LEMPÄÄLÄN KUNTA TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 - vastaukset arviointikertomukseen 2014
Sisältö 1 Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja lautakunnan suorittama toiminnan ja talouden arviointi 3 2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely 3 3 Kunnan toimielinten itsearviointi ja toiminnan kehittäminen 4 4 Valtuuston asettamien tavoitteiden arviointi 5 4.1 Taloudellisten tavoitteiden arviointi 5 4.1.1 Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat 5 4.1.2 Rahoitusosa 6 4.1.3 Investoinnit 7 4.1.4 Kuntarakenneuudistuksen tunnusluvut 8 4.2 Toiminnallisten tavoitteiden arviointi 9 4.2.1 Yleishallinto 9 4.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi 12 4.2.3 Sivistystoimi 16 4.2.4 Tekninen toimi 18 4.3 Kuntakonsernin tavoitteiden saavuttaminen 19 4.3.1 Lempäälän Vesi- liikelaitos 20 4.3.2 Kiinteistö Oy Sirkkavuori 21 4.3.3 Lempäälän Lämpö Oy 21 4.3.4 Lempäälän Kehitys Oy 22 4.4 Henkilöstöä koskevien tavoitteiden arviointi 22 5 Tilinpäätösraportointia koskevat havainnot 24 6 Yhteenveto 25 2
1 Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja lautakunnan suorittama toiminnan ja talouden arviointi Lempäälän kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 mukaan arvioida, ovatko valtuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla on mahdollisuus arvioida myös toiminnan, toimintatapojen ja palveluiden järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunnan tulee arvioida tavoitteiden toteutumista myös kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Lempäälän kunnanvaltuusto valitsi valtuustokaudelle 2013 2016 tarkastuslautakuntaan seuraavat varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinainen jäsen Kirsi Kallio, puheenjohtaja Heska Korhonen, varapuheenjohtaja Jaana Riikonen, jäsen Eero Ruotsila, jäsen Pekka Viljanen, jäsen Henkilökohtainen varajäsen Katariina Korhonen Raili Lilja Sándor Nagy Juha Leppänen Markku Vuorensola Kunnanvaltuusto valitsi kunnan tilintarkastusyhteisöksi valtuustokaudelle 2013 2016 JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n, josta vastuunalaisena tilintarkastajana tilikaudella on toiminut JHTT, HTM Nina Nieminen ja avustavina tarkastajina, JHTT Pauliina Mikkola ja HM Riku Stengård. Tarkastuksessa on hyödynnetty myös harjoittelijoiden työpanosta. Valtuuston asettamia tavoitteita ja niiden toteutumista on arvioitu saatujen selvitysten, kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen sekä muun asiakirja-aineiston perusteella. Tarkastuslautakunta on tutustunut toimintaan, talousarvioon 2014 ja taloussuunnitelmaan 2015 2016 sekä tilinpäätökseen 2014, jonka kunnanhallitus allekirjoitti 31.3.2014. Tarkastuslautakunta on seurannut toimielimien toimintaa laadittujen pöytäkirjojen perusteella ja kuullut kokouksissaan kunnanjohtajaa, talousjohtajaa sekä muita johtavia viranhaltijoita ja kuntien yhtiöiden ja sidosryhmien edustajia. Tarkastuslautakunta on pitänyt tarkastusvuoden 2014 arviointiin liittyen kaksitoista kokousta. Tässä arviointikertomuksessa keskeiset kannanotot ja kunnanhallituksen vastausta edellyttävät kohdat on lihavoitu. 2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely Kunnanvaltuusto käsitteli vuoden 2013 arviointikertomuksen kokouksessaan 28.5.2014 velvoittaen kunnanhallituksen ilmoittamaan niistä toimenpiteistä, joihin se on arviointikertomuksen johdosta ryhtynyt. Ilmoitus pyydettiin antamaan ennen vuoden 2015 talousarviokäsittelyä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät kannanotot ovat olleet jatkovalmistelussa 3
toimialoilla. Kunnanhallitus antoi vastaukset kokouksessaan 18.8.2014. Vastaukset käsiteltiin kunnanvaltuustossa 24.9.2014. 4
3 Kunnan toimielinten itsearviointi ja toiminnan kehittäminen Kunnan luottamushenkilöelinten toiminnan kehittämiseksi tarkastuslautakunta teetti jälleen toimielinten itsearvioinnin, jossa käytettiin soveltaen samaa lomaketta kuin kahtena edellisenä vuonna. Vastaajat arvioivat toimintaa kuvaavia väittämiä asteikolla 4-10 siten että arvosana 4 = en lainkaan samaa mieltä ja arvosana 10 = täysin samaa mieltä. Taulukko 1: Kunnan toimielinten itsearviointien tulokset vuosina 2010 2014 Itsearvioiva taho, toimielin Arvosanojen keskiarvo 2014 Arvosanojen keskiarvo 2013 Arvosanojen keskiarvo 2012 Arvosanojen keskiarvo 2011 Arvosanoje n keskiarvo 2010 Kunnanhallitus 8,3 8,2 7,9 8,3 8,5 Sivistyslautakunta 8,9 9,0-8,2 8,0 Sosiaali- ja terveyslautakunta 8,3 8,7 9,0 9,1 9,1 Tekninen lautakunta 8,0 8,7 8,4 8,6 8,5 Kaavoitus- ja rakennusjaosto 8,8 8,8 8,7 8,5 8,4 Ympäristöjaosto 9,0 8,1 9,0 8,8 9,2 Vapaa-aikalautakunta 8,8 8,7-8,7 8,7 Tarkastuslautakunta 8,3 8,3 9,4 9,3 9,1 Henkilöstöjaosto 9,0 - - - - Vesiliikelaitos - 8,9 - - - Yhteensä keskiarvo 8,6 8,6-8,7 8,8 Yhteenvetotaulukkoon on koottu vastauksista esiin nousevia kehityskohteita. Kokonaisuutena tarkastellen toimielinten itsearviointien tuloksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Vapaasanaisista itsearvioinnin kommenteista voi nostaa esiin muutamia asioita: 1. Toivotaan seminaaria, matkaa kokousten ulkopuolella, kun päätöstä tehdään isosta asiasta, jossa olisi keskustelua kyseisestä asiasta ennen päätöksentekoa. 2. Kokouksessa jaettu muuttunut päätösehdotus tai lähetekeskustelupykälä muutetaan esittelijän toimesta kokouksessa päätöspykäläksi. 3. Toivotaan, että valmisteluvaiheessa lautakunnan jäsenillä olisi mahdollisuus päästä mukaan asioiden valmisteluun. 4. Aikaisempien vuosien tapaan toivotaan, että esityslistat liitteineen toimitettaisiin hyvissä ajoin, toiveena viikkoa ennen kokousta. 5
5. Aikaisempien vuosien tapaan on ollut toiveena myös saada mahdollisuus kokousasiakirjojen toimittamiseksi sähköisesti. Tarkastuslautakunta pitää toimielinten tekemää itsearviointia edelleen hyvänä käytäntönä ja aikoo jatkaa sitä vuosittain. Käytetty pelkistetty lomake on riittävä parannusta kaipaavien seikkojen tunnistamiseen. 4 Valtuuston asettamien tavoitteiden arviointi 4.1 Taloudellisten tavoitteiden arviointi 4.1.1 Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat Valtuustoon nähden sitovia eriä käyttötalousosassa ovat tehtäväaluekohtaisten määrärahojen ja tuloarvioiden loppusummat lukuun ottamatta nettositovuutta noudattavia tehtäväalueita (elinkeinot, työllistäminen, kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut). Talousarvion mukaan käyttötalousosassa tehtäväalueen määrärahan ja tuloarvion merkittäväksi ylitykseksi katsotaan 10 % ylitys, kuitenkin niin että yli 150.000 ylitys on aina tuotava käsiteltäväksi ja että alle 50.000 ylityksiä ei tarvitse tuoda käsittelyyn. Talousarviossa varatut määrärahat ja tuloarviot ylittyivät usealla tehtäväalueella muutostalousarvioista huolimatta. Toimialojen kokonaisnettomenoissa vain yleishallinto ja tekninen toimi pysyivät toimialan talousarviossa. Merkittävimmät tehtäväalueiden talousarvioylitykset tapahtuivat sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen tehtäväalueilla. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäväalueista suurin osa ylitti talousarvion sitovat määrärahansa. Suurimman nettomenojen ylitykset olivat erikoissairaanhoidon tehtäväalueen ylitys 445 000 euroa, perhetyön ja toimeentuloturvan ylitys 540 000 euroa, vammaispalveluiden ylitys 427 000 euroa sekä vanhuspalveluiden ylitys 185 000 euroa. Kokonaisuutena sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittivät toimialan talousarvion peräti 1,9 % eli 1,2 milj. eurolla. Edeltävänä vuonna toimialan talousarvion nettomenot ylittyivät 331 000 eurolla (0,5 %). Sosiaali- ja terveystoimen tehtäväalueista ainoastaan lasten päivähoidon tehtäväalue ei ylittänyt talousarvion sitovia määrärahoja nettomenojen toteuman ollessa 96,3 %. Tilinpäätösraportoinnin mukaan erikoissairaanhoidon määrärahaylitys selittyy pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toteutumatta jääneillä säästötoimenpiteillä sekä kalliin hoidon kustannusten ennakoimattomalla kasvulla. Perhetyön ja toimeentuloturvan tehtäväalueen menojen ylittyminen selittyy mm. toimeentulotukimenojen kasvulla sekä lisääntyneellä ostopalvelujen käytöllä. Vammaispalvelujen ylitystä on selitetty mm. asumispalveluiden ja henkilökohtaisten avustajien käytön tarpeen odottamattomalla kasvulla. Sivistystoimen nettomenot 23,9 milj. euroa ylittyivät talousarvion 265 000 eurolla (1,1 %). Opetuspalveluiden tehtäväalueen nettomenot ylittivät talousarvion 410 000 eurolla (2,0 %). Opetuspalveluiden määrärahaylitys perustui mm. kasvaneeseen oppilasmäärään, erittäin vaativan erityisopetuksen tarpeen kasvuun, runsaaseen perhevapaiden määrään ja koulukuljetusten määrän ja kustannusten kasvuun. Teknisen toimen nettomenot alittivat hieman talousarviotavoitteen ollen 10,1 milj. euroa (toteuma 95,7 %). Toimialan merkittävimmät nettomäärärahaylitykset olivat tilatoimen 200 000 euron ylitys, yhdyskuntatekniikan 95 000 euron ylitys. Teknisen toimen nettomenojen toteuma kasvoi edeltävästä talousarviovuodesta n. 10 %. Vuonna 2013 toteutuneet nettomenot olivat 9,2 milj. euroa. Vesiliikelaitoksen nettomäärärahojen ylitys oli 392 000 euroa. 6
Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2014 talousarvio ylittyi useilla tehtäväalueilla ja osa ylityksistä oli suuruudeltaan merkittäviä. Talousarvioylityksiä tapahtui huolimatta muutostalousarviossa tehdyistä tarkistuksista. Lautakunta edellyttää, että budjetoinnin realistisuuteen ja täsmällisyyteen kiinnitetään huomiota. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo vuoden 2015 toteumaraportoinnin ohjeistuksissa ja myös syksyllä taloussuunnitelman 2016-2018 valmistelun käynnistyessä. Toimintatuotot 23,5 milj. euroa alenivat edellisvuodesta n. 0,5 % (2013: 23,7 milj. euroa). Toimintatuotoista myyntituotot (11,3 milj. euroa) kasvoivat edellisvuodesta 1,2 % ja maksutuotot (6,6 milj. euroa) 7,5 % muiden toimintatuottojen 3,1 milj. euroa vähentyessä 19,2 %. Toimintakulut olivat 129,5 milj. euroa (2013: 124,8 milj. euroa). Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 3,8 %. Toimintakulujen kasvuprosentti oli edelleen korkea, vaikka kasvu onkin hieman taittunut edellisvuosien tasosta (2013: 5,0 %; 2012: 6,6 %; 2011: 8,5 %). Toimintatuotoilla katettiin toimintakuluista 18,2 % (2013: 19 %). Vuosikatteeksi muodostui 4,4 milj. euron suuruiseksi ollen 196 euroa/asukas. Alkuperäisen talousarvion vuosikatearvio 6,8 milj. euroa alittui siten merkittävästi. Vuosikate kattoi ainoastaan 48 % poistoista (2013: 112 %). Verotulot 85,4 milj. euroa toteutuivat aikaisempaa vuotta alhaisempina (2013: 85,7 milj. euroa). Kunnallisverotuloja kertyi kertomusvuonna noin 77,1 milj. euroa taantuen edellisvuodesta 1,2 milj. (-1,5 %) ja alitti talousarvion 0,8 milj. euroa. Kiinteistöverotuotot olivat 5,0 milj. euroa (2013: 4,4 milj. euroa,) ja yhteisöverotuotot 3,3 milj. euroa toteutuen 135 000 euroa talousarviotavoitetta suurempina ja jatkaen kasvu-uralla (+9,8 % edellisvuodesta). Valtionosuudet toteutuivat 25,3 milj. eurona kasvaen edellisvuodesta 2,1 %. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakulujen kasvu hieman hidastunut mutta on edelleen liian korkealla tasolla. Taloussuunnitelmakauden maltillisiin toimintakulujen kasvutavoitteisiin yltäminen edellyttää nykyistä tiukempaa menokuria. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että kunnallisverotulojen kertymä oli ennakoitua parempi. Raamin mukaan vuoden 2016 käyttötalousmenojen kasvu talousarviosta 2015 rajoitetaan enintään +1,2 %:iin. Henkilöstömenojen kasvuarviona on talousarvioraamissa käytetty +0,5 % vuoden 2015 mukaisesta henkilöstömenojen tasosta. Syksyn taloussuunnitelmavalmistelun oheen suunnitellaan tuleviin vuosiin tähtäävää, toimialojen merkittävimpien muutostarpeiden tunnistamista ja niihin liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämistä. Tämä Lempäälän Tulevaisuusohjelma on tarkoitus sisällyttää taloussuunnitelmakauden 2016-2018 toimenpiteiksi niin suurelta osin kuin valmisteluaikataulun puitteissa on mahdollista. Tavoitteena on katkaista alijäämäinen talouskehitys ja tehdä sen vaatimat toimet kuntastrategian ja kunnan elinvoimaisuuden edistämisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 7
4.1.2 Rahoitusosa Vuosikatteen heikentyminen edellisvuodesta merkitsi investointien rahoituspaineen siirtymistä entistä vanhemmin lainanottoon. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 17,4 milj. euroa negatiivisena (2013: -11,3 milj. euroa). Rahoitustarve katettiin 20 milj. euron lainojen lisäyksillä. Lainojen lyhennykset olivat 7,8 milj. euroa, joten kunta velkaantui nettona lähes 12,2 milj. euroa. Kunnan velkamäärä vuoden lopussa oli 66,0 milj. euroa eli 2 968 euroa asukasta kohti (2013: 53,8 milj. euroa eli 2 462 euroa/asukas, 2012: 41,1 milj. euroa ja 1 918 euroa/asukas). Kuntakonsernin velka kasvoi kertomusvuonna ja oli vuoden lopussa 105,7 milj. euroa eli 4 756 euroa/asukas (2013: 94,4 milj. euroa eli 4 321 euroa/asukas; 2012: 72,3 milj. euroa ja 3 370 euroa/asukas). Kunnan vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä kuvaava omavaraisuusaste laski edelleen ollen 42,8 % (2013: 48,2 %; 2012: 51,2 %). Samoin heikkeni myös suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku 63,9 % (2013: 54,9 %; 2012: 48,4 %), joka kertoo, paljonko kunnan yhden vuoden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntataloudessa yleisesti on pidetty hyvänä omavaraisuusasteena 70 % tasoa, sen sijaan alle 50 % taso merkitsee jo voimakasta velkarasitetta ja onkin yksi kriisikunnan tunnusmerkeistä. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste koko kuntakonsernissa oli 29,7 % (2013: 34,0 %) ja suhteellinen velkaantuneisuus 78,6 % (2013: 72,9 %). Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta oli vuonna 2014: -44,2 milj. euroa (2013: -34,4 milj. euroa; 2012: -25,8 milj. euroa). Tunnusluku kuvaa osaltaan investointien negatiivista vaikutusta kunnan rahoitusasemaan viime vuosien ajalta. Valtuusto ei asettanut vuoden 2014 talousarviossa rahoitusosalle sitovia tavoitteita. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnan strategian taloutta koskevien tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi valtuusto asettaisi talousarviossa kuntastrategian mukaiset sitovat tavoitteet. Kommentti otetaan huomioon taloussuunnitelman 2016-2018 valmistelun yhteydessä. 4.1.3 Investoinnit Investointiosassa valtuustoon nähden sitova erä olivat hankeryhmätason nettomäärärahat. Nettoinvestoinnit yhteensä olivat 21,8 milj. euroa alittaen muutostalousarvion 974 000 eurolla. Nettoinvestointimenot alenivat edellisvuoden tasosta (24,3 milj. euroa). Vuonna 2014 investointien tulorahoitusprosentti oli vain 19,7 % (2013: 33,5 %). Tulorahoitusprosentti on merkittävästi kuntastrategiassa asetettua tavoitetta 50 % alhaisempi. Tavoite on saavutettavissa vain merkittävästi investointitasoa alentamalla. Tarkastuslautakunta on edelleen huolissaan investointien tulorahoitusprosentin alhaisuudesta. Investointien tulorahoituksen riittävyyttä tulee seurata pitkällä aikavälillä, esim. kahden valtuustokauden mittaisella ajanjaksolla. Investointien tulorahoituksen riittävyyttä on seurattu aikasarjalla vuodesta 2000 lähtien. 8
Tarkastuslautakunta toteaa, että tilinpäätösinformaatio koskien investointihankkeiden toteutumista on jonkin verran parantunut edeltävästä vuodesta. Lautakunta toivoo edelleen, että toteutumisvertailuun sisällytettäisiin tietoa hankkeiden valmistumisasteista sekä perustelut, mikäli hanke ei ole toteutunut budjetoidusti. Talousarvion mukaan toimielimen on toteutettava investointiosan perusteluissa luetellut hankkeet. Hankkeista toteuttamisvaiheessa mahdollisesti syntyvillä säästöillä toimielin voi kattaa saman hankeryhmän muiden hankkeiden määrärahan ylitystä. Sitä vastoin, mikäli hanke viivästyy tai siirtyy tuleville vuosille, sen johdosta syntyvä muutos on tuotava käsittelyyn talousarviomuutoksena. Tilinpäätöksen yhteydessä on raportoitava myös toteutumatta jääneistä tai siirtyneistä hankkeista. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota maanmyyntituottojen alhaiseen toteutumiseen ja pyytää selvitystä maanmyyntitulojen merkittävästä talousarvion alittumisesta. Valtaosa myyntien tuotoista on kirjautunut käyttötalouteen myyntivoitoiksi. Talousarvion 2014 käyttötalousosan ns. pysyvien vastaavien myyntivoittojen tuloarvio oli 600.000 (toteuma 785.651 ). Investointiosaan budjetoitu myyntituloarvio oli 200.000 (toteuma 10.790 ). Talonrakennus- ja liikuntapaikkojen hankeryhmässä Otsonmäen päiväkodin rakennushankkeelle oli talousarviossa osoitettu määrärahoja 1,5 milj. euroa. Tilinpäätöksessä hankkeen toteutuneet menot olivat 159 000 euroa. Tarkastuslautakunta pyytää selvityksen, miksi hankkeen määrärahoja ei ole käsitelty talousarviomuutoksena. Hankkeen aloitus viivästyi ja vasta loppuvuodesta selvisi, ettei hanke ehdi edetä pidemmälle vuoden 2014 aikana. Lautakunta pyytää selvityksen, miksi Lempoisten koulun lisärakennuksen myynnistä saatua tuloa ei ollut käsitelty muutostalousarviossa. Myyntiä koskeva sopimus tehtiin vasta loppuvuodesta, eikä asiaa sen vuoksi ehditty käsittelemään valtuustossa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että investointiosan hankkeiden toteutumisvertailun perustelut eivät kaikilta osin vastaa talousarviossa asetettuja vaatimuksia. Lautakunta toivoo, että talousarviossa menojen ylitykset perustellaan jatkossa tarkemmin hankeryhmittäin, esimerkiksi kiinteä omaisuus sekä liikenneväylät ja viheralueet. Tarkastuslautakunta katsoo, että investointien toteutumisvertailua tulee edelleen kehittää. Tarkastuslautakunta toivoo, että monivuotisista hankkeista olisi esitetty kustannusten ja valmistumisasteen toteumatieto esim. prosenttilukuna. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä merkittävien investointien talouden seurantaa esimerkiksi ns. Marjamäki-taseen tavoin. 9
4.1.4 Kuntarakenneuudistuksen tunnusluvut Valtionvarainministeriö julkaisi kriisikuntien tunnuskriteerit kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Kriteereinä seurataan kunnan vuosikatetta, kunnan lainakantaa, taseen kertynyttä alijäämää, tuloveroprosenttia, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Kriisikunnaksi katsotaan kunta, joka täyttää neljä kuudesta kriisikunnan kriteeristä. Lempäälän kunta täyttää edellisvuoden tapaan kolme kuudesta kriisikunnan kriteeristä. Vuonna 2012 Lempäälä täytti kriisikunnan kriteereistä vain yhden. Kunnan vuosikate ei ole negatiivinen. (Ei toteutunut) Kunnan taseessa ei ole kertynyttä alijäämää (2014: ylijäämää 18,0 milj. euroa). (Ei toteutunut) Kunnan lainakanta/asukas 2 968 ylitti maan ennakkotiedon mukaisen keskiarvon (KL:n ennakkotieto 2 733 euroa/asukas), ylitys on alle 50 %. (Ei toteutunut) Kunnan veroprosentti (20,5 %) ylittää vähintään 0,5 prosenttiyksiköllä maan painotetun keskiarvon (19,74 %). (Toteutui) Omavaraisuusaste on alle 50 % (2014: 42,8 % 2013: 48,2 %; 2012: 51,2 %). (Toteutui) Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää 50 % rajan (2014: 63,9 %; 2013: 54,9 %; 2012: 48,4 %). (Toteutui) Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kunnan talouden tunnusluvut ovat edelleen heikentyneet. Etenkin lainakanta asukasta kohden on kasvanut nopeasti. Kunnan taseeseen kertynyt ylijäämä tulee kutistumaan huomattavasti taloussuunnitelmakaudella 2015 2017, ja kriisikunnan kriteerit voivat täyttyä lähivuosina. Lautakunta pyytää selvitystä, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta ylijäämä säilyy positiivisena. Katso vastaus sivulla 5 4.2 Toiminnallisten tavoitteiden arviointi Talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja niiden yhteydessä esitetyt keinot ovat valtuustoon nähden sitovia. Kunnanhallitus on raportoinut toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta on arvioinut toiminnallisten tavoitteiden toteutumista tilinpäätöksen, henkilöstökertomuksen ja muiden selvitysten perusteella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa on käytetty asteikkoa toteutunut - osittain toteutunut - ei toteutunut. Asteikollisessa arvioinnissa on lisäksi eroteltu tavoitteet, joiden toteutumista ei lautakunnan näkemyksen mukaan voida luotettavasti arvioida tilinpäätösinformaation perusteella. Tavoitteiden toteutumisesta on laadittu yhteenvetotaulukko, joka on tämän arviointikertomuksen lopussa. 4.2.1 Yleishallinto Talousarviossa yleishallinnon tehtäväalueille osoitettiin 27 toiminnallista tavoitetta. Kokonaisuutena tarkastellen suurin osa toimialan sitovista tavoitteista saavutettiin. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tavoitteista 21 toteutui täysin tai osittain, kolme tavoitetta ei toteutunut ja kolmen tavoitteen toteutumista ei voida luotettavasti arvioida tilinpäätösinformaation perusteella. 10
