Erilaisuuden tunnistaminen ja sosiaalinen säätely Nina Sajaniemi Kasvatustieteellinen tiedekunta

Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Hyvinvointi ja liikkuminen

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Mielenterveys voimavarana

VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mielenterveys voimavarana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI

Elämyksi kehittämisseminaari

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

parasta aikaa päiväkodissa

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Psyykkinen toimintakyky

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

Toimintakulttuuri muutoksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

Keksikää mahdollisimman monta:

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Yhteisöllinen vanhemmuus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

KKI-PÄIVÄT

Miltä maailma näyttää?

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana

Varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

KOHTAAMISEN JALOKIVET

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Transkriptio:

Erilaisuuden tunnistaminen ja sosiaalinen säätely Nina Sajaniemi Kasvatustieteellinen tiedekunta 11.10.2018 1

Lapset eivät pyydä päästä maailmaan - he tulevat aikuisen kutsumana Nina Sajaniemi Kasvatustieteellinen tiedekunta / Esityksen ni www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2018 2

Lapsilla on oikeus kasvaa turvan ja rakkauden ilmapiirissä Jokainen lapsi syntyy odottaen vastavuoroisuutta ja on siihen valmis omalla tavallaan Ei ole tuhmia tai kilttejä lapsia on vain erilaisia lapsia Toisia on helpompi ymmärtää kuin toisia Jokaisella lapsella on lain takaama oikeus suojeltuun elämään ja hyväksytyksi tulemiseen omana itsenään Kaikki lapset ovat vanhempien, yhteisön ja yhteiskunnan vastuulla 11.10.2018 3

Ekosysteemikeskeinen ajattelu ihmiset ovat osa luontoa Ihminen on yksi laji muiden joukossa Miten ymmärretään biologian asettamat reunaehdot ja yksilönkehityksen vaiheet sosiokulttuurisessa ympäristössä Lähivaikuttajat: koti, perhe, ystävät Etävaikuttajat: kasvatus- ja koulutus, kunta, media Kulttuuri: arvot, normit, uskonto, kieli Historiallinen aika, talous, politiikka... www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2018 4

Nature via nurture Ihmisyyden biologiset juuret ovat syvällä evoluution historiassa Geenit ja perimä Hermosto, aivot ja sisäeritys Temperamentti Aivotoimina on välttämätön ehto sekä kehollisuuden että sosiaalisen vuorovaikutuksen toteutumisessa Ihmisen käyttäytyminen on paljon muovautuvampaa kuin millään muulla lajilla www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2018 5

Ihmisen ainutlaatuisuus Ihmiset ovat yksilöitä Kasvatustieteen yleisten pääperiaatteiden kannalta yksilölliset erot ovat vähäisiä kasvuprosessin lajityypillisen kokonaiskuvan kannalta Syntyvän lapsen geeneihin on koodattu sekä lajityypillinen että yksilöllinen kasvuohjelma Sisältää yksilön (henkisen ja fyysisen) maksimipotentiaalin. 11.10.2018 6

Ympäristön vaikutus Ympäristön vaikutteet ratkaisevat kuinka lähelle maksimipotentiaaliaan yksilö pääsee kasvaessaan. Optimaaliset kasvamisen ympäristövaikutukset kullakin hetkellä varmistavat Yksilön kasvamisen henkiseen ja fyysiseen maksimipotentiaaliinsa. Käytännössä ympäristön vaikutteet eivät koskaan tule olemaan optimaaliset kasvun jokaisella hetkellä. 11.10.2018 7

Ympäristön keskeisiä vaikutteita Keskeiset ympäristön tarjoamat, geeneihin koodatut ja kasvua oleellisesti tukevat vaikutteet Ravinto, lepo, turva, lämpö, suoja, liikkuminen ja sosiaaliset suhteet. Tarvitaan ymmärrystä, miten ympäristön vaikutteet parhaalla tavalla tukevat lapsen kasvua kullakin hetkellä 11.10.2018 8

Mitä pitää ymmärtää Mitkä ovat lajityypillisen kasvuprosessin eri vaiheet Miten ne liittyvät toisiinsa Mitä kussakin vaiheessa kehittyy Mitkä ympäristön vaikutteet ovat oleellisia missäkin kehitysvaiheessa. Pitää ymmärtää ihmisen lajityypillinen kehitysprosessi Olennainen osa merkityksellistä kasvatustiedettä 11.10.2018 9

Miksi pitää ymmärtää Ihmisen lajityypillisen kasvuprosessin ymmärtämistä tarvitaan Vanhempien tukemiseen lapsen kasvussa Varhaiskasvatuksen, esikoulun ja koulun opetusohjelmien suunnitteluun, optimaalisen oppimisympäristön rakentamiseen Mikä on sopivaa missäkin vaiheessa Herkkyyskaudet Mitä taitoja lapsi luontaisesti harjoittelee 11.10.2018 10

Erityisyyden kohtaaminen Kaikilla ei ole tasa-arvoista mahdollisuutta optimaaliselle kehityspolulle Geneettiset poikkeamat Haitalliset (sosiaaliset) ympäristövaikutteet Sairaudet, vammat Miten vahvistaa näiden lasten kehitysprosessia mikä on ensiarvoisen tärkeää www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2018 11

Hyvään sitoutuminen Ihminen on supersosiaalinen ja poikkeaa kaikista muista kädellisistä mm. anteliaisuudessa Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan jakaminen, vieraanvaraisuus Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä kyvyssä ilmaista tarpeitaan ja nähdä toisen tarpeita Jaetun tietoisen mahdollisuus www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2018 12

Perusviritys yhdessä olemiselle Ihminen on virittäytynyt kokemaan yhteistyön ja yhdessäolon palkitsevana Ihminen lohduttaa ja suojelee luonnostaan erityisesti itseään pienempiä taipumus myötätuntoon Synnynnäinen taipumus auttaa toisia tavoitteiden saavuttamisessa Auttaminen, lohduttaminen ja jakaminen palauttavat hyvän itselle kokemus yhteydestä Vahvistaa kokemusta turvasta kaikissa ympäristöissä 11.10.2018 13

Kenen joukossa seisot Tarve kuulua jollakin tavalla rajattuun joukkoon, jossa yksilöillä on jotakin yhteistä ja samankaltaista Jos on pulaa resursseista, erilainen jätetään ilman Lapset suuntautuvat kohti auttajia, pois estäjistä Taipumus on geneettisesti ohjelmoitua Estäjät, väärin tekevät koetaan uhaksi heistä kannattaa kääntyä pois Biologisesti koettu uhka ei tämän päivän ympäristössä ole läheskään aina uhka 11.10.2018 14

Ihminen voi hyvin joukossa Sosiaalinen syrjäyttäminen murentaa turvan Ulkopuolelle jätetyksi tulemisen, kelpaamattomuuden ja epäonnistumisen kokemukset kasautuvat Syrjäytyminen alkaa, kun joku jätetään yhteydestä syrjään, hänelle ei anneta mahdollisuutta merkitä Yhteydessä olemisen pitäisi olla kaiken lähtökohta Yhteiskunnassa on kuitenkin vallinnut käsitys ihmisen lajityypillisestä itsekkyydestä 11.10.2018 15

Apua tarvitaan aina Ihminen kykenee hylkäämään lapsensa ellei saa tukea jos on pulaa resursseista Simpanssiyhteisössä ei ole poikasten kaltoinkohtelua Ihmisyhteisöissä kaltoinkohtelua on kaikkialla Joka ei saa apua tarvitessaan, hyökkää toisia kohtaan, ketä ei oteta vastaan, kääntyy koko yhteisöä vastaan Yhteisöön kuulumattomuus raivo kohdistuu koko yhteiskuntaan www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2018 16

