SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.6.2009 25.6.2009 1
Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaiden hyvinvointia.
Sulkavan visio 2015 Sulkava on vireä kansainvälistyvä saaristokunta ja soudun keskus.
Vision tarkennus Sulkava lisää elinvoimaisuuttaan panostamalla matkailuun ja vapaa-ajan asutukseen sekä niihin keskeisesti liittyviin palveluihin. Sulkava kansainvälistyy ja edistää paikallista kansainvälistä toimintaa kaikilla tasoilla. Sulkavasta kehitetään soudun ja puuveneosaamisen keskus.
Sulkavan kuntakonsernin arvot Avoimuus Asiat käsitellään avoimesti ja olemme ulospäin suuntautuneita. Yhteistyö Toimimme ennakkoluulottomasti yhteistyön edistämiseksi niin organisaation sisällä kuin ulospäin. Vastuullisuus Vastuullisina toimijoina pidämme aina tarkastelussa ja toiminnassamme esillä kokonaisuuden ja kuntalaisen edun asiakkaina ja veronmaksajana, sekä henkilöstön hyvinvoinnin. Uudistuminen (tuloksellisuus) Muodolliset rakenteet eivät ohjaa toimintaamme liikaa. Huolehdimme siitä, että uudistumme jatkuvasti ja haemme tuloksellisen toiminnan mahdollistavia toimintamalleja jatkuvan arvioinnin avulla. Panostamme yhteistyömalleihin kolmannen - ja yksityisen sektorin kanssa.
Sulkavan kunnan strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät valtuustokaudella 2009-2012
Sulkavan kunnan strategiakartta visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Henkilöstön rekrytointi. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Keskeisten (sivistys, sote) lähipalvelujen priorisointi Tuotteistaminen ja kustannustehokkaat palvelut Omistajaohjaus kuntayhtymissä Hyvät palvelut ja peruspalvelujen saatavuus Viestinnän onnistuminen Yhteinen tahtotila Yhteiset sopimukset. Sovittuihin linjauksiin sitoutuminen Selkeät ja realistiset tavoitteet Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Palvelujen tuottavuuden parantaminen Kestävä kuntatalous Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Sulkava - vetovoimainen saaristokunta, jossa soudetaan eikä huovata! Vetovoimainen luonto-, matkailu- ja vapaa-ajan keskus Kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Molemminpuolinen avoimmuus ja huomiointi Vuorovaikutuksen kehittäminen Palvelurakenteen oikea mitoitus Tulot ja menot tasapainossa. Taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä Kuntayhteistyössä onnistuminen Toimintaedellytyksien luominen yrittäjille Kannustaminen yrittäjyyteen Markkinointi Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen Monipuoliset matkailupalvelut Imago Kärkiyritysten saaminen kuntaan Matkailijamäärien kasvu
Strateginen päämäärä: Yhteinen tahtotila Kriittiset menestystekijät ja päämäärän saavuttamista tukevat toimenpiteet. Toimenpiteiden toteuttamista arvioidaan vuosittain ja tarkennetaan tarvittaessa yhteisillä päätöksillä Yhteiset sopimukset. Sovittuihin linjauksiin sitoutuminen Selkeät ja realistiset tavoitteet Yhteinen tahtotila Avoin keskustelu myös negatiivisista asioista Viestinnän onnistuminen Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Ongelmanratkaisukulttuurin kehittäminen Reagoidaan kuntalaispalautteeseen Verkostoituminen ja siinä onnistuminen Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Toimenpiteitä
Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät, mittarit ja vastuutahot valtuustokaudella 2009-2012 Päämäärä: A. Yhteinen tahtotila Missä on ehdottomasti onnistuttava kriittinen menestystekijä 1. Yhteiset sopimukset ja sovittuihin linjauksiin sitoutuminen. Mittari 1. Toimiva tuloskortisto Vastuu 1. Viranhaltijat ja valtuusto 2. Selkeät ja realistiset tavoitteet. 2. Toimiva tuloskortisto 2. Viranhaltijat ja valtuusto 3. Viestinnän onnistuminen. 4. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. 3. Kuntalaispalaut e ja palautteisiin reagointi 4. Yhteiset suunnittelupalaverit 3. Viranhaltijat 4. Toimialajohtajat
Strateginen päämäärä: Kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Kriittiset menestystekijät ja päämäärän saavuttamista tukevat toimenpiteet. Molemminpuolinen avoimuus ja huomiointi Vuorovaikutuksen kehittäminen Avoin keskustelu myös negatiivisista asioista Kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Viestinnän onnistuminen Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Ongelmanratkaisukulttuurin kehittäminen Reagoidaan kuntalaispalautteeseen Kolmannen sektorin aktivointitoimenpiteet sisältäen taloudellisen tuen. Verkostoituminen ja siinä onnistuminen Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Toimenpiteitä
Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät, mittarit ja vastuutahot valtuustokaudella 2009-2012 Päämäärä: Missä on ehdottomasti onnistuttava kriittinen menestystekijä 1. Molemminpuolinen avoimuus ja huomiointi. 2. Viestinnän onnistuminen. 3. Vuorovaikutuksen kehittäminen. 4. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Mittari 1. Ja 2. Toiminnallinen viestintästrategia ja sen toteutumisen seuranta 3. Asia on huomioitu kehityskeskuskustelukoulutuksen sisällössä 4. Asiakastyytyväisyyskyselyt Vastuu B. Kuntalaisaktiivisuuden edistäminen 1. ja 2. Kunnanjohtaja 3.Esimiehet 4.Esimiehet
Strateginen päämäärä: Kestävä kuntatalous Kriittiset menestystekijät ja päämäärän saavuttamista tukevat toimenpiteet. Raskaan henkilöstörakenteen rationalisointi Palvelujen tuottavuuden parantaminen Tulot ja menot tasapainossa ja taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä Kestävä kuntatalous Yhteistyöalueita voivat olla esim. johdon laskentatoimi, palkanlaskenta, sijaistaminen Palvelurakenteen oikea mitoitus Kuntayhteistyössä onnistuminen Rajallisten resurssien optimointi suhteessa kuntalaisten tarpeisiin Toimintolaskenta Yhteisten palveluiden myötä palvelujen laatu ei saa heiketä Yhteisten palveluiden myötä palvelut eivät saa kallistua Sulkava voi olla myös palveluiden myyjä, ei ainoastaan ostaja Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Toimenpiteitä
Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät, mittarit ja vastuutahot valtuustokaudella 2009-2012 Päämäärä: C. Kestävä kuntatalous Missä on ehdottomasti onnistuttava kriittinen menestystekijä 1. Tulot ja menot ovat tasapainossa. Taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä 2. Palvelujen tuottavuuden parantaminen 3. Palvelurakenteen oikea mitoitus 4. Kuntayhteistyössä onnistuminen Mittari 1. Tilinpäätös ja talouden seuranta kk-tasolla 2. / suorite suhteessa vertailukuntiin, tavoitekustannus alle vertailuryhmän keskiarvon 3. Valtakunnalliset suositukset henkilöstö /asiakas. Jonotusaika. Palvelujen käyttöaste. Asiakaspalaute. 4. Yhteisten palvelujen määrä ja hinta Vastuu 1. KH ja KV 2. Lautakunnat ja KH 3. Lautakunnat ja KH 4. Lautakunnat ja KH
