Energiankulutus HSL:n järjestämässä liikenteessä
|
|
- Ella Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hallitus JOUKKOLIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN 765/07/71/710/2010 hall 170 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p ryhmäpäällikkö Kerkko Vanhanen, p Tausta Ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus ja kasvihuonekaasutase ovat olennaisesti lisänneet merkitystään yhteiskunnallisissa ratkaisuissa viime vuosina. Näiden aiheiden merkitys eri valinnoissa tulevaisuudessa edelleen kasvaa. Yksi HSL:n strategisista tavoitteista on HSL edistää vähäpäästöistä liikennettä. Joukkoliikenteen kilpailija henkilöauto on parantanut energiatehokkuuttaan olennaisesti 2000-luvulla. Autonvalmistajien kehityspanoksissa energiatehokkuus on tällä hetkellä hyvin olennaisessa asemassa. Henkilöautokannan ominaispäästöjen on arvioitu vähenevän nykyisestä (noin 180 g CO2/km) murto-osaan (tasolle g CO2/km) vuoteen 2050 mennessä. Joukkoliikenteen energiatehokkuus on pääsääntöisesti hyvä. Joukkoliikenteeseen tehtävät hankinnat, esim. kalusto ja järjestelmätason ratkaisut, vaikuttavat kuitenkin hyvin pitkällä aikajänteellä investointien käyttöajan ollessa usein jopa 40 vuotta. Nyt ja lähivuosina tehtävillä ratkaisuilla onkin kauaskantoinen vaikutus joukkoliikenteen kilpailukykyyn energiatehokkuuden näkökulmasta. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden eri kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista tarvitaan tietoa, johon perustuen valintoja voidaan tehdä. HSL:ssä on vuoden 2010 aikana valmisteltu esityslistan liitteenä oleva selvitys joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuuksista. Konsulttina on toiminut Bionova Oy ja työn ohjaukseen ovat osallistuneet myös HKL, VR, Liikennevirasto ja VTT. Asetettuja tavoitteita Energia- ja ilmastotehokkuudelle on asetettu kansallisesti ja kansainvälisesti sitovia tavoitteita vuoteen 2020 asti ja ei-sitovia tavoitteita vuoteen 2050 asti. Joukkoliikenteeseen vaikuttavia sitovia tavoitteita ovat 9 % energiatehokkuuden parannus vuodesta 2005 vuoteen 2016 mennessä sekä kansallisesti sitovat tavoitteet: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % ja uusiutuvien energianlähteiden 20 % osuus liikenteessä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan jopa 80 % vähenemää kasvihuonekaasupäästöissä. Energiankulutus HSL:n järjestämässä liikenteessä HSL:n järjestämän joukkoliikenteen energian kulutus vuodessa on 628 GWh, jolla tuotetaan noin 314 miljoonaa matkaa. Tämä luku sisältää myös HSL:n tilaaman bussiliikenteen varikkojen energiankulutuksen. Bussien käyttämien dieselin ja maakaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta on kaksi kolmasosaa, kun taas niiden osuus tuotetuista matkoista on noin puolet. Raidekalus-
2 ton liikennöinnin vaatima energia on alle kuudesosa koko energian kulutuksesta. Vajaan viidenneksen energiasta käyttää liikenneinfrastruktuuri, kuten vaihdelämmitykset ja varikot. Kuva: energiankulutuksen jakauma eri energiamuotojen välillä HSL:n alueella Energiatehokkuuden osalta metro ja lähijuna ovat selkeästi parhaita. Yhdellä kilowattitunnilla energiaa matkustaja pääsee metrolla 10 km matkan ja lähijunalla jopa lähes 30 km. Tämä johtuu lähijunien erittäin korkeasta täyttöasteesta erityisesti vuonna 2009, jolta tunnusluvut ovat peräisin. HSL on vuonna 2010 lisännyt hiukan matkustusväljyyttä junien päiväliikenteessä, mistä johtuen kyseinen tunnusluku hiukan heikkenee. Junien etu metroon verrattuna on myös pidempi asemaväli. Vastaavasti laskien yhdellä kilowattitunnilla energiaa matkustaja pääsee raitiovaunulla 4,4 km, dieselbussilla 2,7 km, maakaasubussilla 2,1 km sekä yhtä henkilöä kuljettavalla henkilöautolla 1,3 km matkan. Kasvihuone kaasupäästöjen osalta metro, lähijuna ja raitiovaunu ovat erittäin tehokkaita energiatehokkuuden ja sähkökäyttöisyyden vuoksi. Kuva: 1 kwh:lla saatavat matkustajakilometrit Ilmastotehokkuuden tunnuslukuja laskiessa on otettava huomioon sähkön ominaispäästökerroin. VR:n lähijunissa käytettävä sähkö on tuotettu vesivoimalla, ja sen päästökerroin on 0. Muussa sähkökäyttöisessä liikenteessä käytetään Helsingin Energian myymää sähköä, jolle HelEn on ilmoittanut ominaispäästökertoimeksi 126 g CO2e / kwh.
