Rontiolehden Pö&vaaran alueen nalmi tutkimttkse t 1968

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rontiolehden Pö&vaaran alueen nalmi tutkimttkse t 1968"

Tuulikki Saaristo
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rontiolehden Pö&vaaran alueen nalmi tutkimttkse t 1968 Pinon Ilutunvearasus asuvalta Eine Justanderllta eaatifn ntiytel#hetgs, jossa rikkikiiaan ja nagnesttikiiapi ohella oli kuparikii~ua mk&% vliw rinkki*#lkett# ja lyijyhohdetta piratteena Icrartmiitieear Wös kalliosta oli Justander tavannut hetkkoa kuparlkiieupirotetta Juttulamen gahjoiqmolella seka FBfllaamirn lounalannolella kvcireiitissn kiilleliuekeen kontaktisaa. Eainterl V.Rypp6nen kevi Q tutustumassa aiheeseen. Eino JumtanBer on saanut alueelle valtaukeia. %osa!"~lmi Oy on tehellti sopimuksalla saanut tutkimueaiken4en Juntandesin valtausalueilla w eaakka. jolloin Ruonen Hnlri Oy11lK on oikeua lunaetaa valtaukset. taikka siirtbw kolaannells. Suomen Malmi Oy:n tutkimustyöt alueella pr%etiin aloittem~sn elokuun aluasa. Maisteri!Qvvp^jeen link;.lri~i oli kolrsn viikon ajan qyyöa kaksi pal~aratmakarteituksesaa FIeutaJ3rren $8 P6rrYvaare~i alllisese aaastonoa. KenttEtyllt oli lopetettava jo lokakuun ulkupuolells lumen tuloa vuoksi. Kaztoitetukei tuli noin 0 km3. Uydettyjen maimilohkanaiben eiijainti rajoittuu noin 5 km pitk#lle kapealle aiueells. Pohjoiailn lohkare on IiautajArveet~? km ItXXn *atlkkevaerasrsa ja etel(l1ain KU~~jflrim pohjaiefxi#eeli Pistarrinpsllosse. Kaikkiaan on tiedossa 12 kvart~iittilohkrretta, jointa pienim9t ovat pjiw kokoiria je aauri.i.aia t metrin lfiy>tmi ttainia. LisKksi voi loeltaikon luona maantien rsoraleikkaul.se~ta lllyt;.i.8 runern~tl pieniï. inalailahk~a~eita. Lohkareet ovat kaikki c~mlai *ta kvartsibttity,sfpi% ja niin~y esiintyy rikkikiima, aaa@eettikiiiua ja kupslrlkitsua mssrrna pisot- Oaena* Useiaea on myöa einkkivt~.lkettil jn lyijyhnhdntta heikltona pisat- SMOY WO KKPOrHII IOBm

kuparlkiieupirotetta Juttulamen gahjoiqmolella seka FBfllaamirn lounalannolella kvcireiitissn kiilleliuekeen kontaktisaa. Eainterl V.Rypp6nen kevi 25.5.6Q tutustumassa aiheeseen.

