Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 1/2019 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 Kokoustiedot Aika 21.2.2019 klo 10.00-14.00 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Torstai 21.2.2019 klo 10.00 Hallituksen kokouksen avaus B 3.8 Kokousasioiden 1-5 käsittely Kokoustauko ryhmäkokousten ajaksi / Ryhmäkokoukset ja ryhmien puheenjohtajien välinen neuvottelu Kokous jatkuu B 3.8 Kokousasioiden käsittely jatkuu, 6-13 Kokouksen päättäminen 11.00-13.30 Lounas tarjolla Ravintola Kuntakallio Ryhmäkokoustilat Kok. B 3.4 SDP B 3.1 Kesk. B 3.2 Vihr. A 3.3 Vas. A 3.7 PS A 3.2 RKP A 3.4 Ryhmien puheenjohtajien välinen neuvottelu B 3.5
Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 1/2019 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 Osanottajaluettelo Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja Paatero Sirpa SDP I varapuheenjohtaja Rautio Sari Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani Kesk. Kokko Annika Rautava Risto Sankelo Janne Lehtonen Harri Lyly Lauri Lehtosalo-Lönnberg Eevakaisa Taponen Merja Lumela Meri Rantanen Tuomas Kankaanniemi Toimi Korhonen Martti Nylander Mikaela Kok. Kok. Kok. SDP SDP Kesk. Kesk. Vihr. Vihr. PS Vas. RKP Varajäsenet puolueittain sijaantulojärjestyksessä Mäkinen Tapani Talvitie Mari-Leena Autto Heikki Kostiainen Leena Korhonen Ari Lepola Kaisa Röppänen Neeta Pelttari Pekka Seppälä Topi Karjalainen Mira Hertell Sirpa Saario Mari Reijonen Minna Honkasalo Veronika Blomqvist Thomas Kok. Kok. Kok. Kok. SDP SDP SDP Kesk. Kesk. Kesk. Vihr. Vihr. PS Vas. RKP Valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Puheenjohtaja Pekkarinen Mauri Kesk. I varapuheenjohtaja Räsänen Joona SDP II varapuheenjohtaja Markkula Markku Kok. Muut läsnäolijat Karhunen Minna Reina Timo Tainio Hanna Wikberg Kristina Eriksson Nina toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja varatoimitusjohtaja johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat kokouksen sihteeri
Suomen Kuntaliitto ry Kokouskutsu 1/2019 3 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 Asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ajankohtaiskatsaus 6 Kuntaliiton talouskatsaus, joulukuu 2018 7 Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus - Kuntaliiton valmistelu ja edunvalvonta-tavoitteet 8 Kuntaliiton nimenkirjoitusoikeudet 9 Oy Porvoo International College Ab:n ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eroaminen Kuntaliiton yhteistyöjäsenyydestä 10 Vastaus Valkeakosken kaupunginhallitukselle koskien ehdokasasettelua Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskunnan vaalissa 11 Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat 12 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous 13 Muut asiat 14 Kokouksen päättäminen
Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/2019 4 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 1 Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Todetaan. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu lähetetään hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille 14.2.2019. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Todetaan kokouksen osanottajat ja päätösvaltaisuus. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti 16.2.2018, että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Merja Taponen. 4 Esityslistan hyväksyminen Hallitus päättää hyväksyä kokouksen esityslistan muutoksitta/seuraavin muutoksin: 5 Ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton strateginen asiakastutkimus 2018 Elina Laamanen, Innolink Oy
Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/2019 5 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus - Kuntaliiton valmistelu ja edunvalvontatavoitteet kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntatalouskatsaus varatoimitusjohtaja Timo Reina Toimitusjohtajan katsaus toimitusjohtaja Minna Karhunen Merkitään tiedoksi. Lisätietoja Minna Karhunen, p. 050 380 5907 Nina Eriksson, p. 050 569 5301 6 Kuntaliiton talouskatsaus, joulukuu 2018 Liite 1, 6 Kuntaliiton talouskatsaus, joulukuu 2018 Liite 2, 6 Talousraportti, joulukuu 2018 Liite 3, 6 OP Varainhoidon kuukausiraportti, joulukuu 2018 Kuntaliiton varsinaisen toiminnan tuotot ovat joulukuussa 2018 yhteensä 23 208 400 euroa ylittäen budjetin 22 897 100 euroa 311 300 eurolla. Kustannukset ovat yhteensä 24 553 700 euroa budjetin ollessa 24 320 500 euroa, jolloin budjetti ylittyy 233 200 eurolla. Tuotto-/kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on -1 345 200 euroa budjetin ollessa -1 423 400. Eroa budjettiin on +78 200 euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos on -2 471 300 euroa budjetin ollessa +1 600 000 euroa. Eroa budjettiin on -4 071 300 euroa. Suomen Kuntaliitto ry:n tulos joulukuussa 2018 on -3 816 500 euroa, kun se on budjetissa +176 600 euroa. Ero budjettiin on -3 993 100 euroa. Suomen Kuntaliitto ry:n taseen oma pääoma oli tilikauden alussa 89,2 milj. euroa ja joulukuussa 85,3 milj. euroa. Muutos tilikauden aikana on -3,9 milj. euroa. Taseen loppusumma 31.12.2018 on 107,4 milj. euroa. Merkitään tiedoksi. /MK Lisätietoja Minna Karhunen, p. 050 380 5907 Timo Leivo, p. 050 62 181
Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/2019 6 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 7 Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus - Kuntaliiton valmistelu ja edunvalvontatavoitteet Liite 1, 7 Muistio: MRL-linjaukset Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen huhtikuussa 2018. Tavoitteena on, että lakiehdotuksen ensimmäinen versio valmistuu lokakuussa 2019 ja luonnos hallituksen esitykseksi elokuussa 2020. Kuntaliiton asiantuntijat ovat osallistuneet valmisteluun ympäristöministeriön työryhmässä ja sen jaostoissa. Edunvalvonnan tueksi on lisäksi kerätty kuntien ja maakuntien näkemyksiä kyselyin sekä alueellisissa ja valtakunnallisissa keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa. Kuntaliiton hallitus on 18.10.2018 hyväksymissään hallitusohjelmatavoitteissa esittänyt keskeiset tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle. Kannanotot koskevat mm. suunnittelu- ja lupajärjestelmää, maapolitiikkaa, muutoksenhakua ja rakentamisen ohjauksen järjestämistä. Lainvalmistelun eteneminen sekä kuntakierroksella ja kyselyissä esiin tulleet näkökohdat aiheuttavat tarpeen täsmentää ja täydentää edellä mainittuja tavoitteita. Alueet ja yhdyskunnat -yksikössä laaditut täydentävät linjaukset ovat liitteenä. Hallitus päättää hyväksyä liitteenä 1, 7 olevan muistion evästyksenä maankäyttö- ja rakennuslain valmistelun edunvalvontaan. /TR Lisätietoja Timo Reina, p. 040 555 8458 Anne Jarva, p. 050 573 6810 8 Kuntaliiton nimenkirjoitusoikeudet Yhdistyslaissa säädetään yhdistyksen nimenkirjoittajista (36 ). Sääntömääräisiä nimenkirjoittajia ovat hallituksen puheenjohtajan lisäksi kaikki ne henkilöt, joilla on suoraan sääntöjen nojalla oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Sääntömääräisten tai määrättyjen nimenkirjoittajien muutokset ilmoitetaan yhdistysrekisteriin. Kuntaliiton sääntöjen mukaan (29 ) yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, kaksi näistä yhdessä tai joku näistä yhdessä hallituksen määräämän yhdistyksen muun toimihenkilön kanssa. Kuntaliitossa tapahtuneiden henkilövalintojen johdosta tulee päivittää nimenkirjoittamiseen oikeutettujen henkilöiden listaus. On tarkoituksenmukaista, että yhdistyksen nimen kirjoittavat yksiköiden johtajat ja muut yhdistyksen hallintoa hoitavat henkilöt säännöissä määriteltyjen henkilöiden kanssa yhdessä. Hallitus päättää, että yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja,
Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/2019 7 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 kaksi näistä yhdessä tai joku näistä yhdessä seuraavien henkilöiden kanssa: Jenni Airaksinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja Jarkko Huovinen, johtaja, alueet ja yhdyskunnat Markku Jalonen, kunta-alan työmarkkinajohtaja Tommi Karttaavi, tietoyhteiskunta-asiain päällikkö Maira Kettunen, viestintäjohtaja Arto Kortelainen, controlleri Timo Leivo, talous- ja hallintojohtaja Hannele Lindfors, henkilöstöpäällikkö Timo Mykkänen, projektipäällikkö Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Terhi Päivärinta, johtaja, opetus ja kulttuuri Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous Arto Sulonen, lakiasiain johtaja Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat /JK Lisätietoja Minna Karhunen, p. 050 380 5907 Timo Leivo, p. 050 62 181 9 Oy Porvoo International College Ab:n ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eroaminen Kuntaliiton yhteistyöjäsenyydestä Liite 1, 9 Oy Porvoo International College Ab:n eroilmoitus Liite 2, 9 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eroilmoitus Kuntaliiton sääntöjen 3 :n mukaan yhdistyksen yhteistyöjäseninä voivat olla kuntayhtymät sekä kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevat muut oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Yhteistyöjäsenillä ei ole äänioikeutta eikä oikeutta asettaa ehdokkaita liiton toimielimiin. Oy Porvoo International College Ab on 21.12.2018 ilmoittanut eroavansa Suomen Kuntaliitto ry:n yhteistyöjäsenyydestä. Yhtiön toiminta päättyy 31.12.2018. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on 28.12.2018 ilmoittanut eroavansa Suomen Kuntaliitto ry:n yhteistyöjäsenyydestä. Kuntayhtymän toiminnot siirtyvät 1.1.2019 uuden perustetun EdupoliPointCollege Oy:n tehtäviksi. Kuntaliiton hallitus hyväksyi 13.12.2018 kokouksessaan EdupoliPoint- College Oy:n Suomen Kuntaliitto ry:n yhteistyöjäseneksi 1.1.2019 alkaen. Kuntaliiton sääntöjen 7 :n mukaan varsinaisella jäsenellä ja yhteistyöjäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä tekemällä siitä yhdistyslain mukainen ilmoitus. Eroaminen tulee voimaan vuoden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä. Koska molemmat organisaatiot lakkaavat olemasta 31.12.2018, myös yhteistyöjäsenyys päättyy samana ajankohtana.
Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/2019 8 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 Yhdistyslain 13 :n mukaan jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Merkitään tiedoksi Oy Porvoo International College Ab:n ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eroaminen Kuntaliiton yhteistyöjäsenyydestä 31.12.2018. /MK Lisätietoja Minna Karhunen, p. 050 380 5907 Nina Eriksson, p. 050 569 5301 10 Vastaus Valkeakosken kaupunginhallitukselle koskien ehdokasasettelua Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskunnan vaalissa Valtuuskunnan vaalijärjestyksen 15 :ssä on määräykset ehdokasasettelusta valtuuskunnan vaalissa. Ehdokkaat asetetaan vaalipiireittäin. Kolme yhdistyksen varsinaista jäsentä voi yhdessä ehdottaa yhtä ehdokaslistaa vaalipiirikohtaisten kuntapäivien käsittelyyn. Tätä määräystä ei sovelleta Helsingin vaalipiirissä. Puoluelaissa tarkoitettu rekisteröity puolue, jolla on edustus vähintään yhdessä vaalipiirin kunnan valtuustossa, voi valmistella vaalipiirikohtaisten kuntapäivien käsittelyyn yhden ehdokaslistan. Valkeakosken kaupunginhallitus on (15.1.2018 13) esittänyt Suomen Kuntaliiton valtuuskunnalle, että se käynnistää välittömästi Suomen Kuntaliiton sääntöjen muuttamisen niin, että säännöt mahdollistavat Suomen kuntien valtuutettujen yhdenvertaiset oikeudet ehdokasasettelussa valtuuskunnan vaaliin. Valtuuskunnassa edustettuina olevien puolueiden kunnallissihteerit ovat kokouksessa 30.8.2018 ilmaisseet kantanaan, että sitoutumattomille tulee mahdollistaa pääsy valtuuskunnan vaaliin. Kuntaliiton toimisto on 21.1.2019 antanut seuraavan varatoimitusjohtaja Timo Reinan allekirjoittaman vastauksen Valkeakosken kaupunginhallitukselle: Kuntaliitossa on syksyllä 2018 käynnistetty valtuuskunnan valintaa koskevien sääntö- ja vaalijärjestysmääräysten muutostarpeiden arviointi. Valmistelun yhdeksi lähtökohdaksi otettiin ehdokasasettelua koskevan vaalijärjestyksen 15 :n määräysten muuttaminen siten, että myös sitoutumattomien valtakunnallinen rekisteröity yhdistys, vastaavilla edellytyksillä kuin rekisteröidyt puolueet, voisi valmistella ehdokaslistan vaalipiirikohtaisten kuntapäivien käsittelyyn. Sääntö- ja vaalijärjestysmääräyksiin valmistellut muutosehdotukset on tarkoitus käsitellä Kuntaliiton luottamustoimielimissä siten, että valtuuskunta voisi kevätkokouksessaan 22.-23.5.2019 päättää muutoksista. Merkitään tiedoksi Valkeakosken kaupunginhallitukselle annettu vastaus. /MK
Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/2019 9 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 Lisätietoja Minna Karhunen, p. 050 380 5907 Riitta Myllymäki, p. 050 349 5460 11 Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Hallituksen lähiajan kokouksiin on suunniteltu valmisteltaviksi seuraavat, tässä vaiheessa tiedossa olevat asiat. 21.3.2019 klo 10 - Ajankohtaiskatsaus - Kuntaliiton talouskatsaus - Kuntaliiton ilmastoteesit - Suomen Kuntaliitto ry:n ja Hansel Oy:n välinen vakuusjärjestely - Kuntaliiton toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien vastuualuejako 25.4.2019 klo 10 - Ajankohtaiskatsaus - Kuntaliiton talouskatsaus - Suomen Kuntaliitto ry:n ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös vuodelta 2018 - Kuntaliiton vuosikertomus 2018 - Kuntaliiton neuvottelukuntien toimintakertomukset 2018 - Kuntaliiton sääntöjen muuttaminen - Kuntaliiton maaseutuohjelma - Kuntaliiton valtuuskunnan vaali- ja työjärjestyksen muuttaminen - KL-Kuntahankinnat Oy:n ja Hansel Oy:n sulautuminen - Kuntaliiton valtuuskunnan kevätkokous 22.-23.5.2019 22.5.2019 klo 10 - Ajankohtaiskatsaus - Kuntaliiton talouskatsaus - Kuntaliiton kv-toiminnan vuosikatsaus Merkitään tiedoksi. Lisätietoja Minna Karhunen, p. 050 380 5907 Nina Eriksson, p. 050 569 5301 12 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina 21.3.2019 klo 10.00 Kuntatalossa Helsingissä. Merkitään tiedoksi.
Suomen Kuntaliitto ry Esityslista 1/2019 10 Finlands Kommunförbund rf Hallitus 21.2.2019 Lisätietoja Minna Karhunen, p. 050 380 5907 Nina Eriksson, p. 050 569 5301 13 Muut asiat 14 Kokouksen päättäminen
Suomen Kuntaliitto ry LIITE 1 Finlands Kommunförbund rf Hallituksen kokous 21.2.2019 Kuntaliiton talouskatsaus, joulukuu 2018 TUOTOT Kuntaliiton varsinaisen toiminnan tuotot ovat joulukuussa 2018 yhteensä 23 208 400 euroa ylittäen budjetin 22 897 100 euroa 311 300 eurolla. Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokrat Ulkoinen rahoitus Asiantuntijapalvelutuotot ovat 262 800 euroa alittaen budjetin 458 900 euroa 196 100 eurolla. Kunnia- ja ansiomerkkien myynti joulukuussa 2018 on 559 000 euroa budjetin ollessa 530 000 euroa eli budjettiylitys on 29 000 euroa. Vuokratuottoja on 72 500 euroa, budjetti 37 500 euroa eli budjetti ylittyy 35 000 eurolla. Muita tuloja kertyi 530 400 euroa ja budjetin oltua 499 400 euroa eli ylitystä on 31 000 euroa. Palvelutuotot, tuotemyynti ja vuokrat ovat joulukuussa 2018 yhteensä 1 424 600 euroa. Niiden budjetti on 1 525 800 euroa eli budjetti alittuu 101 200 eurolla. Ulkoiset rahoitustuotot (projektit ja hankkeet) ovat 2 835 000 euroa budjetin ollessa 2 426 200 euroa, joten budjetti ylittyy 408 800 eurolla. Jäsenmaksut (kunta- ja yhteistyöjäsenet) Jäsenmaksut ovat 18 948 800 euroa budjetin ollessa 18 945 100 euroa. Budjettiylitys 3 700 euroa muodostuu yhteystyöjäsenmaksuista. KUSTANNUKSET Henkilöstökulut Henkilöstökulut (ml. palkat, palkkiot, eläkkeet ja henkilösivukulut) joulukuussa 2018 ovat 13 683 000 euroa budjetin ollessa 13 978 200 euroa, jolloin budjetti alittuu 295 200 eurolla. Muut henkilöstö-, koulutus-, matka-, markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskulut Yhteissummaltaan 1 297 600 euron muut henkilöstö-, koulutus-, matka-, markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskulut alittavat budjetoidun 1 724 500 euroa yhteensä 426 900 eurolla. Muita henkilöstökuluja toteutuu 534 100 euroa budjetin ollessa 660 600 euroa, mikä alittuu 126 500 eurolla. Matkakustannuksia toteutuu joulukuussa 597 400 euroa mikä alittaa budjetoidun 697 300 euroa
Ulkopuoliset palvelut Muut toimintakulut 99 900 eurolla. Markkinointi-, suhdetoiminta- ja edustuskuluja on joulukuussa 2018 yhteensä 166 100 euroa, kun niitä budjetoitiin 366 600 euroa, joten budjetti alittuu 200 500 eurolla. Ulkopuoliset palvelut joulukuussa 2018 ovat 2 753 400 euroa budjetin ollessa 2 378 500 euroa, jolloin budjettiylitys on kaikkiaan 374 900 euroa. Asiantuntija- ja muut ostopalvelut ylittävät budjetin 433 700 eurolla. Lakiasian- ja tilintarkastuspalveluissa budjettialitus on 58 500 euroa. Konserniveloitukset Konserniveloituksia toteutuu 4 268 900 euroa, mikä alittaa budjetoidun 4 452 000 euroa 183 100 eurolla: - Talous- ja muita hallintoveloituksia toteutuu 3 280 800 euroa budjetin ollessa 3 381 900 euroa. Budjetti alittuu 101 100 eurolla. - Ict-veloituksia toteutuu 988 000 euroa, mikä alittaa budjetin 1 070 100 euroa 82 100 eurolla. Muut erät Muita eriä toteutuu 2 516 700 euroa. Niiden budjetti on 1 760 100 euroa, joten budjetti ylittyy 756 600 eurolla: - Ylityksestä ulkopuolisia ict-kuluja, kuten ylläpitopalveluita ja laitevuokria, on 273 900 euroa (tot. 789 500, bud. 515 600). - Kokous- ja neuvottelu-, toimisto- ja muut hallintokulut ylittävät budjetin 355 500 eurolla (tot. 1 331 000, bud. 975 500). - Vakuutus- ja jäsenmaksut alittavat budjetin 24 200 eurolla (tot. 176 800, bud. 201 000). - Ulkopuolisten projektien rahoitus ylittää budjetin 151 400 eurolla (tot. 219 400, bud. 68 000). Muut toimintakulut yhteensä Muita toimintakuluja toteutuu joulukuussa 2018 yhteensä 6 785 500 euroa. Niitä budjetoitiin 6 212 200 euroa, joten budjetti ylittyy 573 300 eurolla. Muut kulut yhteensä Muut kulut yhteensä ovat 10 836 600 euroa budjetin ollessa 10 315 300 euroa, jolloin budjettiylitys on 521 300 euroa.
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Kaikki kustannukset ovat joulukuussa 2018 yhteensä 24 553 700 euroa budjetin ollessa 24 320 500 euroa, jolloin budjetti ylittyy 233 200 eurolla. TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ ELI OPERATIIVISEN TOIMINNAN TULOS Tuotto-/kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on -1 345 200 euroa budjetin ollessa -1 423 400. Eroa budjettiin on +78 200 euroa. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos on -2 471 300 euroa budjetin ollessa +1 600 000 euroa. Eroa budjettiin on -4 071 300 euroa. Sijoitussalkun tuotto on -2 612 600 euroa budjetin ollessa +1 600 000 euroa. Eroa budjettiin on -4 212 600 euroa. Kuntaliiton sijoitusomaisuus on hoidettavana kolmella varainhoitajalla (OP, SEB ja Evli), jotka hoitavat sijoitusomaisuutta Suomen Kuntaliitto ry:n hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti, joka löytyy eksaitista ja Teamsista. Varainhoidon kuukausiraportti kuvaa sijoitusomaisuuden arvonkehityksen markkina-arvoihin perustuen. Sijoitustoiminnan tuotot esitetään kirjanpidossa varovaisuuden periaatetta noudattaen, jolloin sijoituksen hankintamenoa alempi arvo kirjataan aina, mutta kurssivoitto vain myynnin yhteydessä. Osinkoja toteutuu 170 800 euroa. Osinkoja ei budjetoitu erikseen. Korkoja ja muita rahoituskuluja toteutuu 25 300 euroa. Rahoituskuluja ei budjetoitu erikseen. YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Suomen Kuntaliitto ry:n tulos joulukuussa 2018 on -3 816 500 euroa, kun se on budjetissa +176 600 euroa. Ero budjettiin on -3 993 100 euroa.
