Kemiönsaaren kunta Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus 82138174 18.6.2014, muutokset 26.9.2014
Kemiönsaaren kunta Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus Päivämäärä 18.6.2014, muutokset 26.9.2014 Laatija Dennis Söderholm Tarkastaja Niina Ahlfors Hyväksyjä Matti Kautto Viite 82138174-02 Ramboll Niemenkatu 73 FI-15140 Lahti Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi 2014 Ramboll 1
Perus- ja tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus, joka koskee 18. päivänä kesäkuuta 2014 päivättyä osayleiskaavakarttaa, muutokset 16.9.2014. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksellä 7.4.2011. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Osayleiskaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 8.11. 7.12.2012. Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 26.6. 29.8.2014. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Brokärrin, Lövbölen, Nordanån ja Skinnarvikin välisellä laajalla metsäalueella noin 10 km päässä Kemiön keskustasta lounaaseen. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 1 634 hehtaaria. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Nordanå Lövbölen alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 29 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään maakaapeleilla kaava-alueelle sijoitettavalle uudelle sähköasemalle, josta rakennetaan 110 kv maakaapeli nykyiseen 110 kvverkkoon. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 66,7 116 MW. Sähköä tuulivoimapuisto voi tuottaa noin 270 GWh vuodessa. EFE: Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto Kaava-alueen sijanti 3.6.2014 0 1 2 4 km Kaava-alueen likimääräinen sijainti ja rajaus. 2 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
Sisältö Perus- ja tunnistetiedot... 2 1. Tiivistelmä... 6 1.1 Kaavan tarkoitus...6 1.2 Kaavaprosessin vaiheet...6 1.2.1 Aloitusvaihe...6 1.2.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe...6 1.2.3 Ehdotusvaihe...6 1.2.4 Kaavan hyväksyminen...7 1.3 Kaavan keskeinen sisältö...7 1.4 Osayleiskaavan toteuttaminen...7 2. Lähtökohdat... 8 2.1 Alueen yleiskuvaus...8 2.2 Hankkeen kuvaus...8 2.2.1 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto...9 2.3 Luonnonympäristö...9 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva...9 2.3.2 Maa- ja kallioperä... 10 2.2.3 Vesistöt ja vesitalous... 11 2.3.5 Tuulisuus... 12 2.3.6 Luonnonsuojelu... 12 2.3.7 Kasvillisuus ja luontotyypit... 13 2.6.7 Linnusto... 15 2.3.8 Liito-oravat... 16 2.3.9 Lepakot... 16 2.3.10 Matelijat ja sammakot... 17 2.3.11 Maa- ja metsätalous... 17 2.4 Rakennettu ympäristö... 17 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys... 17 2.4.2 Yhdyskuntarakenne... 17 2.4.3 Asuminen... 17 2.4.4 Palvelut... 18 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 18 2.4.6 Virkistys... 18 2.4.7 Liikenne... 18 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö... 18 2.4.9 Muinaismuistot... 19 2.4.10 Tekninen huolto... 21 2.4.11 Erityistoiminnat... 21 2.4.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 21 2.4.13 Sosiaalinen ympäristö... 21 2.4.14 Maanomistus... 21 2.5 Suunnittelutilanne... 22 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 22 2.5.2 Maakuntakaava... 23 2.5.3 Yleiskaava... 25 2.5.4 Asemakaava... 26 2.5.5 Rakennusjärjestys... 26 2.5.6 Tonttijako ja -rekisteri... 26 2.5.7 Pohjakartta... 26 2.5.8 Rakennuskiellot... 26 2.5.9 Suojelupäätökset... 26 2.5.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat... 26 2.5.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat... 26 2.5.12 Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet... 26 2.5.13 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit... 27 3. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet...28 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve... 28 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 28 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 28 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet... 28 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 28 2014 Ramboll 3
3.4.2 Kunnan asettamat tavoitteet... 29 3.2.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 29 3.2.4 Osallisten tavoitteet... 29 4. Osayleiskaavan kuvaus... 30 4.1 Kaavan rakenne... 30 4.1.1 Mitoitus... 30 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset... 33 4.2 Kaavan vaikutukset... 33 4.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 33 4.2.2 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen... 34 4.2.3 Vaikutukset palveluihin... 34 4.2.4 Vaikutukset virkistykseen... 34 4.2.5 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen... 35 4.2.6 Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin... 37 4.2.7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 37 4.2.8 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 38 4.2.9 Vaikutukset maisemaan... 38 4.2.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin... 40 4.2.11 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin... 40 4.2.12 Vaikutukset eläimistöön... 40 4.2.13 Vaikutukset luonnonsuojeluun... 45 4.2.14 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 45 4.2.15 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen... 46 4.2.16 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun... 47 4.2.17 Vaikutukset talouteen... 47 4.2.18 Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan... 48 4.2.19 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen... 48 4.2.20 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä... 48 4.2.21 Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon... 49 4.2.22 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 49 4.2.23 Muut kaavan merkittävät vaikutukset... 49 4.2.24 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa... 54 4.3 Ympäristön häiriötekijät... 55 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 55 4.5 Nimistö... 55 4.6 Vaikutusten seuranta... 55 5. Osayleiskaavan toteutus... 56 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 56 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 56 4 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
