TASAPAINOTETTU TULOSKORTISTO

Transkriptio

1 1 Missä on ehdottomasti Yhteinen tahtotila Yhteiset sopimukset ja sovittuihin linjauksiin sitoutuminen. Toimiva tuloskortisto Käytössä ketjutettu tuloskortisto vuoden 2011 talousarviosta alkaen. - Tuloskortisto on toiminnallistettu, mittarit ja arviointikriteerit ovat selkeitä. Koko henkilöstö tiedostaa valitun strategian sisällön. Strategia jää vain osan tietoon, eikä sen toiminnallistaminen onnistu. Viranhaltijat ja valtuusto Selkeät ja realistiset tavoitteet. Toimiva tuloskortisto Käytössä ketjutettu tuloskortisto vuoden 2011 talousarviosta alkaen. Ei synny ylioptimistisia asiakasodotuksia. Palvelutuotannon järjestämismallit ovat sopusoinnussa valtuustotason yhteistyölinjausten Strategiset tavoitteet johdetaan kehittämiskeskusteluissa osaksi jokaisen toimenkuvaa. Tulosalueen mittarit eivät ole linjassa strategisten tavoitteiden Viranhaltijat ja valtuusto Viestinnän onnistuminen. Kuntalaispalaute ja palautteisiin reagointi Kunnan julkisuuskuva on positiivinen. Asiakaspalautteisiin reagoidaan ja reagointi dokumentoidaan. Käytössä on toimiva asiakaspalautekanava. Erityinen huomio sähköisissä kanavissa. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö (henkilöstöstrategia) Negatiivisen julkisuuden kierteeseen ajautuminen. Viranhaltijat Yhteistyö kolmannen sektorin Yhteiset suunnittelupalaverit Yhteistyö kanssa tuottaa synergiaetua ja kustannustehokkuutta. Kolmas sektori kokee yhteistyön onnistuneeksi. Yhteistyökäytännöt ovat toimivia ja suunnittelupalaverit säännöllisiä. - Sopimustenhallintaja valvontaongelmat Toimialajohtajat

2 2 Kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Molemminpuolinen avoimuus ja huomiointi. Toiminnallinen viestintästrategia ja sen toteutumisen seuranta Kunnan viestintä on oikea-aikaista ja selkeästi ymmärrettävää. Asiakas ymmärtää ja tiedostaa asiat ja saa riittävästi tietoa. Palautejärjestelmät viestinnän vuorovaikutteisuuden ja nopeuden. Viestintävastuut ovat selkeät ja viestinnän onnistumista seurataan. Syntyy disinformaatiota ja epävarmuutta. Viesti ei tavoita oikeita ryhmiä. Kunnanjohtaja Viestinnän onnistuminen. Toiminnallinen viestintästrategia ja sen toteutumisen seuranta Kunnan viestintä on oikea-aikaista ja selkeästi ymmärrettävää. Asiakas ymmärtää ja tiedostaa asiat ja saa riittävästi tietoa. Palautejärjestelmät viestinnän vuorovaikutteisuuden ja nopeuden. Viestintävastuut ovat selkeät ja viestinnän onnistumista seurataan. Syntyy disinformaatiota ja epävarmuutta. Viesti ei tavoita oikeita ryhmiä. Kunnanjohtaja Vuorovaikutuksen kehittäminen. Asia on huomioitu kehityskeskuskustelukoulutuksen sisällössä Henkilöstön kehittämiskeskusteluissa ja koulutuksessa huomioidaan vuorovaikutteisuuden edistäminen. Ei ymmärretä tämän päivän median ja asiakkaiden vaatimuksia ja siitä aiheutuu ongelmia. Esimiehet Yhteistyö kolmannen sektorin Asiakastyytyväisyyskyselyt Yhteistoiminta kanssa synnyttää lisäarvoa ja kustannustehokkuutta sekä monipuolisuutta on. Kolmannen sektorin toimijat ovat tyytyväisiä yhteistoimintaan ja sen sisältöön. Systemaattinen yhteistoiminta ja käytännöt toimivat Henkilöstö huomioi toiminnan ja yhteistyön koko organisaation eri tasoilla. Kolmas sektori näivettyy ja tehokkaita yhteistyömalleja tai tekijöitä ei löydy. Esimiehet