Tarkastuslautakunta toteaa, että tilinpäätösraportoinnin perusteella kuntastrategian jalkauttaminen on onnistunut suunnitellusti. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että toimialojen jalkauttamissuunnitelmien laatimisesta ei ole tehty selkoa tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että lähidemokratiaa kehittävät toimenpiteet on käynnistetty tavoitteen mukaisesti. Lautakunta kannustaa jatkamaan aloitettua toimintaa. Tarkastuslautakunta arvioi, että kuntatalouden tasapainoa koskevaa tavoitetta ei saavutettu. Useat kunnan talouden tunnusluvut ovat heikentyneet verrattuna edeltävään vuoteen. Kustannuslaskennan ja sisäisen laskennan kehittämistä koskevana tavoitteena oli kehittämistyön käynnistäminen yhdessä toimialojen kanssa. Tilinpäätöksessä ei ole tehty selkoa tavoitteen toteutumisesta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana, että vihdoinkin tarkastuslautakunnankin toivoma paperiton kokouskäytäntö on lähtenyt kunnassa eteenpäin valtuustoaloitteen jälkeen. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana, että riskien arviointiprosessia on laajennettu ja monipuolistettu työsuojelun osalta ja toivoo myös muiden riskien tarkastelua kuntakonsernissa. Lautakunta kiinnittää huomiota myös henkilöstöhallinnon tavoitteissa onnistumiseen. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen henkilöstöjaoston toimintaan ja kannustaa jatkamaan toimintaa. Tarkastuslautakunta toivoo osaamisen johtamisen työkaluihin mukaan otettavaksi myös nykyisen kuntastrategian. Elinkeinojen tehtäväalue onnistui pääsääntöisesti tavoitteissaan. Yritysilmapiirin kehitystä koskevan tavoitteen saavuttamisesta ei voida luotettavasti varmistua, sillä ilmapiirikyselyn vastausprosentti oli hyvin alhainen (2 %). Tarkastuslautakunta toivoo selvitystä, miksi yritysilmapiirikyselyyn on saatu hyvin vähän vastauksia. Yritysilmapiirikysely on Suomen Yrittäjien joka toinen vuosi toteuttama, Suomen kuntien ja yrittäjien yhteistyötä selvittävä tutkimus. Tutkimus on aiemmin toteutettu siten, että kyselyn kohderyhmänä ovat olleet vain Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenet. Keväällä 2014 tutkimusta uudistettiin siten, että kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Suomen Yrittäjien jäsenyritykset. Tutkimuksen kohdejoukon merkittävä laajeneminen aiheutti Suomen Yrittäjille ongelmia kyselyn markkinoinnissa ja jakelussa sillä seurauksella, että vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi, useissa kunnissa jopa niin alhaiseksi (< 5 vastaajaa), ettei niiden tuloksia otettu huomioon loppuraportissa. Tehtäväalueen eräänä tavoitteena oli työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen vuosittain 0,5-1 %. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on parantunut vuodesta 2007 vuoteen 2012, joskin työpaikkaomavaraisuus laskikin vuoden 2011 tasosta. Kuuden vuoden tarkastelujaksolla työpaikkaomavaraisuus on kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä. Vuosi Työpaikkaomavaraisuus, % 2007 68,5 2008 68,2 2009 69,7 2010 69,3 2011 70,8 2012 70,0 Lähde: Tilastokeskus / Työssäkäynti 11
Työllistämisen tehtäväalueen talousarviossa määritellyt tavoitteet pääosin saavutettiin. Tehtäväalueen kuntouttavaa työtoimintaa ja työttömien aktivointia koskeva tavoite ei toteutunut. Aktivointiaste aleni edellisvuodesta (2014: 41 %; 2013: 43 %). Työmarkkinatuella palkattujen määrä oli suunniteltua alhaisempi. Työllistämisen tehtäväalueen määrärahoja leikattiin muutostalousarviossa, mikä osaltaan selittää toiminnallisten tavoitteiden toteumaa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että matkailun edistämistä ja elinkeinoviestintää koskeva raportointi ei vastaa talousarviossa asetettuja tavoitteita ja mittareita. Lautakunta toivoo selvitystä tavoitteiden toteutumisesta annetuilla mittareilla. Lautakunta toivoo, että raportoinnissa otettaisiin kantaa siihen, paljonko kunnalle on saatu tuloja ja työpaikkoja matkailusta. Vuoden 2014 matkailun edistämisen ja elinkeinoviestinnän mittareita asetettaessa oletettiin, että seudullinen matkailun tulo- ja työllisyysselvitys sisältäisi tulokset myös kuntakohtaisesti. Kun tämä ei toteutunut, tutkittiin mahdollisuutta teettää Lempäälän oma selvitys. Se osoittautui kuitenkin niin kalliiksi, että tutkimuksesta eli tarkasta mittauksesta luovuttiin. Vuonna 2014 julkistetussa Tampereen seutukunnan matkailutulo- ja -työllisyysselvityksessä 2012 vuoden osalta seutukunnan välitön matkailutulo kokonaisuudessaan oli verottomalta arvoltaan 620 milj. euroa. Lempäälän osuuden voidaan arvioida muodostavan tuosta 6 % eli n. 37 miljoonaa euroa. Välillinen matkailutulo oli lisäksi 108 milj. euroa, eli yhteensä Lempäälän matkailutulon voidaan arvioida olevan n. 43 milj. euroa. Työllisyysvaikutukset voidaan arvioida samaan tapaan, jolloin matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukseksi Lempäälässä saadaan arviolta 290 henkilötyövuotta. Palkkatulovaikutukset olivat vastaavasti arviolta 9,6 milj. euroa ja verotulovaikutukset 1,36 milj. euroa. Huomattava on, että em. tutkimuksessa ei ole mukana rekisteröimättömien majoitusliikkeiden yöpymistuloja. Koska Lempäälän majoituskapasiteetista valtaosa on maaseutumatkailuyrityksissä, ei tutkimus anna perusteita tarkemmalle arvioinnille. Mahdollisia mitattavia ja muutenkin relevantteja indikaattoreita ovat majoituskapasiteetti, matkailuyrityskontaktit, liikevaihtotiedot sekä matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Jatkossa pyritään kehittämään toimialakohtaista arviointia yrittäjäkontaktien yhteydessä toteutettavaksi. Erityisesti yritystonttien myynnissä on onnistuttu, ja yritysten nettolisäys oli 70 yritystä. Myös keskustan kehittämistä ja kehityshankkeita koskevat tavoitteet saavutettiin, joskin tavoitteet oli määritelty epämääräisesti. Tarkastuslautakunta toivoo, että keskustan kehittämistä koskevia tavoitteita ja mittareita kirkastetaan. Kuntakeskustan kehittäminen on visio- ja yleissuunnitelmavaiheen jälkeen edennyt toteutusvaiheeseen. Hankkeen vastuuhenkilöksi on määräaikaisesti nimetty hankejohtaja, jonka tärkeänä tehtävänä on keskustan kehittämisen tavoitteiden ja mittareiden kirkastaminen yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. 12