Selostuksen liiteasiakirjat Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointise lostus (Varsinais-Suomen Energia Oy:lle laatinut Sito Oy, lokakuu 2012) Liite 3. Havainnekuvat Liite 4. Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusarvio (Ramboll Finland Oy, 18.2.2013) Liite 5. Puolustusvoimien lausunto hankkeesta (AI24350 202/73/2012, 21.12.2012) Liite 6. Nordanå Lövbölen tuulivoimalahankkeen meluselvitys (WSP Finland Oy, 17.6.2014) Liite 7. Kemiönsaaren lepakoiden muuttoselvitys 2013 alustava raportti päätuloksista (Anna Blomberg, 18.11.2013) Liite 8. Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto. Maisema- ja kulttuuriympäristösel vityksen päivitys (Sito Oy, kesäkuu 2014) Liite 9. Kemiönsaari Nordanå Lövböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinven tointi 2014 (Mikroliitti Oy, 13.4.2014) Liite 10. Kalasääsken pesän tila vuosina 2011 2013, muistio (Sito Oy, 31.5.2013) Liite 11. Nordanå Lövbölen tuulipuisto Metson soidinkartoitus (Sito Oy, 31.5.2013) Liite 12. Valmisteluvaiheen kuulemisen vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite 13. Ehdotusvaiheen kuulemisen vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite 14. Yhteisviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 15.3.2013 (VARELY/22/07.04/2011) Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Ympäristöhallinnon Oiva-palvelu Turunmaan maakuntakaava Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (Varsinais-Suomen Energia Oy:lle laatinut Sito Oy 27.11.2011) Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan aineisto 2014 Ramboll 5
1. Tiivistelmä 1.1 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on alueen maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteen sovittaminen. Kaavan suunnittelu on tarpeen, jotta alueelle voidaan toteuttaa vireillä olevan hankkeen mukainen tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuistoa koskevien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet 1.2.1 Aloitusvaihe Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin Kemiönsaaren kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä 22.3.2011. Aloitusvaiheessa koottiin suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) ja se asetettiin nähtäville 9.6. 11.7.2011. OAS päivitetään tarpeen mukaan kaavaprosessin aikana. Tekninen lautakunta on hyväksynyt suunnittelualuetta koskevan kaavoitussopimuksen Varsinais-Suomen Energian kanssa ja hyväksynyt Ramboll Finland Oy:n kaavan laatijaksi 16.8.2011. Samassa yhteydessä osayleiskaavoitettava alue päätettiin laittaa rakennuskieltoon 31.12.2013 asti. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2012. Neuvottelussa käsiteltiin mm. suunnittelun lähtökohtia, hankkeen aikataulua ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 1.2.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos. Tarkoituksena on, että kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita. Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Tänä aikana järjestetään yleisötilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot ja tarvittaessa järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä 8.11. 7.12.2012 ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 14.11.2012. Nähtävilläolon aikana jätettiin 19 mielipidettä ja 13 lausuntoa. Niiden perusteella kaavaan tehtiin mm. seuraavat muutokset: Voimaloiden paikkoja on muutettu, niiden määrä on vähennetty 29:ään ja niiden sijaintia on tiivistetty. Tämä on mahdollistanut mm. sen, että voimalat muodostavat kaksi ryhmää, jolloin sijainti on parempi muuttolinnustoa ajatellen, Brokärrin asuinalueen ympärillä on vähemmän voimaloita ja meluvaikutukset ovat pienemmät. Kahden luoteisten voimalan poistaminen on mahdollistanut kaava-alueen pienentämisen luoteisosassa. Voimaloiden siirrot ovat myös aiheuttaneet muutoksia huoltotiestöön. Sähkönsiirtovaihtoehdoksi on valittu maakaapeli, kaapelin reittiä on tarkennettu ja sähköaseman paikkaa siirretty. Tv-alueet laajennettiin, mutta samalla kaavamääräystä kiristettiin, jolloin voimalan kaikkien osien on sijoittuva tv-alueen sisälle. Melun ja varjostusvaikutuksen säätömahdollisuudesta lisättiin määräykset, sekä määräys voimaloiden varustamisesta jäänpoistojärjestelmällä tai jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Lisättiin määräys, että voimala-aluetta tulee ennallistaa käytön jälkeen. Selostukseen tehtiin tarkennuksia, kaavamääräyksiin tehtiin pieniä tarkennuksia ja selvityksiä täydennettiin. EO-alueen rajausta tarkennettiin. 1.2.3 Ehdotusvaihe Suunnitelma tarkistetaan luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Kemiönsaaren kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Jos kaavaan tehtävät muutokset ovat vaikutukseltaan merkittäviä, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Osayleiskaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 26.6. 29.8.2014 ja ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 5.8.2014. Nähtävilläolon aikana jätettiin 25 mielipidettä ja 6 lausuntoa. Viranomaisneuvottelu pidettiin 12.9.2014. 6 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
Niiden perusteella kaavaan tehtiin seuraavat muutokset: lisättiin kaavamääräys, että rakennuslupahakemukseen on liitettävä melumallinnus, joka koskee valittua voimalatyyppiä ja että melu ei saa ylittää melusääntelyä asuinrakennuksilla; lisättiin määräys, että kaava-alue on suunnittelutarvealuetta MRL:n 16 nojalla; lisättiin kaavamerkintä alueesta, jossa rakennuslupavaiheessa on tehtävä tarkemmat merikotkaselvitykset; ja kaavaselostukseen tehtiin päivityksiä. Kemiönsaaren tekninen lautakunta päätti 23.9.2014, että kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. 1.2.4 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Kemiönsaaren kunnanvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1.4 Osayleiskaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lain voiman. Tuulivoimalat tarvitsevat mm. rakennusluvan ja lentoesteluvan, joita hakee tuulivoimayhtiö. Myös sähkönsiirtoverkoston ja uusien huoltoteiden rakentaminen edellyttää asianmukaisia lupia. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaa Varsinais- Suomen Energia Oy. Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto 1.3 Kaavan keskeinen sisältö Pääosa kaava-alueesta osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (M). Yhteensä 29 tuulivoimalaitoksen rakennuspaikat sekä ohjeellinen huoltotieverkosto, sähkölinjat ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan M-alueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Kaava-alueella oleva kaivostoiminta osoitetaan kaivosalueeksi (EK). Kaivosalueen laajennussuunnitelmat (ek- 1) ja alueella oleva valtaus (ek-2) merkitään kaavaan. Kaava-alueelle sijoittuva maa-aineksen ottoalue osoitetaan (EO) ja Puolustusvoimien suojavyöhyke (sv). Kaava-alueen vieressä toimivan tehtaan Seveso II -direktiivin mukainen konsultointivyöhyke osoitetaan (seveso). Maa- ja metsätalousalueille sijoittuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet osoitetaan (luo-1, luo-2 ja luo-3). Alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset osoitetaan muinaismuistokohteiksi ja -alueiksi ja pohjavesialueet merkitään (pv). Kaavassa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Ilmailulaitoksen ja puolustusvoimien lausuntoa edellyttävien määräysten kautta voidaan rakennuslupavaiheessa varmistaa, että tuulivoimaloista ei aiheudu haittaa lentoliikenteelle tai puolustusvoimien toiminnalle. 2014 Ramboll 7
