nro 19 Koulutuskeskus Salpaus, kuten muutkin ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat uuden edessä. Vuosi 2017 on Salpauksen henkilöstön osalta ollut muutokseen valmistautumisen aikaa. Vuoden 2017 henkilöstökertomuksessa korostuu koko henkilöstön yhteinen rooli uuden toimintakulttuurin rakentamisessa. Tällä tarkoitetaan muun muassa yhteiskehittämistä ja yhteistyötä henkilöstön osaamisesta lähtien. Salpauksen henkilöstöjohtamisen painopiste on viety lähemmäs ydintehtävää. Halutessamme onnistua hyvässä opiskelijakokemuksessa, on meidän varmistettava hyvä henkilöstökokemus. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla, perhevapailla yms. olevat henkilöt. Vuoden 2017 lopussa näillä vapailla oli yhteensä 17 henkilöä. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Salpauksessa 31.12. vuosina 2016 2017 Opetus- ja ohjaushenkilöstö 358 1
2
Henkilöstön keski-ikä ja ikäjakauma Henkilöstön vaihtuvuus Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,9 vuotta. Osa-aikaeläkeläisten osuus koko henkilöstöstä 31.12.2017 oli 1,52 % (10 henkilöä) ja heidän keski-ikänsä oli 57,7 vuotta. 3
Terveyden ja työkyvyn edistäminen Sairauspoissaolot kalenteri- ja työpäivinä työ- ja virkaehtosopimuksittain Henkilöstön palkalliset ja palkattomat sairauspäivät kalenteripäivinä 2016-2017 Henkilöstön sairauspoissaolot keston mukaan jaoteltuina 1-3pv ja yli 3 pv Sairauspoissaoloja/henkilö 4
Sairastaneet ja sairauspoissaolopäivät Henkilöitä, joilla kertyi sairauspoissaoloja 60 kalenteripäivää tai enemmän oli 4 prosenttia kaikista sairastaneista. Näistä muodostui 27,5 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 3,1 ja 19,6 prosenttia. Tapaturmat Vuonna 2017 sattuneita tapaturmia oli 38, joista 7 sattui työmatkalla ja 31 työssä. 5
Oppimisen rohkeus Henkilöstön koulutuspäivät vuosina 2016 2017 Tuhatta eruroa 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön koulutuskulut (tuhatta euroa) 409 268 207 154 2016 2017 Palkkakulut Osallistumismaksut 6
Osaamisen varmistaminen 2017 Kuva: 70-20-10 -malli. 70-20-10 -osaamisen varmistamisen kokonaisuus on perustana koko Salpauksen osaamisen johtamisen ja varmistamisen toteutukselle. Ammatillisen koulutuksen muutokset edellyttävät rohkeaa uudistumista henkilöstön toimintatavoissa ja osaamisessa. Toimintaympäristö monipuolistuu ja laajenee mm. teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä vaaditaan entistä laaja-alaisempaa ja joustavampaa osaamista, jolloin oman osaamisen tunnistaminen ja sen suunnitelmallinen kehittäminen (osaamisidentiteetti) nousee entistä tärkeämmäksi. Henkilöstön osaamisia tulee hyödyntää yli opetus- tai toimialojen. Työelämässä tarvitaan kaikkia henkilöstöryhmiä koskien yleisiä osaamisia ja ammattialan spesifiä osaamista. Spesifi osaaminen on suurimmalla osalla Salpauksen henkilöstöä hyvällä tasolla. Kuitenkin esimerkiksi uudistuva opettajuus vaatii osaamisen tarkastelua. Yleisistä osaamista koko henkilöstöllä on tarve lisätä osaamista yhteisölliseen työskentelyyn sekä digitaalisten ratkaisuiden hyödyntämiseen. Henkilöstösuunnittelua on uudistettu vuonna 2017 painopisteen ollessa toiminnan muutoksessa ja henkilöstön osaamisen varmistamisessa. Henkilöstösuunnittelussa korostuu työyhteisön yhteisen tavoitteen kuvaaminen, tarvittavan osaamisen tunnistaminen ja siten yksilökohtaisen osaamisen varmistamisen tarpeet. 7