Yrityspalveluiden eräänä tavoitteena oli tietopaketin toteuttaminen taloudellisesti kannattavasti. Tilinpäätösraportoinnissa ei ole selvitystä, onko tietopaketti toteutettu kannattavasti. Lautakunta kiinnittää huomiota velvoitetyöllistämistä koskevaan tavoitteen saavuttamiseen. Kunnan kokoon nähden ja kunnalle aiheutuvien sakkomaksujen takia kunnan tulisi huomattavasti kasvattaa palkkatukityöjaksojen määrää. Lempäälässä työttömyysaste kasvoi edellisvuodesta (2014: 11,8 %; 2013: 11,4 %; 2012: 9,3 %), mutta säilyi edelleen alhaisempana kuin muualla Tampereen seutukunnissa (2014: 16,3; 2013: 15,2 %; 2012: 12,8 %). Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi 14 % edellisvuodesta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että kunta on palkannut nuoria kesätöihin haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, ja että esimiehet olivat mukana rekrytointiprosessissa. Esimiehille ja kesätyöntekijöille lähetettiin palautekysely, mitä lautakunta pitää hyvänä käytäntönä. Maaseutu- ja kylätoimen tehtäväalueen tavoitteet saavutettiin. Palveluja koskevien asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset olivat hyvät ja tavoitetason mukaiset, joskin kyselyjen vastausprosentit olivat alhaiset. Tarkastuslautakunta toivoo selvitystä, miksi kyselyyn saatiin vain vähän vastauksia. Kysely tehtiin sähköisenä niille asiakkaille, joiden sähköpostiosoite on maaseutuhallinnon tiedossa ja paperisena maaseutuhallinnon muille asiakkaille. Kysely toteutettiin yhtenä osana muuta kyselyä, joka on voinut vaikuttaa vastausaktiivisuuteen, mutta tulosten analysoinnin ja johtopäätösten kannalta vastausprosentti ei ole ollut kuitenkaan liian alhainen. Selvityksessä on, voisiko asiakastyytyväisyyskyselyn jatkossa irrottaa omaksi kyselyksi ja kannustaa asiakkaita vastaamaan kyselyyn. Toimistopalvelujen tavoitteena oli arkistonmuodostussuunnitelman päivittäminen. Tilinpäätösraportoinnista ei ilmene kaikilta osin, miten tavoite saavutettiin asetetulla mittarilla. Lautakunta pyytää tarkennusta prosessikuvausten loppuun saattamisesta. Prosessikuvausten loppuunsaattaminen on pitkittynyt henkilöstövaihdosten johdosta. Toimintaa on kehitetty vaiheittain mm. sähköisen arkistoinnin käyttöönottojen kautta. Realistinen valmistumisaikataulu on vuosi 2017. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että toimistopalveluyksikkö ottaa huomioon asiakastyytyväisyyskyselyyn saadut palautteet toiminnan kehittämisessä. Huoltopalvelujen tehtäväalueen tavoitteena oli suoritelaskentamallin päivittäminen monipalvelutyön osuuden jakamiseksi ruoka- ja siivouspalvelun yksikköhintoihin. Tilinpäätösraportoinnin perusteella tavoite ei toteutunut. Talousarviossa asetettu mittari ruoka- ja siivouspalvelujen laadulle oli asiakastyytyväisyys asteikolla 1-5 (tavoitetaso 4). Tilinpäätöksessä ei ole selvitetty, saavutettiinko asiakastyytyväisyyttä koskeva 13
tavoite. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota tilinpäätösraportoinnin ja asetettujen mittareiden vastaavuuteen. Tehtäväalueen tavoitteena oli työhyvinvoinnin parantaminen sekä riskienarviointikierrosten jatkuminen. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että työhyvinvoinnin parantumisesta ei ole raportoitu tilinpäätöksessä ja pyytää selvityksen tavoitteen toteutumisesta. Koko henkilöstölle suunnattu työhyvinvointikyselyn toteutus ajoittui maaliskuulle 2015. Vastaajia oli 876 (vastausprosentti 58 %). Tulosten käsittely työyksiköissä on käynnistynyt keväällä 2015. Tulokset on raportoitu kunnanhallituksen henkilöstöjaostolle kesäkuussa 2015 ja kunnanhallitukselle elokuussa 2015. 4.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteet ovat toteutuneet kokonaisuudessaan melko hyvin, mutta osa tavoitteista on toteutunut vain osittain. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut on järjestetty tavoitteen mukaisesti edullisesti; nettomenot ovat kaupunkiseudun keskiarvon alapuolella. Hyvinvointikertomusprosessi ei ole tavoitteesta poiketen vielä jäsentynyt osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua. Hyvinvointikertomus- ja taloussuunnitteluprosessien linkittymiseksi laadittu vuosikello ei vielä vuonna 2014 ohjannut riittävällä tavalla hyvinvointikertomuksen valmisteluprosessin ajallista etenemistä ja siten sen jäsentymistä osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua. Lautakunnan näkemyksen mukaan hyvinvointikertomukseen panostettu paljon, ja se pitäisi mahdollisimman pikaisesti saada jäsennettyä osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua. Kansanterveystyön osalta tarkastuslautakunta arvioi tavoitteiden toteutuneen hyvin. Ainoastaan hammaslääkärikäyntien osalta aikuishoidon osuus jäi tavoiteltua pienemmäksi ja vuodeosaston tehokkuuden osalta tavoite toteutui osittain. Talousarviossa asetetulla mittarilla vuodeosasto on toiminut tehokkaasti lukuun ottamatta kahta siirtoviivemaksua (edeltävänä vuonna siirtoviivemaksuilta vältyttiin kokonaan). Aikuishoidon osuus suuhygienistikäynneistä laski edellisvuodesta saavuttaen kuitenkin asetetun tavoitteen, kiireellinen hoito toteutui määräajassa ja kiireetön hoito tavoitteen mukaisesti pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä. Terveydenhuollon hoitotakuun ja väestövastuun vastaanottojen käytön tarkoituksenmukaisuuden osalta tavoitteet ovat toteutuneet. Hoitotakuun osalta puheluihin vastaamisen keskiarvo oli tavoitteen mukainen, ja kiireelliseen hoitoon pääsi 1 3 päivän sisällä. Väestövastuun vastaanottojen käytön osalta päivystyksen osuus käynneistä oli alle 22 % (15,7 %). Lisäksi yöpäivystys säilytettiin Valkeakoskella. Tarkastuslautakunta toivoo, että puhelimitse tehdyt hoidon tarpeen arvioinnit olisivat riittävän kattavat. Asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen laadukkuutta on pyritty parantamaan vuoden 2014 aikana Potku-hankkeella ja Kurkiaura-hankkeella, joka toteutetaan vuosina 2011 2015. Pitkäaikaissairaille potilaille on laadittu yksilöllinen hoitosuunnitelma ja heille on nimetty omahoitaja. Kurkiaura-hankkeen Suuntima-osahankkeen puitteissa on kehitetty työkalua asiakkuuspolun selvittämiseksi ja terveystasku-osahankeen tarkoituksena on tukea asiakkaan omahoitoon osallistumista sähköisellä terveys- ja hyvinvointipalvelulla. Pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa on toteutettu suunnitellusti järjestämällä tulpparyhmä, diabetesryhmä äideille, painonhallintaryhmä aikuisille sekä ravitsemuspäiviä kouluissa. 14
