Eduta Oy Puh. +35850 564 4887 info@eduta.fi www.eduta.fi Satu Öystilä Toiminnallisilla menetelmillä tulevaisuuteen
Toiminnallisuus edellyttää seuraavia periaatteita Yhteisöllisyys sekä opettajien työssä ja keskinäisessä yhteistyössä yhteisöllisyystaidot Konstruktiivinen linjakkuus opetuksessa Vertaisoppimisen tukeminen ja ohjaaminen Ryhmän ohjaaminen ja ryhmädynamiikan hyödyntäminen oppimisessa Toiminnallisten ja yhteistoiminnallisten (kollaboratiiviset, cooperatiiviset, kokemukselliset) opetusmenetelmien käyttö
Mitä on yhteisöllisyys oppilaitoksessa? Opettajan ja muun henkilöstön halu ja kyky ja halu toimia oppilaitoksessa rakentavalla tavalla, työtovereita ja esimiestä tukien ja perustehtävän suuntaisesti Velvollisuus huolehtia oppilaitoksen viihtyisyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä Mielipiteen ilmaiseminen asioiden edistämiseksi ja korjaamiseksi Aktiivinen osallistuminen oppilaitoksen kehittämistyöhön
Yhteisöllisyystaidot (organizaional citizenship), Soili Keskinen: Aktiivisuus ja vastuun ottaminen rakentavuus, me-hengen tuottaminen motivoituminen ja sitoutuminen kollegiaalinen tuki opettajakollegoiden kesken esimiehen tukeminen Omasta ammattitaidosta huolehtiminen oman substanssiosaamisen päivittäminen vuorovaikutustaidot, erilaisuuden hyväksyminen Palautteen antaminen ja vastaanottaminen kuuluu kaikille ja on kaiken oppimisen ja kehittymisen edellytys oman äänen antaminen myös epäkohdista puhuttaessa Omasta työkyvystä huolehtiminen henkilökohtainen vastuu huolehtia itsestään ja kuunnella itseään
Eduta Oy Puh. +35850 564 4887 info@eduta.fi www.eduta.fi Konstruktiivinen linjakkuus opetuksessa (constructive alignment)
Biggs & Tang 2007, Konstruktiivisen linjakkuuden peruselementit Opetuksen tavoitteet Opetuksen arviointi Opetusmenetelmät
Konstruktiivinen linjakkuus koulutuksen vaikuttavuuden varmistajana 1. Oppimistavoitteiden täsmällinen määrittely kuvataan toiminnallisesti, ei sisältöluetteloina 2. Miten työssä oppiminen kytkeytyy koulutukseen? 3. Opetusmenetelmien valinta parhaan (toiminnallisuus, osallistaminen) oppimistuloksen aikaansaamiseksi 4. Oppimisen arviointimenetelmien valinta ja täsmällisten arviointikriteerien määrittely 5. Koulutuksen kehittäminen kaikki em. seikat huomioiden
Eduta Oy Puh. +35850 564 4887 info@eduta.fi www.eduta.fi Toiminnallisen ja vertaisoppimisen edut ja esteet
Toiminnallisessa opetuksessa ovat mukana seuraavat periaatteet: Vertaisoppiminen Ryhmän kehitysvaiheiden huomioonottaminen Dialogisuus Opettaja (ei autoritäärisenä) auktoriteettina Itsetuntemuksen ja identiteetin kehittyminen Vuorovaikutustaidot
Ihminen tarvitsee heijastavan pinnan oppiakseen Vertaisoppiminen
Vertaisoppiminen Vertaisoppiminen tarkoittaa sellaisten opetus- ja oppimisstrategioiden käyttöä, joissa opiskelijat oppivat toistensa kanssa ja toisiltaan ilman opettajan välitöntä interventiota. Opettajan täytyy organisoida vertaisoppimisen tilanne ja hän voi olla läsnä, mutta hän ei opeta eikä kontrolloi oppimista.