3 3 Kestävä kuntatalous Tulot ja menot ovat tasapainossa. Taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä Yhteisten palvelujen määrä ja hinta. Yhteistyö, jotka tuovat kustannustehokkuutta. Nykyisten toimintamallien optimointi. Esimiesten kouluttaminen toimintolaskentoihin. Toimintolaskentoja ei KH ja KV tehdä, eikä päästä käsiksi todellisiin palvelutuotannon prosessien tehottomuustekijöihin. Palvelujen tuottavuuden parantaminen Valtakunnalliset suositukset henkilöstö /asiakas. Jonotusaika. Palvelujen käyttöaste. Asiakaspalaute.. Palvelutuotannon oikeat mitoitukset ja palveluverkon optimoinnit. Suositusten ja tavoitteiden kytkentä henkilökohtaisiin tulostavoitteisiin. Lautakunnat ja KH Palvelurakenteen oikea mitoitus Tilinpäätös ja talouden seuranta kktasolla Kustannukset alle vertailuryhmän keskiarvon. Palvelutuotannon oikeat mitoitukset ja palveluverkon optimoinnit. Suositusten ja tavoitteiden kytkentä henkilökohtaisiin tulostavoitteisiin. Lautakunnat ja KH Kuntayhteistyössä onnistuminen Yhteisten palvelujen määrä ja hinta. Yhteistyöratkaisut tuottavat synergiaetua ja kustannustehokkuutta.. Oikeat yhteistyöratkaisut, joiden hyödyt ovat osoitettavissa myös pitkällä aikavälillä (varautumis. Henkilöstöresurssien arviointi ja yhteistoimintamahdollisuuksien selvittäminen aina eläköitymisten ja talousarvion valmistelun yhteydessä. Ei synny riittävän tehokkaita yhteistyöratkaisuja. Lautakunnat ja KH

4 4 Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Toimintaedellytyksien luominen yrittäjille Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä, elinkeinotarkoitukseen myönnettyjen rakennuslupien määrä Onnistuminen kaavoituksessa. Riittävä ja monipuolinen yritystonttitarjonta. Yrittäjät kokevat kunnan luoneen riittävästi toimintaedellytyksiä Sulkavan Palvelut Oy vastaa yritystonttitarjonnan järjestämisestä onnistuneesti. parissa osaamisen varmistaminen. Syntyy tilanne, ettei sopivia tontteja ole tai toimintamalli on liian joustamaton. KH, KV ja KJ Kannustaminen yrittäjyyteen Markkinointi kunta-, matkailu ja muu markkinointiviestintä on koordinoitua Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen. Nuorten, uusien yrittäjien määrä, yrittäjäpalaute Uudet yritykset ja työpaikkojen määrä. Työpaikkaomavaraisuus Laajakaistayhteyden kattavuus ja julkisten yhteyksien toimivuus Asenneilmapiiriin vaikuttaminen stipendein ja yrittäjyyskasvatusta edistämällä. Sukupolvenvaihdoksissa ja omistusjärjestelyissä onnistutaan. Kuntaan syntyy joka vuosi enemmän yrityksiä kuin kunnasta lähtee tai lopettaa. Laajakaistan laajentuminen tukee yritysten toimintaedellytyksiä ja paluumuuttoa kuntaan Tiestön kunnossapidossa ja edunvalvonnassa onnistutaan. Yrittäjiksi ryhtyneet kokevat kunnan toiminnan olleen kannustavaa. Kunta koetaan partneriksi. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saatavien laajakaistanopeuksien laatuun ja saatavuuteen ja tie liikenneyhteyksiin. parissa työtä tekevät vaikuttavat kaikin tavoin siihen, että yrittäjyyshenki vahvistuisi toimintamalli. Yrittäjäverkoston toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittämisideoiden huomiointi kehittämisessä. Kunta on mukana sellaisissa hankkeissa, joilla nopeutetaan laajakaistaverkon laajentamista. parissa osaamisen varmistaminen. parissa tiivis yhteydenpito sidosryhmiin ja yrittäjiin. Sulkava ei houkuttele ruoria yrittäjiä. Sukupolven vaihdokset eivät onnistu. Nykyinen infrastruktuuri ei tue yrittäjyyttä. Yrittäjyyden edistämisen vuoropuhelussa ja edunvalvontaasioissa ei onnistuta. - Laajakaistaverkon kehittymättömyys heikentää kunnan ja seudun kilpailuetua. PT- lautakunta, KH ja KV KJ, KH KJ, KH

