Vaalikone 2015 1. Nimi Jemi Heinilä 2. Valitse tehtävä johon ensisijaisesti haet Puheenjohtaja 3. Oletko käytettävissä muihin tehtäviin kuin ensisijaisesti hakemaasi? Haen tehtäviin, joihin koen olevani pätevä ja joissa olen parhaimmillani ja SAMOKin puheenjohtajuus on tällainen tehtävä. 4. Aseta itsesi poliittiselle nelikentälle 5. Millaista neuvottelu/lobbauskokemusta sinulla on? Kuinka koet onnistuneesi näissä tilanteissa? Minulla on monipuolista neuvottelu- ja lobbauskokemusta ja hallitsen erinomaisesti erilaisia vaikuttamistapoja, -rakenteita ja tilanteita. Vaikuttamistilanteet ammattikorkeakoulun johdon, pääkaupunginseudun kuntapäättäjien ja sidosryhmien kanssa ovat merkittävä osa METKAn hallituksen puheenjohtajan tehtäviä ja myös aiempia luottamustehtäviäni. 6. Onko sinulla poliittisia kontakteja, joilla edistää ajamiasi asioita? Minkälaista hyötyä tai haittaa näistä kontakteista voisi olla ensi vuoden aikana? Olen toiminut opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä lähes seitsemän vuotta ja minulla on laajat verkostot läpi koko nuorisopoliittisen kentän, niin sitoutumattomiin kuin poliittisiinkin toimijoihin yli puoluerajojen. Uskon, että verkostoni tulevat vahvistamaan SAMOKin vaikuttavuutta. 7. Minkälaista tukea toivot saavasi puheenjohtajapariltasi? Puheenjohtajaparin saumaton yhteistyö on liiton toiminnan kannalta tärkeää. Molemminpuolista luottamusta ja avoimuutta pitää lähteä rakentamaan heti valituksi
tulemisen jälkeen. Luotettavuus, avoimuus, heittäytymiskyky ja uskallus myös haastaa ja antaa rakentavaa palautetta ovat ominaisuuksia, joita toivoisin puheenjohtajapariltani. 8. Minkälaisena näet työnjaon puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan välillä parhaimmillaan? Puheenjohtajan ja varapuheenjohtaja työnjako vuoden 2016 projekteista tulee toteuttaa valittujen henkilöiden vahvuuksien mukaan. Lisäksi vaikuttamisprojektien ja järjestöllisten projektien jako tulee toteuttaa siten, että puheenjohtajisto pääsee osallistumaan molempiin. Ensisijaisesti puheenjohtajan tulee olla se, joka näyttäytyy liiton kasvoina niin opiskelijakuntakentälle kuin sidosryhmille ja medialle. 9. Mikä tekee sinusta hyvän puheenjohtajan/varapuheenjohtajan? Mitkä tehtävänkuvan osa-alueet olisivat haasteellisimpia sinulle? Tiedän millaista on johtaa järjestöä, jonka toimisto muodostuu työhallituksesta ja asiantuntijoista. Tunnen päivittäisen operatiivisen johtamisen mahdollisuudet ja haasteet. Toisaalta minulla on näkemys liiton nykytilasta ja siitä miten liittoa tulisi kehittää pidemmällä aikavälillä strategiaprosessin kautta. Uskon, että SAMOK tarvitsee vuonna 2016 muutosjohtajan, joka pystyy vastaamaan muuttuneeseen poliittiseen tilanteeseen ja toisaalta liiton taloudellisiin haasteisiin. Puheenjohtajan täytyy pystyä kantamaan vastuuta, reagoimaan tilanteisiin nopeasti ja tekemään tarvittaessa kipeitäkin päätöksiä. METKAssa on tänä vuonna tapahtunut henkilöstövaihdoksia ja taloudellisia sopeutustoimia samaan aikaan kun Metropolia valmistautuu siirtämään toimintansa neljälle kampukselle. Jatkuva muutostila, tehtävien uudelleen organisoiminen yhdistettynä talouden sopeutukseen ja tulevaisuuden suunnan määrittelyyn ovat opettaneet minulle todella paljon ihmisten ja organisaatioiden johtamisesta. Rahoituksen merkittävä pieneneminen ja sen myötä tehtävät sopeutukset ovat mahdollisia ja niiden toteuttamiseksi tehtävät päätökset olisivat haasteellisia varmasti kenelle tahansa puheenjohtajalle. Uskon kuitenkin, että aiempi järjestötaustani ja vuoteni METKAssa antavat minulle erinomaiset edellytykset näitä haasteita ratkomaan. 10. Minkälaista esimies- ja alaiskokemusta sinulla on työelämän puolelta? Kuvaile näiden perusteella hieman suhdettasi esimieheesi/alaisiisi? Olen toiminut vastaavana tuottajana monissa projekteissa ja tätä kautta johtanut erilaisia tiimejä. Varsinaisessa esimiesasemassa en ole työelämässä toiminut. Merkittävin esimieskokemukseni on kuluvalta vuodelta METKAn hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. 16. Kuvaile tehtäviä/projekteja joita haluat ensi vuonna olla tekemässä. Kerro erityisesti miten kyseisiä asioita aiot toteuttaa. Uskon, että minulla on eniten annettavaa liiton strategiatyöhön ja talouteen, jotka määrittelevät liiton toimintaa useiksi vuosiksi eteenpäin. Kuntavaalivaikuttaminen yhteistyössä opiskelijakuntien kanssa on äärimmäisen tärkeää aloittaa jo ensi vuonna. Kuntavaikuttaminen on myös ydinosaamisalueellani. Ammatillisen osaamiseni kautta pystyn myös tuomaan lisäarvoa liiton tapahtumiin ja juhlavuoden ohjelmaan. 17. Mitkä näet tärkeimpinä yhteistyötahoina tulevassa luottamustehtävässäsi? Tärkeimmät yhteistyötahot ovat opiskelijakunnat, joita SAMOK edustaa. Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL, toisen asteen opiskelijajärjestöt,
poliittiset ja ay-taustaiset opiskelijajärjestöt ovat myös erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhtenäinen ja vahva opiskelijaliike lisää myös SAMOKin vaikuttavuutta valtakunnallisessa edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä. 18. Minkälaisia henkilökohtaisia odotuksia sinulla on ensi vuodelle? Mitä haluat oppia SAMOKissa toimiessasi? Vuosi SAMOKissa tarjoaisi näköalapaikan ja merkittävää kokemusta valtakunnallisesta edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta opiskelijaliikkeelle haastavana aikana. Liiton operatiivinen ja strateginen johtaminen liiton puheenjohtajana tarjoaisi kokemusta niin henkilöiden kuin organisaatioiden johtamisesta. Myös puheenjohtajan tehtävässä tavattavat ihmiset ja tätä kautta verkostot tuovat merkittävää lisäarvoa. 19. Kuinka SAMOKin 20-vuotisjuhlavuoden tulisi näkyä ensi vuonna? Merkittävin näkyvyys 20-vuotisjuhlavuodesta tulee juhlaseminaarista ja vuosijuhlasta, jotka ovat vuoden tärkeimmät sidosryhmätilaisuudet. Tämän lisäksi SAMOKin viestinnässä voidaan tehdä nostoja SAMOKin historiasta ja saavutuksista kahdenkymmenen vuoden varrelta. 20. Luo napakka ja kuvaava slogan SAMOK 20 vuotta -juhlavuodelle. Rautaista opiskelijaedunvalvontaa ja asiantuntemusta ammattikorkeakoulutuksesta jo kaksi vuosikymmentä 21. Mitkä ovat opiskelijoiden kannalta kaikkein kriittisimpiä asioita vallitsevassa poliittisessa tilanteessa? Opiskelijoiden kannalta kriittisimmät kysymykset tällä hetkellä ovat opiskelijoiden toimeentulo, eli uudistuksen alla oleva opintotukimalli. Opiskelijaterveydenhuoltoon vaikuttaminen niin kunnallisella puolella, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteydessä ja opiskelijoiden asuntotilanteeseen vaikuttaminen erityisesti kuntavaikuttamisen kautta yhdessä opiskelijakuntien kanssa. 22. Kuvaile minkälainen on hyvä työpäivä? Voit kertoa myös minkälaiset työskentelytavat sinulle sopivat. Hyvä työpäivä alkaa toimiston sisäisellä palaverilla, joka kokoaa koko toimiston yhteen käsittelemään viikon painopisteet. Päivä jatkuu onnistuneella lobbaustapaamisella opetusja kulttuuriministeriössä uudistettavaan opintotukimalliin liittyen. Päivän lopuksi pääsee vielä tapaamaan kentän edustajia strategiatoimikunnan kokoukseen, jossa pääsee vaihtamaan kuulumisia kentän ja liiton välillä. Niin opiskelijakunnissa kuin varmasti liitossakin työskentelyssä on hienoa se, että työpäivien sisältö vaihtelee päivästä riippuen. Vaihteleva työrytmi sopii luonteelleni hyvin ja olen jo tänä vuonna pyrkinyt suunnittelemaan päiväni siten, että työpäivät sisältävät sopivassa suhteessa tapaamisia ja kokouksia valmistelutyötä yksin tai tiimissä. 23. Mitkä ovat SAMOKin tärkeimmät tehtävät? SAMOKin tärkeimmät tehtävät ovat valtakunnallinen ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonta ja opiskelijakunnille tarjottavat palvelut. Vaikuttamistuki opiskelijakunnille ja asiantuntemus ammattikorkeakouluopiskelijoita ja ammattikorkeakoulutusta koskevissa asioissa ovat SAMOKin toiminnan ydin.
24. Mikäli SAMOKin pitäisi karsia tehtäviään, mitä vähentäisit? Minkälaista haittaa tästä voisi olla ja miten minimoisit vahinkojen synnyn? En suoraan pysty nimeämään yhtä kokonaisuutta, josta tulisi tämän hetken tietojen mukaan kokonaan luopua. Todennäköisin syy toimintojen karsimiseen olisi opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavan projektirahoituksen merkittävä väheneminen. Jos näin kävisi, tulisi karsinta kohdistaa niihin toimintoihin, joiden ylläpitoon projektirahoitusta on haettu. 25. Miten kehittäisit SAMOKin yhteistyötä muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa? Yhteistyösuhteita tulee pitää yllä säännöllisesti läpi koko vuoden, eikä ainoastaan kriisitilanteissa. Tämä tarkoittaa tapaamisia ja jatkuvaa keskusteluyhteyttä yhteistyökumppaneihin. 26. Minkälaisilla konkreettisilla toimenpiteillä kehittäisit yhteistyötä liiton ja kentän, eli jäsenjärjestöjen välillä? Kehittäisin liiton ja kentän välistä molemminpuolista luottamusta ja keskustelukulttuuria. Liitossa täytyy olla tieto siitä, mitkä asiat opiskelijakunnissa ovat pinnalla ja toisaalta kentän täytyy tietää, mitä liitossa tapahtuu. Konkreettisena keinona kehittäisin kummiopiskelijakuntatoimintaa siten, että vähintään kuukausittain opiskelijakunnan kummi olisi yhteydessä puhelimitse opiskelijakuntaan ja keskusteltaisiin ajankohtaisista asioista. Olennaista on se, että yhteydenotot tulevat aktiivisesti liiton suunnalta opiskelijakuntiin säännöllisesti. Toisaalta kynnys yhteydenottoon liiton suuntaan täytyy olla opiskelijakunnissa mahdollisimman matala. SAMOKin intran vahvempi jalkauttaminen esimerkiksi hallitusten perehdytyksissä kehittäisi osaltaan avoimempaa ja aktiivisempaa yhteydenpitoa kentän ja liiton välillä. 27. Millainen SAMOK on mielestäsi lobbaajana? Opiskelijaliike on osittain profiloitunut eduskuntavaaleissa käydyn Koulutuslupaus-kampanjan myötä muutoksia ja leikkauksia kategorisesti vastustavaksi ei-liikkeeksi. Vaikka kampanjan tuoma näkyvyys ja viestinnälliset ansiot ovatkin merkittävät, on joitakin siltoja saatettu jo tässä vaiheessa polttaa tulevaisuuden vaikuttamistyön näkökulmasta. Nämä tulipalot tulee sammuttaa ja erinomaiset keskusteluyhteydet päättäjiin on turvattava. SAMOKin tulee aktiivisesti pyrkiä diplomaattiseen ja omia toteutusmalleja tarjoavaan lobbaamiseen. SAMOKin tavoitteiden tulee perustua vankkaan asiantuntemukseen opiskelijoita ja ammattikorkeakoulutusta koskevissa asioissa. 28. Mistä opintotuen osasta tai ominaisuudesta (esim. opintorahapainotteisuus, tukikuukausien määrä tai tuen määrä opintojen alussa) pitäisit vahvimmin kiinni? Olisin valmis korvaamaan opintotuen perustulolla. Nykyhallituksen kaavailemassa perustulokokeilussa opiskelijat on huomioitava yhtenä mahdollisena kokeiluryhmänä. Perustulon tulee mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu, mutta toisaalta työn tekeminen opiskelujen aikana tulee tehdä kannattavaksi. Perustulon lisäksi opintolainaelementti tulee säilyttää. Lisäksi on pohdittava alueellisten elintasokustannusten vaikutusta perustulomallin toteutuessa. Perustulokeskustelussa on myös väläytelty lukukausimaksujen perinnän mahdollisuutta myös suomalaisilta opiskelijoilta perustulon toteutuessa. Tämä täytyy liiton perustulokantaa muodostettaessa ottaa huomioon ja mallia, johon lukukausimaksut sisältyisivät, ei missään nimessä pidä lähteä kannattamaan.
