Yksilö verkoissa ja ryhmissä yksin ja yhdessä. Sari Yrjänäinen

Transkriptio

1 Yksilö verkoissa ja ryhmissä yksin ja yhdessä Sari Yrjänäinen

2 Ymmärtävän oppimisen mekanismit Yksilöt Selittävät ajatteluaan Välittävät tietoa Arvioivat tietoa kriittisesti Kysyvät Rakentavat uutta tietoa => Vain ryhmässä voit olla yksilö

3 Tehtävänannot erilaiset tavoitteet Eri oppimisprosessin vaiheet => Erilaiset tehtävät Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset Tiedon haku ja arviointi Harjoittelu Liittäminen aiemmin opittuun Soveltaminen, ongelmanratkaisu Avoimet kysymykset ja ongelmat =>pakotettu ajattelu Riittävät haasteet ja suoritusvaatimukset => tarve tehdä jotain Materiaalin valinta, oppimispäiväkirja, ryhmänä isompien ongelmien ratkaisu, prosessimaiset käsitekartat (ei siis vain mind map)

4 Yksilönä /ryhmän jäsenenä a) Luokassa b) Verkko-oppimisympäristössä Mikä on samaa? Missä on eroja? Reaktioaika Oma työ Osallistumisen jäljet Positio/persoona/rooli Kommunikaatiotapa Hahmottaminen Aikataulut Yksityisyys/Julkisuus Omistajuus Oma/Jaettu..

5 Yhteisöllisyyden lujuus ja kesto vs toimintatapa Pitkäaikainen yhteisöllisyys?? Löysä yhteisöllisyys Tiukka yhteisöllisyys?? Lyhytaikainen yhteisöllisyys

6 Yhteisöllinen oppiminen Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä. (Dillenbourg 1999) Ydin: Yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen (miten tämä eroaa yhteistyöstä ja työnjaosta?) Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen => ryhmässä olemme enemmän Suositeltavaa, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla

7 Ts. yhteisöllinen oppiminen Työskentelymuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. (Dillenbourg 1999, Scardamalia & Bereiter 2006). Se on koordinoitua ja samanaikaista (Roschelle & Teasley, 1995). Työskentelyssä on keskeistä sosiaalisesti jaettu toiminnan säätely (Hadwin et al. 2011, Järvelä & Hadwin 2013). => Opettajan ohjaava rooli ja opiskelijoiden aktivointi => Työskentelyn vaiheistaminen

8 Yhteisöllinen työskentely edellyttää Toimiva vuorovaikutus Yhteinen tavoite (tiedostettu, omaksuttu, tärkeä, merkityksellinen) = > Open haasteet: Osaako nämä, haluaako nämä, tekeekö nämä? Osaanko itse? Miten verkko poikkeaa livetilanteesta?

9 Miten tämä muutos ilman, että ei oleellinen unohdu? Mikä se oleellinen edes on? Sisältö Oppimisympäristö välineineen Ope Opiskelija Sisältö Ope Opiskelija

10 Ryhmäytymisen vaiheet 1. Muotoutumisvaihe Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit Ryhmäläiset etsii paikkaansa ja välttelee konflikteja Itse tehtävä ei ole vielä se tärkein asia 2. Kuohuntavaihe Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, roolitukseen ja vastuisiin liittyviä erimielisyyksiä => selkeyttää toimintaa ja harjaannuttaa vuorovaikutukseen 3. Normien luomisen vaihe Ryhmän roolit, tehtävät ja säännöt selkiytyy => luottamus ja lojaalisuus Arvostus ja toistensa tukeminen, toistensa ymmärtäminen Vältellään muutosta, uusia konflikteja ja ulkoista ohjausta

11 Ryhmäytymisen vaiheet (jatkuu) 4. Toteuttamisvaihe Ryhmä itsenäinen, joustava. Jäsenet luottavat toisiinsa. Roolit ja vastuut muuttuvat tarpeen ja tilanteen mukaan ilman konflikteja Tavoite on keskiössä, keskitytään siihen 5. Lopettamisvaihe Ryhmän hajoaminen aiheuttaa joskus helpotusta, joskus haikeutta, mutta se voi aiheuttaa myös erimielisyyksiä.

12 Essi Vuopalan löydöksiä sivu 126

13 Ja lisää sivu 136

14 Johtopäätös Tehtävänanto on tärkeämpää kuin pedagoginen malli

15 Opettaja & yhteisöllisesti opiskelevat Ryhmätyöskentely(taidot), opiskeluympäristö, yksilöjen merkitys Ei vain paljon puhetta mistä tahansa vaan kohti jotain ja syvemmälle Ope voi kysyä tarkentavia ja perusteluja vaativia Kuuntele jokaista, anna palautetta Anna aikaa ryhmäytymiselle => luottamus ei synny käskystä ja samalla sekunnilla kun työ alkaa

16 Ryhmän aloittaessa muista: 1. Opettajalla on vastuu ryhmän muodostumisesta. 2. Ihmiset liittyvät ryhmään toisen ihmisen kautta. Mahdollista oppilaiden väliset kohtaamiset ja vaihtele pareja ja pienryhmiä säännöllisesti niin, että jokainen pääsee työskentelemään myös niiden oppilaiden kanssa, joita eivät muuten tunne ennestään. 3. Tutustumisharjoitusten tarkoituksena on tarjota kaikille oppilaille positiivisia vuorovaikutuksen kokemuksia. Aloittavan ryhmän kanssa työskennellessä on tärkeä huolehtia siitä, että harjoitukset eivät ole liian vaikeita, kaikilla on mahdollisuus itse säädellä osallistumisen tasoa, ryhmät muodostetaan sattumanvaraisesti ja kaikille tarjoutuu yhtäläinen mahdollisuus osallistua. 4. Luotsaa ryhmäsi parityöskentelyn ja vaihtuvien pienryhmien kautta kohti turvallista suurryhmää. 5. Suunnittele huolellisesti jako pienryhmiin. Ryhmäjaoilla voit tukea alkavia ystävyyssuhteita. 6. Ryhmän yhteisten pelisääntöjen laatiminen heti aluksi on tärkeää. Sääntöjen tulee olla riittävän konkreettisia, jotta niihin on mahdollista sitoutua. Muutama selkeä sääntö riittää. 7. Tutustuminen ja ryhmäytyminen on prosessi, joka ei tapahdu hetkessä. Ryhmän muodostuminen vaatii aikaa ja sitä tulee tukea

17 Kysymys Miten ryhmä verkossa poikkeaa ryhmästä luokassa? Eli Miten ryhmäyttäminen verkossa poikkeaa ryhmäyttämisestä livetilanteessa?

18 Tehtävän suorittamista edistävät roolit Aloitteentekijä Tietojen etsijä Mielipiteen ilmaisija, äänestäjä Asiantuntija Selventäjä, täsmentäjä Yhteenvetojen tekijä, koordinaattori Yksimielisyyden testaaja Rakentava kriitikko Muistiin merkitsijä Järjestelijä Ryhmää ylläpitävät roolit Rohkaisija Positiivisen palautteen antaja Mukaan vetäjä Normien ilmaisija, erotuomari Kompromissintekijä Seurailija, yleisö Tunteiden ilmaisija Välittäjä, sovittelija Jännitystenlaukaisija Sillanrakentaja Tarkkailija, kommentoija Ryhmän toimintaa häiritsevät roolit Väittelijä Hyökkääjä Jarruttaja Huomion tavoittelija Ripittäytyjä Kilpailija Vetäytyjä Klikkiytyjä Itsensä alentaja, Tuenpyytäjä Yläpuolelle asettuja Manipuloija, dominoija

19 Opelle pohdittavaa Millaisia osallisuuden muotoja tuen opetuksessani? Miten opiskelijat voivat vaikuttaa opetuksen suunniteluun? Miten arvioin ryhmän toimintaa? Millaisissa tilanteissa opiskelijoiden on mahdollista antaa positiivista palautetta toisilleen?