Tavoitteen mukaista vieroitusryhmää tupakasta ei järjestetty osallistujapuutteen vuoksi. Lisäksi poikkihallinnollisena yhteistyönä aloitettiin Luovasti Liikkuva Lempäälä hanke. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisevänä toimintana on toteutettu aikuisten painonhallintaryhmä, lasten painonhallintaryhmän suunnittelu sekä matalan kynnyksen liikuntahanke Luovasti Liikkuva Lempäälä. Erikoissairaanhoidon palveluita on hankittu ostopalveluina suunnitellusti. Tarkastuslautakunta toivoo, että tilinpäätökseen sisällytettäisiin tietoja hankittujen ostopalvelujen yksikkökustannuksista ja kustannuksista verrattuna muihin seudun kuntiin. Erikoissairaanhoidon osalta hoitotakuu ei toteutunut täysin, sillä yli puoli vuotta hoitoa odotti 14 kuntalaista. Tavoitteena oli, että 100 prosenttia potilaista hoidetaan hoitotakuun määrittämässä 6 kk:n ajassa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohuollon käynnit ylittivät reilusti arvioidun määrän. Lähetteitä tuli odotettua enemmän ja potilaiden jatkohoitoa tai hoidon lopettamista ei saatu riittävästi toteutumaan. Tarkastuslautakunta pyytää selvitystä siitä, miksi hoitotakuu ei ole toteutunut ja miksi psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ei ole osoitettu riittäviä lisämäärärahoja. Pirkanmaan Sairaanhoitopiiristä saadun tarkennuksen mukaan hoitotakuu ylittyi gastroenterologian yksikössä kahdella potilaalla. Ylitysajat olivat kolme ja yksitoista vuorokautta. Syynä on ollut kesäaikaan liittyvä ruuhka ja kiireellisten hoitojen priorisointi. Muut hoitotakuun ylitykset selittyvät sekä virhekoodauksilla, että potilaasta johtuneesta syystä hoidon siirtymisellä. Ulkomailla pääosan vuotta asuva potilas on itse siirtänyt leikkausta kaksi kertaa. (Uuden hoidon varaus on mennyt virheellisesti hoitotakuun piiriin.) Potilaan leikkaus on siirtynyt kuumeen vuoksi. (Uuden hoidon varaus on mennyt virheellisesti hoitotakuun piiriin.) Potilaan osalta useamman asian hoitaminen samassa anestesiassa aiheutti hoitotakuun ylittymisen parilla viikolla, koska kaikille osapuolille sopivan leikkausajan järjestely oli silloin huomattavan haasteellista. Leikkauksen odotusaika on aloitettu laskemaan virheellisesti poliklinikalta lähtien potilaan odottaessa MRI-kuvausta. Itse toimenpide tehtiin alle kahdessa kuukaudessa. Oman psykiatrian yksikön toiminnassa käyntimäärät ylittyivät huomattavasti. Päivitetyssä kunnan mielenterveys- ja päihdeohjelman suunnitelmissa oli tavoitteena, että yksikköön olisi saatu vuonna 2015 yksi psykiatrian erikoislääkäri lisää (= 3. psykiatri). Terveyspalveluihin ei saatu yhtään työntekijää lisää vuodelle 2015. Potilaita on ohjattu Pshp:n tuottamaan erikoissairaanhoitoon arvioitua enemmän. Tarkastuslautakunta arvio, että lasten päivähoidon osalta tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu. Päi-vähoidon palvelujen kustannukset ylittivät seudun keskiarvon (vrt. 9393 /laskennallinen lapsi ja 9540 /laskennallinen lapsi). Myös koulutustiimin toiminta on lakkautettu eikä tavoitteiden toteutumisen osalta oteta tilinpäätöksessä kantaa täydennyskoulutuspäivien määrään tai puheeksiotto-, hygieniapassi- ja ensiapukoulutuksen järjestämiseen. Lisäksi päivähoitopalveluiden lapsimäärät ovat jääneet tavoitemääristä. Yksityisen hoidon tuella on hoidettu 99 lasta (tavoite n. 130), kotihoidontuella 528 lasta (tavoite 630) ja perhetuvan käyttäjinä oli 197 lasta (tavoite n. 220). 15
Tarkastuslautakunta pyytää selvitystä siitä, miksi päivähoidon kustannukset lasta kohden ovat kasvaneet. Lautakunta toivoo, että tehtäväalueella pohdittaisiin, onko yksityisen hoidon tuen välitavoite realistinen. Kustannusvertailu tulee jälkijunassa ja tässä puhutaan vuodesta 2013. Vuonna 2013 laskennassa ei enää ole mukana esiopetuksen aamu- ja iltapäivähoito. Tällä oli vaikutusta kustannuksiin. V. 2014 tammikuussa avautui päiväkoti Siskonlinna kokonaisuudessa. Jonkin verran lisämenoja, myös palkkamenoja kohdistui edelliselle vuodelle ja lapsia oli kuitenkin hoidossa Siskonlinnassa melko vähän vuoden lopulla. Yksityisen hoidon tuen määrä vaihtelee vuosittain ja kausittain. Jonkin verran on ollut havaittavissa yksityisen hoidon tuen määrän tasaantumista jopa laskua, kun muutama vuosi sitten tuen saajien määrä oli kasvussa. Päivähoitopalvelujen voidaan kuitenkin todeta saavuttaneen tavoitteen laadukkuuden ja riittävyyden osalta. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella noin 75 prosenttia vastaajista antoi päivähoidon yleisarvosanaksi kiitettävän tai erittäin hyvän. Kaikissa ryhmissä on myös laadittu ryhmäkohtaiset varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteen mukaisesti. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että tilinpäätöksessä ei ole raportoitu, onko talousarviossa asetettu tavoite lasten osallisuussuunnitelmien laatimisesta toteutunut. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että päivähoidon tavoitteiden toteutumisraportointi ei kaikilta osin vastaa talousarviossa asetettuja mittareita. Vanhustyön osalta tavoitteet on saavutettu osittain. Hoito- ja palvelusuunnitelmien sisältöä on kehitettävä, jotta ne saadaan vanhuspalvelulain vaatimalle tasolle. Tilinpäätöksen toteuma-arviossa ei kerrota, kuinka suuri osa 75 vuotta täyttäneistä oli kotona annettavien palveluiden piirissä ja onko palvelut järjestetty ilman tarpeetonta viivytystä. Tavoitteen mukaista ns. päivähoitoa ei järjestetty jaksohoito-osastoilla ollenkaan. Omaishoitajille tarjottiin rahakorvauksen lisäksi tavoitteen mukaisesti muita tukimuotoja, mutta toteuma-arviosta ei käy ilmi, lisättiinkö rahallista tukea saavien määrää viidellä. Arviossa todetaan tavoitteen vain olleen liian suuri. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, ovatko lyhytaikaishoitopaikkojen hyödyntäminen ja ns. päivähoidon käyttö toteutuneet. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 10,2 % yli 75-vuotiaista. Lisäksi on satunnaisesti kotihoitoa ja kotihoidon tukipalveluita käyttäviä yli 75-vuotiaita vanhuksia, mutta heidän määräänsä ei Effica ohjelman raportointiosion puutteen johdosta pystytä tarkasti ilmoittamaan. Omaishoitajien määrät perustuvat työntekijän antamiin lukuihin. Omaishoitajien lukumäärä on pysynyt samana viimeiset kolme vuotta. Uusia omaishoitajia on tullut lisää, mutta vanhoja on jäänyt saman verran pois. Kokonaismäärä ei siis ole lisääntynyt. Lyhytaikaishoitopaikkoja on hyödynnetty maksimaalisesti, mutta päivähoitoa ei ole juurikaan käytetty. Siihen ei ole ollut kysyntää kuin satunnaisesti. Myös ennaltaehkäisevien palveluiden osalta jäätiin tavoitteista. Suunnitelma vapaaehtoistyön koordinoimiseksi on vielä kesken. Lisäksi kotikäyntejä on tehty vain 34 henkilölle (tavoite n. 100). Toteuma-arviossa ei mainita ennaltaehkäisevän työn ryhmien tarjonnasta. Tarkastuslautakunta 16
