ENERGIATEHOKKUUS KORJAUSRAKENTAMISHANKKEESSA Krjausrakentaminen 2015 / 3.2.2015 / Panu Lallukka
Krjausrakentaminen + Energiatehkkuus Tarjamme kknaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä krjausrakentamisen suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita sekä kiinteistöjen energiatehstamisen ratkaisuja.
VISIO JA MISSIO Missimme: Tarjamme kknaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä krjausrakentamisen suunnittelu- ja knsulttipalveluita sekä kiinteistöjen energiatehstamisen ratkaisuja. Visimme: Visimme n lla timialueemme halutuin krjausrakentamisen ja energiatehstamisen yhteistyökumppani.
MOTIVAATIO Rakennusten energiankäytön suus energian lppukäytöstä Sumessa 40 % (pelkkä lämmitys 25 %) - n. 28 MWh/asukas/vusi
Miksi kaikki puhuvat energiatehkkuudesta? Kansainvälisesti 1. Kitn spimus Eurpan Unini 1. Energiatehkkuusdirektiivi (2012/27/EU) 20 % (2020) 2. Direktiivit tutteiden eklgiselle suunnittelulle (2009/15/EY) ja energiamerkinnöille (2010/30/EU) Sumi 1. Energiatehkkuusdirektiivin kansallinen timeenpan 2. Uudet rakentamisen energiamääräykset (RakMk D3 2012) 3. Laki rakennuksen energiatdistuksesta 50/2013 4. YM asetus rakennuksen energiatehkkuuden parantamisesta krjaus- ja muutstöissä 4/13
RAKENNUSKANTA UUDELLAMAALLA
60-80 LUKUJEN ASUINKERROSTALOJEN ENERGIANKULUTUS Sumen asuinkerrstalista jpa 60 % n rakennettu 1960-1980-lukujen aikana. 60-luvun aikana taljen suhteellinen energiankulutus suurimmillaan. Kuvassa n esitetty tyypillisen 1960-1980-luvun asuinkerrstaln lämpöenergiatase. Nyt suurimmat remntit ja mahdllisuudet! Tämän aikakauden taljen minaisuuksia esim: Kneellinen pist Pistilman LTO Ei sujeltuja julkisivuja Lisälämmöneristys Tellinen tutant Skaalaedut ja tehkkuus Kuvalähde: Pylsy,Petri Virta, Jari 2011.Talyhtiön energiakirja
ENERGIAKORJAUKSET Suurissa remnteissa lukitaan talyhtiön ylläpit- ja energiakustannukset vusikymmeniksi eteenpäin Uudet viranmaismääräykset vaativat humiimaan energiatehkkuuden myös krjausrakentamisessa (YM 4/13) Energiatehkkuustimenpiteiden tissijaisia vaikutuksia: Asumisen laadun ja viihtyvyyden parantaminen Arvnnusu Pienemmät käyttökustannukset
SÄÄSTÖPOTENTIAALEJA Huneistkhtainen LTO - 20-40 % Keskitetty LTO - 15-30 % Pistilmalämpöpumppu (PILP) - 40-60 %
SÄÄSTÖPOTENTIAALEJA Esimerkkinä 3-4 kerrksinen kerrstal 60-70 luvulta: Huneistkhtainen LTO Ostlämmönkulutus -20-40% Kiinteistösähkö +30-50% (sähköinen jälkilämmitys) Keskitetty LTO Ostlämmönkulutus -15-30% Kiinteistösähkö +0-20% (vesikiertinen jälkilämmitys) PILP Ostlämmönkulutus -40-60% Kiinteistösähkö +200-400% (hum. alhainen lähtötas) Maalämpö Ostlämmönkulutus -100% (irrtetaan kauklämmöstä) Kiinteistösähkö +400-650% (hum. alhainen lähtötas) Yläphjan lisäeristys Ostlämmönkulutus -3-6% Julkisivun lisäeristys Ostlämmönkulutus -5-15 % Energiatehkkaammat ikkunat Ostlämmönkulutus -5-15 %
Karves Yhtiöiden energiapalvelut krjausrakentamisessa
Karves Yhtiöiden energiapalvelut krjausrakentamisessa
Karves Yhtiöiden energiapalvelut krjausrakentamisessa
Energiainvestintiselvitys -eis Vidaan tarkastella seuraavat vaihtehdt: Vesikiertinen lattialämmitys (kylpyhuneissa) Huneistkhtainen LTO (tul-pist) Keskitetty LTO (tul-pist) Pistilmalämpöpumpppu (PILP) Maalämpöpumppu Yläphjan lisäeristys Julkisivun lisäeristys Parvekeseinän lisäeristys Energiatehkkaat ikkunat Kylmävarastt (kylmälaitteet) Jäteveden lämmöntalteentt Aurinksähkö Aurinklämpö Energiatehkas valaistus Energiatehkkaat TATE-hjausjärjestelmät (pumput, puhaltimet yms.)
Karves Yhtiöiden energiapalvelut krjausrakentamisessa 4 Rakennussakhtaiset vaatimukset 5 Teknisten järjestelmien vaatimukset 6 Energiankulutusvaatimukset rakennuslukittain 7 E-luku vaatimus rakennuslukittain
ENERGIATEHOKKUUS/KORJAUSRAKEN- TAMINEN Karves Yhtiöiden energiapalvelut krjausrakentamisessa
ESCO (Energy Service Cmpany) Rahitusmalli, jssa energiansäästöinvestinti katetaan syntyneillä säästöillä
ENERGIATEHOKKUUS/KORJAUSRAKEN- TAMINEN Karves Yhtiöiden energiapalvelut krjausrakentamisessa
Muut energiapalvelumme Energiakatselmukset (MOTIVA) Energiatdistukset Lämpökuvaus Olsuhdeanalyysit ja mittaukset Rakennusten energiasuunnittelu ja ptiminti Jäähdytystarpeen mallinnus Perusmaksuselvitys Energiatuen hakupalvelu
YHTEENVETO Pulueetn asiantuntija n paras kumppani energiatehkkuuden kknaisvaltaisessa tarkastelussa Energiatehkkuutta kannattaa tarkastella kknaisvaltaisesti: taltekniset järjestelmät, rakenteet ja elinkaari Energiatehkkuuden parantuminen: 5-10 % peruskrjauksissa yleensä 10-20 % energiatehkkaissa peruskrjauksissa 20-40 % energiatehkkuusinvestinnit mukana (Peruskrjausten yhteydessä usein kannattavia) Merkittäviä säästöjä rahassa, myös muut hyödyt Olsuhteet, ympäristö, imag, matunt Energiatehkkuus n laaja ja kknaisvaltainen asia Rakennuksen energiatehkkuus ei parane itsestään
RAKENNUSLEHTI KARVES YHTIÖT KIITOS! YHTEISTYÖ Tervetula keskustelemaan sastllemme C14! Panu Lallukka, DI puh. 040 134 3027 Karves Energia & Valvnta Oy Hermannin rantatie 2B, 3. krs 00580 Helsinki P. 050 442 9938 F. (09) 458 7130 www.karves.fi etunimi.sukunimi@karves.fi