Dialogisuuden periaatteet vertaisarvioinnissa Erilaisuuden kunnioittaminen ja ajatteleminen rikkautena: eri mieltä olemisen kohtaaminen ilman vastakkainasettelua Valmius tutkia näkökantoja, joita ei itse kannata Ihmisten tasa-arvoisuus ja aito kuuntelu Avoimuus ja luottamus Yhteistyö ja yhteisöllisyys: yhdessä ajatteleminen Toisen kohtaaminen toisen lähtökohdista
Toiminnallisen opetuksen esteet I Kontrollin menettämisen pelko Pelko, että kaikkea sisältöä ei ehditä/kyetä käsitellä Pienryhmämenetelmien osaamattomuus Sopivan oppimateriaalin puute Opiskelijoiden arvioinnin ongelmat
Toiminnallisen opetuksen esteet II Opiskelijoiden vastustus (pelko, ettei saada kaikkea oikeata tietoa, luennon kuuntelemisen helppous Kokemukset toimimattomista ryhmistä Opettajat eivät tee työtään ajattelu Ryhmien suuri koko Sopimattomat tilat Pedagogisessa koulutuksessa ryhmätyö on ollut vähäistä
Esteitä ja ongelmia vertaispalautteen toteuttamisessa I Opiskelijat kokevat vertaispalautteen liian haastavana ja epämiellyttävänä. Opiskelijoiden mielestä vertaisarviointi voi olla epäluotettavaa ja epäoikeudenmukaista Opiskelijat kokevat myös ennakkoasenteiden ja ryhmän jäsenten vuorovaikutussuhteiden vaikuttavan arviointiin Opiskelijat eivät ole tottuneet vertaisarviointiin, joten se koetaan senkin tähden vieraaksi eikä välttämättä ymmärretä sen oppimista edistävää merkitystä.
Esteitä ja ongelmia vertaispalautteen toteuttamisessa II Opiskelijat eivät ole tottuneet antamaan palautetta omalla nimellään ja haluaisivat palautetilanteeseen lisää anonyymisyyttä. Opiskelijat ovat lojaaleja toisilleen eivätkä halua antaa kritiikkiä toisilleen. Opettajat saattavat myös pelätä arvioinnin luotettavuuden kärsivän, jos se toteutetaan vertaisarviointina.
Esteitä ja ongelmia vertaispalautteen toteuttamisessa III Opettajat saattavat myös suhtautua liian varovaisesti opiskelijoihin, jotka ovat yliherkkiä palautteelle, tai he pelkäävät, että oppimisilmapiiri heikkenee ja kilpailu lisääntyy, jos ryhdytään antamaan palautetta. Vertaispalautteeseen ei ole kehitetty läpinäkyviä arviointikriteereitä; usein lähdetään arvioimaan liian monia asioita yhtaikaa ja arvioinnin kohde hämärtyy. Voidaan myös hylätä tärkeät oppimisen prosessit sen vuoksi, että niitä on vaikea mitata.
Toiminnallisen opetuksen ja ryhmän hyödyntämisen edut I Ryhmässä tapahtuva oppiminen ja työskentely edistävät oppimista huomattavasti paremmin kuin uuden tiedon passiivinen kuunteleminen. Yksi ryhmässä tapahtuvan työskentelyn positiivisista puolista on oppijan mahdollisuus ulkoistaa ajatteluaan ja sitä kautta kehittää ideoitaan ja käsityksiään. Oppijakeskeisessä oppimistilanteessa osanottajat tulevat tietoisiksi ajatteluprosesseistaan, koska he havaitsevat eroja omien ja toisten näkemysten välillä ja oppivat ymmärtämään myös erilaisuutta.
Toiminnallisen opetuksen ja ryhmän hyödyntämisen edut II Avointen kysymysten on huomattu kannustavan pohdiskeluun ja neuvotteluun, kun taas faktakysymykset kannustavat oikean vastauksen kritiikittömään muisteluun. Oppijakeskeisessä oppimistilanteissa on sijaa myös erimielisyyksille ja väärinymmärryksille, joten ne luovat oppimisen kannalta tärkeitä neuvottelutilanteita, joissa opiskelijat joutuvat selittämään ja selkiyttämään ajatuksiaan. kunnes toiset ymmärtävät ne. Osanottajat oppivat erilaisten näkemysten ja argumentoinnin kautta kriittistä ajattelua.