YHTEENVETO Joulukuun 2018 kumulatiiviset tuotot ovat 311 300 euroa budjetoitua suuremmat. Joulukuun 2018 kumulatiiviset kustannukset ovat 233 200 euroa budjetoitua suuremmat. Joulukuun 2018 kumulatiiviset sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot ovat 4,2 milj. euroa budjetoitua pienemmät.
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kuntaliiton tulos 1-12/2018 Hallituksen kokous 21.2.2019 Minna Karhunen
KUNTALIITTO (pl. KT) (1000 ) TOT 1-12/2018 BUD 1-12/2018 TOT - BUD EDV 1-12/2017 TOT - EDV TUOTOT Myytävät palvelut, tuotteet ja vuokrat 1 425 1 526-101 1 696-271 Ulkoinen rahoitus 2 835 2 426 409 2 887-52 Jäsenmaksut 18 949 18 945 4 18 949 0 Tuotot yhteensä 23 208 22 897 311 23 532-323 KUSTANNUKSET Palkat ja palkkiot -11 343-11 353 9-10 618-726 Eläke- ja muut henkilösivukulut -2 340-2 626 286-2 142-198 Henkilöstökulut yhteensä -13 683-13 978 295-12 759-924 Poistot -34-27 -7-33 -1 Muut henkilöstökulut ja koulutus -534-661 127-505 -29 Matkat -597-697 100-597 0 Ulkopuoliset palvelut -2 753-2 379-375 -2 702-51 Markkinointi, suhdetoiminta ja edustus -166-367 200-235 69 Muut toimintakulut -6 786-6 212-573 -6 790 5 Muut kulut yhteensä -10 837-10 315-521 -10 830-7 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ -24 554-24 321-233 -23 622-931 Tuotto-/kulujäämä -1 345-1 423 78-90 -1 255 Sijoitus- ja rahoitustoiminta -2 471 1 600-4 071 17 243-19 715 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -3 817 177-3 993 17 153-20 970 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 21.2.2019 2
Hallitus 21.2.2019 / Anne Jarva ja Minna Mättö, alueet ja yhdyskunnat Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus - Kuntaliiton valmistelu ja edunvalvontatavoitteet Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen huhtikuussa 2018. Työtä varten on asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä ja työryhmä valmistelujaostoineen sekä sidosryhmäfoorumi, joiden toimikausi päättyy 31.12.2021. Tavoitteena on lain uudistaminen ottaen huomioon toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää sekä selkeyttää maankäyttöja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä. Kuntaliitolla on edustajat työryhmässä, kaikissa valmistelujaostoissa ja sidosryhmäfoorumissa. Kuntaliitto on lisäksi nimennyt kuntaedustajat sidosryhmäfoorumiin. Työryhmä jaostoineen on kokoontunut aktiivisesti ja ensimmäisiä linjauksia on valmisteltu. Valmistelussa pyritään siihen, että lakiehdotuksen ensimmäinen versio valmistuu lokakuussa 2019 ja luonnos hallituksen esitykseksi elokuussa 2020. Valmistelussa esiin tulleita kuntiin merkittävästi vaikuttavia kysymyksiä Lainvalmistelussa on esitetty suunnittelujärjestelmään muutoksia, joista osa johtuu maakuntauudistuksesta, osa tarpeesta vähentää suunnittelun tasoja ja lieventää eri tasojen välisiä hierarkkisia suhteita. Kuntien kannalta isoja muutoksia olisivat mahdollinen siirtyminen nykyisestä yleiskaavasta ja asemakaavasta yhteen kuntakaavaan sekä yksityisten kaavoitusmahdollisuuksien vahvistaminen. Myös vuorovaikutusmenettelyjä kehitettäisiin. Muutosten vaikutukset kuntien maapolitiikkaan, kaavoituskäytäntöihin ja kaavojen toteuttamiseen olisivat merkittävät. Uutuutena olisi myös kaupunkiseuduille esitetty uusi suunnitelmamuoto, kaupunkiseutusuunnitelma. Rakentamisen ohjauksessa tähän mennessä esitetyt uudet avaukset liittyvät elinkaariajatteluun sekä rakennuksen kestävään käyttöön ja ylläpitoon. Rakentamisen laadun parantamiseksi selvitetään mahdollisuutta katsastusmenettelyyn, joka kohdistuisi erityisesti palvelu- ja kokoontumisrakennuksiin. Menettely vaikuttaisi etenkin kuntien kiinteistönpitoon. Myös rakennusvalvonnan järjestämistä koskeva kysymys tullaan uudistuksessa käsittelemään. Kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään myös, missä määrin digitalisaation eteneminen on syytä ottaa huomioon lainsäädännössä. Siirtyminen sähköiseen tiedonhallintaan, suunnittelun ja asiointiin vaatii kunnilta osaamista ja resursseja, joita kunnilla ei välttämättä tällä hetkellä ole. Kuntaliiton edunvalvontatoimet maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa Kuntaliiton hallitus on 18.10.2018 hyväksymissään hallitusohjelmatavoitteissa linjannut, että kuntien työkaluja torjua ilmastonmuutosta sekä rakentaa kestäviä yhdyskuntia ja hyvää ympäristöä on lisättävä. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on - turvattava kuntien oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa - säilytettävä kuntien kaavamonopoli - selkeytettävä suunnittelu- ja lupajärjestelmää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia heikentämättä - säilytettävä kunnallisvalitus kaava-asioissa