2. Lähtökohdat 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Brokärrin, Lövbölen, Nordanån ja Skinnarvikin välisellä laajalla metsäalueella noin 10 km päässä Kemiön keskustasta lounaaseen. Alue on kaavoittamatonta mutta rajautuu osittain rantaosayleiskaavoihin. Suurin osa alueesta on metsätalouskäytössä. Kaava-alueen pohjoisosassa Sibelco Nordic Oy:llä on kaivosalueita, joilla louhitaan maasälpää. Lännessä on maa-ainestenottoalue. Kaava-alueen pohjoispuolella, Norrlångvikenin rannalla on loma-asutusta Skinnarvikiin saakka, sekä muutama vakituinen asunto. Lisäksi kaava-alueen länsipuolella Lemnästräsketin rannalla on loma-asutusta. Eteläja itäpuolella on laajemmin vakituista asutusta. Kaavaalueen länsipuolella on myös puolustusvoimien varikkoalue, Skinnarvik. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 1 634 hehtaaria. 2.2 Hankkeen kuvaus Suunnittelualueella vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 29 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten EFE: Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto Hankkeen rakenteet tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10 tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen. Tuulivoimalat perustetaan kallion päälle tai louhitaan kallioon, jolloin louhintasyvyys on noin 3 7 metriä. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 135,4 141 metriä roottorien halkaisija 101 117 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin 400 500 metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Maakaapelit pyritään sijoittamaan teiden yhteyteen, jolloin asennus tehdään teiden vahvistamisen tai rakentamisen yhteydessä. Mikäli kaapelille tehdään erillinen kaivanto, sen syvyys on noin 0,7 metriä ja leveys 0,4 metriä. Kallioalueella kaapeli voidaan sijoittaa kallion päälle suojaavan kerroksen alle. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon uudella noin 4 kilometriä pitkällä 110 kv:n maakaapelilla. Tuulivoimaloille johtavat tiet ovat leveydeltään 4 6 metriä. Jyrkissä mutkissa tiet rakennetaan mahdollisesti leveämmäksi. Tiet pohjustetaan murskeella ja päällystetään hiekalla ja soralla. Tierummut rakennetaan kosteikkojen ja pintavesiuomien kohdalle. Tiestössä hyödynnetään pitkälti alueen nykyiset metsäautotiet, joita parannetaan tarvittaessa. 11.6.2014 Suunniteltu tuulivoimala Planerat vindkraftverk #* Sähköaseman vaihtoehto Alternativ för elstation Parannettava tie Väg som förbättras Uusi tie Ny väg Maakaapeli Jordkabel Osayleiskaava-alue Delgeneralplaneområde 1 2 3 27 28 26 29 25 24 17 18 30 16 19 #* 10 15 4 9 8 11 20 14 12 13 21 7 6 22 23 0 500 1 000 2 000 m Tuulivoimahankkeeseen liittyvät uudet rakenteet. 8 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
2.2.1 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 25 vuotta, minkä jälkeen turbiinit voidaan uusia. Voimaloiden käyttöiän päätyttyä voimala puretaan sen pystytysalueella. Myös sähköverkko puretaan, ellei sähköverkolle ilmene muuta käyttöä. Tiestö jätetään, ellei maanomistajan kanssa ole muuta sovittu. Voimalan perustuksen maanalaiset osat voidaan jättää paikalleen ja perustukset maisemoidaan. Tuulivoimayhtiö varmistaa poiston maksamalla maanvuokrasopimuksessa sovitun vakuuden. Vakuus maksetaan viimeistään rakentamisen alkaessa ja käytetään, mikäli tuulivoimayhtiö ei ole voimalan käytön päädyttyä täyttänyt ennallistamisvelvollisuuttaan. 2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty maisemaselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Lounaismaahan ja siinä tarkemmin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Maiseman pääelementti on kuitenkin meri, jonka rakenne vaihtelee avomerestä sisäsaaristoon vaiheittain mannerta lähestyessä. Silo- ja avokalliota on paljon. Myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallio- että maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Hankealue sijoittuu sisäsaaristoon, jossa maata on merta enemmän ja merenlahdet ovat kapeita ja suojaisia. Saaren sisäosat muistuttavat rannikon maisemarakennetta. Saarella on muutamia viljeltyjä pitkänomaisia murroslaaksoja, joita rajaavat kallioiset metsäselänteet ja -saarekkeet. Topografia on vaihtelevaa ja korkeimmat alueet saarella nousevat 69 m mpy. Laaksot ovat melko tasaisia ja pitkänomaisia verkostoja muodostavia savitasankoja, jotka ovat viljelykäytössä. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sisäsaariston kalastajakylissä on myös pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat edulliset hedelmänviljelyllekin. Suuri osa Suomen rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsee vene- ja verkkovajaryhmiä. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Hankealue sijoittuu metsäselänteelle Kemiönsaaren läntisiin sisäosiin, mutta lähimmillään jopa alle kilometrin etäisyydelle merenlahdista. Nordanå Lövbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Kemiönsaaren kallioalueilla on kalkkia, mikä näkyy paikoin alueen kasvillisuudessa, ei kuitenkaan hankealueella. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Metsäkuviot vaihtelevat paljon ja selänteillä karut männiköt ovat tyypillisiä. Metsänkasvu on hitaampaa kuin mannermaalla ja puuston korkeus jää yleisesti alle 20 metrin. Metsänpohjat ovat herkkiä kulutukselle. Reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia ja ne luovat selkeät reunat peltoaukeille. Asutus on perinteisesti keskittynyt reunavyöhykkeille ja metsäsaarekkeisiin, mutta loma-asutusta on runsaasti rannoilla. Hankealueen pohjoisosissa/pohjoispuolella on louhosalueita, jotka vaikuttavat lähimaisemaan. Länsipuolella sijaitsee puolustusvoimien tukikohta. Hankealueen läheisyydessä on useita asuin- ja lomarakennuksia kilometrin säteellä. Maiseman hierarkkisia kohtia ovat maamerkit, jotka erottuvat maisemakuvassa ja kiinnittävät katseen huomion, esimerkkeinä mm. Kemiön kirkko ja Dragsfjärdin kirkko. Lisäksi tarkastelualueella on useita olemassa olevia telemastoja, joista osa sijaitsee hyvinkin näkyvillä paikoilla. Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsee neljä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1995) valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettua maisema-aluetta: Saaristomeren kulttuurimaisemat (17 km kaava-alueesta), Airisto Seili (24 km), Paimion jokilaakso (26 km) sekä Uskelan- ja Halikonjoen laaksot (32 km). Osa hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsevista Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on esitelty valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden yhteydessä. Näitä ovat: Högsåran kulttuurimaisema-alue, Tunnhamn Aspskärin kulttuurimaisema-alue sekä Airiston Seilin maisema-alue. Maakunnallisesti osoitetut rajaukset poikkeavat jonkin verran valtakunnallisista rajauksista. Lisäksi Varsinais- Suomen maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin lukeutuu Sauvon kulttuurimaisema-alue, joka edustaa lounaisrannikon kulttuurimaisemaa. 2014 Ramboll 9
2.3.2 Maa- ja kallioperä Kemiönsaarella kallioperä on runsaasti paljastuneena ja kalliomäkien välisiin painanteisiin on kerrostunut hienorakeista ainesta. Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III- Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II- Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Kemiönsaaren alueen kallioperä koostuu pääasiassa pohjois- ja keskiosissa aluetta mikrokliini-graniitista eli ns. Perniön graniitista. Alueen keskiosissa on itä länsisuuntainen kvartsimaasälpägneissien eli leptiittien vyöhyke. Lisäksi alueella esiintyy intermediäärisiä ja felsisiä metavulkaniitteja ja metasedimenttejä, mafisia metavulkaniitteja, granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia sekä Skinnarvikin alueella gabroa. Alueella on toiminnassa oleva maasälpäkaivos (Sibelco Nordic Oy Ab), sekä maa-ainestenottotoimintaa (Lemminkäinen Oy). Lisäksi kaava-alueen keskellä on vuonna 2008 jätetty valtaushakemus tantaalikaivokselle (Tertiary Gold Limited). Valtaus on myönnetty vuonna EFE: 2012. Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto Topografia 11.6.2014 (m) 65-70 60-65 55-60 50-55 45-50 40-45 35-40 30-35 25-30 20-25 15-20 10-15 5-10 0-5 0 500 1 000 2 000 m Alueen topografiakartta. 10 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
EFE: Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto Kaivosalue ja maa-ainestenottoalue 4.6.2014 Kaivospiiri Utmål Kaivospiirihakemus Utmålsansökan Valtaushakemus Inmutningsansökan Maa-ainestenotto Marktäkt Osayleiskaava-alue Delgeneralplaneområde 0 500 1 000 2 000 m Alueella olevat kaivospiirit, maa-ainestenottotoiminta ja valtaushakemus. 2.2.3 Vesistöt ja vesitalous Kemiönsaaren alueen sisävedet kuuluvat Paimionlahden rannikkoalueen vesistöihin. Suurimmat hankealueella sijaitsevat sisävedet ovat Lemnästräsket ja Brokärr träsk. Järvet ovat osa Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoaluetta (VHA03). Alueen sisävesille on tehty Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 asti. Tuulipuistoalueella ei ole jokia. Alueella on yksittäisiä purouomia, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Suurin osa alueen soista on ojitettuja. Lisäksi alueella on useita vanhoja louhoksia, jotka ovat täyttyneet vedellä. Kaava-alueelle sijoittuu yksi luokiteltu pohjavesialue: Nordanån pohjavesialue (luokka I) sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella, Sunnanån ja Nordanån välisellä alueella. Pohjavesialueella on kuusi vanhaa maa-ainesten ottopaikkaa. Pohjavesialueelle ei ole myönnetty maa-ainesrekisterin mukaan yhtään maa-aineslupaa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,47 km 2. Kaava-alueesta länteen sijaitsee Skinnarvikin pohjavesialue (luokka I). Alue on kokonaisuudessaan puolustusvoimien varastoalueella. Alueella on pieni maa-ainesten ottopaikka, joka tällä hetkellä toimii maa-ainesten varastokasaalueena. Kuopasta ei ole nykyisin maa-ainesten ottoa eikä kuopassa ole kiireellistä kunnostustarvetta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,14 km 2. Kummallakin pohjavesi-alueella on yksi vedenottamo. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee lisäksi kaksi muuta luokan I ja II pohjavesialuetta (Björkboda ja Högmo). Tuulivoimapuistosta ei ole pohjavesiyhteyttä alueelle. Tuulivoimapuiston ympäristössä ei ole kunnallista vesijohtoverkkoa ja useimmat asuinrakennuksista hankkivat vetensä omasta kaivosta. 2014 Ramboll 11
EFE: Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto Pohjavesialueet 11.6.2014 Suunniteltu tuulivoimala Planerat vindkraftverk Osayleiskaava-alue Delgeneralplaneområde Luokka 1 Klass 1 Luokka 2 Klass 2 Luokka 3 Klass 3 Skinnarvik Nordanå 0 500 1 000 2 000 m Björkboda Högmo Alueella sijaitsevat pohjavesialueet. 2.3.5 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen alueella on vuositasolla tarkasteltuna 6,5 7,3 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 8,6 8,8 m/s taso. Nordanå Lövbölen alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä hieman kauempana avomerestä sijaitseville saaristoalueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan ulompana saaristossa, Pohjan- ja Suomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla. 2.3.6 Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole suojelualueita, suojeluohjelmien kohteita, Natura 2000 -alueita tai valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia. Lähin luonnonsuojelualue on Stusnäsin yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue noin 1 km kaava-alueen lounaisrajasta. Lähimmälle Natura-alueelle on matkaa 3,5 km. 12 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