Vertaisoppimisen edut I Vertaisoppimisen vaikutuksista tehdyissä tutkimuksissa niiden tehokkuus on todettu merkittäväksi seuraavissa asioissa: tiedollisten oppimistulosten saavuttaminen (opittavan asian aito ymmärrys ja metakognitiivisten taitojen kehittyminen) itseohjautuvuuden kehittyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja opinnoissa viihtyminen
Vertaisoppimisen edut II kriittisen reflektiokyvyn kehittyminen yleisten työelämävalmiuksien hankkiminen pidemmällä tähtäyksellä työelämässä toimiminen motivaation kasvu itseluottamuksen kehittyminen
Toiminnallisessa/yhteisölllisessä opetuksessa ovat mukana seuraavat periaatteet: Vertaisoppiminen Ryhmän kehitysvaiheiden huomioonottaminen Dialogisuus Ryhmän opettaja/ohjaaja (ei autoritäärisenä) auktoriteettina Itsetuntemuksen ja identiteetin kehittyminen Vuorovaikutustaidot
Ryhmän ohjaamisessa koheesio ja tavoite tärkeät Ryhmän koheesio eli kiinteys on perusehto perustehtävässä eli tavoitteellisessa oppimisessa pysymiselle Ryhmän pitäminen perustehtävässä vaikuttaa myös ryhmän oikeanlaiseen kiinteyteen ryhmän riittävä kiinteys taas on perustehtävässä pysymisen edellytys
Toiminnallisuus opetuksessa Motivaation herättäminen ja ylläpitäminen Aivojen ja aiemmin opitun aktivointi Uusien yhdistelmien tuottaminen Tiedollisen ristiriidan aikaansaaminen Omien uskomusten kyseenalaistaminen Itsetuntemuksen lisääntyminen Vuorovaikutustaidot
Toiminnallisen oppimisen periaatteet Kokonaisvaltainen toiminta Oppimisen aktivointi Älyllistämisen jättäminen hetkellisesti taustalle Mielikuvituksen käyttö Tässä ja nyt periaate Ryhmän hyödyntäminen Dialoginen reflektio
Kokonaisvaltainen toiminta Kinesteettinen toiminnallisuus toimintaan liittyvät emotionaaliset, kognitiiviset ja käyttäytymiseen liittyvät elementit Kokemuksellisuus, draamallinen laatu Kokonaisvaltainen oppimistoiminta, johon liittyvät sekä uuden tiedon oppiminen että henkilökohtainen ihmisenä kasvaminen ja vuorovaikutustaidot
Oppimisen aktivointi Lähdetään liikkeelle oppijoiden aiemmista käsityksistä Opettaja edistää oppimisprosessia auttamalla oppijoita nostamaan esiin liittyneitä uskomuksiaan ja testaamaan niitä uudessa tilanteessa sekä yhdistämällä uusia ajatuksia ja tietoja oppijoiden uskomusjärjestelmiin Liittyy olennaisesti kokemukselliseen ja konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen
Älyllistämisen jättäminen hetkeksi taustalle Kokemuksellisuus vs. etäännyttäminen (assosiointi ja dissosiointi) Mezirow: Kokemusten ja merkitysten älyllistäminen vie terän niiden affektiiviselta kokemiselta ja asioita voidaan tarkastella viileän turvallisesti ja samalla kapeaalaisesti. Dewey: Toiminta tapahtuu aina ainutlaatuisessa tilanteessa, joka ei ole toistettavissa ja josta ei voi täydellisesti varmistua Liian aikainen älyllistäminen katkaisee hedelmällisen prosessin
Mielikuvituksen käyttö K. Lewin: Kasvatus realistisuuteen ei edellytä mielikuvituksen supistamista, vaan sen käyttöä ja laajentamista, jotta oppija voi nähdä kaikki maailmaan sisältyvät mahdollisuudet, jotka voi ennalta nähdä vain kuvittelemalla ja todellistaa vain toiminnalla Kolb: Reflektiossa on aina mukana mielikuvitus Draamallinen laatu ikään kuin periaate Kognitiivisten lisäelementtien tuottaminen Mielikuvituksen avulla oppija löytää asioihin uusia merkityksiä ja näkee ne henkilökohtaisemmin
Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys Se, että opetuksesta rakennetaan kollaboratiivista ja osallistavaa, varmistaa sen, että siitä tulee myös yksilöllistä ja itseohjattua
Ryhmän hyödyntäminen oppimisessa Suunnitelma, kuinka oppijat sitoutetaan dialogiseen tilaan ja prosessiin perustehtävän suuntaisesti Luodaan kollaboratiivisia oppimisyhteisöjä, joihin kehkeytyy yhteisvastuu Huolehditaan siitä, että oppijat voivat liittyä toisiinsa Luodaan yhteistyötä tukeva ilmapiiri jossa oppijat voivat sitoutua yhteiseen tiedon rakentamiseen Luodaan ryhmään rajat, selkeät käytännöt, pelisäännöt jne.