3 Kuva: ilmastotehokkuus matkustajakilometriä kohti Infrastruktuurin merkitys joukkoliikenteen energiankulutukseen on huomattava. Asemien, varikoiden ja vaihdelämmityksen osuus joukkoliikenteen energian kokonaiskulutuksesta on merkittävä, 118 GWh vuodessa eli vajaat 19 % kokonaiskulutuksesta. Tämä on enemmän kuin lähijuna- ja raitiovaunuliikenteen kokonaisenergiankulutus yhteensä. Kaavio: energiankulutuksen jakauma liikennöinnin ja infrastruktuurin kesken Energia- ja ilmastotehokkuuden kehittäminen Sinänsä jo nykyisin tehokkaassa joukkoliikenteessä on edelleen suuri energiaja ilmastotehokkuuden kehittämispotentiaali. Vuoteen 2020 asti päästöjen vähentäminen joukkoliikenteessä perustunee pääosin hybridibussien käyttöönottoon, sähköisen liikenteen lisäämiseen, ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden lisäämiseen. Operatiivisista keinoista tärkeimpiä ovat ajotapojen kehittäminen ja jarrutusenergian hyödyntäminen. Liikennejärjestelmän tasolla joukkoliikenteen lisääminen vähentää merkittävästi energiankulutusta sekä ilmastopäästöjä.
4 Joukkoliikenteen energia- ja ilmastotehokkuuden kehittämisen päävaihtoehdot ovat: liikennesuoritteen siirtäminen energiatehokkaampiin muotoihin (esim. uusien raidehankkeiden tai liityntäpysäköinnin kehittämisen myötä), energiankulutusta tehostavien teknologioiden käyttöönotto (esim. hybridibussit), energiankulutusta tehostavat toimenpiteet (esim. kuljettajien koulutus), ja uusiutuvan energian ostaminen liikenteen energianlähteeksi. Valmistuneessa selvityksessä on analysoitu kaikkia edellä mainittuja vaihtoehtoja. Eri vaihtoehdoilla saavutetaan varsin erilaisia energiankulutusprofiileja ja vaihtoehdoilla on myös vaikutusta liikenteen kustannusrakenteeseen. Selvityksen tuloksena on tunnistettu keinoja, joilla HSL:n järjestämän liikenteen energiankulutusta voidaan vähentää nykyisestä merkittävästi ja ilmastopäästöjä yli 80 % vuoteen 2030 mennessä, mikäli kulutus ja päästöt suhteutetaan toiminnan laajuuteen. Bussikaluston energiatehokkuus kehittyy erittäin nopeasti hybridimoottorien yleistymisen ja muun tuotekehityksen myötä. Pitkällä aikajänteellä energiatehokkuuden kehittämispotentiaaliksi bussiliikenteessä arvioidaan jopa 60 %. Tällä hetkellä mittauksissa olevien hybridibussien vaikutus energiankulutukseen on noin 25 %. Raidekaluston energiatehokkuuden kehitys on sen sijaan hidasta. Olennaista parannusta on saatavissa vain, jos kalusto ei vielä hyödynnä jarrutusenergiaa täysimääräisesti, kuten HSL:n tapauksessa raitiovaunujen ja metrojen osalta. Hyödyntämällä jarrutusenergiaa lämmityksessä, superkondensaattoreilla ja/tai syöttämällä se takaisin verkkoon saadaan merkittäviä tehokkuusparannuksia. Lisäksi raitioliikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa tehokkaammilla liikennevaloetuuksilla, jolloin raitiovaunun tarvitsee pysähtyä tai jarruttaa liikennevaloihin nykyistä harvemmin. Työssä on laadittu kolme skenaariota energiatehokkuuden kehittämiseksi. Liikenteen sähköistämiseen painottavassa skenaariossa kokonaisenergiankulutus alenee vuositasolla 74 GWh eli yli 10 % nykytasosta. Kaluston uusimiseen ja tehokkuuden optimointiin painottuvassa skenaariossa kokonaisenergiansäästö alenee 149 GWh eli lähes kaksinkertaisesti ensimmäiseen skenaarioon verrattuna. Kolmas skenaario painottuu uusiutuvan energian käyttöön ja siinä energiansäästö on vuositasolla 92 GWh hiilidioksidipäästöjen vähentyessä vielä huomattavasti merkittävämmin.
5 Kuva: Energiatehokkuuden kehittyminen eri skenaarioissa Kuva: Ilmastotehokkuuden kehittyminen eri skenaarioissa Tärkeimmät energia- ja ilmastotehokkuuden kehittämiskeinot Selvityksen perusteella toimenpiteitä, jotka olisi syytä käynnistää heti, ovat: 1. Liikennevaloetuuksien lisääminen ja kehittäminen etenkin busseille. Liikennevaloetuuksilla on merkittävää potentiaalia etenkin Espoossa ja Vantaalla. Myös Helsingin alueella on lukuisia merkittäviä risteyksiä, joissa busseilla ei vielä ole liikennevaloetuuksia. Etuuksia laatimalla tehokkuutta on suhteellisen helppo parantaa. Raitiovaunuilla on jo etuudet mutta niidenkin osalta etuuksia on mahdollista vahventaa. 2. Liityntäpysäköinnin lisääminen etenkin kauempana sijaitsevissa kunnissa. Liityntäpysäköinti raideyhteyksien varrella siirtää käyttäjiä tehokkaasti energiatehokkaan lähijunan käyttäjiksi kohtuullisella investoinnilla. Lisäksi kysyntää voidaan siirtää samalla tavalla raidepainotteiseksi kehittämällä yhteiskäyttöautoilun käyttöä etenkin kauempana Helsingin keskustasta. 3. Infrastruktuurin energiatehokkuuden kehittäminen. Metroasemien ja varikoiden energiakatselmoinnit ja raitiovaunuvarikon talvilämpötilan laskeminen maksavat itsensä takaisin todennäköisesti hyvin nopeasti.
