Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2011 Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2011 Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö

2 SISÄLLYS 1. KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO 3 2. KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ 4 Georg Dolivo, kulttuurijohtaja 2.1 Näyttelykeskus WeeGee 5 2.2 Espoon kulttuurikeskus 8 2.3 Sellosali 11 2.4 Espoon kaupunginmuseo 13 2.5 Tapiola Sinfonietta 14 3. TALOUS Terttu Nygren, talousasiantuntija 15

1. ESPOON KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO 3 Kulttuurilautakunta kokoontui 9 kertaa vuoden 2011 aikana. Lautakunnan kokoonpano muodostui 13 jäsenestä ja kaupunginhallituksen edustajasta. Kokouksiin osallistuivat edellä mainittujen lisäksi sivistystoimen johtaja tai talous- ja hallintojohtaja sekä nuorisovaltuuston ja henkilöstön edustaja. Lautakunnan alaisuuteen kuuluvien tulosyksiköiden johtajat olivat läsnä kokouksissa toimien yksiköidensä asioiden esittelijöinä. Lisäksi kokouksiin osallistuivat lautakunnan tiedotuksesta vastaava ja lautakunnan sihteeri sekä tarvittaessa eri alojen asiantuntijat. Kulttuurilautakunta Kokoonpano 2009-2012 Varsinaiset jäsenet Lumme, Jasminiitta, puh.joht. SDP Misukka Heljä, varapuh.joht. Kok 10/2011 Kalpala Tuija, varapuh.joht. Kok. 10/2011 Kok., Kok. Walkama, Pentti, Kok. Pylvänäinen Osmo, Kok. Grönholm, Bo, Kok Mattila, Veli-Pekka, Kok. Haaro, Heli, Kesk. Schröder-Wikberg, Gunn-Britt, SFP Suntio, Hannu, SDP Tiainen, Jani, PerusS/Sit. Toltti-Loikkanen, Arja, PerusS/Sit. Volotinen, Teresia, Vihr. Yusuf, Said, Vihr. Henkilökohtaiset varajäsenet Gustafsson, Tuulikki, SDP Balk, Mirjami, Mygrijev, Maarit, Kok Lempiäinen Pekka, Kok. Granström, Timo, Kok. Kuja-Aro, Asko, Kok. Heikkinen, Riikka, Kesk. Pawli, Brita, SFP Keronen, Jukka, SDP Kämäräinen, Aki, PerusS/Sit. Bognomini, Leila, PerusS/Sit. Tenkanen, Marjut, Vihr. le Clech, Rodolphe, Vihr. Kaupunginhallituksen edustaja Johansson, Ulf, SFP Kaupunginhallituksen edustajan varajäsen Weurlander Katinka, SFP

2. KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ 4 Kaupunkikulttuurin tulosyksikköön kuuluvat kaupunkikulttuuriyksikkö, Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Tulosyksikön tehtävänä on koordinoida kaupungin profiili- ja kärkihankkeita sekä huolehtia kaupungin kulttuuriimagosta, yritysyhteistyöstä ja kaupunkikulttuurin alaan kuuluvista avustuksista ja yhteistyösopimuksista, sekä tuottaa keskeiset kaupungin kulttuuripainotteiset suurtapahtumat. T3- strategian (Tiede - Taide - Talous) valmistelu eteni Espoon kaupungin strategisten kilpailukykytavoitteiden mukaisesti. Espoon WDC- 2012 hankkeen koordinointi- ja yhteydenpitovastuu Kansainvälisen designsäätiön ja Espoon kaupungin välillä on vastuutettu Kaupunkikulttuuriyksikölle. World Design Capital 2012 - hanke siirtyi toteuttamisvaiheeseen. Espoon ohjelman kokoaminen ja markkinointi yhteistyössä kumppaninen, sidosryhmien ja kaupungin omien yksiköiden kanssa eteni. Espoon kärkiteemat designvuoden ohjelmassa ovat T3, hyvinvointi sekä luonto ja ympäristö ja ne nousivat keskiöön myös WDC-tilan ja Muotoile Espoo!-näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa. WDC-vuoden statuksen ja pääsyn WDC-ohjelmaan sai noin 40 hanketta näyttelykokonaisuuksista yksittäisiin tapahtumiin ja kaupungin laajoihin kehittämishankkeisiin (T3, Rusetti). WDC Helsinki 2012 -vuoden ohjelmakokonaisuus julkistettiin marraskuussa 2011 Helsingissä. Tilaisuudessa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä avasi Espoon kärkiteemat yleisölle ja medialla. Marraskuussa 2011 yksikkö osti taiteilija Matti Kuuslalta arkkitehti Matti Suurosen suunnitteleman Futuro-talon ensimmäisen kappaleen. Talon konservointi käynnistyi. Kaupunkikulttuuriyksikkö toteutti Espoon kaupungin perinteisen itsenäisyysjuhlakonsertin Barona Areenalla. Konsertissa esiintyivät mm. Espoon sotaveteraanikuoro, Anna Puu sekä Se ensemble. Areenalla konserttia seurasi noin 6000 espoolaista ja TV 2:n välittämällä tilaisuuden suoralla tv-lähetyksellä oli noin 340 000 katsojaa. Myös Espoo -päivän 27.8. tapahtumakoordinaatio, omien tapahtumien tuotanto sekä markkinointiviestintä ja yritysyhteistyö toteutettiin kaupunkikulttuuriyksikössä Näyttelykeskus WeeGeen henkilöstön tuottamana. Espoo-päivä laajeni ensimmäistä kertaa Keilaniemeen T3-ideologian mukaisesti. Keilaniemen suuryritykset - Nokia, Kone ja Fortum sekä Rovio - sitoutettiin onnistuneesti tapahtumatuotantoon ja yleisö pääsi tutustumaan kohteisiin, jotka normaalisti ovat yksityishenkilöille suljettuina. Yksikkö tuotti myös yhteistyössä Barona Areenan kanssa lasten joulukonsertin Areenalle. Konserttiin osallistui noin 5 000 lasta ja lapsiperhettä. Georg Dolivo kulttuurijohtaja