Opetushenkilöstön osaamisen varmistaminen Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet kohdentuivat uudistuneiden pedagogisten toimintamallien kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen sekä uudistuneiden oppimisratkaisujen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Ammatillisen koulutuksen muutos on edellyttänyt opetus- ja ohjaushenkilöstöltä yhteisöllisen oppimisen pedagogiikan kehittämistä, jota on otettu haltuun muun muassa lisäämällä yhteistä aikaa suunnittelulle ja yhteiselle keskustelulle, projektioppimisen periaatteita hyödyntäen sekä 70-20-10-mallin mukaisesti vertaisoppimisen keinoin. Opetushenkilöstö on myös osallistunut erilaisiin reformin muutoksiin tähtääviin koulutuksiin, valmennuksiin ja webinaareihin. Hankkeissa on opittu paljon ja kehitetty mm. opetushenkilöstön arviointiosaamista. Substanssiosaamisen varmistaminen on huomioitu onnistumiskeskusteluiden mukaisesti. Vuoden 2017 aikana henkilöstöä on kannustettu oman osaamisidentiteetin vahvistamiseen. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamisessa digitaalisuus ja erilaiset sähköiset oppimisympäristöt ovat edelleen edellyttäneet Salpauksen digitaalisen välineistön haltuunottoa ja digitaalisen oppimateriaalin hyödyntämistä opetuksen toteuttamisessa. Painotus osaamisessa on siirtynyt erityisesti digitaalisoituihin toimintamalleihin. Vuoden 2017 loppupuolella osaamisen varmistaminen fokusoitui ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön mukaisiin muutoksiin. Muun henkilöstön osaamisen varmistaminen Muun henkilöstön osaamisen varmistaminen keskittyi erityisesti oman ammattialan erityisosaamisen vahvistamiseen sekä ohjausosaamisen vahvistaminen oppilaitoskontekstissa. Toimintamalleissa on vahvasti hyödynnetty osaamisen varmistaminen 70-20-10 mallia. Salpauksen oppilaitospalvelujen toimintaa on edelleen kehitetty toimimaan lähempänä opetus- ja koulutuspalveluja, mikä on edellyttänyt muun henkilöstön ohjausosaamisen vahvistamista. Henkilöstö on hankkinut substanssiosaamista oman onnistumiskeskustelunsa tavoitteiden mukaisesti. Esimiesten osaamisen varmistaminen Esimiesten osaamisen varmistamisen keskeisenä teemana on vuonna 2017 ollut Esimiesten osaaminen strategian viestimisessä ja toiminnan johtamisessa oppilaitoskontekstissa. Eettinen johtaminen esimiestyössä on toiminnan kantava teema. Esimiehet ovat osallistuneet strategisten kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteiden laadintaan ja toteuttamiseen. Vuoden 2017 aikana esimiehet ovat olleet keskeisessä roolissa edistettäessä lainsäädännön muutoksiin vastaamista yhdessä henkilöstön kanssa. Esimiesten yhteisöllistä työskentelyä ja yhteisen ymmärryksen rakentamista on kehitetty arvioimalla esimiesten yhteisiä foorumeja ja jäsentämällä niiden toimintaa uudelleen. Salpauksen johtamisjärjestelmää on niin ikään edelleen muutettu tarpeelliseksi tunnisteluilta osin vastaamaan toiminnan tavoitteita. Tätä työtä on jatkettu toteuttamalla esimiestoimintaa arvioiva yhteiskehittämispäivä esimiesten kanssa. Myös yhteisen ymmärryksen vahvistamista varten on luotu uusia menetelmiä ottamalla käyttöön muun muassa säännölliset esimieswebinaarit ajankohtaisen tiedon jakamiseksi. Uudenlainen tapa oppia digityötapoja - Salpaus digittää -valmennus Salpaus digittää -valmennus suunnattiin koko Salpauksen henkilöstölle. Valmennuksen tarkoituksena on perehdyttää Salpauksen digitaalisiin työkaluihin sekä työtapoihin. Näiden on 8
