkan pituudesta ja maasto-olosuhteista. Vesihuoltolain ja tämänhetkisen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan periaatepäätösten mukaisesti niille kiinteistöille, joilla on järjestetty määräykset täyttävä jätevesihuolto ja joka on alle 10 vuotta sitten rakennettu, voi hakea määräaikaista vapautusta liittymisestä vesi- ja viemäriverkostoon. Tällöin näiden kiinteistöjen olisi liityttävä vesihuoltoon viimeistään, kunnes olemassa oleva järjestelmä olisi 10 vuoden ikäinen. Maankäyttösopimuksiin perustuvat maksut Maankäyttösopimukset merkitsevät korvauksia kunnalle. Maankäyttösopimuskorvauksilla katetaan kustannuksia, joita aiheutuu vesihuollon uudesta siirtolinjasta, kevyen liikenteen tiestä, paikallisesta tiestön parantamisesta sekä muusta infrastruktuurista ja palveluista. Maankäyttösopimukset ja maankäyttösopimusmaksut eivät koske tiloja, joilla ei ole tarvetta saada lisää rakennusoikeutta tai rakennuspaikkoja. 6
Kantatilojen laskennalliset ja ei-rakennetut rakennuspaikat otetaan huomioon tiloille osoitettavien rakennuspaikkojen lukumäärissä. Maanomistajat ehdottavat kunnan päätöksentekijöille seuraavaa: Asemakaavoitettavat asuinrakennusalueet merkittäisiin asemakaavassa AO (erillispientalojen korttelialue) -merkinnällä. Tämä tarkoittaa, että alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksi-asuntoisia pientaloja (omakotitaloja) asumistarkoituksiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei alueelle voi rakentaa rivi- tai kerrostaloja yms. Kaavamerkinnällä varmistetaan alueen pysyminen väljästi rakennettuna. Asemakaavassa vahvistetuilla rakennuspaikoilla ei ole rakentamiseen liittyviä aikarajoitteita. Tilat, joilla on kiinnostus saada lisää rakennusoikeutta ja/tai rakennuspaikkoja tai muuttaa loma-asuntokiinteistö omakotitalo-kiinteistöksi 1. Tilat, joiden pinta-ala on vähintään 7 500 m2 ja joilla on nykyisellään rakennuspaikka (rakennettu tai rakentamaton), olisi oikeus jakaa tila kahdeksi erilliseksi rakennuspaikaksi sivuasunnon sijaan. Rakennusoikeus olisi tehokkuusluvun 0,1 mukainen. Tällöin maankäyttösopimukseen perustuva maksu olisi 5 000 7 000 euroa. 2. Tilat, joiden pinta-ala on suurempi, olisi edellä olevan lisäksi oikeus ilmoittaa kiinnostuksensa yhteen tai useampaan uuteen rakennuspaikkaan. Näiden tilojen kohdalla uudet rakennuspaikat jaetaan kiinnostuksen laaja-alaisuudesta riippuen tilojen pintaalojen mukaisessa suhteessa tasapuolisesti. Rakennusoikeus olisi tehokkuusluvun 0,1 mukainen. Tällöin maankäyttösopimukseen perustuva maksu olisi 25 000 35 000 euroa per uusi rakennuspaikka. 3. Tilat, joilla on nykyisellään rakennuspaikka (rakennettu tai rakentamaton) lomaasuntoon, olisi oikeus muuttaa käyttötarkoitus omakotitaloksi, jos kiinteistö liittyy yhteiseen vesihuoltoon. Rakennusoikeus olisi tehokkuusluvun 0,1 mukainen. Tällöin maankäyttösopimukseen perustuva maksu olisi 10 000 15 000 euroa. 4. Tilat, joiden pinta-ala on vähintään 7 500 m2 ja joilla on nykyisellään rakennuspaikka (rakennettu tai rakentamaton) loma-asuntoon, olisi oikeus jakaa tila kahdeksi erilliseksi okt-rakennuspaikaksi sivuasunnon sijaan. Rakennusoikeus olisi tehokkuusluvun 0,1 mukainen. Tällöin maankäyttösopimukseen perustuva maksu olisi edellä kuvatun käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi omarantaisella tilalla 35 000 45 000 euroa per uusi rakennuspaikka ja ei-omarantaisella tilalla 25 000 35 000 euroa per rakennuspaikka. Tilat, joilla ei ole kiinnostusta saada lisää rakennusoikeutta ja/tai rakennuspaikkoja tai muuttaa loma-asuntokiinteistö omakotitalo-kiinteistöksi 1. Tilat, joilla on nykyisellään rakennuspaikka (rakennettu tai rakentamaton) ja joiden pinta-ala on ennen asemakaavoitusta alle 5 000 m2, saisivat rakentaa omakotitalon max 7
400 m2 ja talousrakennuksia tehokkuusluvun 0.1 sallimissa rajoissa kuten tälläkin hetkellä. Rakennusoikeudet eivät muuttuisi nykyisestä. Tällöin tilan ei tarvitse liittyä maankäyttösopimuksiin ja maankäyttösopimusmaksuihin. 2. Tilat, joilla on nykyisellään rakennuspaikka (rakennettu tai rakentamaton) ja joiden pinta-ala on ennen asemakaavoitusta vähintään 5 000 m2, saisivat rakentaa omakotitalon max 400 m2 ja sivuasunnon max 85 m2 ja talousrakennuksia tehokkuusluvun 0.1 sallimissa rajoissa kuten tälläkin hetkellä. Rakennusoikeudet eivät muuttuisi nykyisestä. Tällöin tilan ei tarvitse liittyä maankäyttösopimuksiin ja maankäyttösopimusmaksuihin. 3. Tilat, joilla on nykyisellään rakennuspaikka (rakennettu tai rakentamaton) ja joiden pinta-ala on ennen asemakaavoitusta vähintään 10 000 m2 saisivat rakentaa omakotitalon max 400m2 ja sivuasunnon 85 m2 ja talousrakennuksia tai kytketyn omakotitalon, yht. 600 m2 ja talousrakennuksia tehokkuusluvun 0.1 sallimissa rajoissa kuten tällä hetkellä. Rakennusoikeudet eivät muuttuisi nykyisestä. Tällöin tilan ei tarvitse liittyä maankäyttösopimuksiin ja maankäyttösopimusmaksuihin. 4. Tilat, joilla on nykyisellään rakennuspaikka (rakennettu tai rakentamaton) lomaasuntoon ja joiden pinta-ala on alle 5 000 m2, saisivat rakentaa loma-asunnon max 150 m2 ja talousrakennuksia, kuten tälläkin hetkellä. Rakennusoikeudet eivät muuttuisi nykyisestä. Tällöin tilan ei tarvitse liittyä maankäyttösopimuksiin ja maankäyttösopimusmaksuihin. 5. Tilat, joilla on nykyisellään rakennuspaikka (rakennettu tai rakentamaton) lomaasuntoon ja joiden pinta-ala on vähintään 5 000 m2, saisivat rakentaa loma-asunnon max 150 m2 ja sivuloma-asunnon max 50 m2 ja talousrakennuksia, kuten tälläkin hetkellä. Rakennusoikeudet eivät muuttuisi nykyisestä. Tällöin tilan ei tarvitse liittyä maankäyttösopimuksiin ja maankäyttösopimusmaksuihin. Lisätietoja antavat seuraavat henkilöt: Aksela Kia, puh. 0400 514 219, myös vesihuoltoon liittyvät erityiskysymykset Dannbäck Per, puh. 0400 438 315 Korkman Markus Latvala Santeri Lindfors Henrik, puh. 050 303 8863 Luotola Timo, puh. 0400 400 322 Luotola Tomi Nissilä Pasi, puh. 050 331 7073 Paakkunainen Eino, puh. 0400 661 246 Palokangas Jukka, puh. 040 750 5469, myös rantarakentamiseen liittyvät erityiskysymykset Pere Pekka 8