- turvattava kunnille mahdollisuus järjestää maankäytön suunnittelun, toteuttamisen ja rakentamisen ohjauksen tehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa on lisäksi kaupunkiseutujen liikennettä, sopimuksellista kehittämistä, asuntopolitiikkaa ja kuntainfraa koskevia tavoitteita, joita maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella voidaan edistää. Maankäyttö- ja rakennuslain välineillä voidaan tukea myös kuntien ilmastotyötä. Edunvalvonnan tueksi on vuoden 2018 aikana kerätty kuntien ja maakunnan liittojen näkemyksiä alueellisissa ja valtakunnallisissa keskustelutilaisuuksissa, ns. MRL-klinikoissa sekä rakennustarkastajille järjestetyssä työpajassa. Tammikuussa 2019 on lisäksi toteutettu kaupunkiseutusuunnittelua koskeva kysely 10 suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungeille ja jokaisen kaupunkiseudun yhdelle kehyskunnalle. Kuntien näkemyksiä koskeva MRL-kuntaklinikat -kooste ryhmähaastatteluista on julkaistu Kuntaliiton verkkosivuilla 13.12.2018. Kuntien näkemyksissä korostuu erityisesti kuntien kaavamonopolin ja maapolitiikan merkitys toimivan yhdyskunta- ja palvelurakenteen, hyvän elinympäristön ja kestävän kuntatalouden kannalta. Kaupunkiseutukyselyn yhteenveto on valmistelussa. Kuntaliiton linjaukset maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen Lainvalmistelun eteneminen ja kuntakierroksella esiin tulleet näkökohdat aiheuttavat tarpeen täsmentää edellä mainittuja tavoitteita. Alueet- ja yhdyskunnat yksikössä on valmisteltu luonnos Kuntaliiton linjauksiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen. 1) Vahvat välineet maankäytön ja rakentamisen ohjaukseen Kunnilla on jatkossakin oltava mahdollisuus itsenäisiin valintoihin maankäytössä, rakentamisen ohjauksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa. Kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella toteutetaan kunnan strategiaa ja luodaan edellytyksiä kunnan elinvoimalle, kestävälle yhdyskuntarakenteelle ja hyvälle elinympäristölle. Kaavamonopoli on säilytettävä. Kaavamonopoli on osa kunnan itsehallinnon kokonaisuutta. Kunnat tarvitsevat kaavamonopolia huolehtiakseen yhdyskuntarakenteen järkevästä kehittämisestä ja hyvästä ympäristön laadusta. Kaavamonopoli on tarpeen myös kuntataloudellisista syistä. Kaavamonopoli mahdollistaa pitkäjänteisen kaavoituksen ja maapolitiikan, jotka luovat ennakoitavuutta toteutukseen myös yksityisten toimijoiden näkökulmasta. Kun kokonaiskuva on hallinnassa, myös yksittäiset hankkeet voidaan toteuttaa ketterästi. Maapolitiikan välineitä on vahvistettava. Kunnalla tulee jatkossakin olla mahdollisuus harjoittaa pitkäjänteistä maapolitiikkaa, hankkia kohtuuhintaista raakamaata ja ohjata kaavoituksesta koituva hyöty yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vapaaehtoista raakamaan hankintaa tukevassa lunastuslainsäädännössä tulee säilyttää raakamaan hintakehitystä ja spekulatiivista maanhankintaa hillitsevä arvonleikkaussäännöstö. Maksettavien lunastuskorvausten tulee säilytä vapaaehtoisten kauppojen mukaisella hintatasolla. Lunastamisen vaatimista vapaaehtoisen kaupan asemasta ei tule palkita markkinahintaa korkeammalla lunastuskorvauksella. Mahdollisuudet kestävään ja taloudelliseen yhdyskuntarakentamiseen on turvattava. Yhdyskuntarakentaminen ja sen ylläpito maksavat, eivätkä kustannukset ole kertaluonteisia. Kestävä kuntatalous edellyttää, että kunta voi hyvissä ajoin ennakoida toteutuksesta aiheutuvat kustannukset ja rahoitustarpeet. Keskeiset kustannukset aiheutuvat infran rakentamisesta ja ylläpidosta sekä kuntapalvelujen järjestämisestä.
