Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1
Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe kilpailu nautojen kanssa ja rypsirouhetta huonosti saatavilla siipikarjan ruokintaan aminohappojen erityisesti lysiinin lisäys on tarpeen käyttöä rajoittavat (erukkahappo, glukosinolaatit), tanniinit, oligo- ja NSP polysakkaridit, fytiinihappo, kuitu Palkokasvit - käyttöä rajoittavat useat haitta-aineet Herne ja härkäpapu sisältävät paljon lysiiniä, mutta vähän rikkipitoisia aminohappoja metioniinia ja kystiiniä herneen aminohappokoostumus hieman härkäpapua parempi erityisesti metioniinin lisäys on tarpeen härkäpapua käytettäessä käyttöä rajoittavat tanniinit, proteaasi- ja trypsiini-inhibiittorit lisäksi härkäpavun käyttöä rajoittavat myös lektiini ja erityisesti visiini ja konvisiini Lupiinit käyttöä rajoittavat alkaloidit ja kuitu erityisesti metioniinin lisäys on tarpeen 2
Herne munivien kanojen rehuna Kokeessa oli 576 LSL kanaa. Kolme rehuvaihetta (21-41, 41-57 ja 57-73 vk), joissa herne korvasi sekä soijarouhetta että viljaa: Ryhmä 1: rehuissa 0% hernettä Ryhmä 2: rehuissa n. 10% hernettä Ryhmä 3: rehuissa n. 20% hernettä Ryhmä 4: rehuissa n. 30% hernettä Tuotantotuloksissa, rehunkulutuksessa ja rehunmuuntosuhteessa ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä. Hernettä voi käyttää munivien kanojen rehussa ainakin 30 %, jolloin soijarouhetta on rehussa noin 5 %. 3
Herne broilereiden rehuna 3000 Ross 508 -hybridin untuvikkoa, jotka jaettiin kahdeksaan ruokintaryhmään. Kasvatusrehuissa sekä viljaa että soijarouhetta korvattiin herneellä. Lisäksi puolet rehuista sisälsivät Avizyme 1200 entsyymiä. Kasvatusrehut sisälsivät 0, 15, 30 tai 45 % hernettä. Rehujen laskennallinen valkuaispitoisuus laski herneen määrän lisääntyessä rehussa, mutta tärkeimpien aminohappojen, kalsiumin ja käyttökelpoisen fosforin pitoisuudet optimoitiin samoiksi. Suurikaan hernepitoisuus (45 %) rehussa ei vaikuttanut epäedullisesti broilereiden kasvutuloksiin tai rintalihan makuun, mehukkuuteen ja mureuteen. Hernettä voidaan käyttää broilereiden ruokinnassa jopa 45 %, kun rehujen tärkeimpien aminohappojen ja kalsiumin- ja käyttökelpoisen fosforin pitoisuudet täydennetään lintujen tarpeita vastaaviksi. 4
Härkäpapu munivien kanojen rehuna 560 Lohmann LSL-kanaa, jaettiin viiteen ruokintaryhmään kontrolli + 4 härkäpapudieettiä, jotka sisälsivät joko raakaa tai prosessoitua härkäpapu 5 % tai 10 %. koerehut optimoitiin energia-, raakavalkuais-, aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinipitoisuuksiltaan samanlaisiksi. härkäpavun prosessointi ei vaikuttanut merkittävästi visiinin ja konvisiinin yhteenlaskettuun pitoisuuteen prosessoimatonta että prosessoitua härkäpapua voidaan käyttää ainakin 5 % munivien kanojen dieetissä. Ulkomaalaisten tutkimustulosten mukaan härkäpapua voidaan käyttää munivien kanojen rehussa jopa 20 %, kun härkäpavun haitta-ainepitoisuudet ovat pienet ja aminohappotäydennyksestä huolehditaan. 5
Härkäpapu broilereiden rehuna MTT:n kokeessa broilereiden tuotantotulokset olivat lähes yhtä hyviä kotimaisista valkuaisista koostuvilla kasvatusrehuilla kuin kasvatusrehuilla, joissa soijarouhe oli ainut valkuaisrehu 35 40 %, rypsirouhetta n. 6 % ja härkäpapua 11, 4 13 % tai hernettä 35 40 %, rypsirouhetta n. 10 % ja härkäpapua n. 6 % Ulkomaalaisten tutkimustulosten mukaan härkäpapua voidaan käyttää broilereiden kasvatusrehuissa jopa 25 %, kun härkäpavun haitta-ainepitoisuudet ovat pienet ja aminohappotäydennyksestä huolehditaan. 6
Lupiinit siipikarjan rehuna Kirjallisuuden mukaan valkolupiinit sopivat paremmin siipikarjan ruokintaan kuin sini- ja keltalupiinit. Kirjallisuuden mukaan siipikarjan rehussa voidaan käyttää ainakin 10 % lupiinia. 108 LSL-kanaa, jaettiin kolmeen ruokintaryhmään 0, 8 ja 16 % sinilupiinia rehussa sinilupiinia voidaan käyttää munivien kanojen dieetissä ainakin 16 % ilman, että tuotantotulokset huononevat. Ulkomaalaisen tutkimuksen mukaan valkolupiinia on käytetty rehussa 15 % ilman, että tuotantotulokset huononevat, mutta käytettäessä valkolupiinia 25 % rehussa munantuotanto (g/pv/kana) huononi. 7
Yhteenvetona Kotimaiset valkuaisen lähteet (rypsi, herne, härkäpapu ja lupiini) sopivat hyvin osittain korvaamaan soijarouhetta siipikarjan rehuissa kunhan aminohappotäydennyksestä huolehditaan Kasvinjalostuksen ansiosta tulevaisuudessa saadaan Suomen olosuhteissa viljeltävä valkuaiskasvilajikkeita, joissa on nykyisiä lajikkeita vähemmän haitta-aineita. 8
KIITOS KIITOS 9