EFE: Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto Luonnonsuojelualueet Osayleiskaava-alue Delgeneralplaneområde Natura 2000 -alue Yksityiset suojelualueet Arvokas kallioalue Harjujen suojeluohjelma Lehtojen suojeluohjelma Rantojen suojeluohjelma Soiden suojeluohjelma FI0200004 Stormossen 4.6.2014 0 1 2 4 km Kaava-alueen lähellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 2.3.7 Kasvillisuus ja luontotyypit Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Tuulipuistoalue sijoittuu kokonaisuudessaan kallioselänteelle, jossa kalliopaljastumat ovat yleisiä. Kallion päällä esiintyy paikoin hiekkaa hankealueen länsiosissa. Siellä missä kalliopinta ei ole näkyvillä, peittää sitä vaihtelevan paksuinen humuskerros. Kallioalueilla vallitsevat kuivat ja karukkokankaan männiköt, kun taas humuspeitteisillä alueilla tyypillisiä ovat mustikka- ja puolukkavaltaiset tuoreet kankaat ja kuivahkot kankaat. Paksumpihumuksisia kuusikoita esiintyy vain pienialaisesti painanteissa, laajempia kuusikoita ja lehtisekametsiä tavataan kuitenkin hankealueen itäosassa, joka on muuta aluetta rehevämpää. Kallioperältään alue on pääosin karua kvartsiittia ja dioriittia. Emäksisempää amfiboliittia esiintyy Lemnästräsketin pohjoispuolella sekä eteläpuolella. Amfiboliittialueilla esiintyy usein vaateliaampaa kasvilajistoa, mutta luontoselvityksen maastotöissä kasvilajistossa ei tavattu vaateliaampaa lajistoa edes amfiboliittialueilla. Myöskään alueella olevien louhosalueiden tai teiden varsilla ei tavata muusta ympäristöstä poikkeavaa vaateliasta, saati kalkkia suosivaa lajistoa. Sen sijaan kulttuuriympäristöjen lajistoa esiintyy nimenomaan teiden varsilla ja louhosten ympäristöön keskittyen. Kallioalueet ovat kasvillisuudeltaan verraten samankaltaisia: tyypillisesti kalliopinnalla on aukkoinen sammal- ja jäkäläpeite, jonka putkilolajisto on tavanomaista, kuten keto-orvokki, metsälauha sekä paikoin esiintyvä varpukasvillisuus. Maksaruohoja tavataan vain satunnaisesti muutamilla kallioalueilla, samoin kalliokieloa. Suurin osa alueen ohutturpeisista suoalueista on ojitettu metsätalouden käyttöön. Pienialaisia soistumia ja suopainanteita esiintyy monin paikoin, tyypiltään nämä ovat pääasiassa isovarpurämeitä tai edellisen ja pienialaisten saranevojen yhdistymiä. Merkittävin suoalue, Dragmossen, sijaitsee Lemnästräsketin itäpuolella. Suoalue on laaja, luonnontilainen avoneva (mesotrofinen saraneva, laiteet luhtanevaa/isovarpurämettä). Edellisen pohjoispuolella sijaitseva Tärsmossen on laiteiltaan ojitettu ja osittain vanhaa peltoa. keskiosassa on säilynyt luhtanevan piirteet. Alueen metsät ovat lähes kauttaaltaan talousmetsiä, mikä ilmenee tasarakenteisuutena sekä mm. lahopuuston liki totaalisena puuttumisena. Männiköt ovat vallitsevia. Rehevämpää ympäristöä esiintyy Brokärrin peltoalueiden eteläpuolella. Erityisesti Rosendalbäckenin puropainanteessa on rehevää kuusisekametsää sekä vanhaa haavikkoa. Kasvillisuus on paikoin suurruohovaltaista ja puusto vanhaa. Muutoin metsät ovat tälläkin alueella talousmetsää ja alueella on useampia hakkuualoja ja kasvatusmetsikköjä. 2014 Ramboll 13
Kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löydetty yhtään uhanalaisen tai rauhoitetun kasvilajin esiintymää. Uhanalaisia luontotyyppejä edustavat luonnontilaiset suoalueet. Lisäksi alueella on joitakin metsälain reheviä ympäristöjä. Oman erikoisuutensa alueen luonnonpiirteisiin luo vanhat louhosalueet, joilla ei sinänsä kasvistollisesti ole erityistä poikkeuksellista merkitystä. 2.3.6.1 Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella Rosendalsträsket (kohde 12) ja Brokärr träsk (kohde 9) ovat yli hehtaarin kokoisia lampia, eivätkä siksi ole vesilailla suojeltuja kohteita. Kyseiset kohteet edustavat kuitenkin luonnontilaisia humuspitoisia järviä, jotka ovat silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Selvitysalueella on useita alle hehtaarin kokoisia vesialueita, mutta ne ovat syntyneet kaivannaistoiminnan seurauksena eikä niitä siten voitane tulkita vesilain tarkoittamiksi kohteiksi. Ainoa alle hehtaarin lammeksi tulkittava luonnontilainen tai sen kaltainen kohde on Tärsmossenin pieni, soistuva suolampi (kohde 2). Tärsmossen käsittää pienen suolammen sekä sitä ympäröivän luhtanevan. Avosuoalueen reunasuot ovat isovarpurämevaltaisia. Rämeosat ovat osittain muuttuneet ojituksen myötä, joskin tyyppipiirteet ovat edelleen säilyneet. Osa suosta on aikanaan muutettu suopelloksi. Selvitysalueen ainoa lähde sijaitsee Bötesbergetin luona (kohde 10). Kyseinen lähde on hakkuualueen reunassa ja sen ympäristö on kärsinyt hakkuista. Erityistä lähdelajistoa lähteiköllä ei esiinny. Smedskullvikeniin laskeva, suoalueelta alkunsa saava uoma (kohde 11) on säilyttänyt luonnontilaisuutensa pääosin. Puro alittaa tien rummussa. Puroympäristö on vaihtelevasti joko tuoreen kankaan kuusikkoa tai pohjoisemmassa haarassa luhtavaikutteista, koivuvaltaista ympäristöä. Nyborgin luoteispuolella on alajuoksultaan hiekkamaahan syvään uurtunut puro (kohde 15), jonka reunat ovat varttuneita ja vanhoja kuusia kasvavaa tuoretta kangasta. Yläosastaan uoma on osittain perattu ja se on myös kärsinyt metsänhakkuista. Sjuråsvikeniin Tärsmossenilta laskeva uoma (kohde 1) on alajuoksultaan luonnontilainen. Lemnästräsketin luona uoma on monihaarainen tulva-aikana ja ympäristö on lepän luonnehtimaa ja kasvillisuudeltaan luhtalajien vallitsemaa ympäristöä. Yläjuoksultaan uoma on perattu, joskin ojat ovat osittain palautuneet luonnontilaisen kaltaisiksi. Tärsmossenin pohjoispuolella suoalueelle laskeva puro (kohde 3) on niin ikään luokiteltavissa luonnontilaiseksi. Puronvarsikasvillisuus on vaatimatonta. Brokärr träskiin laskevat purouomat (kohde 7 ja 8). Läntinen sijoittuu kapeaan kuusivaltaiseen painanteeseen. Puro on luonnontilainen, mutta ympäristöltään tavanomainen. Pohjoisesta laskeva puro on niin ikään luonnontilainen. Dragmossen (kohde 4) muodostaa selvitysalueen laajimman avosuoalueen. Suotyypiltään Dragmossen on suursaranevaa, jonka laiteilla tavataan myös isovarpurämettä, lähinnä kaakkoisosassa. Nevan valtalajeja ovat suursarat, mutta myös luhtaisuutta ilmentäviä lajeja tavataan yleisesti. Suoalueen eteläpuoleiset metsät ovat suurimmaksi osaksi hakattuja, kun taas pohjoispuoleiset metsät ovat varttunutta, harvahkoa tuoreen kankaan männikköä, joka vaihettuu ylempänä yhdeksi selvitysalueen yhtenäisimmistä kallioalueista. Sjuråsvikenin itäpuoleinen kallioalue on edustavimpia kokonaisuuksia selvitysalueella (kohde 5). Se myös liittyy lähes yhtenäisesti Dragmossenin suoalueeseen. Kallioalueella on laajalti paljaita kalliopintoja tai jäkälän ja sammalen laikuttamia pintoja. Mäntyjä kasvaa harvakseltaan ohutpeitteisillä osilla kallioaluetta. Kaava-alueen keskellä on kaksi pienialaista lammikkoa (kohteet 17 ja 18), jotka lienevät syntyneet ihmisen toimesta. Lammikkojen reunoilla on monipuolista luhtakasvillisuutta ja järviruokoa. Kohteet eivät ole uhanalaista luontotyyppiä, mutta paikallisesti edustavia pienvesikohteita. Kohteet 16 ja 19 edustavat pienialaisia nevarämeyhdistymiä, joissa reunaosat ovat isovarpurämettä ja keskiosa on suursara- tai lyhytkorsivaltaista nevaosaa. Ko. suotyypit