2) Ketterä, toimiva ja eri tarpeita palveleva kuntakaavoitus Kuntakaavoituksen on mukauduttava kuntien tarpeisiin. Kunnissa tarvitaan jatkossakin sekä yleispiirteistä, yhdyskunnan kokonaisuutta hahmottavaa suunnittelua, että yksityiskohtaista, rakentamista ohjaavaa maankäytön suunnittelua. Nykymuotoisilla kuntakaavoilla on vahvat oikeusvaikutukset, joten järjestelmää kehitettäessä tai muutettaessa on kiinnitettävä huomiota myös maanomistajien ja rakentajien oikeusturvaan ja yhdenvertaiseen kohteluun vanhoilla ja uusilla kaava-alueilla. Yksityisten maanomistajien kaavoitusaloitteita on edistettävä ensisijaisesti kumppanuusmenettelyillä. Elinkeinoelämä on jo pitkään esittänyt yksityisten toimijoiden kaava-aloiteoikeuden vahvistamista ja jopa oikeutta kaavan laadintaan. Kuitenkin jo nyt kunnat käsittelevät yksityisten toimijoiden aloitteita ja laativat kaavoja yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa. Käytössä on erilaisia menettelyjä suunnitteluvarauksista kaavoituksen käynnistyssopimuksiin ja kumppanuuskaavoitukseen. Käytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen lakiin voisi selkeyttää tilannetta ja parantaa ennakoitavuutta rakentajan kannalta, mutta kunnan mahdollisuutta alueensa kehittämiseen ei saa heikentää. Kokonaisuudistuksen yhteydessä on selvitettävä mahdollisuudet kaavoituksen sujuvoittamiseen. Mahdollisia keinoja voivat olla kaavajärjestelmän hierarkian purkaminen, yksittäiseen kaavahankkeeseen liittyvän hallinnollisen prosessin keventäminen sekä digitaalisten työtapojen hyödyntäminen tiedonhallinnassa, suunnittelussa ja vuorovaikutuksessa. Osallisten mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon on vahvistettava. Osallistumisen painopistettä on siirrettävä kunnan maankäytön kokonaisuuteen sekä yksittäisten kaavahankkeiden alkuvaiheeseen kunkin hankkeen tarkoituksen, merkityksen ja vaikutusten edellyttämällä tavalla. Uudet menettelyt eivät saa merkittävästi lisätä kuntien hallinnollista taakkaa. Kunnallisvalitus kaava-asioissa on säilytettävä. Kunnan jäsenten valitusoikeus on osa kunnallisen itsehallinnon perusteita. Kunnallisvalituksen tarkoituksena on mahdollistaa kunnan päätöksenteon valvonta kunnan jäsenten toimesta. Kunnallisen itsehallinnon peruselementtejä ei tule murentaa. Professori emerita Eija Mäkinen on todennut selvityksessään, että kunnallisvalituksen muuttaminen hallintovalitukseksi ei merkittävästi vaikuttaisi tavoitteeseen vähentää valituksia ja sujuvoittaa prosesseja. Hallintovalituksessa ja kunnallisvalituksessa on eroja, joiden vuoksi hallintovalitukseen siirtyminen voisi toimia tavoitteen vastaisesti. Valittaja voi esimerkiksi hallintovalituksessa esittää menettelyä viivyttävästi uusia valitusperusteita vielä valitusajan päättymisen jälkeenkin. Asianosaisaseman toteaminen kaava-asioissa voi olla ongelmallista ja tehdä tulkintakysymyksistä vaikeasti ennakoitavia. 3) Rakentamisen ohjaus kuntoon Rakennusvalvonta on säilytettävä kuntakokonaisuudessa. Lupajärjestelmä ja kuntakaavoitus muodostavat jatkumon, jota osaltaan täydentää myös rakennusjärjestys. Rakennusvalvonta huolehtii oman roolinsa puitteissa siitä, että kunnan kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun kautta ilmenevät strategiset tavoitteet välittyvät rakentamisen ohjaukseen. Riittävän tonttitarjonnan, hyvän ympäristön ja joustavan lupahallinnon avain on erityisesti kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristöasiantuntijoiden ja teknisen toimen yhteistyö. Kuntien on voitava järjestää rakennusvalvonnan tehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla ja kuntalaisten palvelunäkökulma huomioiden. Vapaaehtoisuuden pohjalta voidaan
muodostaa kulloisiinkin oloihin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja ja ottaa erilaiset tarpeet huomioon. Lupajärjestelmää tulee selkeyttää. Suunnittelujärjestelmän kehittäminen aiheuttaa tarpeen tarkastella lupajärjestelmää, jotta kaavoitus ja lupaprosessit jatkossakin muodostavat toimivan kokonaisuuden. Jatkossakin on tärkeää säilyttää mahdollisuus paikallisista oloista johtuvaan joustomahdollisuuteen luvantarpeen suhteen. Lakiuudistuksen yhteydessä voidaan pohtia myös rakennustyön valvonnan järjestämisen kehittämistä. Lakiuudistus on mahdollisuus eri toimijoiden (rakennusvalvonta, hankkeeseen ryhtyvä, rakennustyön suorittava taho) roolien ja vastuiden selkeyttämiseen. Lainsäädäntötoimin voidaan tukea rakennusalan oman vastuunkantokyvyn kehittymistä ja rakentamisen laadun paranemista. Sanktiojärjestelmän käyttöönottoa voitaisiin selvittää. Rakentamisen ohjauksen välineiden samoin kuin erilaisten mahdollisten seurantavelvoitteiden olla oikeasuhtaisia ja kustannustehokkaita. Päällekkäisiä ja tarpeettomia prosesseja tulee välttää. 4) Kaupunkiseudut vahvemmiksi Kaupunkiseutujen kehittämiseen tarvitaan monipuoliset välineet. Kaupunkiseutujen suunnittelu on tarpeen, mutta sen pitää olla kuntien käsissä. Kaupunkiseutusuunnittelun ja maakuntatason suunnittelun päällekkäisyys tulee välttää. Suurten kaupunkisetujen kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä, jonka instrumentit ja jatkuvuus tulee taata. Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan myös kasvukeskusten ulkopuolella, mutta sama malli ei sovi kaikille. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä on edistettävä. Kaupunkiseutusuunnittelua tarvitaan erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Kasvuseuduilla tärkeänä tavoitteena on edellytysten luominen riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle sekä joukkoliikenteeseen perustuvalle, kestävälle liikennejärjestelmälle. Sopimuksellisuutta on vahvistettava. Suurten kaupunkiseutujen kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset ovat olleet toimivia ja sopimuksellisuutta tulee edelleen vahvistaa. Sopimuksellisissa menettelyissä kunnat ovat sitoutuneet asuntotuotantoon ja tonttien määrään. Valtion sitoutumista infrainvestointeihin ja muihin kehittämistavoitteisiin tulee vahvistaa. 5) Maakunnat kumppaneiksi Maakuntatason suunnittelu tulee muuttaa nykyistä strategisemmaksi ja siinä tulee käsitellä ainoastaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä aluerakenteellisia kysymyksiä. Yhdyskuntien ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelun tulee jättää kuntien tehtäväksi. Maakuntauudistuksen toteutuessa itsehallinnollisen maakunnan maankäytön suunnittelulla ei voi olla nykyisen kaltaista sitovaa oikeusvaikutusta kuntien kaavoitukseen. Maakuntatason suunnitelmat on laadittava yhteistyössä kuntien kanssa. Kaikilla kunnilla tulee olla mahdollisuus osallistua maakunnan tason suunnitteluun ja kuntien omat maankäytön suunnitelmat tulee ottaa huomioon maakunnallisen suunnittelun lähtökohtana. Ristiriitatilanteissa tulee käyttää neuvottelevia ja sovittelevia työtapoja. Maakuntien roolia maakunnan alueen kattavien selvitysten ja inventointien laatijana tulee vahvistaa. Tällaiset tietoaineistot hyödyttäisivät myös kunnissa tapahtuvaa suunnittelua. 6) Liikennejärjestelmäsuunnittelu osana maankäytön suunnittelua
Liikennejärjestelmäsuunnittelua tulee kehittää jatkuvana, eri osapuolten yhteistyöhön perustuvana ja maankäytön pitkäjänteistä suunnittelua tukevana prosessina. Liikennejärjestelmäsuunnittelusta säädetään laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Laki ei koske kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelua, jota erityisesti suurimmat kaupungit ja kaupunkiseudut ovat tehneet jo pitkään. Kaupunkien liikennejärjestelmäsuunnittelu tukee niiden yleiskaavoitusta ja muuta maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämistä ja toteuttamista. Tämän työn edellytykset on turvattava myös jatkossa. Kaupunkiseutujen rooli liikennejärjestelmäsuunnittelussa on tunnistettava. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta, jota tehdään yhteistyössä mm. maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Maakunnan liitot vastaavat maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla, jossa valmisteluvastuu kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL). Myös muilla kaupunkiseuduilla on tunnistettava kuntien vahva rooli liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja huolehdittava liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkennästä kaupunkiseutusuunnitteluun. Isojen liikennehankkeiden tilavaraukset konkretisoituvat maankäyttöön kaavoituksen kautta. Liikennejärjestelmäsuunnittelua ei tehdä hierarkkisesti eri suunnittelutasoilla, vaan suunnittelu perustuu eri tasojen väliseen vuorovaikutukseen ja toimijoiden väliseen jatkuvaan yhteistyöhön. Liikennejärjestelmäsuunnittelun luonne huomioon ottaen, sillä ei voi olla sitovaa roolia kuntiin ja toisiin viranomaisiin nähden. Tarpeelliset tilavaraukset ratkaistaan kaavoituksella. 7) Valtion rooli Valtion roolia kuntien maankäytön valvojana ja ohjaajana tulee edelleen vähentää. Valtion resurssit tulisi suunnata kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvonnan tukemiseen. Yleisen edun valvominen kaavoituksessa on kuntien tehtävä. Valtakunnalliset, koko maan kattavat alueiden käytön tavoitteet on esitettävä ja linjattava nykyistä selkeämmin ja siten, että ne otetaan huomioon kaikilla suunnittelun tasoilla ilman välikäsiä. Ne on kohdennettava nykyistä paremmin valtakunnallisesti merkittäviin asioihin. Valtakunnalliset tavoitteet on kirjattava suoraan lakiin, jolloin parlamentaarinen käsittely nostaa tavoitteiden painoarvoa alueiden käytön suunnittelussa. Kuntien voimavarat uudistuvan lainsäädännön toimeenpanoon on turvattava. Lainvalmistelussa on nostettu esiin digitalisaation mahdollisuudet maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen prosessien sujuvoittamisessa ja tiedonhallinnassa. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kunnilta muun muassa sähköisen asioinnin kehittämistä, tietomallipohjaisen suunnittelun edistämistä ja rajapintojen rakentamista. Kuntien näkemykset ja tarpeet yhteisten tietovarantojen luomisessa, hallinnassa ja hyödyntämisessä tulee ottaa huomioon kansallisessa tiedonhallintaa koskevassa kehittämistyössä. Kuntien prosesseissa syntyy paljon ympäristöä koskevaa tietoa, jonka jakaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa.