SIVELYHIERONTA EI LISÄÄ LIHAKSEN LYMFAVIRTAUSTA

Petri Järvinen LitM, urheiluhierja Ein Havas LitK, erikistutkija, Riikka Kivelä LitM, tutkija LIKES-Tutkimuskeskus, Rautphjankatu 10, 40700 Jyväskylä Injektipaikat (X = lihas, O = ih) Tutkimusraprtti: SIVELYHIERONTA EI LISÄÄ LIHAKSEN LYMFAVIRTAUSTA Jhdant Jkainen hierja tai terapeutti n käytännön työssä havainnut kevyen hiernnan vähentävän turvtusta Tämä tapahtuu lymfa- eli imunestevirtausta kiihdyttämällä ja imusunten seinämän läpaisevyyttä parantamalla Tieteellisissä tutkimuksissa tämä sama havaint n tehty terveillä eläimillä Lampailla n lisäksi havaittu, että mitä kvempi n ulkinen pumppaava paine sitä suurempi n imunesteen virtausnpeus Merkittävä vaikutus saadaan aikaan j 20 mmhg paineella, mutta kyseisessä tutkimuksessa virtausnpeus kasvi aina 320 mmhg paineeseen asti Eri hierntatteiden vaikutuksia imunestevirtaukseen ei vida ertella, sillä tutkimuksissa hiernta n suritettu useinmiten hierntalaitteen avulla, painamalla tai painemansetilla Aiempien tutkimustulsten perusteella ei vida myöskään kerta mitään kudsten, esim lihaksen ja ihn, erista, sillä yleensä n tutkittu vain iha tai mitattu imunestevirtausta suurista imusunista Ei vida lettaa, että pinnallisen hiernnan vaikutus lisi sama ihlla ja lihaksessa Ih n lähempänä painetta ja sen imunestevirtaus n 4-5 kertainen lihakseen verrattuna Lisäksi lihaksen ja ihn imusunet eravat rakenteellisesti Lihaksen imusunissa ei le ympäröivää sileää lihaskudsta, jten lihaksen imunestevirtaus n riippuvainen imusunen ulkpulisesta paineentutsta Ihn imusunissa tätä sileää lihaskudsta n havaittavissa kaikkialla pienimpiä imukapillaareja lukuunttamatta Tutkimuksen tarkitus Tämän tutkimuksen tarkituksena li selvittää kevyen ja kvan sivelyhiernnan vaikutusta phkeen lihaksen ja ihn imunestevirtaukseen terveillä ihmisillä Menetelmät

Tutkimukseen sallistui 12 vapaaehtista, tervettä miestä, jtka jakautuivat ke- ja kntrlliryhmiin Imunestevirtausta arviitiin imusuniskintgrafian avulla Sekä phkeen ihn että lihakseen injisitiin radiaktiiviseksi leimattua merkkiainetta (teknetiumilla 99m Tc leimattua ihmisen seerumin albumiinia), jnka pistumista kudksista seurattiin gammakameran avulla Merkkiainetta injisitiin mlempien alaraajjen kaksiskantalihaksen mediaalisan nin yhden senttimetrin syvyyteen sekä ihnalaiskudkseen phkeen keskilinjaan leveän kantalihaksen päälle Hierntavimakkuutta mitattiin hierntapöydän alle sijitetun vimalevyn avulla Kevyessä hiernnassa vima li nin 30-40 N Kvassa hiernnassa li raja-arvna hierttavan tuntemus, jllin hiernnan tuli lla mahdllisimman kvaa, mutta ei kuitenkaan aiheuttaa epämiellyttävää kipua Mittaukset suritettiin keväällä 2001 Keski-Sumen keskussairaalan istppilabratrissa, Jyväskylässä Keasetelma Keasetelma n esitetty kuvassa 1 Kaikki tutkittavat surittivat injektin jälkeen samanlaisen 30 min jaksn, jhn kuului 10 min lep, 10 min vakiitu lihastyö ja taas 10 min lep Kaikki lepjakst vietettiin makuuasennssa Lihastyöjaks eli ns verryttely kstui päkiällenusuista minuutin ajan (10 krt/min), jta seurasi minuutin palautus seisten Tämä tistettiin viisi kertaa Tämän jälkeen kntrlliryhmä li makuulla 60 minuutin ajan ja teki sitten vielä verryttelyn Keryhmällä sen sijaan alkivat hierntakäsittelyt Keryhmältä hierttiin ensin tisen raajan phje, jk kevyesti tai kvaa Tinen raaja käsiteltiin samalla vimakkuudella 10 minuutin lepjaksn jälkeen Sekä alittava raaja että käsittelyvimakkuus li satunnaistettu etukäteen kk ryhmän salta Kun mlemmat raajat li käsitelty kertaalleen, seurasi 20 min lep ennen käsittelyä tisella vimakkuudella Lpussa li vielä 20 min lep ja verryttely Hierntakäsittelyjen kest li 10 minuuttia Hierntatteena li laaja sively ja hierntasyklin kestksi vakiitiin klmesta neljään sekuntia Hierttava alue li phje, sisältäen sekä kaksiskantalihaksen että leveän kantalihaksen ja jkainen sively li kk alueen mittainen Hierja li ammattikulutuksen saanut hierja ja sama jkaiselle kehenkilölle Tulkset Hierntavimakkuus ja subjektiivinen tuntemus Kvassa hiernnassa yhden sivelyn aikana tutettiin keskimäärin 52-118 N vima Vastaava vaihteluväli kevyessä hiernnassa li 18-40 N Myös kehenkilöt kkivat kvan sivelyn selkeästi kvempana Imunestevirtaus ihlta Albumiinin pistumanpeus, jka kuvaa imunestevirtausta ihlta, li hierntjen aikana suurempi kuin levssa tai alku- ja lppuverryttelyssä Lisäksi kvan hiernnan aiheuttama pistumanpeus li suurempi kuin kevyen Keskimääräinen pistumanpeus kevyessä hiernnassa li 0,44±0,14 %/min ja kvassa 0,70±0,26 %/min Kummallakaan käsittelyllä ei llut ns kntralateraalista vaikutusta ihlla, jten hiernnan vaikutus li paikallinen Levn aikainen pistumanpeus ihlta li samaa tasa kuin verryttelyssäkin Myöskään ke- ja kntrlliryhmien lepjaksjen pistumanpeudet eivät pikenneet tisistaan Ihn salta myös alku- ja lppuverryttely aikaansaivat yhtäläiset pistumanpeudet Imunestevirtaus lihaksesta Lihaksessa alkuverryttely kiihdytti imunestevirtausta enemmän kuin kevyt hiernta, lep tai lppuverryttely Myös kntrlliryhmällä pistumanpeus lihaksesta li alkuverryttelyssä suurempi

kuin lppuverryttelystä Ke- ja kntrlliryhmien välillä ei llut havaittavissa erja, kuten ei myöskään kevyen ja kvan hiernnan välillä jakstkaan eivät ernneet tisistaan Lihaksen ja ihn pistumia verrattaessa vidaan nähdä, että alku- ja lppuverryttelyssä pistumanpeus li suurempi lihaksessa, mutta hiernnan aikana pistumanpeus li suurempi ihlla Muissa tilanteissa ei llut havaittavissa erja Phdinta Tämän tutkimuksen tarkituksena li tutkia hiernnan vaikutusta imunestevirtaukseen Tulkset sittavat, että sivelyhiernnalla vidaan vaikuttaa ihn imunestevirtaukseen Kvemmalla hiernnalla muuts li ihlla suurempi kuin kevyellä Sivelyhiernnalla ei näyttäisi näiden tulsten perusteella levan vaikutusta lihaksen imunestevirtaukseen Sivelyhiernnan vaikutus imunestevirtaukseen Tutkimustulksista käy selkeästi ilmi, että sivelyhiernnalla pystytään lisäämään imunestevirtausta ihlla Lihaksen imunestevirtaukseen ei hiernnalla llut vaikutusta Aiemmissa tutkimustulksissa li havaittu ulkisen paineen aiheuttama lisäys imunestevirtauksessa, mutta niissä ei ltu eritelty kudksia Ihn ja lihaskudksen imunestevirtauksen erilaisuudet krstuivat hiernnassa ja verryttelyissä Perusteluna ihn muutksille hiernnan aikana vidaan pitää sen imusunistn läheisyyttä ulkiseen painavaan vimaan sekä suhteellisesti suurempaa sluvälinesteen määrää kudksessa Myös imusunten seinämien sileä lihaskuds edesauttaa ihn hiernnan aikaista imunestevirtausta Aktiivinen lihastyö sen sijaan saa aikaan suuremman muutksen lihaksessa kuin ihlla Rakenteellisesti tätä vidaan perustella sillä, että supistuvat luuranklihakset painavat tehkkaammin sisällään sijaitsevia imusunia, kuin niitä ympäröivän kudksen imusunia Slunulkisen nesteen pistumiseen lihaksesta ei niinkään vida vaikuttaa hiernnalla, vaan aktiivisella lihastyöllä Imunestevirtauksen npea palautuminen leptaslle tukee ajatusta, että hiernnan vaikutus ihn imunestevirtaukseen päättyy heti hiernnan lputtua Tutkimustulksista