20 Open ryhmäarviolappunen {opiskelijoillekin?} 1. Ryhmä toimi yhteisymmärryksessä. 2. Ryhmällä oli yhteinen päämäärä ja selkeä tehtävä. 3. Ryhmän jäsenet olivat sitoutuneita työhönsä. 4. Ryhmä luotti jäsentensä osaamiseen. 5. Ryhmässä toimittiin avoimesti. 6. Ryhmän jäsenillä oli turvallinen olo ryhmässä. 7. Ryhmäläiset olivat kiinnostuneita kaikkien ajatuksista. 8. Ryhmässä annettiin myönteistä palautetta. 9. Ryhmä korosti yhteistyön merkitystä. 10. Ryhmässä oli mukava ilmapiiri. 11. Ryhmä teki päätöksiä yhteisymmärryksessä. 12. Ryhmä osasi arvioida omaa toimintaansa.

21 Nuorten raadollinen todellisuus Nuorten ryhmillä on omat erityispiirteensä muunikäisiin ryhmiin verrattuna. Nuoret elävät tässä hetkessä, ilman pitkää elämänkokemusta, mikä tulee esiin myös toiminnallisia harjoituksia tehtäessä. Nuoret eivät enää ota yhtä helposti leikkejä, satuja ja tarinoita toiminnan kehykseksi, vaan he voivat mieltää leikit itseään aliarvioivaksi ja lapselliseksi. Heille tärkeää on tuntea olonsa kunnioitetuksi ja mielipiteensä arvostetuksi. Harjoitukset on hyvä valita yhdessä nuorten kanssa, ja harjoitusten tarkoitus on aina perusteltava. Toiminnallisuus itsessään ei saa olla harjoituksen tavoitteena, vaan harjoitus toimii apuvälineenä jonkin tavoitteen, kuten ryhmähengen edistämisen, saavuttamiselle. Ohjaajalle nuorten ryhmät tarjoavat erityisen haasteen myös siten, että auktoriteetteihin kohdistuva kritiikki tulee ohjaajan kannettavaksi. Niinpä nuorten ryhmissä ohjaajan taidot, kokemukset ja pätevyys kyseenalaistetaan yhä uudelleen. (Lähde MLL) tillisissa_oppilaitoksissa.pdf

22 Se mikä toimii livessä, toimii verkossakin? Esim. Ideariihi Seinälle levitetään fläppipapereita ja jokaisella opiskelijalla on kynä. Kaikki kirjoittavat yhdelle paperille oman aiheeseen liittyvän ideansa. Aiheena voi olla esimerkiksi pohtia, millaista toimintaa opiskelijat voivat suunnitella koulussa. Tämän jälkeen kaikki lukevat muiden ideat ja jatkavat niitä, lisäävät uusia näkökulmia ja kommentteja. Puhe on kielletty, vain kynät puhuvat. Talkoot lopetetaan, kun mitään uutta ei enää synny. Lopuksi ryhmä käy yhdessä läpi ehdotukset ja keskustelemalla tai tarvittaessa äänestämällä nostaa niistä esiin 3 tärkeintä ja toteuttamiskelpoisinta. Tässä vaiheessa voi myös perustella omia ideoitaan muille. Ja miten tämä sitten verkossa tehdään?

23 Seuraavissa dioissa on perinteisiä ryhmäharjoituksia Mieti, miten ne voisivat toimia nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Mitä pitää muutttaa? Mitä pitää huomioida aivan erityisesti? Miten opettajan ja opiskelijan roolitus menee? Jne.

