Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki
Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE Vuchic
Sisältö Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennevisio Helsingin johdinautoliikenteen hankeselvitys Yhteenveto ja johtopäätökset
TASE 2025 Liikennepoliittinen ohjelma vuodelta 2005 Ilmastostrategian tavoite 25 %
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen visio ja strategiset palvelutasotavoitteet Suunnitelman taustalla ovat Liikennepoliittisessa ohjelmassa ja seudun kuntien keväällä 2010 hyväksymässä Rakennesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja keinot, mm. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi ensisijaisesti työja asiointiliikenteen nykyisillä pääsuunnilla. Työ ja asiointimatkat on pääsääntöisesti mahdollista tehdä ilman omaa autoa kohtuullisessa ajassa. Joukkoliikenteen nopeuttamiselle, vuorotarjonnan lisäämiselle ja kulkutapaosuuden kasvattamiselle asetetaan selkeät määrälliset tavoitteet. Joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäämiseen, nopeuttamistoimenpiteisiin sekä vaihto olosuhteiden, matkustajainformaation ja lippujärjestelmien kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. 3 20.8.2010
Johdinautoliikenteen hankeselvitys 19.4.2011 Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä
Tausta Ympäristöarvojen korostumisen myötä johdinautojärjestelmät ovat lisääntyneet Länsi Euroopassa (mm. Italia, Ranska, Espanja, Sveitsi) Johdinautoihin liittyen tehdyt selvitykset: Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä (2007) Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvitys (2008 2009) Johdinautoliikenteen hankeselvitys (2009 2011) Helsinki (1960 luku) Lyon (noin 2006)
Dieselbussin, johdinauton ja raitiovaunun ominaisuuksien vertailu 3
Suunniteltu johdinautolinjasto (A) 6
Suunniteltu johdinautolinjasto (A) Painottuu kantakaupunkiin 9 johdinautolinjaa Liikenteen taloudellisen tehokkuuden tunnusluvut Johdinautojen määrä 75 (68+7) Verkon laajuus (km) 57,5 Ajoneuvokilometrien määrä (milj.km/a) 4,4 Linjakm/verkkokm 77 200 Liikennöintikustannukset (milj. /a) 16,2 Infrastruktuurikustannukset (milj. ) 33,2 Infrakust./verkkokm (milj. ) 0,57 Yksi johdinautovarikko
Liikennöintikustannukset ja kalustotarve verrattuna vertailuvaihtoehtoon 0+ Liikennöintikustannukset (eur/vuosi) Kalustotarve Vertailuvaihtoehto 0+ Johdinautolinjastovaihtoehto A Muutos 40 212 000 38 855 000 1 357 000 bussit 101 20 81 raitiovaunut 49 42 7 johdinautot 0 68 68
Vaikutus joukkoliikennemuotojen työnjakoon Suoritteet km/vuosi
Linjaston A mahdollinen rakentumisaikataulu
Johdinautoliikenteen tuotannolliset synergiat
Teknologian kehitys Shanghaissa on jo käytössä superkondensaattoreita energiavarastonaan käyttävä johdinautojärjestelmä Ajoneuvon kondensaattorit ladataan pysäkeillä yläpuolisista johtimista, muuten ajoneuvo kulkee ilman johtimia Pekingissä sähköbussin akut vaihdetaan aina päätepysäkeillä ja ladataan siellä Molemmat järjestelmät mielenkiintoisia kokeiluja, mutta tekniikoiden on arvioitu olevan taloudellisessa mielessä kannattavia vasta reilun 20 vuoden kuluttua
Johtopäätöksiä Tehtyjen vaikutustarkasteluiden perusteella johdinautojärjestelmä perustaminen näyttää kannattavalta, H/K suhde on 2,3 ja sen herkkyystarkasteluiden vaihteluväli 1,6 2,7 Päästöjen ja melun vähentäminen kustannustehokkaasti ovat johdinautojen vahvuuksia Teknologian kehittymisen ei arvioida tuovan johdinautoja korvaavaa kaupallisesti toimivaa ratkaisua ennen vuotta 2030
Johtopäätöksiä Johdinautoliikenteen käynnistäminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa vaiheittain (2016 2020 2025) Liikennöintialueeseen nähden keskeisesti sijoittuva varikko on ehdoton edellytys taloudellisesti tehokkaalle liikennöinnille Koskelan varikko on kokonsa, sijaintinsa ja varustelunsa puolesta erittäin sopiva johdinautovarikoksi
Johtopäätöksiä Kokonaisvastuu liikenteen operoinnista ja erityisinfrastruktuurista sekä kansainväliset kokemukset puoltavat oman toiminnan mallia organisoinnin perustana Synergiat raitioliikenteen kanssa perustelevat johdinautojen ja raitiovaunujen sijoittamista organisatorisesti lähelle toisiaan Raitioliikenteen laajentamisessa voidaan hyödyntää johdinautojen erityisinfrastruktuuria (ajojohtojen kannattimet ja sähkönsyöttöasemat)
Johtopäätökset Rollikoiden palauttaminen Tampereelle on linjaautoliikenteen käyttövoimaan liittyvä kysymys ei vaihtoehto ratikalle. Muita mahdollisia bussiliikenteen käyttövoimaratkaisuja Diesel Hybridit Sähkö ja energiavarastot Kaasut Biopolttoaineet Polttokennot Sähkön käyttöön tulisi pyrkiä. Millä aikajänteellä energiavarastojen osalta kaupallisesti toimivia ratkaisuja?
Jäähyväiset rollikoille osa I Keskeiset argumentit rollikoista luopumiseen 1976: Kaluston ja ilmaverkon uusimistarve Diesel autojen joustavuus Kansainvälinen kehitys Kaluston kalleus sekä korkeammat käyttökustannukset verrattuna diesel autoihin Vaikuttavuus keskustan ilman saastumiseen koettiin vähäiseksi Suppea järjestelmä ( 25 autoa) Lähde: Onnikoita ja rollikoita. 1998.
Jäähyväiset rollikoille osa II TKL:n vt. toimitusjohtaja Heikki Kyykoski 1976: Akkukäyttöinen sähköbussi saattaa olla täysin varteenotettava vaihtoehto ensi vuosikymmenellä. Akkujen lataamista varten autoissa olisi vain pieni polttomoottori tai sitten akut ladattaisiin muualla tarpeellisin väliajoin. Esimerkiksi Düsseldorfissa Länsi Saksassa on käynnissä koelinja, jota ajetaan akkukäyttöisillä sähköbusseilla. Lähde: Onnikoita ja rollikoita. 1998
Kiitos! ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki