Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Samankaltaiset tiedostot
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

RaHa-hankeen kokemuksia

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kerääjä- ja aluskasvit

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Luomutilojen tuki-ilta

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Maan kasvukunnon korjaaminen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Ympäristö ja viljelyn talous

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Hamppu viljelykiertokasvina

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Transkriptio:

Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018

Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia oraita joka kevät.!? Satotaso nousee hitaasti.

Uudet tavoitteet. Maanrakenne parannettava Lisää humusta Parannettava maan läpäisevyyttä /vesitalous Lisää matoja, Tuottaa biomassa, Metsä Väli/ aluskasvien viljely

Muutokset 1 Blokki viljely 2 Viljelykierto kiinnitetty 3 Enemmän syyskasveja 4 Väli-, alus-kasveja 5 Kasvipeitteisiä peltoja myös talvisin mahdollisimman paljon. 6 Ajetaan vähemmän.

Miten tavoitteisiin pääsee 1. Blokki viljely. Koko ala jaettu ruiskun koon mukaan 35 40 ha blokkeihin = 1 ruiskuntäyttö Pukaron kartano 60-75 ha blokkeihin 2 täyttöä. Lohkot jotka kuivuvat saman aikaan. Työt helpottuvat, maan muokkaus syksyllä sama Koko blokki sama viljelykasvi,

Pukaron Kartano Blokki esimerkki

2. Viljelykierto, 5-7 vuotuinen Viljelykierto kiinnitetty. Esim. Pukaron kartano. 1. Herne/Ohra aikainen (26 + 63) 2. Ruis + välikasvi N sitoja (23+27+9) 3. Ohra myöh. (kevätvilja) (63+18) 4. Syysvehnä + välikasvi N sitoja (60 ) 5. Kaura myöh./k-vehnä + N sitoja (34+33) 6. Nurmi 1, (30) 7. Nurmi 2, (1 v. Heinä ojitus 36 + 12) Laitumet omalla kierolla noin 40 ha.

3 Lisätty syyskasvien viljelyä Ennen kylvin syysvilja kun sää oli suotuisa. Nyt: kylvän syysvilja joka vuosi tavoite yli 50 % alasta. Suunnittelu tärkeää, vuoden 2019 v-suunnitelma on valmis, 1.7.2018 Viljelykierto joka on kiinnitetty antaa aina mahdollisuus kylvää syyskasveja. Tärkeää on että pysyy viljelykierossa.

4 Väli /aluskasveja Sidon hiiltä, tuotan biomassa aina kun lämpötila on plussalla. = lisään humusaineksia ( metsä ) Vähemmän huuhtoutumia, ojiin Kasvinjätteet, ruokaa madoille, pieneliöille, Madot tulevat ylös hakemaan = syntyy reikiä Aina typen sitoja kasveja. N kg hinta alin 0,65 /kg, ylin 1,20 /kg. Mitä kasveja. Tärkeää, hyvä juuristo, jättää reikiä maahan Vuonna -18 syksyllä noin 150 ha saa kasvaa läpi talven. 2 blokkia. Oikeat koneet, niin että kylvö onnistuu, vaikka on kasvin jätteitä pinnalla. N sensori jakaa typen oikean paikkaan. (seuravana vuonna)

Välikasvi kokeilu 2016 Plan Apila 3-4 kg /ha, LHP Nurmi seos10-12 kg/ha Sinimailanen 5 kg /ha

Pockar, Kotipelto Ennen sade, kaski äestys kerta, ohra, apila välikasvina. Kuva 1.6.2016

Pockar Kotipelto Ennen sade, yksi äestyskerta, ohra, apila välikasvina. Kuva 1.6.2016

Pockar Kotipelto Ennen puinti, 21.8.2016 Aikainen ohra, liika vettä kesäkuussa

Pockar, Kotipelto Apila sängen korkeudella, noin 20-25 cm Kuva 10.10.2016

Pockar, Kotipelto Sinimailanen korkeus noin 40-45 cm Kuva 10.10.2016

Pockar, Kotipelto Blålusern, Bilden 11.9.2016

Kotipelto Sinimailanen vasemmalla,apila oikealla Kuva 10.10.2016

Kotipelto 2017 Kuva. 27.04.17

Kotipelto Sinimailanen 20.04.2017

Kotipelto kevät 2017 Yksi äestyskerta Kuva 17.05.17

Kotipelto 2017 Sinimailanen. Kuva 17.05.17

Kotipelto 2017 Vasemmalla esikasvi, ohran aluskasvina LHP-nurmi seos Oikealla esikasvi, ohran aluskasvina Sinimailanen. 8.6.17

Kotipelto 2017 Sinimailanen kasvaa kahden äestyskerran jälkeen! Juuret 10 cm Kuva 8.6.17

Apila välikasvina Sinimailanen välikasvina LHP-nurmiseos esikasvina

Apila välikasvina Sinimailanen välikasvina LHP nurmiseos välikasvina

Pockar, Kotipelto 2017 Sinimailanen vasemmalla/ Apila oikealla Bild 8.8.2017 Degmognads stadie. 80 83.