29. Miten edistäisit SAMOKin kansainvälistä vaikuttavuutta? SAMOKin tulee jatkossakin toimia aktiivisesti ja mahdollisuuksien mukaan kasvattaa vaikutusvaltaansa European Students Union ESU:ssa. SAMOK-taustainen toimija ESU:n hallituksessa on myös tavoittelemisen arvoinen asia. Vahvistaisin sidosryhmäsuhteita myös muihin kansainvälisiin sitoutumattomiin ja poliittisiin opiskelija- ja nuorisojärjestöihin. Tämän lisäksi vahvistaisin SAMOKin yhteydenpitoa suomalaisten europarlamentaarikkojen ja heidän avustajakuntiensa kanssa. 30. Koulutuksen kärkihankkeen alle on listattu useita kehittämistoimenpiteitä. Mitkä näistä ovat mielestäsi tärkeimpiä ja miten SAMOK voisi tehdä yhteistyötä valitsemiesi toimenpiteiden kehittämisessä? Digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö vaihtelee merkittävästi korkeakouluttain ja niiden käytöstä päättäminen on korkeakoulujen autonomian piirissä. SAMOK voi yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen ja Arenen kanssa jakaa hyviä käytäntöjä digitaalisista oppimisympäristöistä ja kannustaa korkeakouluja ottamaan hyväksi todettuja käytäntöjä käyttöön. Yhteistyön lisäämiseksi toisen asteen ja korkeakoulujen välillä SAMOK ja toisen asteen opiskelijajärjestöt voivat edistää esimerkiksi ammattikorkeakoulujen luentotallenteiden jakamista toiselle asteelle, jotta lukiolaisten ja ammattikoululaisten käsitystä ammattikorkeakouluopiskelusta voidaan parantaa. 31. Mikä on oma visiosi ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta vuoteen 2025 mennessä? Minkälaisia muutoksia tulisi korkeakoulutukseen tehdä lähivuosina? Suomalainen korkeakoulutus on maksutonta kaikille, eikä opiskelusta synny opiskelijalle minkäänlaisia piilokustannuksia. Lähtökohdista riippumatta jokaisella on mahdollisuus opiskella korkeakoulussa maksuttoman koulutuksen ja yhteiskunnan tuen kautta. Korkeakoulututkinto voi koostua opintokokonaisuuksista duaalimallin molemmin puolin. Korkeakoulussa opiskelu on opiskelijalähtöistä ja muokkautuu opiskelijoiden antaman palautteen mukaan. Suomalainen korkeakoulutus on kansainvälisesti arvostettua ja vetovoimaista. 32. Nimeä muutama kunnallisen opiskeluterveydenhuollon keskeisintä kehittämiskohdetta ja miten kehittäisit niitä SAMOKissa toimiessasi? Kunnallisen opiskelijaterveydenhuollon taso, saavutettavuus ja maksullisuus vaihtelevat suuresti paikkakuntakohtaisesti ja ei monella paikkakunnalla täytä Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia esimerkiksi lääkärien määrässä. Kunnallinen opiskelijaterveydenhuolto on vain harvoilla paikkakunnilla järjestetty yhtenäisenä palvelukokonaisuutena, eikä henkilökunta ole perehtynyt hoitamaan nimenomaan opiskelijoille tyypillisiä sairauksia. Myös opiskeluterveydenhuollon käyntien puutteellinen seuraaminen kunnallisella puolella on ongelma. Opiskeluterveydenhuoltoa ei voida järjestelmällisesti ja faktoihin perustuen valvoa ja kehittää, jos kävijätietoja ei ole saatavilla. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat tällä hetkellä epätasa-arvoisessa asemassa yliopisto-opiskelijoihin verraten. Kunnalliseen opiskelijaterveydenhuoltoon tulee vaikuttaa yhdessä paikallisen opiskelijakunnan kanssa. Tavoittelipa SAMOK YTHS-laajennusta tai ei, niin meidän tulee ensi vuonna vaikuttaa nimenomaan palveluiden nykytilaan ja pyrkiä ratkomaan yllä olevia tämän hetkisiä ongelmakohtia opiskelijaterveydenhuollossa.