toivoo, että suunnitelma vapaaehtoistyön koordinoimiseksi saadaan valmiiksi ja pannaan toimeen vuonna 2015. Toisaalta tavoite riittävien ja laadukkaiden resurssien turvaamisesta on toteutunut. Henkilöstöä on lisätty ja uuden kotihoitoyksikön toiminta on käynnistynyt vuoden 2015 alusta. Täydennyskoulutusta on järjestetty riittävästi. Tavoite erimuotoisen asumisen tarjonnan osalta on saavutettu avaamalla Toimelakoti suunnitelman mukaisesti. Toteuma-arvion perusteella ei kuitenkaan voida arvioida tavoitteen toteutumista kokonaan, sillä tilinpäätöksessä ei ole tietoa laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen piirissä olevien henkilöiden lukumääristä. Lautakunta arvioi, että Toimelakodin toimintaa täytyy tehostaa, jotta talon käyttöaste nousisi korkeammaksi. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vanhustyön tavoitteiden toteutumisraportointi ei kaikilta osin vastaa talousarviossa asetettuja mittareita. Raportointi ei kaikilta osin valmistunut toimintakertomukseen. Effica ohjelmassa ei ole raportointiosiota, joten tarkkojen lukujen saaminen on vaikeaa. Jatkossa (v. 2016 alkaen) raportointi helpottuu Pegasos ohjelman myötä. Silloin ohjelma on ollut käytössä koko vuoden. Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon piirissä oli molemmissa 3,7 % 75 vuotta täyttäneistä. Perhetyön ja toimeentuloturvan osalta ehkäisevä perhetyö onnistui erinomaisesti kiireellisten huostaanottojen määrän vähentämisessä (2014: 5; 2013: 18). Ehkäisevän perhetyön monialainen prosessimallinnus ja ehkäisevää perhetyötä tekevien vastuualueiden selkiytys toteutui vain osittain. Lisäksi lastensuojeluselvityksistä ei tehty kahdeksaa prosenttia lain edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa. Myös toimeentulotukihakemuksista yhdeksän prosenttia käsiteltiin yli tavoitteen mukaisesta seitsemästä arkipäivästä. Osin syinä olivat tosin kytkentävirheet tai pidempi selvitysaika. Toimeentulotukipalveluprosessin selkeytys tapahtui vain osittain vuoden 2014 loppuun mennessä. Tampereen seudun sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2014 (11.3.2015) mukaan Lempäälässä ehkäisevän toimeentulotuen määrä oli 2,1 % vuonna 2014. Laskua on tapahtunut kolmen viime vuoden aikana (2013: 2,2 %; 2012: 3,8 %) toisin kuin muissa seutukunnissa. Tarkastuslautakunta kehottaa huomiomaan sosiaali- ja terveysministeriön suosittaman määrärahan suuruuteen (toimeentulotuen määrärahoista 3,3 % ehkäisevään toimentulotukeen). Sosiaaliasiamies on huolissaan huostaan otettujen lasten vanhempien tuesta. Lempäälässä ei ole tehty yhtään vanhemmuutta tukeva suunnitelmaa vuosina 2013 2014. Tarkastuslautakunta haluaa selvityksen, miten kunnassa huolehditaan lasten vanhempien tuesta. Perhe- ja sosiaalipalveluissa on viime vuosina ollut keskimäärin 29-30 huostassa olevaa lasta tai nuorta. Huostaanotettujen lasten vanhemmille ei ole tehty erillistä vanhemmuutta tukevaa ja kuntouttavaa suunnitelmaa. Huostaanotettujen lasten perheiden tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä, ja perhe voi saada tukea edelleen mm. lastensuojelun perhetyöstä mikäli perheessä on huostaan otetun lapsen sisaruksia. Suunnitelmien tekeminen on haasteellista; osa vanhemmista ei ole välttämättä halukkaita vastaanottamaan tukea lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä, jotka ovat huostaanottopäätöksen toteuttaneet. Vanhempien tukemista tapahtuu kuitenkin jo nyt käytännön 17
työssä kun lasta ja hänen vanhempiaan tavataan yhdessä asiakassuunnitelmien yhteydessä tai vanhemmat ovat asiakkaina esim. aikuissosiaalityössä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tullaan suunnittelemaan huostaan otettujen lasten vanhemmille tarjottavaa vanhemmuuden tukea yhdessä aikuissosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kanssa kuluvan vuoden ja ensi vuoden aikana. Perustoimeentuloturvan siirtyminen Kelaan v 2017 alussa tullee vapauttamaan henkilöstöresusseja mm. aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksen resursseja vanhempien kanssa tehtävään työhön. Lempäälässä lastensuojelun asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Asiakkaat saattavat joutua odottamaan suunnitelman valmistumista 2 viikosta 3 kuukauteen asiakassuunnitelmapalaverista. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa lastensuojelun työpaineesta ja kuormasta ja pitää odotusaikoja kohtuuttomina. VASTAUS Lastensuojelun työntekijöiden asiakasmäärät ovat edelleen suosituksia suurempia, keskimäärin 55-60 asiakasta/ työntekijä. Lastensuojeluilmoitusten määrässä näyttää olevan vaihtelua vuositasolla mutta kuluneen vuoden aikana ovat lastensuojelun ilmoitukset olleet nousussa. Lastensuojelun asiakkaat käydään syksyn alussa läpi, ja asiakkuudet päätetään mikäli asiakkailla ei ole selkeitä sosiaalihuoltolain mukaisia asiakaskriteerejä. Lastensuojelun tiimissä arvioidaan syksyllä asiakassuunnitelmien sisältöjä ja laatua. Jatkossa panostetaan siihen, että asiakassuunnitelmat saadaan ajantasaisemmiksi. Yhtenä keinona on asiakassuunnitelmien sisällön tiivistäminen; kehitetään kirjaamiskäytäntöjä siten, että taustoitus on vähäisempää ja painopiste on tulevassa työssä. Asiakassuunnitelmat ovat tällä hetkellä erittäin hyvin ja perusteellisesti laadittuja mutta niitä ei ehditä tehdä riittävän nopeasti. Perheneuvolan eri tiimien hoito- ja tutkimusjaksojen sisältöjen tarkistaminen vastaamaan entistä paremmin asiakastarpeisiin -tavoitteen välitavoite/tavoitetaso on, että keskimääräinen jonotusaika on enintään 5 kk. Jonotusaika ei kuitenkaan varsinaisesti mittaa, vastaavatko eri tiimien hoito- ja tutkimusjaksojen sisällöt asiakkaiden tarpeita. Keskimääräinen jonotusaika on kuitenkin ollut tavoitteen mukaisesti enintään 5 kk. Tarkastuslautakunta toivoo, että mittareiden asettamisessa huomioidaan myös laadulliset tekijät. Vammaispalveluiden tehtäväalueen osalta tavoitteet toteutuivat myös osittain. Laitoshoitoa käytti tavoitteen mukaisesti 5 henkilöä ja Pesäpuun asunnot ovat täynnä. Henkilökohtaisen avun piirissä oli kuitenkin vain 99 henkilöä (vrt. tavoitetaso 120). Lisäksi osa palvelusuunnitelmista on päivittämättä. Tarkastuslautakunta pyytää selvitystä, ovatko talousarviossa asetettuna tavoitteena olleet ostopalveluhankinnat toteutuneet ja millä tavoin. Lautakunta pyytää selvityksen, miksi palvelusuunnitelmia ei ole päivitetty kaikilta osin. Vammaispalveluiden osalta henkilökohtaisen avun piirissä oli 99 henkilöä. Tavoitetasoksi asetettu 120 henkilöä ei välttämättä kuvaa tavoitetta hyvin. Henkilökohtaisen avun saajien tuntimäärät nousivat, mutta asiakasmäärä laski. Vammaispalvelut hankkivat paljon palveluita ostopalveluina, koska ns. omaa tuotantoa on palvelutarpeeseen nähden vähän. Uutta autetun asumisen yksikköä (ympärivuorokautinen valvonta) ja Pesäpuu 2 suunnitellaan aktiivisesti yhteistyötahojen kanssa. Palvelusuunnitelmat päivitettiin uusille asiakkaille, joille myönnettiin omaishoidon tuki tai henkilökohtainen avustaja. Pelkkää kuljetuspalvelua saaville asiakkaille ei laadittu 18