5 5 Vetovoimainen luonto, matkailu ja vapaa-ajan keskus Elämyspalvelujen saatavuus, laadukkaiden matkailupalvelujen kehittäminen ja palvelutarjonta kuntoon, ohjelmapalvelut Yritysten toimialat, yritysten määrä ja yritysten liikevaihdon määrä Kuntaan on saatu monipuolista ohjelmaja elämyspalvelutarjontaa ja alan yrityksiä. Kunnassa on matkailun kehittämistä tukevat elämys- ja luontomatkailun palvelut. Kunta auttaa alan yrityksiä ponnisteluissa saada toimintoja kuntaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen elämystuotantoklusterin asioissa yhteistyössä Savonlinnan innovaatiokeskuksen Ko. palveluita ei saada kuntaan, mikä aiheuttaa kilpailuedun huomattavan heikkenemisen. Matkailusihteeri / projekti Imago Kunnan nettisivut, palaute Sulkavasta on tullut vahva brändi, joka tunnetaan. Helppo tiedonhaku ja palautteen antamisen mahdollisuus. Toimivat internetsivut ja monipuoliset sähköisen asioinnin mahdollisuudet. Henkilöstö toimii tavalla, joka vahvistaa kunnan myönteistä imagoa. Imago kärsii riitelystä ja eripuraisuudesta tai muusta syystä. ATK-vastaava Kärkiyritysten saaminen veturiksi Ulkopuolisen työvoiman määrä Sulkavalle on saatu matkailutoimialan kärkiyritys, joka on synnyttänyt työpaikkoja ja verkostoitumista. Kunnassa on monipuoliset luonto-, vapaa-aika ja matkailupalvelut. Edistetään kansainvälistymistä ja haetaan kansainvälisistä kontakteista lisäarvoa. Elinkeinoasioissa mahdollisuudet verkottua kansainvälisesti. Kärkitoimijaa ei saada ja toimiala jää kehittymään paikalleen. Kansainvälistymistä ei onnistuta edistämään. (Kunnanjohtaja?) Yritysasiamies Matkailijamäärien kasvu Yöpymisvuorokaudet (myös vapaa-ajan asunnot), matkailijoiden määrän seuranta, kauppaliikkeiden liikevaihdon määrän kasvu sesonkina Kehittämishankkeilla on saatu lisättyä mielenkiintoa ja matkailijavirtaa Sulkavalle ja menestytty kilpailussa. Matkailijat jättävät huomattavasti enemmän rahaa paikkakunnalle. Vetovoimatekijät on tuotteistettu ja matkailijoilla on monipuoliset syyt tulla Sulkavalle ja viettää täällä aikaa. Tulosta tuottava yhteistyö matkailualan sidosryhmien kanssa ja panostaminen markkinointiin. Elinkeinoasioissa mahdollisuudet verkottua kansainvälisesti. Matkailijamäärät ohjautuvat muualle kuin Sulkavalle, koska omia panostuksia ei ole tehty tai omat panostukset eivät ole onnistuneet ja/tai emme ole olleet mukana oikeissa yhteistyörakenteissa. Yritysasiamies

6 6 Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Omistajaohjaus yhtymissä Henkilöstön rekrytointi ja työvoiman saatavuus hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Keskeisten lähipalvelujen priorisointi (sivistys- ja sotepalvelut) Tuotteistamisen kehittäminen ja palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti Palvelujen kustannus /asukas, sopimushallinta Henkilöstöstrategian toteutuminen, henkilöstön tyytyväisyys, henkilöstöbarometri vastaus-% % Palvelut on luetteloitava esim. palveluverkkosuunnitelma, määritellään mitkä voivat olla etäpalveluja, palvelujen käyttö Tuotteistamisen loppuunsaattaminen (80 %), keskeisimpien palvelujen osalta toimintolaskennan kehittäminen Konserniohjaus on toimivaa ja johdonmukaista. Omistajaohjauksella vaikutetaan palvelujen kustannuksiin. Henkilöstö on motivoitunutta ja osaavaa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja avoinna oleviin tehtäviin on paljon päteviä hakijoita. Kunnassa on vuoteen 2011 mennessä määritelty valtuustotasolla sellaiset lähipalvelut, joiden saatavuus on paikkakunnalla pystyttävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Palvelun tuottaja tietää kunnan tarpeet ja toiveet selkeästi tilaajana. Asiakas saa hyvää palvelua henkilöstön ammattitaidon ja työtyytyväisyyden myötävaikutuksella. Asiakas tietää ja voi luottaa lähipalveluiden saatavuuteen.. Säännöllinen ja asianmukainen raportointi konserniohjauksessa. Kunnanhallitus antaa selkeitä ohjeita yhteisöissä kuntaa edustaville. Henkilöstöstrategia on toiminnallistettu osaksi jokapäiväistä työtä. Oikeat mitoitukset ja oikeat yhteistyö lähipalveluiden turvaamisen. Yhteistyö, jotka tuovat kustannustehokkuutta. Nykyisten toimintamallien optimointi. Sopimuksista vastaavat esimiehet tuntevat sopimusohjauksen ja konserniohjauksen, sekä sopimusvalvonnan mekanismit. Henkilöstö viihtyy työssä, luottaa työnantajaan ja on sitoutunut Kuntastrategiaan ja henkilöstöstrategiaan. Henkilöstö tiedostaa koko organisaation tilanteen. Henkilöstön yhteistoimintaa edistetään ja eri sidosryhmät huomioidaan palveluverkkoa määriteltäessä. Esimiesten kouluttaminen toimintolaskentoihin. Omistajaohjaus on puutteellista ja voi aiheuttaa kunnalle taloudellista vahinkoa. Henkilöstön osaaminen ja motivaatio on heikko ja se heijastuu välittömästi asiakkaan saamaan palveluluun. Strategioiden toiminnallistaminen ei onnistu. Ei uskalleta karsia mitään palveluita tai ei määritetä lähipalveluita, jolloin pahimmassa skenaarioissa minkään palvelun laadukasta tuottamista ei voida lähipalveluna taata. Toimintolaskentoja ei tehdä, eikä päästä käsiksi todellisiin palvelutuotannon prosessien tehottomuutta aiheuttaviin tekijöihin. PP-ltk, KH KH KV Hallintokunnat