5 Avustukset Kaupunkikulttuurin tulosyksikön avustukset olivat 10, 6 miljoonaa euroa, josta toimitilojen vastikkeeton käyttöoikeus oli 3,2 milj. euroa. Tukea jaettiin toimintaja vuokra-avustuksina ammattimaisesti toimiville teattereille, museoille, festivaaleille, kuvataidetoimijoille sekä kuoroille. Kulttuurilautakunta jakoi yhteensä 30 000 euroa kohdeavustuksina taiteilijaapurahoina ja korjausavustuksina kulttuurihistoriallisesti merkittäville korjauskohteille. Kohdeavustuksia käsiteltiin huhti- ja syyskuun kokouksissa, taide- ja kulttuurilaitosten sekä festivaalien toiminta-avustuksista päätettiin joulukuussa. Vuoden 2011 kulttuuripalkinnon sai Mauri Kunnas, palkinnon suuruus oli 10 000 euroa. Palkinnon perusteluissa todettiin, että menestyksekkään kirjailijanuran luonut Kunnas on omaleimaisella tavalla pystynyt kirjojensa kautta avaamaan eri-ikäisille suomalaisille niin Suomen historian tapahtumia kuin kertomaan suomalaisesta kulttuurihistoriasta. Kunnas on julkaissut yhteensä noin 50 kirjaa ja niistä merkittävä osa on syntynyt Kunnaksen asuessa Espoossa, kirjailija on ollut espoolainen jo yli 30 vuotta. Tiina Kasvi intendentti 2.1 Näyttelykeskus WeeGee 2.1.1.Yleistä 2.1.2. Näyttelykeskus WeeGee vuonna 2011 2.1.3.Toiminnan kehittäminen vuonna 2011 2.1.4. Asiakastyytyväisyys ja tutkimus 2.1.5. Projektit 2011 2.1.1. Yleistä Vuosi 2011 oli Näyttelykeskus WeeGeen ja sen museoiden viides toimintavuosi. Näyttelykeskus WeeGee on viiden museon, nykytaidegalleria Aarni, museokaupan ja ravintolan muodostama kokonaisuus. WeeGeellä toimivat myös Etelä-Tapiolan lukio, Espoon kuvataidekoulu, Cartes sekä Juvenalian musiikkiopisto. Näyttelykeskus WeeGee kansallisesti tunnettu kulttuurimatkailu - ja tapahtumakeskus, jonka museot tarjoavat vuosittain kymmeniä korkeatasoisia uusia ja tuoreita historiaan ja taiteisiin liittyviä näyttelyitä sekä runsaasti erityisesti lapsiperheille suunnattuja tapahtumia ja työpajoja. Näyttelykeskus WeeGee vastaa museoiden lipunmyynti- ja infopalveluista sekä ravintolasta ja museokaupasta. Lisäksi WeeGee tuottaa talon yhteisiä tapahtumia kuten esim. Espoo-päivä, Taiteiden ilta, WeeGeen joulutapahtuma ja museopäivä.

WeeGee-organisaatio tuotteistaa ja myy museoiden palveluita ryhmille ja yrityksille, vuokraa tiloja kokous- ja yrityskäyttöön sekä kokoaa ja markkinoi museoiden palveluita niiden toimintaa tukien. 2.1.2. Näyttelykeskus WeeGee vuonna 2011 Vuosi 2011 oli Näyttelykeskus WeeGeen viides täysi toimintavuosi. Näyttelykeskuksen museoiden tuottamat korkeatasoiset näyttelyt, työpajat, opastuspalvelut ja yleisötapahtumat ovat vakiinnuttaneet paikkansa pääkaupunkiseudun museokartalla. Näyttelykeskuksen viisi museota - EMMA - Espoon Modernin Taiteen Museo, Kamu - Espoon Kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen Kellomuseo kasvattivat kävijämääriään vuodesta 2010. Yleisö löysi myös WeeGeen yhteistapahtumiin hyvin. Vuoden vetovoimaisimmat näyttelyt WeeGeellä oli EMMAssa Joan Mirón näyttely keväällä.tapahtumapuolella erityisesti lapsille suunnatut tapahtumat vetivät hyvin väkeä. Kaikkineen WeeGeen tapahtumissa ja museoiden näyttelyissä kävi vuoden aikana 323 520 kävijää. WeeGeen museoiden yhteiset kesäleirit järjestettiin kesä-elokuussa toisen kerran. Leiripaikat täyttyivät nopeasti. Lokakuussa vietettiin näyttelykeskuksen yhteistä Taidemaraton tapahtumaa. Kasvua edellisestä vuodesta noin 41 000 kävijän verran. Vuoden 2011 näyttelyt museoittain olivat: EMMA - Espoon Modernin Taiteen Museo Vaihtuvat näyttelyt: 4.3. - 12.6. Joan Miró+ Miró ja suomalaista fantasiaa Tore Arne 28.9.- 8.1. Anitra Lucander Yang Fudong Saastamoisen säätiön kokoelmassa pysyvissä näyttelyissä Punainen Koiran ja Suden välissä KAMU - Espoon kaupunginmuseo Vaihtuvat näyttelyt: 27.2. saakka Ötzi - alppien jäämies 20.4. - 20.11. Intohimona keräily Perusnäyttely Aikamatka Espoossa 6