Pockar Kotipelto 2017 Sinimailanen oikealla/ Lhp nurmi seos vasemmalla Kuva 8.8. 2017. Degmognads stadie. 80 83.

5 Vihreä pelto myös talvella Välikasvin viljely sekä syysviljat, syysrapsi, suojaa pellonpinta,/ maa- aines, sateelta. Musta pelto = sade tiivistää, ja lajittelee maan, sen jälkeen herkkä tiivistymiselle /korpuksi. Muokkaamaton kantaa paremmin, (lannan levytys) juuria maassa antaa paremman kantavuuden.

6. Ajetaan vähemmän Pellolla ajo kielletty! Kyntö vähennetään, Maanmuokkaus max. 15 cm. Mieluimmin vain 10 cm Jos pyörät luistaa yli 5% ei tehdä muokkausta Madon reiät tukkiutuu. Syksyllä -17 on 135 ha joka ei muokata lainkaan, polttoaine ja aikaa säästyy. CTF. mielessä kun vaihdetaan koneita. (Kiinteät ajourat) Nyt jo 2,5 cm tarkkuudella ajourat.

Ajetaan vähemmän 2 1,8 Työmenekki, 1 ha Tidsåtgång vid etablering Polttoaine 1 ha. Bränsle åtgång vid etablering 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1,6 1,4 1,2 1 0,8 Mansti mmar /ha Traktor timmar /ha 25 22,5 21 16,5 23 19,5 21,5 16,5 17,5 13,5 0,6 0,4 0,2 0 Lin. (Mansti mmar /ha) Bränsle åtgång liter /ha

Yhteenveto. Suunnittelu useammalle vuodelle eteenpäin tärkeää. Viljelykierto kiinnitetty = helpottaa suunnittelua. Säästän: työmenekissä, typen ostossa, ks-aineessa ja polttoaineessa Samalla kun: multavuus paranee, sidon hiiltä, matojen määrä lisääntyy, pellot kantaa paremmin, vesitalous paranee. Ympäristö kaiken kaikkiaan hyötyy. Eri viljelykasvienalat vaikeampaa muuttaa = hinta seuranta Aluskasviviljelyssä tarvitaan uusia/ lisää ks-aineita, rikantorjuntaan. Kaipaan koetuloksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä kasveja pitää käyttää alus- välikasvina? Miten lannoitan N-sidonta kasvin jälkeen? Miten viljelen saadakseni madot lisääntymään nopeasti? (viljelyjärjestelmä) Mitkä kasvit kuohkeuttaa maan parhaiten?

Försöksplan odlingssystem Försöksplan odlingssystem -jordförbättring -mellangrödor-n-kolbindning Viljlelykierto.-syyskyntö matalamuokkas syksy. syvä (normaali).- ej muokkas syksy.- ej muokkas syksy.- syyskyntö muokkaus syksy.- ohra.-muokkas + kylvö.-muokkas + kylvö.-muokkas + kylvö.-muokkas + kylvö.- suora kylvö.-muokkas + kylvö.-syysvehnä.-aluskasvikylvö.-aluskasvikylvö.-aluskasvikylvö.-aluskasvikylvö.-aluskasvikylvö.-öljykasvi ns nolla ruutu.-vehnä.x 6 vuotta.x 6 vuotta.x 6 vuotta.x 6 vuotta.x 6 vuotta.x 6 vuotta.- ohra aikainen.-ruis..- yliajot / v.- yliajot / v.- yliajot / v.- yliajot / v.- yliajot / v.- yliajot / v.- 4 kpl.-3 kpl.- 3 kpl.- 2 kpl.- 1 kpl.- 4 kpl Eri aluskasveilla: Mitä muuttuu?:.-sinimailanen, valkoapila, punaapila, messikkä, eri heinäkasvilajilla.- uusia typensidonta kasveja? seuranta: maanrakenne, lierot, humusaineet, typen määrä syksyllä, keväällä.- rikkojen määrä, torjunta?.-aluskasvien tuottama biomassa määrä.-vesitalous, läpäisevyys.- hiilen määrä Ajokerrat.- vähennetään polttoaineen käyttö, (fossilista ainetta).- polttoaineen menekki.- työaika säästyy Ruudun koko:.- 1 ha Kerranteita.- vähintään 3

Kysymykset 1. Mitkä kasvit pitäisin käyttää aluskasveina? 2. Aina N-sidonta kasveja? 3. Miten menettelen = mahdollisemman paljon N jäljellä seuravana vuonna? 4. Rikkakasviruiskutus tarvitaanko? 5. Riittääkö rikkakasviäestys? 1. Miten paljon vähennän N määrä seuraavalle kasville? 2. Lopetanko kyntäminen kokonaan? 3. Mitkä kasvit kuohkeuttaa maan parhaiten? 4. Millä menetelmällä lisään matojen määrä maassa nopeasti?