Opettajan sudenkuopat ryhmän ohjaajana I Liiallinen halu olla pidetty ja ryhmän hyväksymä Halu tulla hyväksytyksi saattaa mennä liiallisuuksiin sillä tavoin, että ryhmän ohjaaja hyväksyy ryhmän ehdotukset, vaikka tietää, ettei voi lunastaa toiveita tai sopii ryhmälle sopimattomia menettelytapoja.
Opettajan sudenkuopat ryhmän ohjaajana II Ryhmän ohjaaja ei noudata itse sovittuja pelisääntöjä, esim. hän ei ota vakavasti sovittuja aikatauluja Joustavuutta ryhmän ohjaaja voi harjoittaa vasta sen jälkeen, kun perusrakenne on olemassa.
Opettajan sudenkuopat ryhmän ohjaajana III Ryhmän vetäjä ei ole vastuussa oppimisesta ja siitä, kuinka ryhmän tavoitteet saavutetaan, mutta hän vastaa perusviitekehyksen ylläpitämisestä, jossa tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Ryhmässä yksittäiset jäsenet ovat vastuussa käyttäytymisestään ja oppimisestaan. He ovat myös vastuussa siitä, kuinka he oppivat ja kuinka he tulkitsevat oppimaansa.
Opettajan sudenkuopat ryhmän ohjaajana IV Luottamuksellisuuden laistaminen Aito luottamus ryhmässä syntyy hitaasti ja vaatii paljon työtä. Jäsenten täytyy oppia tuntemaan toisensa, olla valmiit jakamaan yhdessä, heidän täytyy olla valmiita antamaan ja vastaanottamaan apua ja palautetta. Jäsenet eivät voi luottaa toisiinsa ennen kuin he hyväksyvät toisensa ja ovat varmoja tulevansa kuulluiksi ja siitä, että muut pyrkivät vakavissaan ymmärtämään heitä. Luottamus kasvaa ryhmässä yhdessä työskentelemisen ja oppimisen myötä. Siihen ei ole oikotietä.
Opettajan sudenkuopat ryhmän ohjaajana V Ryhmän ohjaajalla on houkutus vastata heti kritiikkiin, sillä kukaan ei pidä vastustuksesta. Kuitenkin ryhmän ohjaajan täytyy alistaa henkilökohtaiset tarpeensa ryhmän tarpeille ja hänen täytyy myös tiedostaa, että aina ryhmän vastustus ei kohdistu sen vetäjään. Ryhmän ohjaajan täytyy toimia ryhmän edun nimissä tulematta marttyyriksi tai sankariksi.
Opettajan sudenkuopat ryhmän ohjaajana VI Ryhmän ohjaaja ei ole ryhmän jäsen. Ohjaajalla on oma selkeästi jäsenten rooleista poikkeava rooli. Hän on osa meneillään olevaa prosessia ja myötävaikuttaa siihen, mutta aina tarkoituksena edistää ryhmän jäsenten oppimista ja auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa.
Will Schutz, Ryhmän elinkaari Kiintymys (Affection) Liittyminen (Inclusion) Vaikuttaminen (Control)
1. Liittyminen (vrt. forming) Ihmisellä on tarve kokea tulevansa hyväksytyksi ja hyväksyä muut osana ryhmää Haluanko kuulua tähän ryhmään? Pääsenkö arvostetuksi ja hyväksytyksi ryhmän jäseneksi? Tekeekö ryhmä helpoksi jäsenen liittyä siihen? Kuinka ryhmässä annetaan palautetta?
2. Vaikuttaminen (vrt. storming) Vaikuttaminen liittyy siihen, kuinka paljon ryhmän jäsenet haluavat vaikutusvaltaa ja missä määrin he haluavat tulla johdetuiksi, mikä on kenenkin vastuu Miten ryhmää ohjataan? Kenellä on vaikutusvaltaa ryhmässä? Miten se ilmenee? Millaisia normeja (kulttuuri) ryhmässä on? Jos ryhmään syntyy konflikti, miten toimitaan? Millaiset rakenteet ryhmässä on ja kuinka hyvin niiden mukaan toimitaan?
3. Kiintymys; kuinka paljon yhteisön jäsenet luottavat toisiinsa (vrt. performing) Kiintymys liittyy siihen, miten ryhmään syntyy luottamus sekä kuinka ratkaistaan läheisyyden ja etäisyyden kysymykset Onko ryhmässä sallittua kertoa tunteistaan? Elääkö ryhmässä luottamuksellisuus? Millainen on ryhmän avoimuuden aste? Tukevatko ryhmän jäsenet toisiaan?