näkyy myös, että asennlla vidaan sen sijaan vaikuttaa lihaksen imunestevirtaukseen Sekä ke- että kntrlliryhmän pistumat lihaksesta livat pienemmät lppuverryttelyssä kuin alkuverryttelyssä Aiemmin n tdettu, että makuuasennssa nesteen määrä alaraajissa vähenee Vidaan siis lettaa, että makuuasennssa lihaksen sluvälinesteen määrä vähenee, jllin myös lepa seuraavan lihastyön vaikutus imunestevirtaukseen n pienempi Kudsten erilaisuutta krstaa se, että aiemmin n havaittu ihnanalaiskudksen sluvälinesteen hydrstaattisen ja kllidismttisen paineen kuitenkin säilyvän muuttumattmana parin tunnin levn aikana verrattuna pystyasentn Kska tässä tutkimuksessa ke- ja kntrlliryhmien pistumat lihaksista eivät ernneet lpun lihastyössä, ei tämän perusteella vida vertailla hiernnan ja makuuasennn vaikutuksia lihaksen imunestevirtaukseen Kevyen ja kvan sivelyn ert imunestevirtauksessa Kevyellä sivelyhiernnalla saatiin aikaan ihn imunestevirtauksen lisääntymistä, mutta kvemmalla hiernnalla lisäys li suurempi Suhteellisesti kevyellä hiernnalla saavutettiin nin 63% kvan hiernnan pistumasta Kevyelläkin vimakkuudella saatiin aikaan merkitsevä muuts imunestevirtauksessa Nämä tulkset tukevat aiemmin painemansetilla aikaansaatua havainta Lihaksen imunestevirtaukseen ei llut kummallakaan vimakkuudella vaikutusta Ihn imunestevirtauksen er vimakkuuksien välillä tukee ajatusta, että tutettu paine aiheuttaa imunestevirtauksen kiihtymisen, eikä mikään muu hiernnasta aiheutunut tekijä, kuten esim lämpö tai kitka On kuitenkin krstettava, että pistumanpeus ei llut suraan verrannllinen käytettyyn vimakkuuteen Kevyelläkin sivelyllä saadaan siis aikaan humattava muuts imunestevirtauksessa ihlla, eikä kvan hiernnan perusteluna vida pitää pelkästään imunestevirtauksen tehstumista Aiemmissa tutkimuksissa n lisäksi havaittu, että imusunet vauriituvat hiernnassa Tämä vauriituminen n riippuvainen hiernnan vimakkuudesta ja

keststa Tukikudsten löystymistä, suurien kudskanavien mudstumista ja rasvapisariden vapautumista imusunistn n havaittu j 40-50 mmhg paineellakin Tutkimustulsten sveltaminen käytäntöön Terveen ihn salta vidaan tdeta, että suuremmalla käsittelypaineella saadaan aikaan suurempi muuts Tämä tuls asettaa kyseenalaiseksi lymfaterapialle susitellun krkeimman käsittelypaineen 30-40 mmhg, kun hidn tarkituksena n juuri imunestevirtauksen lisääminen mahdllisimman tehkkaasti Tisaalta n krstettava, että kevyellä sivelyllä saavutettiin kuitenkin 63 % kvan sivelyn tehsta Tämän tutkimuksen tulksia ei tulisi tällaisina yleistää turvtustiljen hitn, sillä tämä tutkimus kski vain terveitä raajja Sairaustapausten hidn suhteen n syytä tehdä vielä lisätutkimusta Jhtpäätökset Tämän tutkimuksen tulsten perusteella n nähtävissä, että ih ja lihas reagivat eri tavilla hierntaan Sivelyhiernnalla lisätään ihn imunestevirtausta, mutta ei lihaksen Kvemmalla sivelyhiernnalla saadaan aikaan suurempi muuts ihn imunestevirtaukseen kuin kevyellä Sivelyhiernnalla ei näin llen pystytä vaikuttamaan lihaksen imunestekiertn käsittelyvimakkuudesta hulimatta Jatktutkimuksissa tulisi edelleen pyrkiä selvittämään hiernnan fysilgisia vaikutuksia ja vaikutusmekanismeja ennen kuin tutkitaan lisää hiernnan vaikutuksia esim surituskykyyn Imunestevirtauksen ja sluvälitilan salta tulisi jatkssa keskittyä lihaskudkseen sekä tutkia tarkemmin sairaiden kudsten käyttäytymistä vastaavissa tilanteissa Tätä tutkimusta vat taludellisesti tukeneet: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Opetusministeriö Eurpan ssiaalirahast Keski-Sumen sairaanhitpiiri Kulutettujen Hierjien Liitt Tutkimuksesta saa lisätietja: einhavas@likesfi tai pejarvin@stjyufi Kntrlliryhmä ikea / vasen Aika (min) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Timinta Keryhmä ikea / vasen Aika (min) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Timinta Keasetelma Hier Hier Hier Hier

1,20 1,00 Pistuma (%/min) 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 alussa lpussa käsitelty kntralat käsitelty kntralat yttely yttely Kevyt hiernta Kva hiernta Kntrlliryhmä Hierntaryhmä Albumiinin pistumanpeudet ihlta Nulet sittavat tilastllisia erja 0,60 0,50 Pistuma (%/min) 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10 alussa lpussa alussa lpussa käsitelty kntralat käsitelty kntralat yttely yttely Kevyt hiernta Kva hiernta Kntrlliryhmä Hierntaryhmä Albumiinin pistumanpeudet lihaksesta Nulet sittavat tilastllisia erja Albumiinin pistumanpeudet (%/min) lihaksessa ja ihlla Tapahtuma Lihas Ih Alkuverryttely 0,32 ± 0,16 0,08 ± 0,06 Lppuverryttely 0,20 ± 0,13 0,05 ± 0,04 Kevyt hiernta 0,13 ± 0,22 0,44 ± 0,14 Kva hiernta 0,22 ± 0,20 0, 70 ± 0,26

Lähteet: Asmunssen PD, Mntag, HJ, Ahnen, J, Heinnen, M, Pehknen, S, Erämetsä, T, Lahtinen-Supanki, T, Vestervik, K, pänen, M, Mäkelä, T & Laakk, E (1998) Lihashult: Hiernta, kuntsaliharjittelu, teippaus ja venyttely, Gummerus Oy, 20-93 Eliska, O & Eliskva, M (1995) Are peripheral lymphatics damaged by high pressure manual massage? Lymphlgy 28: 21-30 Guytn, AC & Hall, JE (1996) Textbk f medical physilgy WBSaunders Cmpany, Philadelphia: 187-195 Greenleaf, JE (1984) Physilgy f fluid and electrlyte respnses during inactivity: water immersin and bed rest Medicine and science in sprts and exercise 16: 20-25 Havas, E, Parviainen, T, Vurela, J, Tivanen, J, Nikula, T & Vihk, V (1997) Lymph flw dynamics in exercising human skeletal muscle as detected by scintgraphy Jurnal f physilgy 504: 233-239 Jussila, L, Alital, K & Kaipainen, A (1998) Uutta imua lymfasunistn bilgiaan Dudecim 114: 343-348 McGewn, JG, McHale, NG & Thrnbury, KD (1987) The rle f external cmpressin and mvement in lymph prpulsin in the sheep hind limb Jurnal f physilgy 387: 83-93 McGewn, JG, McHale, NG & Thrnbury, KD (1988) Effects f varying patterns f external cmpressin n lymph flw in the hindlimb f the anaesthetized sheep Jurnal f physilgy 397: 449-457 Mrtimer, PS, Simmnds, R, Rezvani, M, Rbbins, M, Hpewell, JW & Ryan, TJ (1990) The measurement f skin lymph flw by istpe clearence reliability, reprducibility, injectin dynamics and the effect f massage The jurnal f investigative dermatlgy 95: 677-682 Nddeland, H (1982) Influence f bdy psture n transcapillary pressures in human subcutaneus tissue Scandinavian jurnal f clinical & labratry investigatin 42: 131-138 Renkin, EM & Tucker, VL (1995) Integratin f capillary, interstitial and lymphatic functin Teksessa Reed, RK, McHale, NG, Bert, JL, Winlve, CP & Laine, GA (tim) Interstitium, cnnective tissue and lymphatics, Prtland Press, Prtland Shimtyedme, A, Megur, S, Hase, T, Tkimitsu, I, Fujumura, A & Nzaka, Y (2000) Imprvement f macrmlecular clearence via lymph flw in hamster gingiva by trpical warming and massage Jurnal f peridntal research 35: 310-317 Schmid-Schönbein, GW (1990) Micrlymphatics and lymph flw Physilgical reviews 70: 987-1028 Xujian, S (1990) Effect f massage and temperature n the permeability f initial lymphatics Lymphlgy 23: 48-50 Ylinen, J & Cash, M (1993) Idrttsmassage ICA bkförlag, Västerås: 107, 151