ovat uhanalaisia Etelä-Suomessa. Kohteet 13 ja 14 ovat alueen harvoja rehevämpiä ympäristöjä. Kohde 13 sijoittuu pienen lakikallion reunoille sekä Brokärrbäckenin varteen. Kohde käsittää poikkeuksellisen runsaasti vanhoja haapoja sekä vanhaa kuusikkoa. Talven 2011 2012 myrskyissä osa kuusista on kaatunut. Kallioalueen rinteet ovat rehevää ympäristöä, paikoin lehdoksikin luokiteltavaa. Lisäksi kohteeseen kuuluu kausipuro. Alueella esiintyy liito-orava. Kohde 14 on pienialainen kallion alusrinteen lehtomaisen kankaan/kuivan lehdon laikku, jossa esiintyy tyypilliset lehtokasvit: sinivuokko, valkovuokko, mansikka, käenkaali ja oravanmarja. Alue on hyvin pienialainen ja rajautuu alarinteessä tiheään istutuskuusikkoon. Brokärrbäckenin ympäristössä on laaja liito-orava-alue (kohde nro 13), jolla liito-oravaa esiintyy. Ympäristö vaihtelee kuusivaltaisesta varttuneesta metsästä tiheään nuoreen kuusikkoon. Kallioalueen alarinteillä on runsaasti haapaa ja useita kokopuita. Alueelta tehtiin kaikkiaan yli 40 papanahavaintoa puiden alta. Alueella havaittiin yksi todennäköisesti käytössä oleva kolopuu, mutta kolopuita esiintyy enemmänkin alueella. Kyseisen alueen eteläja itäpuolella on myös paikoin lajille soveltuvantyyppisiä ympäristöjä, mutta näistä lajia ei havaittu. Osittainen syy voi olla metsänhoitotoimet, joiden seurauksena metsät ovat harventuneet ja yksipuolistuneet. 14 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
EFE: Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto Arvokkaat luontokohteet 11.6.2014 Arvokas luontotyyppi Värdefull naturtyp Suunniteltu tuulivoimala Planerat vindkraftverk Uusi tie Ny väg Maakaapeli Jordkabel Osayleiskaava-alue Delgeneralplaneområde 16 15 3 2 1 5 4 11 17 18 18 17 10 12 19 14 13 6 8 7 9 0 500 1 000 2 000 m Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella. 2.6.7 Linnusto Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitytetty pesimä- ja muuttolinnustoa. Tulokset ovat tiivistettynä seuraavissa luvuissa. 2.6.7.1 Pesimälinnusto Alueen pesivään petolintulajistoon kuuluu kanahaukka (vähintään 1 pari), varpushaukka (1 pari), hiirihaukka (1 pari) sekä nuolihaukka (1 pari). Nordanå Lövbölen tuulipuiston alueella on vanha kalasääsken pesä. Pesää on tarkistettu vuosina 2012 ja 2013 ja silloin on todettu että pesässä ei ole pesitty (muistio havainnoista liitteenä, Sito Oy, 31.5.2013). Myös ampuhaukka saattaa satunnaisesti pesiä alueella. Mehiläishaukka saattaisi pesiä alueen kuusivaltaisessa itäosassa, vaikka nyt lajista ei tehty yhtään pesimäaikaista havaintoa. Alueen metsäkanalintukanta on kohtalainen tai jopa runsas ja pesimälinnustoon kuuluu niin metso, teeri kuin pyykin. Pyykanta on runsas alueen itäosan kuusivaltaisella alueella. Metsot suosivat alueen kallioista ja mäntyvaltaista länsi- ja keskiosaa. Teeriä havaittiin tasaisesti koko alueella. Keväällä 2013 on selvitetty metson ja teeren soidinpaikat hankealueella (Sito Oy: Nordanå Lövbölen tuulipuisto Metson soidinkartoitus, 31.5.2013). Selvitysalueella esiintyy metsoja, mutta selkeitä merkittäviä soidinkeskuksia alueelta ei löytynyt. Selvityksen perusteella alueella on kuitenkin havaittavissa mahdollisia soidinpaikkoja sekä yksi aktiiviseksi tulkittu soidinalue. Teeren soitimia havaittiin kolmella alueella. Huhtikuussa keväthangilla teeren kävelyjälkiä havaittiin useissa paikoissa. Ne keskittyivät kuusisekametsiin sekä avosoiden reunamiin. Pöllöreviirien selvittämiseksi inventointiajankohta oli myöhäinen, mutta atrapin avulla alueelta löytyi 1 varpuspöllöreviiri. Alueella on kaksi huuhkajareviiriä joista toinen sijoittuu Dragmossenin louhosalueen läheisyyteen ja toinen alueen eteläosiin. Alueella pesinee runsaina pikkujyrsijävuosina ainakin helmipöllö ja sarvipöllö. Inventoinnissa havaittiin joitakin alueelle ripustettuja pöllönpönttöjä. Kolopuukartoituksissa, jotka kattavat lounaisosan tuulipuistoalueesta, on löydetty verraten runsaasti kolopuita. Osittain tiedot kolopuista ovat vanhentuneita alueella tehtyjen hakkuutoimenpiteiden takia. Varttuneiden tai vanhojen metsien lajeja inventoinnissa havaittiin niukasti näiden ympäristötyyppien vähäisyyden vuoksi. Esimerkiksi hömötiaisia tai puukiipijöitä alueella havaittiin hyvin vähän. Nuorten metsien ja taimikoiden pesimälinnusto oli melko niukkaa ja samojen lajien, kuten punarinnan dominoimia. Erityisesti hoidetut mäntytaimikot olivat hyvin niukkalinnustoisia. Kolopuiden niukkuus hankealueen keskiosissa käsitellyillä metsäalueilla näkyy kololintujen vähyytenä. Merikotkan lähin pesä sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen reunasta. Muut tunnetut pesät sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä. Merikotkat liitelevät jokseenkin säännöllisesti mm. tuulivoimapuistoalueen yllä. Kaavaprosessin aikana on tullut esille, että merikotkapari on yrittänyt pesiä pesäpuussa, joka sijaitsee alle 2 km lähimmistä suunnitelluista tuulivoimalasta. Kaavaan on lisätty määräys, että tätä tulee selvittää tarkemmin rakennuslupavaiheessa. 2014 Ramboll 15
2.3.7.2 Muuttolinnusto Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa Kemiönsaarella on dokumentoitu varsin hyvin. Kemiönsaaren muuttoreitit kulkevat eteläpohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itäreunaan. Kasnäsin niemi toiminee osittaisena päämuuttoväylien jakajana muuttoreittien suuntautuessa niemen laiteita myöten. Lintujen syys- ja kevätmuutto Kemiönsaaren läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen Kemiönsaari toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä, että pohjoisesta Kemiönsaareen saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille, mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esimerkiksi Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Toisin kuin keväällä, syksyllä lintuja saapuu Kemiönsaareen laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella mm. petolintuja saapuu suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla ne kääntyvät etelään. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujen muutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. Kemiönsaaren läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää Kemiönsaaressa syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu selvitysalueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta, joten yksilömäärät ovat tuulivoimapuiston lähialueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. 