Ryhmän alkuvaiheeseen sopivia harjoituksia Tutustumisharjoitukset: toiminnallinen sosiometria eli janat erilaisin kriteerein: syntymäaika, syntymäpaikka, jostain pitäminen ei pitäminen, jonkin asian harrastaminen ei harrastaminen (ei negatiivisia valintoja eikä ominaisuuksia, kuten pituus, paino, kengännumero) Tavoitteiden ja motivaation määrittäminen opittavan asian suhteen, esim. motivaatiotimantti, tavoitteiden kirjaaminen yksin, parin kanssa, pienryhmissä Itsestä kertominen visuaalisesti: kuvat, pikkuesineet Pelisääntöjen laatiminen, esim. pyramidiharjoituksena
Ryhmän kuohuntavaiheeseen sopivia harjoituksia Akvaarioharjoitus: tietyn oppiaineen käsittelemiseksi ryhmä jaetaan kahtia sisä- ja ulkokehään. Sisäpiiri työskentelee asian parissa. Ulkokehä seuraa ja lopuksi kommentoi työstettyä asiaa tai antaa sisäpiiriläisille palautetta. Aluksi on sovittu rakentavan palautteen periaatteet Triangeliharjoitukset: suurryhmä jaetaan satunnaisesti kolmen hengen ryhmiin, jossa kukin toimii vuoronperään ohjaajana, ohjattavana ja havainnoijana. Opettaja valitsee käsiteltäväksi asiaksi jonkin oppiaineen kannalta relevantin kysymyksen tai tehtävän, josta kukin on jo kirjoittanut jotain. Havainnoija antaa lopuksi rakentavaa palautetta.
Ryhmän vakiintumis ja kypsän toiminnan vaiheeseen sopivia harjoituksia Ryhmämessut: Ryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, esim. viiteen viiden hengen ryhmään, jos ryhmässä on 25 osanottajaa. Ryhmä työskentelee oppiaineesta ennalta laadittujen kysymysten parissa (fläpille), esim. 15-30 minuuttia, jonka jälkeen opettaja jakaa ryhmät uudelleen 1-5. Näin jokaisessa uudessa ryhmässä on joku, joka on ollut työstämässä asiaa. Hän esittelee sen muille ja ryhmä jatkaa kommentoimalla ja täydentämällä edellisen ryhmän työtä. Ryhmät kiertävät kaikki rastit. Learning café
Ryhmän vakiintumis ja kypsän toiminnan vaiheeseen sopivia harjoituksia Tehtäväkortit: iso ryhmä jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Opettaja jakaa kaikille ryhmille kotona luettavaa materiaalia, esim. artikkeleita ja tehtäväkortin, jossa on asiaan liittyviä kysymyksiä. Opiskelijat perehtyvät materiaaliin itsenäisesti ja valmistelevat siitä luokassa samanaikaisesti posterin, jonka avulla he opettavat asian koko ryhmälle. Nurkat: Opettaja on tehnyt luokan nurkkiin kysymyksiä, joita pieniin ryhmiin jaettu luokka kiertää ja vastaa.
Ryhmän vakiintumis ja kypsän toiminnan vaiheeseen sopivia harjoituksia Rooliharjoitus: Jonkin tilanteen elävöittämiseksi ja myös siihen liittyvien tunteiden kokemiseksi opettaja ohjaa rooliharjoituksen. Harjoitukseen luodaan vain puitteet: tilanne, roolihahmot (nimi, ikä, pari ominaisuutta) ja jätetään tilanteeseen improvisaation mahdollisuus. Rooliharjoituksessa on tärkeää, ettei siihen osallistuvien toimintaa arvioida ja että kaikilla on roolinsuoja. Improvisaatiot: Elävöitetään opetettavaa asiaa nopeilla improvisaatioharjoituksilla, sopii hyvin esim. kielten opetukseen.
Ryhmän lopetusvaiheeseen sopivia harjoituksia Oppimisen inventaario, esim. oppimispäiväkirjojen yhteenvetojen tekeminen Hyvästely- ja palauteharjoitukset: Akvaarioharjoitus: pelisääntöjen arviointi Hyvän puhuminen selän takana: ohjeistuksena se, että kaiken tulee olla positiivista, mutta rehellistä. Opettaja varaa kaikille lomakkeen, jossa on kysymykset valmiina. Loppulaulut