Strateginen päämäärä: Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Kriittiset menestystekijät ja päämäärän saavuttamista tukevat toimenpiteet. Positiivisen yrittäjyys ilmapiirin luominen Kannustaminen yrittäjyyteen Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen Yrittäjyyteen kasvattaminen on aloitettava jo yläasteella Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Toimintaedellytysten luominen yrittäjille Markkinointi Ennakointi yrittäjäyhteistyössä Jouheva tontti- ja kaavoituspolitiikka Kärkiyritysten houkutteleminen Yrityspörssi, yritysportaali kanava tarpeiden ja palvelujen kohtaamisen parantamiseksi, Kunnan nettisivut englannin + saksan + venäjän kielellä + Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Toimenpiteitä
Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät, mittarit ja vastuutahot valtuustokaudella 2009-2012 Päämäärä: D. Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Missä on ehdottomasti onnistuttava kriittinen menestystekijät 1. Toimintaedellytyksien luominen yrittäjille 2. Kannustaminen yrittäjyyteen 3. Markkinointi kunta-, matkailu ja muu markkinointiviestintä on koordinoitua 4. Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen Mittari 1. Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä, rakennuslupien määrä 2. Nuorten, uusien yrittäjien määrä, yrittäjäpalaute 3. Uudet yritykset ja työpaikkojen määrä. Työpaikkaomavaraisuus 4. Laajakaistayhteyden kattavuus ja julkisten yhteyksien toimivuus Vastuu 1. KH, KV ja KJ 2. PT- lautakunta, KH ja KV 3. KJ, KH 4. KJ, KH
Strateginen päämäärä: Vetovoimainen luonto-, matkailu- ja vapaa-ajan keskus Kriittiset menestystekijät ja päämäärän saavuttamista tukevat toimenpiteet. Vapaa-ajan asunnon Sulkavalla omistavien odotusten kartoittaminen Avoin suhtautuminen uusia yrittäjiä, myös ulkolaisia kohtaan lisäävät kunnan työpaikkaomavaraisuutta, tuovat verotuloja Monipuoliset matkailupalvelut Kärkiyritysten saaminen kuntaan Omatoimimatkailijoiden retkeilyreitistöjen kehittäminen, kotiseutumuseo, kuntamatkailijan odotusten tunnistaminen Vetovoimainen luonto-, matkailu- ja vapaa-ajan keskus Soututapahtuman lieveilmiöiden minimointi Imago Matkailijamäärien kasvu Saaristolaisuuden korostaminen Sulkavalla yöpyvien matkailijamäärien kartoitus Sulkavalla päiväseltään vierailevien määrän kartoitus Soututapahtuman osallistujien kartoittaminen opinnäytetyönä Soutubrändi on edelleen vetovoimainen. Miten hyödynnetään tehokkaammin. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Toimenpiteitä
Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät, mittarit ja vastuutahot valtuustokaudella 2009-2012 Päämäärä: E. Vetovoimainen luonto, matkailu ja vapaa-ajan keskus Missä on ehdottomasti onnistuttava kriittinen menestystekijä 1. Elämyspalvelujen saatavuus, laadukkaiden matkailupalvelujen kehittäminen ja palvelutarjonta kuntoon, ohjelmapalvelut Mittari 1. Yritysten toimialat, yritysten määrä ja yritysten liikevaihdon määrä Vastuu 1. ma. matkailusihteeri / projekti 2. Imago 2. Kunnan nettisivut, palaute 2. ATK-vastaava 3. Kärkiyritysten saaminen veturiksi 4. Matkailijamäärien kasvu 3. Ulkopuolisen työvoiman määrä 4. Yöpymisvuorokaudet (myös vapaa-ajan asunnot), matkailijoiden määrän seuranta, kauppaliikkeiden liikevaihdon määrän kasvu sesonkina 3. Yritysasiamies 4. Yritysasiamies
Strateginen päämäärä: Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Kriittiset menestystekijät ja päämäärän saavuttamista tukevat toimenpiteet. Konserni- ja sopimusohjaus Henkilöstöstrategian tunnuslukujen seuranta Omistajaohjaus kuntayhtymissä Henkilöstön rekrytointi. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Hyödynnetään systemaattisesti sote-yhtymän tuottamia tilastotietoja Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Tuotteistaminen ja kustannustehokkaat palvelut Keskeisten lähipalvelujen (sote, sivistys) priorisointi Lähipalveluiden sisällöistä sopiminen. Lukiotasoisen opetuksen turvaaminen Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Toimenpiteitä
Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät, mittarit ja vastuutahot valtuustokaudella 2009-2012 Päämäärä: F. Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Missä on ehdottomasti onnistuttava kriittiset menestystekijät 1. Omistajaohjaus yhtymissä 2. Henkilöstön rekrytointi ja työvoiman saatavuus hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö 3. Keskeisten lähipalvelujen priorisointi (sivistys- ja sotepalvelut) 4. Tuotteistamisen kehittäminen ja palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti Mittari 1. Palvelujen kustannus /asukas, sopimus-hallinta 2. henkilöstöstrategian toteutuminen, henkilöstön tyytyväisyys, henkilöstöbarometri vastaus-% 70 80 % 3. Palvelut on luetteloitava ensin, palveluverkkosuunnitelma, määritellään mitkä voivat olla etäpalveluja, palvelujen käyttö 4. Tuotteistamisen loppuunsaattaminen (80 %), keskeisimpien palvelujen osalta toimintolaskennan kehittäminen Vastuu 1. PT-ltk, KH 2. KH 3. KV 4. Hallintokunnat
STRATEGIAAN SISÄLTYVÄT TALOUDEN SOPEUTTAMIS- TOIMENPITEET JA YHTEISTYÖOPERAATIOT 2009-2012
Sopeuttaminen, optimointi ja strateginen yhteistyö Palvelujen sopeuttamisella ja optimoinnilla hillitään toimintamenojen kasvua ja varaudutaan turvaamaan kestävä kuntatalous. Tavoitteena on, että kunta pystyy jatkamaan itsenäisenä, mutta kuitenkin samalla kehittymään ja kehittämään. Strategisilla yhteistyöoperaatioilla haetaan lisäarvoa, synergiaetua ja kustannustehokkuutta. 25.6.2009 21
Talouden sopeuttamistoimenpiteet 2009-2012 Sopeuttamistoimenpide 1.Veronkorotukset 2. Kouluverkon tarkastelu 3. Palvelujen maksujen tarkistukset 4. Omaisuuden myynnit 5. Palvelujen uudelleen järjestelyt 6. Eräistä eilakisääteisistä toiminnoista luopuminen 7. Irtisanominen ja lomauttaminen Toteuttamisaikataulu 2010 ja sen jälkeen tarkastelu vuosittain. Kouluverkon tarkastelu toteutetaan kun oppilaat sopivat Kirkonkylän kouluun. Kaipolan koulu lakkautetaan aikaisintaan syyslukukaudesta 2011 alkaen. Tarkastelussa vuosittain. Tarpeettomien kiinteistöjen myynti 2010. Muuten vuosittainen tarkastelu. Vuosittainen arviointi ja suunnittelu. Vuosittainen arviointi. Otetaan tarkasteluun nopealla aikataululla tilanteessa, mikäli talouskehitys vinoutuu suhteessa talousarvioon dramaattisesti vuositasolla. Arviointikriteeri Veronkorotuksia toteutetaan siten, että varmistetaan rahoituspohjan riittävyys muuttuvassa toimintaympäristössä. Veronkorotusmahdollisuudet arvioidaan vuosittain talousarvioraamin valmistelun yhteydessä. Tavoitteena on kestävä ja kustannustehokas kouluverkko. Tarkastelussa on huomioitava, etteivät luokkakoot kasva pysyvästi liian suuriksi. Palvelumaksut ovat samaa tasoa kuin vertailuryhmän kunnissa. Kunta ei omista ison riskin kiinteistöjä, jotka ovat tarpeettomia. Muun omaisuuden osalta arvio vuosittain. Palvelujen uudelleenjärjestelyjä toteutetaan, jotta kunnan itsenäisyys voidaan turvata ja menestyä. Kunnassa ajetaan alas toimintoja, joiden järjestäminen ei ole enää asiakasryhmä huomioiden tarpeellista ja/tai mikäli operaatiolla on saatavissa merkittävää kustannussäästöä. Toteutetaan rahoitusaseman kehittyessä erityisen haasteelliseksi. Henkilöstön vähentämistä arvioidaan myös palvelutarpeen muutoksiin liittyviä optimointitoimia tehtäessä. Vastuu Valtuusto Valtuusto Kunnanhallitus, lautakunnat Valvontalautakunta, kunnanhallitus Valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat Valtuusto Kunnanhallitus, lautakunnat 25.6.2009 22
Talouden sopeuttamistoimenpiteet 2009-2012 Sopeuttamistoimenpide Toteuttamisaikataulu Arviointikriteeri Vastuu 8. Lohilahden ryhmiksen siirtäminen koululle Elokuun 2010 alusta. Ryhmis on siirretty Lohilahden koululle. Peruspalvelulautakunta 9.Aluejätepisteiden lakkauttaminen ja monipuolisen jätepisteen kehittäminen Sulkavan Kirkonkylälle ja Lohilahdelle. Vuoden 2010 alusta. Aluejätepisteistä ei aiheudu enää ylimääräisiä kustannuksia. Ympäristösihteeri, Sulkavan Palvelut Oy 10. Toimistopalveluyksikön muodostaminen Vuoden 2011 alusta. Toimistopalveluyksikkö on muodostettu 2011 alusta. Ratkaisu tuottaa synergiaetua ja minimoi henkilöstöriskejä. Kunnanjohtaja 11. Liikuntahallin valvonnasta luopuminen (siirtyminen ns. Haukivuoren malliin) Heti nykyisen sopimuksen päättyessä. Liikuntahallin valvonnasta on luovuttu nykyisen sopimuksen päättyessä. Kunnanhallitus, valvontalautakunta, Sulkavan Palvelut Oy 25.6.2009 23
Yhteistyöoperaatiot 1.Lukioyhteistyö: yhteistyöjärjestely tai hallintomalli, jolla lukio-opetus voidaan turvata kunnassa mahdollisimman pitkään. 2. Perusterveydenhuollon ratkaisut nykyisten sopimusten päättymisen jälkeen. 3. Elinkeinotoimen yhteistyöjärjestelyt. 4. Tukitoimintojen yhteistyöjärjestelyt (erityisesti taloushallinto ja tietohallinto). Strategiset yhteistyöoperaatiot Toteuttamisaikataulu 2009 selvitys. Toimenpiteet lv 2009-2010 ja 2010-2011. Lukuvuoden 2010 alusta otetaan käyttöön tuntikehysjärjestelmä. Sosterin palvelusopimuksiin otetaan kantaa syksyllä 2009. Kartoitetaan 2010 aikana siirtyminen tehostetun palveluyksikköön. Kartoitus vuoden 2010 aikana siten, että yrittäjäverkostoa konsultoidaan valmistelua suunniteltaessa. Selvitys ja ratkaisuesitykset vuoden 2010 aikana. Arviointikriteeri Muodostetaan kuntaan yhtenäiskoulu (luokat 0/1-9) lukuvuodesta 2010 alkaen, jonka jälkeen lukio toimisi yhteistyössä JJR-kuntien kanssa. Kunta on valmis myös verkostolukiomalliin, jossa on yhteinen lukio, jolla on toimipisteitä. Kunnan omarahoitusosuuden suhde kokonaiskustannukseen (kunnan osuus + valtionosuudet) ei saa olennaisesti muuttua vuoden 2009 tasosta. Jos suhde muuttuu, haetaan kustannussäästöä. Tuntikehysjärjestelmä on otettu käyttöön 2010 luvuoden alusta. Sosterin toiminnan jatkuminen 2011 alkaen toistaiseksi nykyisellä mallilla. Vuosittainen arviointi muiden terveyspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi saatu ratkaisuja, jotka vaikuttavat terveyden huollon kustannusrakenteeseen myönteisesti. Yhteistyöverkot tuottavat lisäarvoa ja kunnan elinkeinoelämä kokee järjestelyt tarkoituksenmukaisesti (mm. eri matkailualan yhteistyö, seutuyhteistyö, laajat seudulliset kehittämishankkeet.) Tavoitteena selvityksessä synergiaetu, kustannustehokkuus ja erityisesti henkilöstöriskien minimointi. Vastuu Peruspalvelulauta kunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus (js SP Oy) 5. Vapaa-aika ja nuorisotoimen yhteistyö- ja ostopalvelujärjestelyt. 6. Palvelujen järjestäminen nykyisten SP OY:n ja kunnan välisten palvelusopimusten päättyessä. 7. Mahdollisuudet toimia palvelujen tuottajana muille kunnille (mm. Sulkavan Palvelut Oy, eri toimialat). Arvioidaan nykyisten sopimusten päättyessä 2010 aikana. Tuotteistamisen perusteella neuvotellaan ja vertaillaan hinnat ja haetaan parhaimmat ratkaisut sopimuksiin. Selvitetään 2010 loppuun mennessä. Toimivat vapaa-ajan palvelut, jossa asiakastyytyväisyysnäkökulma on myös huomioitu. Haetaan kustannustehokkaat palvelusopimukset SP OY:lta. Toimiva konserniohjaus. Kunta ja/tai SP Oy toimii palvelujen tuottajana muille kunnille siten, että myynnillä on oikeaa merkitystä. Peruspalvelulauta kunta Kunnanhallitus, lautakunnat Kunnanjohtaja, SP Oy:n toimitusjohtaja 25.6.2009 24
TALOUSSUUNNITELMA JA INVESTOINNIT
Taloussuunnitelma ja investoinnit Toimintalinja: Vuosittaisessa talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelu prosessissa huomioidaan palvelutarpeen muutokseen liittyvät arviot resurssien kohdentamisessa. Resursseja lisätään toimintoihin, joissa tarve kasvaa ja leikataan toiminnoista, joissa tarve laskee. Lisäksi haetaan synergiaetua yhteistyöoperaatioilla. Investoinnissa huolehditaan riittävän kiinteistökunnon turvaamisesta, riskien hallinnasta ja kehittämisestä kuitenkin huomioiden investointien rahoituksen riittävyyden edellytykset pitkällä aikavälillä. 25.6.2009 26
Arviointi: Taloussuunnitelma ja investoinnit Tilinpäätöksen yhteydessä esitetään arvio toimialakohtaisesta toteutumasta suhteessa palvelutarpeiden ennakointiarvioon (Efekon arvio kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen) Valtuustolle esitetään vaihtoehtoja nopeiksi korjausliikkeiksi vuositasolla, ellei kohdentamismuutoksessa onnistuta muuten. 25.6.2009 27
STRATEGIAN TOIMINNALLISTAMINEN
STRATEGISET TASAPAINOTETUT TULOSKORTIT (johdetut tuloskortit liitteenä)
Tasapainotettujen tavoitteiden SWOT-ohjaus VAHVUUDET HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET UHAT VAIKUTTAVUUS (taloudellisuus) Nykyisen taloudellisen tuloksen ja toiminnan vaikuttavuuden vahvuudet. Nykyisen taloudellisen tuloksen ja toiminnan vaikuttavuuden heikkoudet. Mahdollisuudet kustannustehokkuuden ja palvelun laadun parantamiseen ja talouden pysyvään tasapainoon. Talouden ja laadun keskeisimmät uhat, jotka voivat vaarantaa strategian toteutumisen. ASIAKAS- NÄKÖKULMA PROSESSIT- JA RAKENTEET HENKILÖSTÖ- NÄKÖKULMA Asiakasrajapinnan nykyiset vahvuudet: asiakastyytyväisyys, palveluntuottajan ja asiakkaan yhteinen näkemys palvelusta. Palvelutuotannon prosessien vahvuudet: mitä teemme onnistuneesti ja tehokkaasti. Ihmisiin, organisaatiokulttuuriin, henkilöstön ydinosaamiseen ja strategiseen osaamiseen liittyvät vahvuudet. Asiakasrajapinnan nykyiset heikkoudet: asiakastyytyväisyys, palveluntuottajan ja asiakkaan yhteinen näkemys palvelusta. Palvelutuotannon prosessien ja arvojen (arvoketjujen) heikkoudet. Ihmisiin, organisaatiokulttuuriin, henkilöstön ydinosaamiseen ja strategiseen osaamiseen liittyvät heikkoudet. Mahdollisuudet parantaa asiakastyytyväisyyttä ja asiakaslähtöistä toimintakulttuuria. Mahdollisuus kerätä ja edistää asiakaspalautetta. Selkeät arvolupaukset. Mahdollisuudet palvelutuotannon prosessien ja rakenteiden parantamiseen. Yhteistyömahdollisuuksien synergiaedut. Mahdollisuudet kehittää osaamista, kulttuuria ja taitoja strategisten painopisteiden toteutumisen mahdollistamiseksi. Asiakkaiden tarpeista ja kilpailijoista (esim. muista kunnista ja organisaatioista) aiheutuvat uhat. Palvelutuotannon prosesseista, rakenteista ja järjestämistavoista aiheutuvat uhat. Osaamisen puutteesta, organisaatiokulttuurista tai taidon puutteesta strategian toteutumiselle syntyvät uhat. 25.6.2009 30
25.6.2009 31
Sulkavan kunnanvaltuuston 24.6.2009 63 päätöksen mukaiseksi todistaa Sulkavalla 25.6.2009. Sami Sulkko Pöytäkirjanpitäjä 25.6.2009 32