Helinä Rautavaaran museo 7 24.3. - 7.8. Pyhiinvaeltajan päiväkirja 18.10. -. Mapuche - Semillas De Chile 2.4. -1.5. Pysytkö kärryillä - autismiriksalla etelästä pohjoiseen -pienoisnäyttely Helinä Rautavaaran kokoelmat pysyvästi nähtävillä Suomen Kellomuseo 3.4. saakka Otava, Pekka, Leijona - näyttely 4.5. - Lapponia, The Art of Time Perusnäyttely Aika Koneita Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä 13.3. saakka Avaruusmatka 24.3. - Satujen prinssit ja prinsessat Perusnäyttely. Ymmärrätkö leikkiä? Galleria Aarnissa kuukausittain vaihtuvat nykytaiteilijat: Jari Järnström, Merja Nieminen & James Andean, Hanna Vahvaselkä, Maaria Märkälä, Pethr Rehor, Maiju Salmenkivi & Aleksi Tolonen, Juhani Tuominen, Anneli Hilli, Anssi Törrönen, Sari Palosaari, Ismo Hyvärinen, Kari Vehosalo. Kävijät museoittain vuonna 2011 EMMAssa 99 220 käyntiä KAMUssa 39 751 käyntiä Helinä Rautavaaran museossa 51 845 käyntiä Suomen Kellomuseossa 67 900 käyntiä Suomen Lelumuseossa 64 815 käyntiä ( vuonna 2010 oli yhteensä 282 901) Toiminnan kehittäminen vuonna 2011 Vuonna 2011 keskityttiin WeeGeen asiakaspalveluiden parantamiseen. Näyttelykeskukseen asennettiin infonäytöt ja yhteinen asiakaspalautejärjestelmä otettiin käyttöön. Toukokuuna alusta näyttelykeskuksen info- ja lipunmyyntipalvelut tulivat osaksi WeeGeen omaa toimintaa. Elokuussa ravintoloitsijana aloitti Sis.Delicatessen oy. Elokuussa valmistui asiakkaiden kulkua parkkipaikalta pääovelle helpottava portaikko. Näyttelykeskuksen palveluiden tuotteistaminen kehittyi ja ryhmä- ja tilamyynti kasvoi edellisvuodesta, WeeGeetä esiteltiin erilaisilla messuilla ja ryhmämyyntipäivillä.

8 Asiakastyytyväisyys ja tutkimus Vuonna 2011 WeeGee museoineen teetti pääkaupunkiseudulla laajan yleisötutkimuksen, missä selvitettiin museoiden tunnettuuden kasvua sekä sitä miten ja mistä kuluttajat hakevat tietoa näyttelyistä ja tapahtumista. WeeGeellä mitataan asiakastyytyväisyyttä vuosittain tilaisuuksien yhteydessä toteutettavilla yleisötutkimuksilla. Suurin osa vastaajista oli erittäin tyytyväisiä WeeGeen palvelutarjontaan. Lisäksi WeeGeen asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti sähköpostitse, suullisesti sekä palautelomakkeiden avulla. Projektit vuonna 2011 Näyttelykeskus WeeGeen henkilökunta koordinoi ja tuotti vuonna 2011 Espoopäivä, Espoon kaupungin itsenäisyysjuhlakonsertin sekä vastasi WDC- 2012 hankkeen Espoon osuuden koordinoimisesta. Lea Rintala yhteyspäällikkö 2.2 Espoon kulttuurikeskus Espoon kulttuurikeskuksen toimijat Espoon kulttuurikeskuksessa toimii kulttuurikeskuksen oman organisaation lisäksi Tapiola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto, Tapiolan yhteispalvelupiste sekä Café Mezzo. Lisäksi talossa on Espoon työväenopiston toimitiloja. Kulttuurikeskuksessa on kaksi salia, näyttelytila sekä kolmeen kerrokseen levittäytyvät lämpiötilat. Tapiolasali on 800-paikkainen konsertti/monitoimisali, jonka lavakoko on muunneltavissa. Louhisali on noin 240-paikkainen black box -tyyppinen sali, joka soveltuu teatterin, tanssin yms. ohella vahvistettuun musiikkiin. Vuoden 2011 toimintaa tilastoina Espoon kulttuurikeskuksen salien käyttöaste vuonna 2011 oli 73 ja käyttötunteja saleissa oli 6048. Talon esitystoimintaa lisäsivät aula- ja luokkatiloissa järjestetyt musiikkiopiston ja muiden toimijoiden tapahtumat kuten oppilaskonsertit. Käyntikertoja kulttuurikeskuksessa kävi vuoden 2011 aikana kirjaston ja muiden toimijoiden asiakkaat mukaan lukien kaikkiaan noin 720 000. Salitilaisuuksien käyntikertoja oli 190 200 Espoon kulttuurikeskuksen vuodelle 2011 asettamat yleisöodotukset täyttyivät ja vuokra- sekä pääsylipputulot kertyivät ennakoidusti. Ohjelmatarjonta vuonna 2011

