Långvik Info Hirsala Golf

Transkriptio

1 Långvik Info Hirsala Golf Tervetuloa! 1

2 Långvikin kehittäminen Kirkkonummen kunnan päätöksenteossa 1(4) Joulukuu 2009 Kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2009 kaavoitusohjelman, jossa Långvikin osayleiskaavan laatiminen päätettiin aloittaa sitovana virkamiehet selostivat Långvikin asukkaille tulevan kaavoituksen ja yhteisen vesihuollon periaatteita. - Långvikin asukastyöryhmä päätti toteuttaa laajan kyselyn alueen asukkaille, kunta maksoi kirjeet ja postituskulut. - Kyselyllä pyrittiin saamaan vastaus siihen, mitä långvikilaiset haluavat? 2

3 Kysely Långvikin kiinteistönomistajille 2010, tulokset Kylän asukkaat toteuttivat omatoimisesta laajan kyselyn alueella. Alueella tarvitaan ennen kaikkea yhteinen vesihuolto sekä kiinteistöjen lisärakentamista edistävä kaavoitus ja turvallisuutta parantava kävelytie Hirsalantien varrelle. Kiinteistöjä kyselyalueella 792 kpl, vastauksia saatiin 441 kpl eli 56 % vastasi. Vesihuollon suunnitelman teettämistä kannatti 354 / 441 eli 80 % vastanneista. Juomaveden laatu ja jätevesien käsittely: Vastanneista 42 % (186 kiinteistöä) ilmoitti jonkin syyn juomaveden laadun heikkouteen (veden rautapitoisuus, ruskea väri, niukka tuotto, suolapitoisuus, bakteerit, paha maku jne.). Ongelmia on usealla alueella, mutta keskittymiä Karubyn, Honskbyn ja Medvastön alueilla. Vastanneista 39 % (172) ilmoitti jonkin syyn tyytymättömyyteen nykyiseen jätevesien käsittelyyn (järjestelmien vanhanaikaisuus ja toimimattomuus, huoltamisen vaikeus, huoli alueen ympäristön kestävyydestä). 3

4 Kysely Långvikin kiinteistönomistajille 2010, tulokset Rakennusoikeuksien riittävyys: Vastanneista 74 % (324 kiinteistöä) toivoi muutoksia nykyisiin rakennusoikeuksiin. Lisäksi kyselyssä kävi ilmi, että ELY-keskus on hylännyt asukkaiden muutoin hyväksymiskelpoisia poikkeuslupahakemuksia vedoten osayleiskaavaprosessin läheisyyteen. Muut mielipiteet: Vastanneista 66 % (291) vaati jalankulkutien rakentamista Hirsalantielle. 62 % (275) oli sitä mieltä, että vesihuollon kanssa samalla kaivuutyöllä tulisi toteuttaa sähkö- ja puhelinkaapelien sekä laajakaistan vieminen maan alle. Joukkoliikenteen parantaminen, liityntäpysäköinti, tievalaistuksen parantaminen, suomenkielinen päivähoito ja koulu, kauppa. 4

5 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 2(4) Lokakuu 2010 Kunnanhallitus teki esityksen valtuustolle kaavoitusohjelmasta, jossa Långvikin osayleiskaavoitus alkaisi vasta vuonna Marraskuu 2010 Valtuusto päätti: Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön aikana. Selvitysten yhteydessä laaditaan alueelle alustava vesihuollon yleissuunnitelma ja selvitetään kiinteistöjen halukkuus liittyä vesiosuuskuntaan sekä suurimpien maanomistajien osallistuminen kunnallisteknisten ja muiden palvelujen rakentamiseen. Selvitysten pohjalta päätetään osayleiskaavan aikataulusta. Osayleiskaava sijoitetaan kaavoitusohjelmaan vuodelle

6 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa (3/4) Kesä-elokuu Kaavatalouslaskelmat yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja vesihuoltolaitoksen johtokunnassa kesällä 2011 (Liite 1). Elo-lokakuu 2011: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti: - Uusia osayleiskaavahankkeita aloitetaan vuosittain vain yksi, vuosittain vireillä on pääsääntöisesti enintään neljä hanketta. - Långvikin osayleiskaavoitus aloitetaan vasta Kunnan maiden kaavoittaminen on aina etusijalla. Lokakuu - Långvikin kyläyhdistyksen työryhmän ja virkamiesten yhteinen Långviktyöryhmä perustettiin kunnanjohtajan tuella. Marraskuu 2011: Långvikin kyläyhdistyksen työryhmä teki kunnanhallitukselle konkreettisen ehdotuksen koko hankkeen rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi nopealla 6 aikataululla. (Liite 2).

7 Liite 1. Kaavatalouslaskelmissa käytetty tarkastelualue 7

8 Liite 2. Långvikin kyläyhdistyksen työryhmän laatima konkreettinen rahoitusmalli Långvikin haasteiden ratkaisemiseksi (huom! laadittu marraskuussa 2011) Lähtökohdat: Yhteinen vesihuolto ulotetaan koskemaan koko osayleiskaavan aluetta, ml. asemakaavoitettavat alueet Tanskarlaan ulottuva runkoputki uusitaan. Kevyen liikenteen tie rakennetaan kerralla Långvikin Morsfjärdintien ja Jorvaksen välille (8,3 km). Nykyisillä rakennetuilla tiloilla on oltava riittävät kannustimet liittyä vesihuoltoon, runkoputken uusimiseen sekä kevyen liikenteen tien rahoittamiseen: vähintään m2:n tiloilla olisi oikeus jakaa alue kahdeksi rakennuspaikaksi (sivuasunnon sijaan). Molemmat rakennuspaikat olisi liitettävä vesihuoltoverkostoon. Koko hankkeen rahoituksen turvaaminen ja varmistaminen etupainotteisesti edellyttää suurimpien maanomistajien kanssa tehtäviä maankäyttösopimuksia. Myös asemakaavoitettavilla alueilla tulee noudattaa väljää rakentamistapaa, jolloin kylän luonne ei muutu nykyisestä. Kiinnostus maankäyttösopimuksia kohtaan koskee kaikkiaan noin 10 suurinta maanomistajaa (liite 3). Tarkoitus on se, että suuremmat maanomistajat tekevät yksityiskohtaiset aloitteet asemakaavoista yhteistyössä toistensa sekä kyläyhdistyksen työryhmän kanssa niin, että lisärakennusoikeudet jakaantuvat yhdenmukaisin periaattein ja alue säilyy väljästi rakennettuna. Myös kunnan osallistuminen hankkeen rahoittamiseen on tärkeää. 8

9 Hankkeen kustannusarvio Kustannusarvio perustuu kunnan alustaviin laskelmiin: vesiputkiston uusi siirtolinja Jorvaksesta Tanskarlaan 1,2 milj. alueen sisäisen vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen 4 milj. kevyen liikenteen tien rakentaminen 4 milj. tiestön rakentaminen maankäyttösopimusten piirissä olevilla alueilla 1 milj. muut kulut 0,3 milj. Kustannukset yhteensä: 10,5 milj. 9

10 Hankkeen rahoitus (huom! marraskuussa 2011 tehdyin oletuksin) Vesihuoltoalueella on kunnan karttojen perusteella noin 200 omakotitaloa ja lisäksi 60 loma-asuntoa. Näiden rakennettujen kiinteistöjen liittyminen vesihuoltoon: Omakotitalot, liittymisvelvoitteella: 200x = 2,0 milj. Loma-asunnot: liittymisvelvoitteella, jos käyttötarkoitus muuttuu ympärivuotiseksi asumiseksi. Varovainen arvio on se, että puolet liittyy viiden vuoden aikana: 30x = 0,3 milj. 300 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa, joista 200 maankäyttösopimusten piirissä: 200x = 6,0 milj.. maankäyttösopimusten piirissä olevien omakotitalojen liittyminen vesihuoltoon, liittymisvelvoitteella: 200x = 2,0 milj lisärakennuspaikkaa olemassa olevien omakotitalojen tiloille, kun vähintään 5 000m2:n ylittäville tiloille rakennetaan vähitellen toinen omakotitalo. Varovainen arvio on se, että tiloista kolmannekselle rakennetaan toinen omakotitalo kaavan valmistuttua viiden vuoden aikana: 33 x = 0,33 milj.. Kunnan osuus vesihuollon runkoputken sekä kevyen liikenteen tien rahoittamisessa: 1 milj.. Tulot yhteensä: 11,6 milj.. 10

11 Långvikin kehittäminen Kirkkonummen kunnan päätöksenteossa 4(4) Joulukuu 2011 Kunnanhallitus ja valtuusto päätti: Vuoden 2012 kohteet hyväksytään sitovina ja vuonna 2012 käynnistetään seuraavat uudet hankkeet: - Keskusta, Kuusala (asemakaavan muutos ja laajennus) - Kantvik, Kantvikin teollisuusalue (asemakaavan muutos) - Veikkola, Veikkolan teollisuusalue (asemakaavan muutos) - Veikkola, Veikkolanportti - Lapinkylä, keskusta - Långvikin asemakaavoitusta tutkitaan, mikäli maanomistajat tekevät riittävästi kaavoitusaloitteita ja sitoutuvat maankäyttösopimusten tekemiseen kunnan kanssa siten, että sopimukset koskevat myös palvelurakentamista. Tällöin asemakaavan laatiminen osayleiskaavoituksen sijaan voisi aikaistaa vesihuollon ja muun kunnallistekniikan rakentamista niin, että se saataisiin käyntiin osayleiskaavoitusta aikaisemmin. Lisäksi valtuusto hyväksyi päätökseen toivomusponnen (äänin 32 puolesta, 9 vastaan, 10 tyhjää): Långvikin asemakaavoitusta ei viivytetä kunnan toimesta ennakkoehtojen täytyttyä. 11

12 Maankäyttösopimusten tarkoitus 1(2) Maankäyttösopimusten kautta tapahtuva asemakaavoitus Långvikissa tulee kunnan tarkasteluun jo keväällä Maankäyttösopimukset eivät ole uusi asia. Ne ovat olleet viime vuosina merkittävä tapa toteuttaa asuntorakentamista Kirkkonummella. Kirkkonummen kunnan Maapoliittisen ohjelman mukaan: - Maankäyttösopimuksilla sovitaan maanomistajan osallistumisesta asemakaavan edellyttämiin yhdyskuntarakenteen investointikustannuksiin. Kunta tekee maankäyttösopimuksen yksityisen maanomistajan kanssa, kun maanomistajan maalle laaditaan asemakaava tai -kaavamuutos. Maankäyttösopimukset tehdään kahdessa vaiheessa: - Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ennen kaavan laatimisen aloittamista ja - Maankäyttösopimus kaavaehdotuksen oltua nähtävillä. 12

13 Maankäyttösopimusten tarkoitus 2(2) Asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa sovitaan mm. asemakaavoituksen tavoitteista, aikataulusta, tehtävistä ja kustannuksista. Yksityisessä omistuksessa olevan maa-alueen asemakaavoitusta ei yleensä aloiteta, ennen kuin alueen merkittävien maanomistajien kanssa on tehty kaavoituksen käynnistämissopimukset ja ne ovat saaneet lainvoiman. Maanomistajan kunnalle maksama maankäyttösopimuskorvaus suhteutetaan kaavan toteuttamisen seurauksena aiheutuviin yhdyskuntarakenteen investointikustannuksiin ja maanomistajan asemakaavoituksesta saamaan taloudelliseen hyötyyn. Maankäyttösopimuskorvaus käytetään kaavoitettavan tai siihen toiminnallisesti liittyvän alueen kaavoituksen ja kunnallistekniikan sekä julkisten palveluiden investointikustannuksiin, vesihuollon osalta niihin verkoston investointikustannuksiin, joita ei saada katetuksi liittymismaksuin. Samassa kaavahankkeessa kaikkia maanomistajia kohdellaan maankäyttösopimuksessa tasapuolisesti. 13

14 Mitä Långvikilaiset voivat saada? Riittävän kattava sitoutuminen maankäyttösopimuksiin toisi långvikilaisille muun muassa: 1. Toimivan vesi- ja viemäriverkoston, ml. Tanskarlaan nyt ulottuvan runkoputken uusimisen noin kolmen kilometrin matkalla. 2. Kevyen liikenteen tien välille Långvik (Morsfjärdintie) Jorvas, 8,3 kilometriä. 3. Lisää rakennusoikeutta jo rakennetuille sekä ei-rakennetuille tiloille. Karkeasti laskien Långvikin alueen väestö suunnilleen kaksinkertaistuisi tulevien noin 20 vuoden aikana. Tavoiteltavaa on myös Hirsalantien valaistus koko kävelytien matkalle sekä sähköverkon ilmalinjoista ainakin osan siirtäminen maahan. Suunnitellusta väestömäärän kasvusta huolimatta Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena. 14

15 Mitä maksuvelvoitteita kiinteistönomistajille tulisi? Asemakaavoitettavalla alueella omakotitalojen haltijoilla on velvoite liittyä yhteiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Tämä merkitsee vesihuollon liittymismaksuja. Maankäyttösopimukset merkitsevät korvauksia kunnalle. Maankäyttösopimuskorvaukset koskevat vain niitä maanomistajia, joille tulee lisää rakennuspaikkoja tai oikeus muuttaa loma-asunto omakotitaloksi. Korvaukset jaetaan siinä suhteessa, miten paljon uusia rakennuspaikkoja ja uutta rakennusoikeutta maanomistajat saavat. Maankäyttösopimuskorvauksilla katetaan kustannuksia, joita aiheutuu vesiputkiston uudesta siirtolinjasta, kevyen liikenteen tiestä, paikallisesta tiestön parantamisesta sekä muusta infrastruktuurista ja palveluista. Maankäyttösopimuskorvausten suuruutta on tässä vaiheessa vaikeaa arvioida tarkasti. Tavoitteemme on, että niille maanomistajille, joille tulee yksi tai kaksi uutta rakennuspaikkaa, uudesta rakennuspaikasta aiheutuva korvaus olisi pienempi kuin suurten maanomistajien maille tulevilla uusilla rakennuspaikoilla. 15

16 Miksi Långvikin kaavoituksessa ja vesihuollossa on perusteltua edetä ripeästi? 1. Uudessa maakuntakaavassa Långvik kuuluu Uudenmaan kyläverkkoon (yhteensä 7 kylää Kirkkonummella). Kylämerkinnällä tavoitellaan myös Långvikin alueen kehittämistä. 2. Långvikin alueen vesihuollossa, liikenteen turvallisuudessa sekä joukkoliikenteessä on vakavia puutteita. 3. Jätevesiasetuksen uudet määräykset koskevat kaikkia kiinteistöjä maaliskuusta 2016 alkaen. Kiinteistökohtaisiin jätevesien puhdistusjärjestelmiin ei ole tarvetta tehdä uusia investointeja, jos yhteinen vesihuolto on rakenteilla ennen asetuksen määrittelemää takarajaa. Aikaa ei ole yhtään hukattavissa. 4. Långvikin alueen kehittäminen on jäänyt taka-alalle kunnan kehittämisessä. 5. Kaavoitus on selkäranka alueen kehittämiselle ja koko hankkeen rahoituksen turvaamiselle. 6. Poikkeuksellinen asukasaktiivisuus ja maanomistajien yhteistyö mahdollistaa kaikkien kannalta erinomaisen edullisen kaavoitus- ja aluekehitysprosessin. 16

17 Mitä tapahtuu seuraavaksi 1(2)? Valtuuston tekemän päätöksen seurauksena Långvikin työryhmä toteuttaa yhteistyössä kunnan virkamiesten kanssa uuden kyselyn alueen kiinteistöjen omistajille. Kysely on tilakohtainen ja toteutetaan lähiviikkoina. Kyselyssä pyydetään vastausta: 1. Onko maanomistaja omalla tilallaan halukas uusiin rakennuspaikkoihin tai loma-asunnon muuttamiseen omakotitaloksi? (Kyllä/Ei) Jos vastaus on Kyllä, maanomistaja antaa samalla suostumuksensa asemakaavoituksen käynnistämissopimukseen. Kyllä-vastaus ei aiheuta maanomistajalle asemakaavan arkkitehtisuunnittelu- ja oikeusapukustannuksia, koska suurimmat maanomistajat vastaavat keskenään näistä kustannuksista koko asemakaava-alueella. Merkittävä osa suurimmista maanomistajista on jo tähän mennessä sitoutunut maankäyttösopimuksiin (liite 3). Maankäyttösopimukset ja sen aiheuttamat maankäyttösopimuskorvaukset koskevat aikanaan vain niitä maanomistajia, joille tulee uusia rakennuspaikkoja ja uutta rakennusoikeutta. 17

18 Liite 3. Maankäyttösopimuksiin sitoutuneet suurimmat maanomistajat, alueet (tilanne ) 18

19 Mitä tapahtuu seuraavaksi 2(2)? Långvikin asukastyöryhmä järjestää uuden vastaavan Info-tilaisuuden heti sen jälkeen, kun kyselyn tulokset on kattavasti kerätty. Asemakaavoituksen alkaessa uusia Info-tilaisuuksia järjestetään niin, että jokainen långvikilainen voi osallistua keskusteluun, jossa käsitellään arkkitehdin laatimia asemakaavaluonnoksia. Vastaavat keskustelut koskevat vesihuollon suunnitelmia. Asukastyöryhmän kokoonpano kasvaa kaiken aikaa. Mukaan tarvitaan runsaasti uusia aktiiveja. Hanke on haastava, mutta yhteinen. Kylän omille kotisivuille ( lisätään kaiken aikaa uutta materiaalia Långvikin alueen kehittämisestä. Kannattaa seurata! Kehitetään yhdessä entistä parempi Långvik! 19