24 Harjoitteita ryhmän aloitukseen: Tutustumisharjoitukset: toiminnallinen sosiometria eli janat erilaisin kriteerein: syntymäaika, syntymäpaikka, jostain pitäminen / ei pitäminen, jonkin asian harrastaminen / ei harrastaminen (ei negatiivisia valintoja eikä ominaisuuksia, kuten pituus, paino, kengännumero) Tavoitteiden ja motivaation määrittäminen opittavan asian suhteen, esim. motivaatiotimantti (kts esim. tavoitteiden kirjaaminen yksin, parin kanssa, pienryhmissä Itsestä kertominen visuaalisesti: kuvat, pikkuesineet Pelisääntöjen laatiminen

25 Harjoitteita Kuohuntaan Akvaarioharjoitus: tietyn aiheen käsittelemiseksi ryhmä jaetaan kahtia sisä-ja ulkokehään. Sisäpiiri työskentelee asian parissa. Ulkokehä seuraa ja lopuksi kommentoi työstettyä asiaa tai antaa sisäpiiriläisille palautetta. Aluksi on sovittu rakentavan palautteen periaatteet Triangeliharjoitukset: suurryhmä jaetaan satunnaisesti kolmen hengen ryhmiin, jossa kukin toimii vuoronperään ohjaajana, ohjattavana ja havainnoijana. Opettaja valitsee käsiteltäväksi asiaksi jonkin oppisisällön kannalta relevantin kysymyksen tai tehtävän, josta kukin on jo opiskellut jotain. Havainnoija antaa lopuksi rakentavaa palautetta.

26 Harjoitteita Keskivaiheen seesteisyyteen Ryhmämessut: Ryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, esim. viiteen viiden hengen ryhmään, jos ryhmässä on 25 osanottajaa. Ryhmä työskentelee oppiaineesta ennalta laadittujen kysymysten parissa (fläpille), esim minuuttia, jonka jälkeen opettaja jakaa ryhmät uudelleen 1-5. Näin jokaisessa uudessa ryhmässä on joku, joka on ollut työstämässä asiaa. Hän esittelee sen muille ja ryhmä jatkaa kommentoimalla ja täydentämällä edellisen ryhmän työtä. Ryhmät kiertävät kaikki rastit. Learning café ( ) Tehtäväkortit: iso ryhmä jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Opettaja jakaa kaikille ryhmille kotona luettavaa materiaalia, esim. artikkeleita ja tehtäväkortin, jossa on asiaan liittyviä kysymyksiä. Opiskelijat perehtyvät materiaaliin itsenäisesti ja valmistelevat siitä luokassa samanaikaisesti posterin, jonka avulla he opettavat asian koko ryhmälle. Nurkat: Opettaja on tehnyt luokan nurkkiin kysymyksiä, joita pieniin ryhmiin jaettu luokka kiertää ja vastaa. Rooliharjoitus: Jonkin tilanteen elävöittämiseksi ja myös siihen liittyvien tunteiden kokemiseksi opettaja ohjaa rooliharjoituksen. Harjoitukseen luodaan vain puitteet: tilanne, roolihahmot (nimi, ikä, pari ominaisuutta) ja jätetään tilanteeseen improvisaation mahdollisuus. Rooliharjoituksessa on tärkeää, ettei siihen osallistuvien toimintaa arvioida ja että kaikilla on roolinsuoja. Improvisaatiot: Elävöitetään opetettavaa asiaa nopeilla improvisaatioharjoituksilla, sopii hyvin esim. kielten opetukseen.

27 Lopetukseen Oppimisen inventaario, esim. oppimispäiväkirjojen yhteenvetojen tekeminen Hyvästely-ja palauteharjoitukset: Akvaarioharjoitus: pelisääntöjen arviointi Hyvän puhuminen selän takana: ohjeistuksena se, että kaiken tulee olla positiivista, mutta rehellistä. Opettaja varaa kaikille lomakkeen, jossa on kysymykset valmiina.

28 Muutama ansa siis varo tai ainakin perustele itsellesi, miksi ehkä ei näin: Vanha kurssi sellaisenaan verkkoon, koska materiaali on jo pdf:nä Käytän vain systeemiä S, koska se on oppilaitokselle valittu Menetelmä X kuulosti järkevältä, sillä siis toistaiseksi Kurssi Y on nyt hyvä, joten keskityn jatkossa sitten erityisesti kehittämään Z:taa.

29 Hyödyllistä luettavaa