Espoon kulttuurikeskuksen ohjelmatarjonta muodostuu talon suurimpien yhteistyökumppanien toiminnasta, tilojen vuokraavien ohjelmantuottajien toiminnasta, omasta tuotannosta. 9 Suurimmat yhteistyökumppanit olivat Tapiola Sinfonietta, Espoon kaupunginteatteri ja Espoon musiikkiopisto, joiden toiminta muodosti rungon talon ohjelmatarjonnalle. Myös monet säännöllisesti toistuvat festivaalit loivat merkittävällä tavalla profiilia talon esitystarjonnalle. Tapiola Sinfoniettan konsertit toivat tarjontaan kansainvälisyyttä klassisen musiikin huipulta. Syyskaudella Helsingin uuden Musiikkitalon avauduttua Tapiola Sinfonietta esiintyi samalla ohjelmistolla Tapiolasalissa ja Musiikkitalossa. Kokemukset näiden kahden salin eroista painottuivat yllättävästi enemmän muuhun toteutukseen kuin akustiikkaan, jonka suhteen Tapiolasali osoittautui olevan ilahduttavan vertailukelpoinen. Espoon kaupunginteatterin kansainväliset vierailuesitykset kuuluivat vuoden kohokohtiin ja vahvistivat Espoon kulttuurin kansainvälistä ja ennakkoluulotonta kuvaa. Kevätkaudella erityistä huomiota herätti saksalaisen Familie Flötzin naamionäytelmä Infinita. Syyskaudella Espoon kaupunginteatterin vierailuesityksistä herätti huomiota erityisesti visuaalisen teatterin mestarin ranskalainen Compagnie Philippe Gentyn esitys Voyageurs Immobiles (Liikkumattomat matkaajat), joka keräsi täydet katsomot. Syyskauden kotimaisista esityksistä mieleenpainuvimpia oli taikuri Janne Raudaskosken sooloesitys The Outsider, jossa yhdistettiin teatteria ja elokuvaa taikuuden, teknologian ja klovnerian keinoin. Festivaalit ja valtakunnalliset tapahtumat Suuret valtakunnalliset tapahtumat toivat Espoon kulttuurikeskukseen yleisöä läheltä ja kauempaa. Taiteen perusopetusliitto, Espoon musiikkiopisto ja muut espoolaiset taideoppilaitokset järjestivät huhtikuussa ensimmäisen valtakunnallisen taidekasvatuspäivän, jossa vieraili arvovaltaisia puhujia Suomesta ja ulkomailta. Teemoina olivat taidekasvatuksen yhteiskunnallinen asema, laatu ja kehittäminen Suomessa ja Euroopassa. Sydänmessut, viikonlopun mittainen valtakunnallinen terveysalan tapahtuma kokosi kulttuurikeskukseen kävijöitä yli 3000 henkeä. Perinteinen veteraanipäivän juhla järjestettiin samaan aikaan April Jazz -tapahtuman kanssa. April Jazz -festivaali järjestettiin jo 25. kerran. Festivaalin pääesiintyjiin kuului äänivirtuoosi Bobby McFerrin, jonka konserteissa lisäinstrumenttina esiintyi maineikas lapsikuoro Chicago Childrens Choir. Nuorten sirkusfestivaali Nurtsi järjestettiin kesäkuun alussa Nuorisosirkusliiton toimesta. Tapahtuma toi Tapiolaan Nuorisosirkusliiton 28 jäsenyhteisön nuoret sekä vierailevia kotimaisia ja kansainvälisiä sirkuksen huippuja. Nurtsifestivaali houkutteli paikalle runsaasti uutta yleisöä. Tapahtuman aikana yleisöllä oli mahdollisuus seurata sirkusesityksiä päivittäin aamusta iltaan. Tilai-