2.3.8 Liito-oravat Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty liito-oravaselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Liito-oravan ainoa tuulivoimapuiston alueelta löydetty esiintymä sijaitsee puiston länsiosassa (kohde kuvattu arvokkaissa luontokohteissa, kohde nro 13). Esiintymisalue on laaja käsittäen ojan vartta sekä sen eteläpuoleisen laajahkon haapasekametsäalueen. Alueella on useita kolopuita. Tuulivoimapuiston ulkopuolella liito-oravaa esiintyy Skinnarvikin alueella sekä eteläpuoleisilla merenrantaan viettävillä tuoreen kankaan rinteillä. Tuulivoimapuiston alueella on silmämääräisesti lajille sopivia kuusisekametsäkuvioita tai lehtipuuvaltaisia kuvioita paikoitellen. Nämä sijaitsevat kuitenkin rakentamisalueiden ulkopuolella. 2.3.9 Lepakot Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty lepakoiden esiintymistä. Tulokset ovat alla tiivistettynä. Suurin osa suunnitellusta tuulivoimala-alueesta on lepakoiden kannalta marginaalista elinympäristöä. Alueella on suuria yhtenäisiä käsiteltyjä metsäkuvioita, jotka eivät ole lepakoiden suosimaa elinympäristöä. Yksittäisiä pohjanlepakoita näillä alueilla kuitenkin esiintyy. Alueella on lisäksi varsin niukasti kolopuita vesisiipan luontaisissa elinympäristöissä, joita esim. vesisiipat käyttävät pesäkoloinaan. Lepakkohavaintojen perusteella soiden ympäröimä Dragmossenin louhosalue on selkeästi lepakoiden suosiossa. Soiden ja vesistön ympäröimä Dragmossenin louhosalue on lepakoille ainakin tärkeä saalistus-alue, todennäköisesti myös vesisiippojen pesimäympäristö. Kohde on pienilmastoltaan hyvin lämmin ja varsinaisen louhosalueen reunamilla on avointa tai puoliavointa lepakoiden suosimaa saalistusmaastoa. Alueen luoteisreunassa sijaitseva, vedellä täyttynyt louhosmonttu vetää puoleensa vesisiippoja, joita muuten koko tuulivoimapuiston alueella havaittiin niukasti. Louhoksen kivikasat ja louhosmontun kallion kolot saattavat toimia myös lepakoiden lisääntymispaikkoina. Talvehtimispaikaksi kohde tuskin soveltuu sen jäätymisherkkyyden vuoksi, sillä rikkinäiset kalliohalkeamat eivät todennäköisesti ole kovin syviä ja louhoskasoja käsitellään säännöllisesti. Kevät- ja syysmuuton seurannassa havaitut tuulivoimapuiston yli lentäneet yksilömäärät ryhmittäin. Suluissa olevat luvut tarkoittavat kokonaishavaintomäärää käsittäen tuulivoimapuistoalueen lisäksi ympäröivät alueet (lähde: Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston YVA-selostus). Syysmuutto Kevätmuutto Hanhet 1037 32 (208) Joutsenet 28 24 (118) Päiväpetolinnut 940 148 Kyyhkyt 873 954 Kurki 1270 180 Kahlaajat 90 (yli 400) 377 (yli 600) 16 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
Pohjanlepakko oli havaintojen perusteella alueen runsaslukuisin ja laajimmalle levinnyt lepakkolaji. Yhteensä havaintoja tehtiin noin 25 pohjanlepakosta. Osa havainnoista saattoi koskea kuitenkin samoja yksilöitä. Pohjanlepakoiden suosimia paikkoja alueella ovat Björkbodan peltoalueen reunamat, jotka sijaitsevat heti suunnittelualueen eteläpuolella sekä louhosalueet, joista Dragmossenin louhosalueet reuna-alueineen oli merkittävin. Dragmossenin louhosalueen länsireunalla havaittiin hieman poikkeavassa ympäristössä vesisiipparyhmä, jossa yksilöitä saattoi olla jopa 20. Ryhmä havaittiin sekä varsinaisella louhosalueella että sen länsireunan vedellä täyttyneellä kaivoskuopalla. Havainto tehtiin 10.8., mutta 12.8. alueella tehtiin vain yksi vesisiippahavainto. Louhoskuopan jyrkät reunat saattavat olla vesisiippojen suosima päivälepo- ja mahdollisesti myös pesimäpaikka, mutta alueella käytiin vasta elokuun puolella, jolloin pesintä saattaa olla jo ohi. Kaikki alueen vesisiippahavainnot tehtiin lajille tyypillisen tapaan vesistöjen tuntumasta eikä lajia havaittu yhtenäisillä metsäkuvioilla. Muista lajeista alueella saattaisi esiintyä ainakin viiksi/ isoviiksisiippoja. Lajiparin tunnistaminen äänen perusteella ei liene varmuudella mahdollista ja kummatkin lajit ovat eteläisessä Suomessa melko yleisiä. Muuttavat lepakot on selvitetty useamman Kemiönsaarella suunnitellun tuulivoimahankkeen puitteessa. Alustava raportti on kaavaselostuksen liitteenä (Anna Blomberg: Kemiönsaaren lepakoiden muuttoselvitys 2013 alustava raportti päätuloksista, 18.11.2013). Tutkimuksessa äänitettiin lepakoiden kaikuluotausääniä 18 havaintopisteessä 60 ja 8 metrin korkeudella eri puolella Kemiönsaarta. Nordanå Lövbölen projektialueen havaintopisteessä havaittiin lähinnä siippoja, sekä jokunen pohjanlepakko. Lemnästräsket -järven havaintopisteessä havaittiin runsaasti pohjanlepakoita ja siippoja. Myös pikkulepakoita havaittiin ajoittain. Projektialueen länsiosassa sijaitsevassa Nordanån GSM-mastossa tavattiin alemmassa mikrofonissa pohjanlepakoiden ja siippojen lisäksi myös pikkulepakoita sekä vaivaislepakko. 60 metrin korkeudella havaittiin syksyllä pohjanlepakoita sekä muutama pikkulepakko. Rosendalin GSM-mastossa kahdeksan metrin korkeudella tavattiin siippojen ja pohjanlepakoiden lisäksi ainoastaan pikkulepakoita. 60 metrin korkeudella Rosendalissa tavattiin pohjanlepakoita sekä yhtenä yönä pikkulepakko. Pikkulepakoiden muuton huippu Kemiönsaarella ajoittui tänä vuonna karkeasti 20.8. 8.9. välisille öille. Myös valtaosa pikkulepakkoa harvalukuisempia muuttavia lajeja koskevista havainnoista sijoittui samalle aikavälille. Aineiston perusteella näyttäisi siltä, että muuttavia lepakoita esiintyi runsaimmin Kemiönsaaren länsirannikolla. Nordanån ja Rosendalin GSM-mastoissa pikkulepakoiden määrä oli pieni niin kahdeksan kuin 60 metrin korkeudella. Pohjanlepakoita esiintyi kahdeksan metrin korkeudella vähiten Rosendalin GSM-mastossa. Myös Nordanå ja Galtarby olivat pohjanlepakoiden osalta hiljaisia paikkoja. 60 metrin korkeudella paikkojen väliset erot tasoittuivat. Pohjanlepakoita havaittiin kaikissa mastoissa. 2.3.10 Matelijat ja sammakot Ympäristövaikutusten arvioinnin selvitysten yhteydessä havaittiin myös muiden lajien esiintymistä. Tulokset ovat alla tiivistettynä. Alueella esiintyy todennäköisesti niin rantakäärme kuin kyykin. Myös vaskitsan esiintyminen on mahdollista. Edellä mainitut lajit eivät ole maassamme uhanalaisia. Kyseisistä lajeista ei tehty havaintoja luontoselvitysten yhteydessä. Sammakoista alueella voi esiintyä niin tavallista sammakkoa kuin viitasammakkoakin. Se on varsin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Kyseisistä lajeista ei tehty havaintoja luontoselvitysten yhteydessä eikä varsinaisia matelijaselvityksiä ole tehty. 2.3.11 Maa- ja metsätalous Kaava-alue on metsätalouskäytössä ja pieniltä osin myös maatalouskäytössä. 2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys Kemiönsaaren kunnassa oli 7 011 asukasta 31.12.2013. Kaava-alueella ei ole asukkaita. 2.4.2 Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Nordanån ja Lövbölen välisellä metsäselänteellä ja Kemiön kirkonkylästä noin 7 kilometriä länteen. Kaava-alue sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella ja siellä on mm. kaivos- ja maa-ainesottotoimintaa. 2.4.3 Asuminen Maastotietokannan mukaan kaava-alueella ei sijaitse loma- tai asuinrakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen rajan tuntumassa. Lähimpien rakennusten etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on kuitenkin 700 m. Maastotietokannan mukaan 1 km säteellä kaava-alueesta sijaitsee 155 asuinrakennusta ja 93 lomarakennusta, ja 1 km säteellä kaavaan merkityistä tuulivoimaloiden paikoista sijaitsee 48 asuinrakennusta ja 14 lomarakennusta. 2014 Ramboll 17