tarkoitus olla apuna Salpauslaisten jokapäiväisessä työssä. Digivalmennuksen tarkoitus on antaa valmennettavalle ideoita siitä, kuinka digitaalisuus voi helpottaa omaa työtä. Valmennuksessa on tarkoitus kehittää myös yhteisöllistä työskentelytapaa. Voidaan kysyä ideoita ja ajatuksia työkavereilta tai opiskelijoilta, sillä yhdessä oppii parhaiten! Valmennuksella haluttiin myös kokeilla ihan uudenlaista henkilöstön osaamisen varmistamisen menetelmää. Salpaus Digittää -valmennus perustuu 70-20-10 -mallin mukaiseen näkemykseen oppimisesta. 70-20-10-mallin mukaan oppiminen on vaikuttavinta silloin, kun oppija itse ottaa vastuuta omasta osaamisestaan ja oppiminen tapahtuu aidossa toimintaympäristössä, eli työtä tehden ja haasteisiin tarttuen (70%). Mallissa korostetaan oppimisen sosiaalista luonnetta, eli opitaan muilta ja muiden kanssa yhdessä (20%). Oppimiseen tarvitaan myös muodollista koulutusta, joka voi olla myös itseopiskelua, mutta sen rooli ja vaikuttavuus on vähäisempää (10%). Salpaus Digittää -valmennus on suunniteltu mallin perusteella niin, että jokainen tekee itselleen sopivan suunnitelman ja tavoitteet, etenee omaan tahtiin tehtäviä tehden osana työtään. Tarjolla on keskusteluryhmä ja tehtävät ohjaavat kysymään kollegoilta apua. Lisäksi tarjolla on ollut ohjausaikoja, työpajoja ja alakohtaisia valmennuksia. Salpaus Digittää valmennus on toteutettu suurelta osin Seppo -pelin avulla. Pelissä on tehtäviä kolmelta eri osa-alueelta: digitaalisuus oppimisessa ja ohjauksessa, yhteisöllinen työskentely sekä työn ja ajan hallinta. Pelaaja suorittaa tehtäviä omassa tahdissaan itse ottaen asioista selvää. On tutkittu, että ihminen oppii parhaiten silloin, kun saa itse päättää milloin opettelee asioita. Seppo peliä voi pelata vaikka omalla kännykällä kotisohvalla. Valmennuksessa on otettu käyttöön Open Badges osaamismerkit. Uudenlainen valmennusmalli otettiin vaihtelevalla innolla vastaan ja mallia jatkokehitetään saadun palautteen perusteella. 9
Vuoden onnistumisia Salpauksessa on vuoden aikana tehty hienoja asioita, yhdessä olemme onnistuneet. Muutamia esimerkkejä vuoden 2017 onnistumisista. Kätevä&Tekevä messuilla esitetty opiskelijatöiden näytös on avannut uusia ovia monialaiseen opiskelijayhteistyöhön ja ammatilliseen verkostoitumiseen. Vaatetusala Tiimioppiminen avaa uusia mahdollisuuksia niin opettajille kuin opiskelijoillekin. - Nuoriso- ja vapa-ajan koulutus 10
Kauppaa ja kansainvälisiä kavereita! - Kaupan ja hallinnon ala We combine language, business and mobile learning through setting up and running a company in a virtual environment. - Craig Donald and Marja Orpana-Niitlahti, English business teachers Toisen vuoden merkonomi -ja datanomiopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat upean Suomi 100 -juhlan kokonaisuudessaan itse. - Kaupan ja hallinnon ala Maailman suurimmat kyläjuhlat olivat elokuussa 2017 järjestetty yhteinen juhla Salpauksen opiskelijoille ja henkilökunnalle. Upea tapahtuma oli hieno osoitus siitä, mitä opiskelijat ja henkilöstö yhdessä tekemällä voivat saadaan aikaan. - Koko Salpaus 11
Henkilöstökulut 45 000 40 000 35 000 42 038 Henkilöstökulut 34 235 Tuhatta euroa 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2016 2017 Henkilöstön poissaolot euroina (tuhatta euroa) 6 000 5 622 5 000 4 467 Ttuhatta euroa 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2016 2017 12
Tuhatta eruroa 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön koulutuskulut (tuhatta euroa) 409 268 207 154 2016 2017 Palkkakulut Osallistumismaksut 13