suutta käytettiinkin ahkerasti hyväksi: kävijöitä Nurtsin esityksissä oli peräti 7700. 10 Espoo Cine -festivaali toteutui elokuussa odotusten mukaisesti. Espoo Cinén kävijämäärä kulttuurikeskuksessa järjestetyissä näytöksissä oli 15 600. Ohjelmistovalinnoista johtuen nuorten osuus yleisöstä oli hiukan tavanomaista alhaisempi. Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaan kuuluva vanhan musiikin konsertti, jossa esiintyi maineikas viola da gamban taitaja Jordi Saval Hespèrion XXIorkestereineen, kuultiin Tapiolasalissa syyskuun alussa. Kutitus - Lasten ja nuorten taidefestivaali järjestettiin lokakuussa. Teemana olivat suomalaiset kansallisilmiöt Kalevalasta kansallismaisemiin ja kanteleesta hevimusiikkiin. Festivaalin päänäyttely Kalevala-teemainen Antero Vipusen aarrearkku istui mainiosti Tapiolan kansallismaisemaan ja keräsi eri-ikäisiltä kävijöiltään kiittäviä arvioita sekä kävijöitä noin 5500. Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala oli festivaalilla esillä mm. Kajaanin kaupunginteatterin vierailuesityksenä hurmaten hurttahuumorillaan. Tapiola Sinfoniettan Lorunoja!-konsertit keräsivät runsaasti kuulijoita. Kutituksen avoimissa, maksuttomissa työpajoissa tarjottiin kaikille mahdollisuus omatoimiseen tekemiseen ja osallistumiseen. Kutitus-festivaalin eri tilaisuuksien käyntimäärä nousi viikon aikana jopa 15 000:een. PianoEspoo-festivaali 25.-30.10.2011 Kulttuurikeskuksen oma tuotanto vuonna 2011 Kutitus-festivaalin ohella suurin osa kulttuurikeskuksen omasta tuotannosta suunnattiin lapsille. Espoolaisen Mauri Kunnaksen teoksiin pohjautuvat esitykset olivat vahvasti esillä lasten ohjelmistossa. Herra Hakkarainen ja monet muut Kunnaksen luomat suosikkihahmot seikkailivat vuoden mittaan esityksissä ja näyttelyissä (Hyvää yötä Herra Hakkarainen; Herra Hakkaraisen yölliset numerot, Kaikkien aikojen avaruusseikkailu; Koirien Kalevala). Vuoden lopulla kulttuurilautakunta valitsi Mauri Kunnaksen Espoon vuoden 2011 kulttuuripalkinnon saajaksi. Cafe Louhi -sarjassa esiintyivät kevätkaudella mm. beatboxaaja Felix Zenger ja Hannu Lepola ystävineen. Syyskaudella Café Louhi -klubien esiintyjiä olivat mm. irlantilaisen musiikin kulttiyhtye Patrick Street sekä Erin Anttila ja Samuli Putro. Kyselytutkimuksen perusteella Café Louhi -sarja on vakiinnuttanut asemansa tunnettuna espoolaisena kulttuurin brändinä. Näyttelytilassa järjestettiin kulttuurikeskuksen omana tuotantona useita näyttelyitä. Näitä olivat Stefan Bremerin valokuvanäyttely Viulunsoittaja kadulla alttoviulisti Teemu Kupiaisen katusoittomatkalta Intiasta ja vuoden 2010 luontokuvakilpailun voittaneen espoolaisen Pekka Tuurin ensimmäinen näyttely Kohti valoa - Vedenalainen Suomi. ja Viipurissa ennen sotia toimineen valokuvaaja Eino Partasen näyttely Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa, joka innosti paikalle runsaasti myös varttunutta yleisöä. Näyttelytilassa vieraili vuoden mittaan yhteensä 57 000 kävijää.

Jouluaikaa juhlistivat Itsenäisyyspäivän kynnyksellä järjestetty lasten oma linnanjuhla esiintyjinään Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri, Club fo Five- ja Rajaton- lauluyhtyeiden joulukonsertit sekä monet muut joulutilaisuudet. Kulttuurikeskuksen näyttelytilaan rakennettu tunnelmallinen Jouluolohuone, jossa eriikäiset kävijät houkuteltiin askartelemaan yhteisissä lumitähtitalkoissa, sai osakseen suuren suosion: siellä vieraili joulusesongin mittaan noin 5500 kävijää. Uutta tekniikkaa käyttöön Äänentoistojärjestelmä Tapiolasaliin Vuoden 2011 aikana kulttuurikeskuksen Tapiolasaliin hankittiin uusi Meyer Melodie -äänentoistojärjestelmä. Tapiolasalia käytetään hyvin monentyyppisiin tilaisuuksiin: musiikkiesityksiin klassisesta viihteeseen, jazziin, poppiin ja rockiin, tanssi- yms. esityksiin, juhlatilaisuuksiin, seminaareihin, kokouksiin jne. Tämän vuoksi salin äänentoistojärjestelmältä vaaditaan erittäin paljon. Uusi äänentoistojärjestelmä on lisännyt konserttielämysten nautittavuutta ja merkittävästi parantanut Tapiolasalin mahdollisuuksia vastata eri tilaisuuksien järjestäjien teknisiin tarpeisiin. Julkisivuvalaistus LED-valoin Kulttuurikeskuksen julkisivuvalaistusprojekti käynnistyi vuonna 2009, pyrkimyksenä oli toteuttaa valaistus näyttävästi mutta energiatehokkaasti. Ensimmäinen osa valaistusjärjestelmästä - 39 LED-valaisinelementtiä, joissa jokaisessa portaaton RGB-värinvaihtomahdollisuus - asennettiin pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Aulan ja päälämpiön valaistus toteutettiin 95 LED-valaisimella. Projekti toteutettiin onnistuneesti yhteistyössä Tilakeskuksen kanssa ja käyttöönotto tapahtui 2011 joulukuussa. Uuden LED-teknologian ansiosta valaistusjärjestelmän sähkönkulutus on erittäin vähäinen. 11 Juha Vilja johtava intendentti 2.3 Sellosali Sellosalin vuoden 2011 ohjelmisto koostui laajasta tarjonnasta korkeatasoisia konsertteja, oopperaesityksiä, elokuvia, tanssia, teatteria sekä lastenkulttuuria. Sellosalissa järjestettiin vuoden aikana kulttuuritapahtumien lisäksi useita levytyksiä sekä eri yritysten ja yhteisöjen koulutus- ja juhlatilaisuuksia. Näkyvyys mediassa oli edellisvuosien tapaan säännöllistä ja myönteistä. Kertomusvuonna Sellosalissa järjestettiin 234 yleisötilaisuutta, joissa oli yhteensä 34 696 kävijää. Käyttötunteja Sellosalissa oli 2153, ja tilojen käyttöasteeksi muodostui 71 %. Sellosalissa järjestettyjen tilaisuuksien sekä kävijöiden määrät pysyivät edellisvuosiin verrattuna samalla tasolla. Vuoden aikana Sellosalissa esitettiin klassista musiikkia, musiikkiteatteria, oopperaa, rytmi- ja viihdemusiikin konsertteja, nukketeatteria, elokuvia, sekä

