Enonteki6, Latasenon alueen tutkimukset (-st/2, Et/3) Liitekartat: Liite 1 yleiskatsauskartta 1:lOO 000 ' 2 geol.kartta 1:lOO 000 " 2b 11 1 :20 000 " 3 moreenitutk. kartta(a;l) 1:20 000 If 3b I I @a).i:'in 000 " 4 Ni:n jakautuminer:; sarvivalkkeessa -1:'i 00 000 Kauno Vornisto
Xnontekia, ~arvisosivi - Tehohkoaivi, Tt/2 Lgtlrenon alua, 3t/5 OLoikoaea mainitut kohtest ovet osittain toia lnsa pelt ~~vlii riten, etty St/3 on alueellis-luontoinsn hn tsas 3t/2ten sisiiltyy ykeil8idyn~fy kiisuaiheita. LOtkissnon aluesn eiheita on aikansan selvi tel ty Csologi~en Tutkimuslaitoksen tofmeota, rnutta tri Marmoh johdolla Outoku~pu Oy palaaai uudellasn slueella, 50-luvun lopulla. V. 1959 3. Fehkosen ryhm& kartoitti yaljasturnie ja suoritti lohkareetsintiiki. Geuresvan kevagn aikana mitattiin gaofyeikealiseati 2 erflliselustta (vrt liitekartta 1) ja keesl1ii 1960 E. duomaleinen knrtoitti hiiiri6vy6hykkest. SekiS. Pelkonen etty Suomalainen ovat laatineet raportin tyt5vsiheiataan. 19~-luvull~ on Liitijsrnon aluebll~ gi~ol. ryhmy urasina kesinp (1962, 1964-6E) tiiydentlinyt tutkimuksia~ rghmynjohtsjana on kaikkina kesin& toiminut K, Eiikslki, - 7963 suoritettiin guraredimenttftutkimus. jonka yiirfin otettiin liekiksi toinsn erdllinen slue Toriee~c~a latvavlasian maaetoaera, 14oresniniiytteita otettiin v. 1966 nsukijiirven, Haukijbrvella tiieeki raportisaa t~rkoiteta~n n. 4 ka 2aijulasj5rvestY SSX olevaa stelfissm?&ii Raukijiirveii js *Woeaakaron alueillat ea.:saa ruoritettiin my36 litogeokem. tutkimus. Hi-ohjelman yuitt~isoa on tutkittu mxmaasti L$t&aioanon alueen nkytteitii. - 1965 lsmet$iin a. 275 km2xn slue, joako jiilksm eryity hiiiri6jsksojs paikelliststtiin maastos@a suoritetuin mittsuk~in. d~iiolosuhteiltsan j onkin vsrran oikuttelavan, arutta maisemallieemti hyvin aiellyttiiv&n kkisivarren Lapin tutkimuksia on suurseti haitannul kunnollisten karttojsn guute, josta JoAtuen eri vafheiesa laadittujan karttojsn keskin&inen vertoilu ykt~ityiskohdicraan on ollut liihss mshdotonta. Tiitakin raporttie laadittae~sa an tuottarnut vaikeuksia sovitelle yhteea eri vuosien havaintoja ja ari tut~imuamktorien tutkinustulokaia. - icsitiivieena se~ik- kana qyt kffsitelt&viin alusen tutki~tuoten ~uhteen on mainittave rskaalaisten rakmtamat tiet, 2srgetraaoe (Vuoekuvaara - Kalkkoaivi) 3s JYgerweg (3aarenplriii - Buossakero), jotkr~ maastoauto-
kel~oislaa ovat helgottaneet tuntuvaasti tutki9auistera edistymibtii snaoin kufa Tmatrnn Voiffisn tukikohdik~i luovuttqm3t Kalottijkirven ja %iasiji53*9an k&nppthfn. Tutkfrausslueetn ksllioaosd Jaknutuu suur1.n 2iirtain ~,ualfksi sedi~sctti- ja ictrusliviklvlen kasken (ksrttaliite 2). iiaapamat ja intaroadibsrioet iatrusfivit 0v3t y1t39n33 ji+&nset melka v&:&lle huomiolla js ns eeiintyviitkia geol. tartella gun sf sell^ tat k+3ll~nr~iskenlla vi~rftett~in~i kakozssi~1auk3rsisa v..aille Ietslqjeihin viitt3avis aarkfnt5j8. AiinaB Gwrvisoqivin 3-~1->uole~lls olevalta aluselta on bsvopctpja masss%%irista ~raoiit*iota JQ ~@@etiitsi~ts, suuntnutuneiata gssniittim~iaseietk, k~rkeisto silm&gnsfssi5 nuis tuttgvieta qraniit~istn 37 oh-tutkizudt'fir: y3t@y?i98ski oa n&3t,y tisttyji~ ;;~ohjclb~neistaeihin viilttmvia?iirtelt4. Pu~s~nkerun - ~ ~uiksroc -.sl'ltkoaivin qlueern "~,r,rniitit'bo~it huotzkwtt~vslta osalt;? &ur;a;rt,?vi..! ~xr!sniit;ti~;nt:?ss~~e, J0issa ~uitcauptidrr tagaan cuiintyj: killler~-r,a?.