Henkilöstön määrä 31.12.2017 / Kaikki palvelussuhteessa olevat Henkilöstön määrä 31.12.2017 Vakituiset Yhteensä 31.12.2017 Yhteensä 31.12.2016 Määräaikaiset Sivutoimiset 31.12.2017 Vastuualueet hlö hlö hlö hlö Oppimis- ja koulutuspalvelut Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, yrittäjyysopinnot, 124 7 131 140 2 kaksoistutkinnot, urheilijoiden koulutus Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurin alat (Vipusenkadun osalta) 141 29 170 191 9 Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurin alat (Keskustakampuksen ja 168 11 179 187 13 Kannaksenkadun osalta) Oppilaitospalvelut 128 1 129 134 Kiinteistöpalvelut 46 1 47 46 Ravintolapalvelut 56 56 61 Tietohallintopalvelut 26 26 27 Johtamis- ja kehittämispalvelut YHTEENSÄ 45 2 47 50 606 50 656 702 24 Henkilöstön määrä 31.12.2017 / Läsnäolevat Henkilöstön määrä 31.12.2017 läsnäolevat Vakituiset Yhteensä 31.12.2017 Yhteensä 31.12.2016 Määräaikaiset Sivutoimiset 31.12.2017 Vastuualueet hlö hlö hlö hlö Oppimis- ja koulutuspalvelut Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, yrittäjyysopinnot, 119 7 126 137 2 kaksoistutkinnot, urheilijoiden koulutus Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurin alat (Vipusenkadun osalta) 134 28 162 181 9 Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurin alat (Keskustakampuksen ja 166 11 177 177 13 Kannaksenkadun osalta) Oppilaitospalvelut 127 1 128 131 Kiinteistöpalvelut 45 1 46 45 Ravintolapalvelut 56 56 59 Tietohallintopalvelut 26 26 27 Johtamis- ja kehittämispalvelut 44 2 46 49 YHTEENSÄ 590 49 639 675 24 14
Toteutuneet henkilötyövuodet 2017 Toteutuneet henkilötyövuodet 2017 2016 toteutunut TA2017 2017 toteutunut* Opetus- ja ohjaus muu henkilöstö esimiehet htv htv htv htv htv htv Oppimis- ja koulutuspalvelut 479,8 485 447,9 368,7 57,5 21,7 Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, 124 104,5 70,1 30,5 3,9 yrittäjyysopinnot, kaksoistutkinnot, urheilijoiden koulutus Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurin alat (Vipusenkadun osalta) 186 155,1 134,4 11,6 9,1 Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurin alat (Keskustakampuksen ja Kannaksenkadun osalta) 175 188,3 164,2 15,4 8,7 Oppilaitospalvelut 138,4 128 125,7 0,4 105,3 20,0 Johtamis- ja kehittämispalvelut 54 59,4 10,7 39,7 9,0 Yhteensä 741,8 668 633,0 379,7 202,4 50,8 *Toteutuneet henkilötyövuodet palkkakustannusten perusteella. *Organisaatiorakenne muuttunut, ei vertailukelpoinen vuoden 2016 tilanteen kanssa. HENKILÖSTÖKULUT 2016 2017 PALKAT JA PALKKIOT Palkat ja palkkiot ml. palkkavaraukset 32 733 813 26 699 704 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -354 633-255 427 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 32 379 180 26 444 277 HENKILÖSIVUKULUT Eläkekulut 7 645 733 6 324 282 Muut henkilösivukulut 2 013 158 1 466 136 HENKILÖSIVUKULUT YHTEENSÄ 9 658 891 7 790 417 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 42 038 071 34 234 694 15
HENKILÖSTÖN POISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ VUOSINA 2016-2017 2016 2017 Sairausloma 1-3pv 1 333 1 106 Sairausloma yli 3 pv 7 802 6 102 Koulutus 2 240 1 572 Virka-,työ-,virantoimitusmatka 880 1 164 Työelämäjakso 61 1 Vuosiloma 26 143 21 725 Perhevapaa 4 414 3 813 Tapaturma 186 181 Yhteensä 43 059 35 664 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT EUROINA VUOSINA 2016 ja 2017 sis. Sivukulut 2016 2017 Sairauslomat 1 028 405 766 215 Koulutus/työelämäjakso 409 090 268 472 Virka,-työ-, ja virantoim.matkat 135 753 166 911 Tapaturmat 18 659 21 083 Vuosilomat 3 590 209 2 918 037 Lomarahavapaa 30 297 26 310 Perhevapaat 74 213 62 114 Lapsisairaana 22 616 25 185 Muut vapaat 312 893 212 426 5 622 135 4 466 752 Lisätietoja: Koulutuskeskus Salpaus Henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti tai jarmo.kroger@salpaus.fi 16