runsaasti lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. Elokuvat, lämpiön klubi-illat, luennot, sekä tanssi- ja teatteriesitykset täydensivät vuoden ohjelmistotarjontaa. Sellosalissa järjestettiin helmikuussa ensimmäistä kertaa romantiikan ajan musiikkiin keskittyvä Kaiho-festivaali. Kolmipäiväisen festivaalin esiintyjinä kuultiin laaja kirjo laulajia ja periodisoittimien taitajia sekä Suomesta että ulkomailta. Vuoden aikana Sellosalissa esitettiin myös neljä ooppera-produktiota, lisäksi jo neljäntenä vuonna peräkkäin järjestetty Kuorojen kevät -konserttisarja esitti espoolaista kuoro-osaamista vahvistaen Espoon mainetta kansainvälisesti merkittävänä kuorokaupunkina. Rytmimusiikin tarjonta koostui monipuolisesti jazzista, bluesista, roots- ja maailmanmusiikista sekä pop/rock- ja viihdekonserteista. Vuoden aikana Sellosalin estradilla koettiin unohtumattomia elämyksiä lukuisissa rytmimusiikin konserteissa Suomen eturivin artistien tarjoilemina. Sellosali toimi edellisvuosien tapaan huhtikuussa jo yhdeksättä kertaa järjestetyn espoolaisen Juurijuhla- Rotfest -kansanmusiikkifestivaalin päänäyttämönä. Sellosalin lapsille ja nuorille suunnatussa tarjonnassa jatkettiin suosittuja Lasten Lauantai -perhekonsertteja. Yksi vuoden kohokohdista lastenkulttuurin saralla oli maaliskuussa järjestetty Korvat Kävelylle -koulukonserttifestivaali. Sellosali toimi festivaalin pääpaikkana tarjoillen espoolaisille koululaisille useita kotimaisten ja ulkomaisten artistien tähdittämiä konsertteja. Oman tapahtumatuotannon lisäksi Sellosalin kulttuuritapahtumien yhteistyökumppaneina vuoden aikana olivat mm. Helsingin juhlaviikot, Suomen Kansallisooppera, April Jazz, Espoon kulttuuripalvelut, Tapiola Sinfonietta, JuuriJuhla RotFest -yhdistys, Espoon musiikkifestivaalit yhdistys ry., pääkaupunkiseudun lastenteatterit, Suomen Solistiyhdistys ja musiikkiopisto Juvenalia. Sellosalin pääyhteistyökumppanina on vuodesta 2003 alkaen toiminut kauppakeskus Sello ja kertomusvuonna yhteistyösopimusta jatkettiin NCC-yhtiöiden kanssa. Korkeatasoisen ja monipuolisen tapahtumatuotannon lisäksi vuoden 2011 aikana Sellosalin toiminnassa panostettiin markkinointistrategian kehittämiseen, verkkoviestinnän uudistamiseen, sosiaalisten mediakanavien hyödyntämiseen sekä asiakastyytyväisyyskyselyihin ja -tutkimuksiin, jotka kohdennettiin Leppävaaran alueen asukkaille, kulttuuritilaisuuksien kävijöille sekä yritystilaisuuksien asiakkaille. Lisäksi kertomusvuonna aloitettiin Sellosalin verkkosivuston uudistusprojekti sekä toteutettiin huolto- ja täydennystoimenpiteitä kiinteistön ja kaluston osalta tulevien vuosien toimintaa ajatellen. Sellosalin toimintatulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna n. 7,5 %. 12 Tero Kaakkunen vs. johtava tuottaja