=si-,j-? f?:::fib~liitti~~'iir~:ilaf '.a. :t"jo&~ii-?ke~o& 2-,ucblall~ OT~ kcllnr:r~sk~~"~11~ vi.*rit~tt,t, a3s17,l:~ia ~bkei ImornogsttnPsecgi hsrnqr, 'rs~s~irsk?ir;;n, ~ri~nta:: tlinuc gr~~aoii~sif t ti slue. - a t i v t., r c 1 ' v i r. b JosXf.,?ur-st; 363l331; adall& mairaitlb ist3 831vt.3 ti is 3 'r~i~i11, or; *ji.3t'?;? ~ Y S 13 ikk:davln~ tsf kerrosqfi;;t~iuirntr Jrno~i:,~ astixi?, vi5.???bidiitt;~ js..;ii&g on tevettu mz,... ~i;fui.sri,? -.rvfn ti-_~,~olc?ll~i olaviarta : aveaacjii k~~rdtjss, 2:iuoeaskctrcn -2a-dbiissS eaak% Jorlrovs ;win - 1. 11Sitlf ttisli la- 5eLsyylaes3 an taisinq~a slbith9ttldiwbea@iaa.-:mk sis tan IntruoiFvisn detaljoiduapen tutkirnukseea or^ Xi-ainer-lisstlcn toivossa kiinrnitst tj, suurtw huomi ota. :kiin,% arkis nlifetki, ns. TshohkanlvZ~ xsa~iivf on arotattu a ~ ~ k tutkiwua- a l k~,h.t;84k&b.ie, a~siintjy ohsisen gaol. ksrtan ~ukman trei2uneen sukkulwn zuotoiasnn mrtssiivins, joka htlkan I'wrjun k;-o&a~p;a $a jntkdu atalbkn 23in fabobkosivin :a Iiautigbrvet slorhtp~a kautta. >an S-oaan ra jst vat auki suurkks i oaaksi #a%@tou 2eittreitayyden tskia.?sk?shkoaivpn laella JgY maursiivln sisiian erillinsn llu~kepasakar.
nepiirteita. Flagioklaasi on yleensa labradori-luokkaa, mutta Haukijarven E-puolella kontaktin laeisyydessa on kivi paikoin ruhjoutunutta ja plagioklaasi on saussuriittiutunut ja amfiboli on puolestaan uraliittia. Joissakin massiivin E-osasta otetuissa naytteissa on tavattu mikroskooppisesti my6s kvartsia. Paitsi lieva vaihtelu sarvivalkegabron femisten ja salisten komponenttien keskinaisessa suhteessa seka sisaisessa rakenteessa ilmenee massiivin diffentioimispyrkimys vie15 selvemmin pyroksenin ja oliviinin esiintymisessa. Kassiivin paksuimman osan keskiosissa voidaan paljastumissa havaita tummempia pyrokseniyitoisia kohtia ja "selkarangan" kaltaisena horisonttina on yhtenaisempikin vychyke, jossa tavataan pyroksenigabroa, noriittia, perkniittiii ja olivinigabroa. Massiivin 2-reunalla Tshohkoaivin E-rinteessa on peridotiittipsljastumia osoittaen edella kuvatun tedennykuena massiivissa varsin pitkalle edennytta erilaistumista. Tshoh~oaivin massiivia muistuttava, mutta kooltaan pienempi on 3ai tsi j iirvilta S-pain Jagerwegin suunnassa oleva emaksinen linssi. Sen "7-reunassa on peridotiittisia, suureksi osaksi serpentiiniytyneita osia. 3uossakeron Y-rinnettg my6tailevat u-amaksiset suikaleet ovat sergentiniittiii, osittain t~~lkki-kloriitti- tai kloriitti-tremoliittikivig. Sarvisoaivilla tavataan u-emhksisia kivia gienina linsseina tai siirrosten katkomina kerrosjuonina. - Latasenon alueella on tavattu lukuisia leikkawia emaksisia jtjonia, mutt3 niiden laneisempaan mineralogiseen, petrologiseen