palvelusuunnitelmia. Näitä asiakkaita on hyvin vähän. Vammaistyön johtaja irtisanoutui virastaan ja vammaispalveluissa asiakastyö ruuhkaantui kesän ja syksyn aikana. Tämän vuoksi esimerkiksi Pesäpuun ja toimintakeskuksen kaikille asiakkaille ei ehditty päivittämään palvelusuunnitelmia. 4.2.3 Sivistystoimi Oppimisympäristöjen ajanmukaisuuden varmistamiseksi on tehty yhteistyötä teknisen toimen kanssa. Vuoden 2014 aikana on otettu käyttöön teknisen toimen tilapalveluiden kanssa valmisteltu kiinteistöjen kunnossapidon vastuunjakotaulukko. Kunnan palvelusuunnitteluryhmän keskeisimpänä tehtäväkenttänä on ollut keskipitkän aikavälin suunnittelu sekä päivä- ja koulutilakysymykset ja kiinteistöjen kunnossapito. Tarkastuslautakunta pitää toimialojen välistä yhteistyötä sekä ennakoivan huomion kiinnittämistä kiinteistöjen kunnossapitoon tärkeinä asioina. Tarkastuslautakunta toivoo, että tilinpäätösraportointiin olisi sisällytetty tarkemmat tiedot kasvatuksen ja opetuksen palvelualuetiimien tavoitteista ja toiminnasta. Päivähoidon siirtymisestä sivistystoimen tehtäväalueeksi 1.1.2015 alkaen päätettiin valtuustossa 27.3.2014. Vuoden 2014 toteutettiin valmisteluprosesseja henkilöstön, toimistopalveluiden ja luottamuselinten osalta. Tarkastuslautakunta pitää siirtoa hyvänä asiana taloudellisen ja toiminnallisen synergian saavuttamiseksi ja kannustaa yhteistyön edelleen kehittämiseen esim. koulujen ja päiväkotien, kyläyhdistysten sekä urheiluseurojen välillä. Tarkastuslautakunta toivoo, että tilinpäätökseen sisällytettäisiin tarkemmat tiedot hankerahoituksen vaikutuksista opetusryhmien kokoon. Lautakunta on tyytyväinen, että peruskoulun tai joustavan lisäopetuksen päättäneistä yksikään ei jäänyt vaille välitöntä opiskelupaikkaa lukuvuonna 2013 2014. Lautakunta kiinnittää huomiota kestävää kehitystä koskevan tavoitteen mitattavuuteen. Tavoitteen asettamisessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kestävän kehityksen toteutumista voidaan konkreettisesti mitata esim. hiilijalanjälkenä. Opetuspalveluiden tavoitteena oli seutukunnallisessa toisen asteen koulutuksessa mukana oleminen ja mittarina sopimuksen toteutuminen. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota tavoitteen ja mittarin tarkoituksenmukaisuuteen. Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa Tredu-campuksen hankesuunnitelman. Jatkossa Tredun Lempäälän toimipisteen ja Lempäälän lukion opetus tapahtuu samassa toimipisteessä. Toimipisteen opiskelijamäärä nousee noin 750 opiskelijaan, josta lukiolaisten osuus on enimmillään 450 opiskelijaa. Lempäälän lukioon hakeutui keväällä 2014 51,3 % lukioon hakeneista, mikä alittaa asetetun tavoitteen (55 %). Toimintakertomuksessa todetaan, että kun päätös uusista tiloista tehtiin yhteishaun jälkeen, on perusteltua seurata tulevien vuosien hakeutumista. Tarkastuslautakunta yhtyy tähän näkemykseen pitäen jatkuvaa seurantaa tärkeänä. Lukion houkuttelevuutta voidaan parantaa esimerkiksi tarjoamalla erikoisalojen opintoja, kuten liiketalous-, matkailu- ja taideaineita. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana kirjastopalveluiden toiminnallista kehittämistä eri asiakasryhmien ja tilojen monikäyttöisyyden lisäämisen näkökulmasta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana myös kirjaston sekä koulujen ja päiväkotien yhteistyöohjelmien toteuttamista mm. tapahtumien ja kampanjoiden muodossa. Lautakunnan mielestä avustuksien kautta hankitut mediakasvatuslaitteet sekä lasten ja nuorten kirjahankintojen lisääminen parantavat lasten ja 19
nuorten palveluiden monipuolisuutta ja houkuttelevuutta. Tarkastuslautakunta toivoo, että kirjastolle asetettaisiin suoritteisiin liittyviä tavoitteita, kuten kävijä- ja lainamääriä. Kulttuuripalveluissa vuoden 2014 ohjelmalähtöisinä teemoina olivat paikallisidentiteetin luominen ja vahvistaminen eri keinoin, kulttuuripalvelujen hyödyntävien rekistereiden kehittäminen, museoraitin toiminta, näyttelytoiminta ja tiedottaminen. Vapaaehtoisen yhdistystoiminnan laajuus on merkittävänä tukena kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana, että kulttuuripalveluita on toteutettu ohjelman mukaisesti monipuolisten ja hyvin onnistuneiden kulttuuritapahtumien muodossa. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kulttuuripalveluiden toteumaraportoinnin tulisi noudattaa talousarviossa asetettuja mittareita ja ottaa selvemmin kantaa tavoitteiden toteutumiseen. Tavoiteasetannassa tulisi asettaa tavoitteita koskien tapahtumien määrää, osallistujamäärää, tapahtumien sisältöä, laatua ja kustannuksia. Kulttuuripalvelut järjestää vuoden aikana suuren määrän tapahtumia ja vuosittainen tapahtumamäärä vaihtelee. Montakaan tapahtumaa ei voida verrata keskenään peräkkäisinä vuosina sisällöiltään, kävijämääriltään tai kustannuksiltaan. Toistuvien tapahtumien (mm. vuotuisjuhlat) sisältöjä on kehitetty saadun palautteen perusteella. Vuotuinen tapahtumamäärä ja -kävijämäärä tilastoidaan. Raportoinnin rakenne on muuttunut kuluvan vuoden taloussuunnitelmassa. Vuoden 2015 raportointi sovitetaan uusiin puitteisiin ohjeistuksen mukaisesti, esim. mittarit muuttuvat. Strategiset tavoitteet on laadittu kulttuuripalvelujen toiminnan tarkoituksen mukaisesti: taiteen harjoittamisen ja harrastamisen tukeminen, taidepalveluiden tarjonta ja käyttö sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaaliminen ja edistäminen. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana suurten liikuntahallien korkeaa käyttöastetta etenkin arkipäivisin, mutta kiinnittää huomiota käyttöasteen alentumiseen suhteessa edellisiin vuosiin. Lautakunta kiinnittää huomiota liikuntapalvelujen muiden sisäliikuntatilojen arkipäivien ja erityisesti viikonloppujen alhaiseen käyttöasteeseen. Liikuntatilavuorojen hinnoittelulla tulisi pyrkiä käyttöasteen parantamiseen. Lautakunta pitää hyvänä asiana myös liikuntatiloihin ja alueisiin liittyvän toiminnan yhdistämistä yhtenäiseksi vastuualueeksi liikuntakoordinaattorin alaisuuteen. Lautakunta pitää hyvänä asiana, että kunta kehittää liikuntapalveluissa yhteistyötä kunnan sisällä ja muiden toimijoiden kanssa, kuten Voimaa vanhuuteen työryhmä ja KKI-yhteistyöryhmä, ja kannustaa edelleen kehittämään toimintaa. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen on erittäin kannatettava asia ja se vähentänee toteutuessaan sairastamisia ja siitä johtuvia kuluja. Terveys- ja erityisliikuntaryhmien osallistujamäärät kehittyivät edelleen merkittävästi, kasvaen edellisvuodesta 53 %. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että liian vähän liikkuvien liikuntapalveluihin on kiinnitetty huomiota. Liikuntaryhmien lisääntyminen ja osallistujamäärien kasvu on lautakunnan mielestä hyvä asia. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota nuorisopalveluissa osallistujamäärään, joka on notkahtanut vuoden 2012 tasosta. Vuonna 2012 osallistujia oli 20 000 ja vuosina 2013 ja 2014 16 000 osallistujaa/vuosi. Lautakunta toivoo, että tilinpäätökseen sisällytetään jatkossa perustelut, mikäli palvelun osallistujamäärissä tapahtuu olennaisia muutoksia. Lautakunta pitää hyvänä asiana nuorisovaltuuston toiminnan aktivoitumista. Lautakunta kiinnittää huomiota nuorisopalveluiden tavoitteisiin ja mittareihin. Toteumaraportoinnin perusteella tavoitteiden toteutumista ei voida arvioida. Lapsi- ja nuorisoasioita koordinoiva työryhmä on toiminut edellisellä tilikaudella aktiivisesti, mutta 20