13 2.4 Espoon kaupunginmuseo Museon vuotta leimasivat toisaalta pitkäjänteinen kehitystyö, ja toisaalta suunnitellut ja osin yllättävät muutokset. Museo on mukana monissa uusissa valtakunnallisesti käyttöön otetuissa digitaalisissa järjestelmissä (FinnOnto, SMOL, KulttuuriSampo), jotka ovat lisänneet kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta. Museon on myös 2011 solminut avoimen yhteistyösopimuksen Metropolia Ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on uusien innovatiivisten projektien ja tuotantojen toteuttaminen kustannustehokkaasti molempien osapuolten tarjoamia resursseja hyödyntäen. Useita hankkeita aloitettiin jo kertomusvuonna. Uusi kokoelmahallintajärjestelmä KAUKO otettiin käyttöön syyskuun alussa. Museo osallistui myös valtakunnalliseen museoiden nykykulttuuriprojekti TA- KOon. Luoman kokoelmatilan kosteusvahinko työllisti koko kokoelmavastuualuetta huhtikuusta alkaen. Homekasvun takia runsas esineistö jouduttiin puhdistamaan ja siirtämään uusiin tiloihin. Esineistön vakuutus kattoi suurimman osan suuren operaation kustannuksista. Talomuseo Glimsin kehittämistyöryhmä jatkoi kuluneen vuoden aikana rakennuskantaan liittyvän korjaussuunnitelman ja uudisrakennuksen toteuttamiseen tähtäävää suunnittelutyötä. Glimsin päärakennuksen korjaustyö saatiin lähes valmiiksi vuoden aikana. Pentalan tulevan saaristomuseon valmistelu eteni, kun uusi huoltorakennus valmistui. KAMUn vuoden päänäyttelynä oli Intohimona keräily-teemanäyttely, ja Glimsissä oli temaattisesti keräilyyn liittyvä Rakkaimmat radiot ja äänilevyt-näyttely. Suuri koko vuoden mittaan valmisteltu hanke oli tuleva kaupungin historiallisesta identiteetistä ja tulevaisuudesta kertova Espoo-näyttely, joka avataan 2013. Kaupunginmuseon vaihtuvien näyttelyjen kävijämäärä 2011 oli yhteensä 66 384 jakaantuen seuraavasti: KAMU 39 751, Talomuseo Glims 20 077. Muut Koulumuseo Lagstad 925, Huvilamuseo Villa Rulludd 3931, Pentalan saaristopäivät 12.-14.8.2011 1700. Opastuksia oli yhteensä 1 929 ja lapsia museopedagogiikan piirissä 23 209. Timo Tuomi museotoimenjohtaja

14 2.5 Tapiola Sinfonietta Tapiola Sinfoniettalla oli vuonna 2011 yhteensä 95 konserttia. Lisäksi orkesterilla oli kaksi tilausesiintymistä. Kaikkiaan kuulijoita oli 25 327. Viisi konserteista radioitiin ja televisiossa esiinnyttiin kolme kertaa. Orkesteri jatkoi esiintymisiä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa, vuoden aikana palvelutaloesiintymisiä oli yhteensä 30. Orkesteri jatkoi Kamarimusiikkia kartanoissa -konserttisarjaa, jossa kaikki muusikot esiintyivät pienyhtyeinä eri kartanoissa. Espoo-päivänä esiinnyttiin Kauppakeskus Iso Omenassa. Tapiola Sinfonietta oli ensimmäinen ulkopuolinen ammattiorkesteri, joka esiintyi uudessa Musiikkitalossa Helsingissä. Lähes loppuunmyyty konsertti osoitti orkesterin kyvyn mukautua nopeasti uuteen akustiikkaan ja syksyn molemmat lauantain alkuiltana järjestetyt konsertit Musiikkitalossa toivat orkesterille uusia kuulijoita. Lokakuussa osallistuttiin jälleen Kutitus-viikolle Kulttuurikeskuksessa, alle kouluikäisille esitettiin yhdessä Eppu Nuotion ja Ulla Piispasen kanssa suomalaisia lastenlauluja ja -loruja. KULPS!- konsertteja jatkettiin 2.- ja 7.-luokkalaisille ja niissä kävi lähes 2 500 espoolaista koululaista. Konserttien yhteydessä jatkettiin työpajoja espoolaisissa kouluissa. Työpajoja oli yhteensä 16 ja niihin osallistui 398 henkeä. Orkesterin uutena taiteellisena partnerina aloitti Santtu-Matias Rouvali syksyllä 2011. Tapiola Sinfonietta osallistui omalla osastolla Suoma- sekä Viini, ruoka & hyvä elämä -messuille, jossa tavoitettiin potentiaalista yleisöä huomattavasti enemmän kuin edeltävinä vuosina Musiikkimessuilla. Uusia levytyksiä julkaistiin kaksi. Weberin alkusoitot, kapellimestarina Jean- Jacques Kantorow sekä Brucknerin sinfoniat 0 ja 1, kapellimestarina Mario Venzago. Molemmat levyt saivat heti ilmestyttyään erittäin kiittävät arvostelut Keski-Euroopassa. Kevätkaudella 2011 kausikorttiasiakkaita oli 581 ja syksyllä 2011 583. Hanna Kosonen intendentti

15 3. TALOUS Kulttuurilautakunnan alaisten yksiköiden vuoden 2011 toimintakulut olivat 60,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 8,1 % edellisestä vuodesta. Kulujen kasvuun vaikuttivat mm. vapaan sivistystyön tulosyksikön tulospalkkiopilotointi ja kaupunkikulttuurin World Design Capital 2012 hankkeen käynnistäminen. Henkilöstön kokonaisamäärä oli vuoden lopussa 448. Vuonna 2011 kulttuurilautakunta jakoi avustuksina taiteen ja kulttuurin tukemiseen yhteensä 15,6 milj. euroa, josta toimitilojen vastikkeeton käyttöoikeus oli noin 4,9 milj. euroa Toimintatuottoja kertyi 4,9 milj. euroa. Tulotavoite ylittyi 1,7 milj. euroa nettobudjetoitujen kaupunkikulttuurin tulosyksikön ja työväenopiston tulokertymän ansiosta. Toimintakulujen jakauma Tp 2010 Ta 2011 Muutokset/ Muutettu Toteuma %-osuus tiliryhmittäin (1 000 ) Korotus Ta 2011 2011 toteumasta Henkilöstökulut, josta 21 158 21 978 663 22 641 23 522 38,8 työvoimanvuokraus 0,8 milj. euroa [700] [606] [606] [786) Palvelujen ostot 4 543 5 071 228 5 299 5 890 9,7 Aineet ja tarvikkeet * 2 898 2 443 139 2 582 3 020 5,0 Avustukset 10 657 10 761 10 761 10 790 17,8 Leasing ja muut kulut 647 680 680 681 1,1 Sisäiset: mm. tilakustannukset 16 163 16 586 16 586 16 684 27,5 Yhteensä 56 066 57 519 1 030 58 549 60 587 100,0 Toimintatuottojen jakauma Tp 2010 Ta 2011 Muutokset/ Muutettu Toteuma %-osuus tiliryhmittäin (1 000 ) Korotus Ta 2011 2011 toteumasta Myyntituotot 294 173 30 203 516 10,5 Mak sutuotot ** 2 578 2 065 2 065 2 943 59,8 Tuet ja avustukset 380 98 98 270 5,5 Vuokratuotot 21 25 25 40 0,8 Muut tuotot *** 747 774 774 996 20,2 Sisäinen: myynti yksiköille 175 55 55 155 3,2 Yhteensä 4 195 3 190 30 3 220 4 920 100,0 Toimintakate - 51 871-54 329-1 000-55 329-55 667 - * Kirjastoaineistoa hankittiin 1,34 miljoonalla eurolla, 5,32 /asukas ** Työväenopiston kurssimaksut olivat 1,86 milj. euroa, 63,1 % maksutuotoista *** Kirjaston myöhästymismaksut olivat 0,5 milj. euroa Talousarviomuutokset Sitova taso: vapaa sivistystyö, kaupunginkirjasto, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelu Valtuuston hyväksymä määrärahasiirto oli 80 000 euroa ja tuloarviolisäys 30 000 euroa. Kaupunginhallituksen hyväksymä talousarviolisäys käyttötalouteen oli 80 000 euron siirto koneista ja kalustosta. Kaupunginjohtaja siirsi noin 107 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja työtehtävien järjestämiseen. Toimialajohtaja siirsi 470 000 euroa tulospalkkioiden maksamista varten sekä 7 000 euroa työhyvinvoinnin edistämiseen. Työväenopisto: Toimialajohtaja siirsi 80 000 euroa tulospalkkioiden maksamista varten ja 1 000 euroa työhyvinvoinnin edistämiseen. Kaupunginjohtaja siirsi noin 3 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen.

Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö: Kaupunginhallituksen hyväksymä talousarviolisäys oli 200 000 euron siirto World Design Capital 2012 hankkeen käynnistämiseen sekä toimialajohtajan 2 000 euron siirto työhyvinvoinnin edistämiseen. 16

17 Irtain käyttöomaisuus Yksiköt käyttivät irtaimen käyttöomaisuuden muutetusta määrärahasta 0,56 milj. euroa, 99,3 %. Sellon kirjaston akustointia jatkettiin, työväenopisto kalusti Kuunkehrän uutta tilaa, Sellosaliin hankittiin henkilönostin ja kulttuurikeskuksen Tapiolasaliin Meyer Melodie -äänentoistojärjestelmä. Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö Kaupunkukulttuuriyksikön, Näyttelykeskus WeeGeen, Espoon kulttuurikeskuksen, Sellosalin, Espoon kaupunginmuseon ja Tapiola Sinfoniettan sitova muutettu toimintakate oli -24,2 milj. euroa, jonka toteuma oli 0,2 milj. euroa suurempi lomapalkkajaksotuksista johtuen. Toimintakulut olivat 26,1 milj. euroa ja toimintatuotot olivat 1,7 milj. euroa. Toimintatuotot sisältävät kaupunginmuseon saaman kosteusvauriokorvauksen 0,25 milj.euroa. Vuoden lopussa kaupunkikulttuurin tulosyksikössä työskenteli 120 henkilöä. Terttu Nygren talousasiantuntija