tai stratigrafiseen tutkimukseen ei ole katsottu malminetsinnan puitteissa olevan aihetta. Lataseno; alueen liuskemuodostumia hallitsevat kvartsiittiset liuskeet Ja niiden kanssa vuorottelevat kloriittiliuskeet. Itiiisen graniittialueen ja Tshohkoaivin massiivin valinen alue on suhteellisen huonosti paljastunutta, mutta pohjoisempana paljastumatiheys on tyydyttava. Kvartsiitti on "puhtaimrnillaankin" yleensg kiillepitoista, variltaan valkoista tai vihertavaa. Konglomeraattista kvartsiittia tavataan useinkin kapeina kerroksina Tarjun S-osan alueella. Kvartsiitin kiille on Ruossakeron alueella paaasiassa biotiittia Ja kivi liihentelee usein paikoin kiilleliusketta. Paijulasjarvesta SE- ja Tshohkoaivinlaella on kvartsiitissa tavattu kyaniittia ja sillimaniittia. - Idassa, Jorboaivin ja Latasenon valilla on tavattu muutamia paljastumia puhdasta ortokvartsiittia.
cjarrib~oaivfn ja Tshohkoa3lvin v&limsaeitosto (Raukf tiloiaivi) on havsizltoja v&i.h&n, m%ta?ehkoa@n ryhnln havaintajen znukwean kviareeiittimuodoatuma ulottuu tbb1li Tahohkoaivin massiivin %'-guolells. Kartells kiilleiiuek8skei asrkityt vyahykkaet ovet mlko ayqhte- on ssfibolipit3ista. Asfibalibtit ovst vsl%eoosltssn tuaj23nvihrep- Ziuekeimiu3sn ylelnes kulku on 8.3 tai 1;N'A jcs krrsateat ovat volttopuoliaeatii li9ntaaa piii?;. ;'roikallierir doikkeukreria kuluslsla stjiintgry Baukijkirven 3-$uolella ja $arvisoaivillag v.m:%sa on lia&ksl Tikeeersttu lukuiaia pieaiii, raksnnetta goikittavin slirrokaia. Liitskartslls 2b on gunalain pist~in tai $iet@jcnoln mrkitty kent t&evainaot kiisujan esiintymi+e st 5 Servi~oeivic lakiosaesa ja Hii-rlntsells on hvattu ksyen, katkoaefnen, l&o@ 5-#-suuntaiaem kiisuhorieontti, jokw ruoateiruuden 38 rubjeieuuden takfs on melka @61~Y~t2 maastosoa haveittavisas. Magneettikiiru on vallktssvs mal~iminerasli, mtt ~ianten sar8jsn tgyttsenii on wt5e ku~srikiisus. Vaatasvanlaisis kii~uunlumavgi5- hykksity on basvisaaivilla tevoetu atuitekin. 3ilden ~iwkivi on amfiboliitti~ mtta nfihin liittyy poikkeukoatta kvsrteirikkaita Zuirakkeita Ja 1Yiski3, toiainaan my84 keraioeueita. inalpoitaessa kiisunqtttaity on ollut melko hervinaieta, ettii Cu-~itoieuus on noureut yli 0,l &:no
- Tshohkoaivi - Haukijarvi Liht6sysayksen Tshohkoaivin massiivin tutkimukselle antoi E. Pehkosen lohkarenayte lai julas jarven id-rannalta: 80/El-59 (kompakti Fek): Ni 1.04 %, Cu 0.10 %, 5 36.1 %, Pe 54.2 5. Uassiivin alueella paljastumissa kiisuja on tavattu niukasti. Ruost~laikkuina ilmenevat pirotepsakkeet ovat keskittyneet paaasiassa Baukijarven ymparisteon. Yhtenaisia kiisuuntumavyahykkeitg ei taallakaan esiinny, vaan esim, massiivin 5-reunalla liuskeutuneessa gabrossa on kuparikiisusaroja ja keskemmalla pyroksenigabrovy6hykkeessii on lohkareltjyd6ista paatellen 3aikallisia piroteosueita, paaasiassa magneettikiisua. Cu- ja Ni-pitoisuudet ovat k9skirnaarin vsrsin vaatimattomia; stgffinayttoissa jokin yksittaistapaus on Cu:n suhteen kohonnut n, I %tiin, mutta Ni on 0.1 %:n suuruusluokkaa. Soijaporausniiytteista (geokem.) mainittakoon, etta 256:sta naytteesta vain 25:ssa CU? 0.1 % (huigpu 0.68 $) ja 14:ssl N ~ % ~ (huiygu O 0.26 i). Ni-ohjelman listauksista on S:n euhteen melkenpa jatkuvasti luettavissa vain kymmenes-osa tai sadasosa prosentin kerronnaisina ilmaistuja pitoisuuslukuja. Pehkosen lohkare jaa kiisurikkaudessaan ainoalaatuiseksi ja se eduatanaekin vahaisia kiisujuoni- (breksia?) konsentroitumia Tshohkoaivin rnassiivin yhteydessa. Yleinen kiisukoyhyys "vaivna" myss lohkareistoa Tshohkoaivilta N, Eaijulssv-sralla ja Suikerolla (kuljetus suurin piirtein etelb ta). - Ruossakero Ruossakeron a-sw-rinteen ultraemaksiset linssit antavat hyvin vaan toiveita Ni-minerslisatiota ajatellen. Tosin vyahykkeen SE-paasta on loytynyt yksittaisia pyriitti-yirotetta sisaltavia serpentiniittilohkareita, joissa totaali-hi saattaa liihennella 1?;:a, mutta Ni:n on todettu sisaltyvan paaasiassa silikaatteihin ja os in karbonas ttiin. - Jonkin matkaa Jagerwegin E-puolella kaivettiin geofys. hakumittausten yhteydessa voimakkaaseen sakoiseen hairioon muutamia monttuja, jolloin voitiin todeta, etta kahden serpentiniittilinsain tai -kielekkeen vglissa on kapea graliitti- ja Fe-kiisurikas liuskesuikale. den yhteydessa on epamaaraisiii kvartsi-laiskia ja -pahkuja seka karsiosueita samaan tapaan kuin Sarvisoaivin kiisuvyohykkeissakin. Ps-kiisujen lisaksi esiintyy myos pienia maaria kuparikiisua, lyijyhohdetta ja sinkkivalketta; lyijyhohteesta tri 0. Kouvo on tehnyt ikamaa-
rityksen: hieman yli 3000 milj. v. Slingram-mittauksen mukaan kiisuvyghykkeella ei ole pituutta juuri nimeksikagn. Bergstrassen ja Jagerwegin ymparistijsta on lukuisia lohkarehavaintoja Fe-kiiaujen esiintymisesta etenkin seudun kvartsiittien yhteydessa. Zrikseen on Latasenon aiheista puhuttaessa mainittava mahtava kvartsi juoni Ruossakeron N-paassa (rnerkintg "Kv- j", ruudussa?619/546, liitekartta 2b). Aines juonessa on puhdasta je leveytta silla on 20-40 m ja paljastumista havsittua pituutte ainakin 1 200 m. Geokemia. Ni-ohzelma Um. Latasenon alueen geokem. tutkimukeia on H. Cdennervirta kasitellyt vait6skirjasuaan, Joten tassa yhteydessa asiaa kosketellaan vain karttaliitteiden 3 ja 3b puitteissa. Ni-ohjelman tuloksista on liitteena 4 kartake, joka kuvaa sarvivalkkeen Ni-pitoisuuden vaihtslua Tshohkoaivin massiivissa. Syyta on panna merkille ristiriita massiivin rajoissa ja laajuudessa karttoja 2 ja 4 toisiinsa verrattaessa, etenkin W- ja NEosissa. Tama johtuu arilaisesta tulkinnasta lohkare- ja rakkahavaintojen "edustavuudesta" alla olevan kallioperan tulkitsijana. Yhteenveto Kuoliinatta useistakin varsin mielenkiintoisista tutkimusaiheista, ei Latasenon alueelta malmiluokan rikastumia voida osoittaa. Vaikkakin edella olevassa selonteossa on esim. geologisessa osassa helppo havaita suuriakin aukkoja ja detaljien >uutetta, jo pelkan paljastumakartoituksen antsmien tietojen vertaaminen geokem., geofys. ja Ni-ohJelman tutkimusten tuloksiin 2ainaa malmimahdollisuuden verraten alhaiselle tasolle. Rovaniemella 5.6.1969