Lapset ovat aikuisten armoilla Lapset käyttäytyvät biologiansa ohjaamana Aivot ovat rakenteilla - syvä haavoittuvuus ja samanaikainen valtava potentiaali hyvän rikastuttamiseen Kehon ja aivojen yhteistoiminta näkyy ulospäin käyttäytymisen monen muodot Aggressiivinen, vetäytyvä tai jatkuvasti varuillaan oleva käyttäytyminen on välttämätöntä joissakin ympäristöissä 11.10.2018 17

Ympäristöt ovat erilaisia Lasten taidot säädellä biologisia taipumuksiaan ovat erilaisia Kehityksen ohjelmoituminen: perimä x raskausaika x muu ympäristö Aivot oppivat: usein toistuvasta toiminnan tavasta tulee tottumus Taistelevasti, häiritsevästi, uhmakkaasti tai manipuloivasti käyttäytyvä lapsi toimii tavalla, johon juuri hänen aivonsa ovat ohjelmoituneet ja johon ympäristö juuri silloin antaa sopivan kimmokkeen 11.10.2018 18

Paradoksi miten olla kiusaajalle kiva? Lapset kiusaavat, koska ovat oppineet kiusaamaan ja koska he saavuttavat sillä jotakin Kiusaava lapsi on kasvanut ympäristössä, jossa häiritsevät käyttäytymismallit ovat vahvistuneet Niiden taustalla ovat aina tavalla tai toisella säätelemättömät biologiset prosessit vuorovaikutuksen riittämättömyys, välinpitämättömyys, kaltoinkohtelu. Kiusaaja on jäänyt paitsi jotakin juuri hänen tarvitsemaansa hyvää ja sitä pitää hänelle tarjota 11.10.2018 19

Kompetentti ja haavoittuva lapsi Psykologinen, sosiaalinen ja fyysinen turva Aikuisen tärkeä tehtävä on kasvattaa lasta arvostamaan itseään juuri sellaisena kuin hän on, pitämään huolta omista rajoistaan ja kehittymään omalla tahdillaan Lapsi tarvitsee suojelua Kaikkea on tarjolla ja kaikki kelpaa - digitalisoituneen maailman uhat ja mahdollisuudet Kaikki merkitsevät asiat tai omat mielenkiinnon kohteet eivät ole yhtä tavoiteltavia opetuksen ja ohjauksen tarve 11.10.2018 20

Mikä on mennyt pieleen? Lähtökohtainen tarve kuulua joukkoon on kääntynyt tarpeeksi korostaa omia oikeuksia On olemassa absoluuttisen hyväksyttäviä, eettisesti ja moraalisesti hyväksyttäviä arvoja Oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja ystävyys Ketään ei saa vahingoittaa, pienemmistä ja heikommista on pidettävä huolta ja kaveria ei jätetä 11.10.2018 21

Yhdessä olemisen taidot Empatia on kokoelma ajatuksen taitoja, joita tarvitaan vuorovaikutuksessa Toisten ajatusten ymmärtäminen kognitiivinen empatia Toisten tunteiden ymmäräminen affektiivinen empatia Myötätunto - hyvien asioiden tekeminen toiselle Näiden pohjana osittain erilaiset aivomekanismit Empatian alueet voivat olla eri tavalla edustettuina 11.10.2018 22

Empatia on ymmärryksen lähde Empatia on ollut ihmislajille tärkeä selviytymistaito Miten vahvistaa yhdessä olemisen taitoja Miten lisätä myötätuntoisia tekoja ja sitä kautta hyvinvointia, terveyttä, tyytyväisyyttä ja turvaa? 11.10.2018 23

Ihmisarvoinen elämä Ainutkertainen ihminen - tulla nähdyksi ja kuulluksi omana muuttuvana itsenään Kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista Ilo ja mielihyvä yhdessä olemisesta Arvo ei tule itsestään se täytyy antaa Puute altistaa syyllisyydelle ja masennukselle Jokaisella ihmisellä on valta antaa tai evätä toiselta arvo 11.10.2018 24