2 te-. Kiimjen PIaWHt vaihtelevat eri lohkareisee ja vislxp8 murten lohkarei Ben eri omissa. Muutamista lohkareieta on otettu n#ytett& enalysoitavaksii Palkka Anal. 8t a %IAytem&1Irë, h Fb j: En 5 Au g/t Watikksvwa 5870 lf ,n " Pfetarlnpelto ke Halnikko " Ot96 0,01 b,02 - BQttrieti4 on tehq myös rfkaaturkokeita, mutta niimtkl puuttuvat vlelr saalyyaitulokset. Oeolodeelta Fskenteeltsan alue on melko yksinkertainen. Kerroeten ktilku on lahee luode- keakko ja kaade loivasti ( 40' ) lowaasecsn. PKYlli- PPKiebnalja siia nyae alueen l Jnsiosaasa vallitsema on fylliitti. 9e vaihettuu itïän ja pohjallep#in runsaisti k~nrtsijuonia si&lt#vtikii kiilleliuekeeksi. l%&n alle olevan Icverteiitin Bont~kti on ter%%. Kvartsiittia eri rivahtaissaen rlitttla yli koko tntkimumalueran ltiioean. Kvarteiittialusella on mneaseti metabreiittia mkel kerrostun auuntaisina, ett# leikkaavina juonina. Koko alueella on nrnmisasti muria ~iir- ra)raia. EliBen johdosta paljastumisea sama kerros voi kertautua itkl~si euunnasaa. Suurin siimalinja Kolvananuuro on noin 10 km:n pituinen ja esiintyy maaritoisa min agrvyiimti rotkona. Tutkimmlueen tuntumassa tunnetaan ennestliän kolme vanhaa kupaariaialmi- 6siinfyrsfl%8 liokka, QrkL11 ja Juesinsuo. R%t& jo viime vuosisadsin lopulla hyltitrt nalmipaikat ovat samaa ty3rppiti keekenykn. Iiliise% kuparikiisu edintyy kvartsiittia leikkaaven metabaeiitin yhteydeseia olevlera kvartsijuonisia. Ryt kye;paykseeek olevat malmilahkarret ovat kvarteiittia ai- Ira on sananlaista kuin kiilleliuskeen kontaktlssa oleva kvarteiitti. lohkareriuhka johtaa Hautsjgrven pohjoiepuolelle Juttulammen seuduille. Oeofy sikaalisi a tutkimuksia varten elo1 tettiin 1 inj oituaten teko Terkoitukssna on nitata noin 2x5km in alue magnesttiaeaiti, aek? ~#hktsieeati Elingram-. Turawja IP-knlucatolla.

6 " Ot96 0,01 b,02 - BQttrieti4 on tehq myös rfkaaturkokeita, mutta niimtkl puuttuvat vlelr saalyyaitulokset. Oeolodeelta Fskenteeltsan alue on melko yksinkertainen.

3 T6i.ivirn tulon peloam on enbimmlilaftarl koetettu jouduttaa IPaPttaueta. Silta onkin jo alustatla tulokala kclytettaviss8 eiuaen etelfioensta EatatajiEnm ~oiiptaolelte. ZP-hKlriölW on kolmena jaksana, Jotka omwt klillelluakesn ja hrtclltin kontaktlin ja 6IltR l&teen Ullleliuskeen alueelle. i;sskframtilnm etlmerotkon 1t;stsirawiaata 1Kntaan alkava on nlilsw voira~kbain. TKllPJ. K3lriöiU on pituutta noin puoli kilasiaorfpr. &iiden hfjirl6kohtien pituutta ei vialzl ole tiedonen, kaska gohjolmoaaste aluetta ei ole k%ytattk+iss& ~iluetaviakaan tulokela meri iraia QhkS fllkasi kuluttua. Fqmeettleesna ksnt~.sel esiintyy iagrus heikkoa vetoa mrinitimjm X F h;+irltaibm aluselln. Vaikka tutkiiwkeet aluatnlln ovat koaken, nboyteli jo nfilden tuloatm nemeteella oikealta olettsmus iaperlkilnapltoleten Iïoertrll%tilohkar.ni8en 1ahtP)paSkasBe. G~o~~.~allrae~leet mittaecst tulee luennolll~eitd. aioin saattae loppwn koko tutklmumlueelln ja tien jtdikeen on hpln pemmtaltue euaritba klinloie~ieea kohtriesa ~*fablnrulseier. Eoeirs hsmeasmta ylelslrsein on melko loiva, 41 aluksi1 tarvlta piyvll reiki%. Jo 100 mm selk!atqt~~~~e voi mtw ratkelsevla ti@a<oja. Lllttedt Martta

i;sskframtilnm etlmerotkon 1t;stsirawiaata 1Kntaan alkava on nlilsw voira~kbain. TKllPJ. K3lriöiU on pituutta noin puoli kilasiaorfpr.

Samankaltaiset tiedostot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26