EFE: Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto Rakennukset 11.6.2014 Asuinrakennus Bostadsbyggnad Lomarakennus Fritidsbostad Suunniteltu tuulivoimala Planerat vindkraftverk Osayleiskaava-alue Delgeneralplaneområde 0 500 1 000 2 000 m Kartta kaava-alueen ja sen lähiympäristön rakennuskannasta (lähde: Maastotietokanta, Kemiönsaaren rakennusvalvonta). 2.4.4 Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta, sekä kaivostoimintaa ja maa-aineisten ottoa. Kaava-alueella louhitaan maasälpää, joka jatkokäsitellään kaava-alueen vieressä sen koillispuolella olevalla teollisuusalueella, jossa on myös satama. Kemiönsaaren kunnassa oli 2 570 työpaikkaa vuonna 2009. Niistä 8 % on maa- ja metsätaloudessa, 19 % on teollisuudessa, 7 % rakentamisessa, 28 % julkisessa hallinnossa ja 35 % muissa palveluammateissa. 76 % kunnan työvoimasta käy töissä Kemiönsaaren kunnassa ja työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2012 alussa. 2.4.6 Virkistys Kaava-aluetta käytetään ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Kaava-alueella ei ole virallisia virkistyskohteita tai -reittejä. 2.4.7 Liikenne Kemiöntiellä (nro 183) on ajoneuvoliikennettä hankealueen kohdalla keskimäärin 2 100 2 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siitä raskaan liikenteen osuus on 240 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muilla hankealueelle johtavil- la teillä on asukasliikennettä, jonka määrä on keskimäärin 110 240 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sibelco Nordic Oy:n louhosalueelle ja tehtaalle johtavalla tiellä osa liikenteestä on raskasta liikennettä. Sekä Lövböleen että Nordanåhon johtaa paikallistiet. Nordanån tie (Skinnarvikintie) on kestopäällysteinen ja hyväkuntoinen. Lövböleen johtava tie (Lövbölentie) on päällystetty Sibelco Nordicin louhosalueelle asti. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole muita yleisiä teitä. Varsinaisella kaava-alueella ei ole nimettyjä teitä ja alueella olevat tiet ovat maa- ja metsätalouden, maa-ainestenoton tai kaivostoiminnan käytössä. 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöltään arvokkaita kohteita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) on Björkbodan ruukinalue 2,5 km kaava-alueesta etelään. Alle 12 km kaava-alueesta sijaitsee yhdeksän muuta RKY-kohtetta: Sagalundin kotiseutumuseo, Sandön kartano, Sjölaxin kartano, Kemiön kirkko ja pappila, Västanfjärdin uusi ja vanha kirkko, Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen, Vestlaxin kalkkitehdas, Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue ja Atun kartanoympäristö. 18 Kemiönsaaren kunta, Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus
Voimassa olevaan maakuntakaavaan tai seutukaavaan ei ole merkitty merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin vuosina 2011 2013. Arvokkaat kohteet on esitetty maisemaselvityksen liitekartalla (Sito Oy: Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys, kesäkuu 2014) ja niiden ympäristöstä on tehty havainnekuvia. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Muiden kulttuurihistoriallisten kohteiden ohella hankealueen läheisyydessä ja hankkeen teoreettisella tarkastelualueella on useita inventoituja perinnemaisemia. Saaristo on perinnemaisemien osalta erityispiirteinen alue Suomessa, esimerkiksi lehdesniittyjä ei esiinny muualla ja nummistakin valtaosa sijaitsee Turunmaan saaristossa. Kohteet on tarkemmin esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka on kaava-selostuksen liitteenä. 2.4.9 Muinaismuistot Atun kartanoympäristö Attu herrgårdsmiljö Nordanå-Lövböle Karunan kartano Karuna gård Sandön kartano Sandö gård Björkbodan ruukinalue Björkboda bruk Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen Dragsfjärds kyrka med omgivning Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko Västanfjärds gamla och nya kyrka Kemiön kirkko ja pappila Kimito kyrka och prästgård Sagalund Sjölaxin kartano Sjölax gård Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue Dalsbruks historiska industriområde Kartta lähiympäristön rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. Vestlaxin kalkkilouhos Vestlax kalkbrott 0 1 2 4 km EFE: Nordanå-Lövb tuulivoimapui Rakennettu kulttuu Kiinteät muinaisjäännökset ovat tärkeä ja arvokas osa alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman mitään eri päätöstä tai toimenpidettä. Esihistorialliset muinaisjäännökset jaetaan arvonsa perusteella kolmeen luokkaan: Luokka 1: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, että niiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutkittaisiinkin, ne pyritään entisöimään. Luokka 2: Kohteiden arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I luokkaan tai III luokkaan. Luokka 3: Kohteet, joita riittävästi tutkittuina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuina. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita inventoituja kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten pronssikautisia hautapaikkoja ja kivikautisia asuinpaikkoja. Hankealueelle sijoittuvat tunnetut kiinteät muinaisjäännöskohteet on lueteltu alla. Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi toukokuussa 2012 (Mikroliitti 17.5.2012) ja täydennysinventointi heinäkuussa 2012 (Mikroliitti 19.8.2012). Lisäksi suoritettiin täydennysinventointi muutetuilla voimaloiden paikoilla huhtikuussa 2014 (Mikroliitti 13.4.2014). Inventointien mukaan hankealueella sijaitsee useita muinaisjäännöksiä, jotka on lueteltu seuraavassa taulukossa:. 2014 Ramboll 19