6 4. Metro- ja raitioliikenteen (HKL) käyttämän sähköenergian vaihtaminen uusiutuvaan. Vaikka kyseessä ensi tilassa onkin vanhan vesivoiman käyttäminen, ekologisella kestävyydellä on merkitystä HSL:n käyttäjille. Toimenpide antaa myös aikaa ja mahdollisuuksia osallistua uusiutuvan energian investointihankkeisiin sopivan kumppanin kanssa (kuten Helsingin kaupungin tai HelEnin). Tämä toimenpide on myös kustannustehokas. Selvityksen perusteella investointiluonteisia tai pidemmän aikavälin suositeltavimpia toimenpiteitä ovat: 5. Kuljettaja- ja vaunukohtaisen energiankulutuksen mittaus HSL:n tilaamaan bussiliikenteeseen. Tällä saavutetaan pelkkää ajotapakoulutusta pidempään vaikuttavaa energiansäästöä ja HSL saa selville tarkalleen, missä energiaa kuluu. Tietoa voidaan edelleen hyödyntää esim. liikennevaloetuuksien optimoinnissa. 6. Raideinvestointihankkeista tehokkain on raidejokeri, jos mittari on energiansäästö investoitua euroa kohden. Myös Espoon kaupunkirata on energiatehokkuusinvestointina hyvä keino, samoin johdinautot. Laajasalon raideyhteys on todennäköisesti tehokas tästä näkökulmasta tarkasteltuna, vaikka tarkkaa tietoa ei olekaan vielä saatavilla. 7. Paikallisten biopolttoaineiden hyödyntäminen. HSL:n toiminnan kestävyyden ja energianhinnan nousuilta suojaamisen kannalta olisi perusteltua hyödyntää HSL-alueelta saatavaa biokaasua polttoaineena. HSL-kuntien tulisikin edesauttaa Blominmäen tulevan jätevedenpuhdistamon biokaasun saamista liikennekäyttöön. Myös muiden non-food biopolttoaineiden käyttöä on perusteltua kehittää. Muita päätelmiä ja jatkotoimenpiteitä Yksi selvityksen keskeisistä tuloksista on selkeä tarve elinkaariperusteisen ajattelun soveltamiselle HSL:n toiminnassa laajemmin. Elinkaariajattelu on olennaista joukkoliikenteen kustannuksien sekä energiatehokkuuden kannalta, sillä esimerkiksi kaluston hankintahinta on vain pieni osa elinkaarikustannuksista, ja käyttöiän aikainen energiankulutus on yleensä merkittävä osa elinkaarikustannuksista. Lisäksi elinkaaritarkastelu tuo näkyviin myös joukkoliikennepalvelua tukevien toimintojen, kuten varikoiden, asemien ja muun infrastruktuurin sekä kaluston siirtojen vaikutukset. HKL:n raitio- ja metroinfrastruktuurin sekä varikkojen energiankäytön tarkempi seuranta ja energiakatselmointi olisi tarkoituksenmukaista käynnistää. Infrastruktuurin osuus joukkoliikenteen energiankulutuksesta on merkittävä ja sitä voidaan todennäköisesti parantaa jatkuvalla seurannalla ja kohtuullisilla rahallisilla panostuksilla, jotka maksavat itsensä takaisin nopeasti. HSL jatkaa yhteistyössä liikennöitsijöiden ja infrastruktuurin omistajien kanssa työtä selvityksessä esiin nousseiden energiatehokkuuden kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lisäksi HSL sisällyttää esille nousseita keskeisimpiä energiatehokkuuden kehittämismahdollisuuksia osaksi HSL:n strategiaa keväällä 2011 strategiapäivitystä laadittaessa.
7 Ehdotus (SR) Päätös Liite Täytäntöönpano Hallitus päättää merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuudet, energia- ja ilmastotehokkuus aikajänteellä ; HSL:n julkaisusarjan raportti Kirje HKL:lle, VR:lle, HSL-alueen bussiliikennöitsijöille, Liikennevirastolle sekä VTT:lle ja Länsimetro Oy:lle
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.
Hallitus 163 23.11.2010 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2009 393/07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,
LisätiedotPetri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ
Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne
Lisätiedot25.10.2010. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuudet. Energia- ja ilmastotehokkuus aikajänteellä 2010 2050. www.hsl.
27 25.10.2010 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuudet Energia- ja ilmastotehokkuus aikajänteellä 2010 2050 www.hsl.fi Joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuudet
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotHKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla
HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin
LisätiedotJuhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun
LisätiedotHSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotRatikka vai rollikka?
Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotKehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot
Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotHiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä
Hiilineutraali Espoo 2030 kohti päästötöntä liikennettä Johanna Nyberg Liikenteenhallintapäällikkö Espoon kaupunki Kuntatekniikan päivät 8.6.2018 Lähde: HSY 1 paikalliset Lähde: HSY Liikenteen päästöt
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) TO/
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2017 1 (5) 2 HKL:n johtokunnan lausunto / Liikenne-ja viestintäministeriön sidosryhmäkuuleminen liikenteen päästövähennyksistä HEL 2017-003764 T 00 01 06 Lausuntoehdotus
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) TJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2016 1 (5) 131 Yhteistyöpöytäkirja HSL:n kanssa koskien Jokeri-linjan liikennöintiä varten tarvittavan kaluston hankintaa HEL 2016-008863 T 00 01 06 Päätös esitti kaupunginhallitukselle,
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
Lisätiedot! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotLiityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin
Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin 5.6.2017 1 MAL 2019 suunnitelma Päästövähennystavoite on keskeinen lähtökohta MAL 2019 -työlle. Euroopan komissio on asettanut Suomelle
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotHKL-LIIKELAITOS 1 TAVOITEOHJELMA
HKL-LIIKELAITOS 1 HKL:n TAVOITTEET VUODELLE 2015 JA TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISVALINNAT VUOSILLE 2010-2015 Miksi HKL on olemassa? Mikä on HKL:n perustehtävä? HKL edistää Helsingin seudun toimivuutta, elinvoimaa
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotYmpäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä, linja-autot. 16.09.2009 Petri Saari HKL
Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä, linja-autot 16.09.2009 Petri Saari HKL Miten bussiliikenteen päästöjä vähennetään Helsingissä nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristöystävällinen
LisätiedotLiikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotEU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotLiikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut
Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUSKEINOT
LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
Lisätiedotkohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä
Kumppanuutta ja neuvottelumenettelyjä kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kerkko Vanhanen, HKL-SUY, kehittämispäällikkö Julkiset hankinnat Cleantech innovaatioiden edistäjinä Heureka
LisätiedotKuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN
1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten
LisätiedotHSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010
HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotTaustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotJoukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä
Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä TransEco-päättöseminaari HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen
LisätiedotHelsingin kaupungin raideliikenteen esteettömyyden parantaminen
Helsingin kaupungin raideliikenteen esteettömyyden parantaminen Maija Sarpo Laatu- ja ympäristöpäällikkö HKL HKL lyhyesti Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos Perustettu 1945 Liikevaihto vuonna 2018
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotSeutujen välisen liikenteen ratkaisuiden ilmastovaikutukset
Seutujen välisen liikenteen ratkaisuiden ilmastovaikutukset 1.11.2018 MAL-verkoston ja VTT:n järjestämä työpaja, Helsinki Jenni Eckhardt, VTT 1.11.2018 VTT beyond the obvious 1 Liikenteen ilmastotavoitteet
LisätiedotLiikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla
Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Tiivistelmä Helsingin seudulla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,87 miljoonaa tonnia vuonna
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotTransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotÄmmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa
Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi
LisätiedotSÄHKÖBUSSIT TULEVAT VAUHDILLA JOUKKOLIIKENTEESEEN. Liikenne ja maankäyttö Annakaisa Lehtinen, Trafix Oy
SÄHKÖBUSSIT TULEVAT VAUHDILLA JOUKKOLIIKENTEESEEN Liikenne ja maankäyttö 4.10.2017 Annakaisa Lehtinen, Trafix Oy SISÄLTÖ TAUSTAA SÄHKÖBUSSILIIKENNE HYÖDYT JA HAASTEITA TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS NYKYTILA
LisätiedotKokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
LisätiedotSÄHKÖBUSSIKOKEMUKSIA SUOMALAISISTA KAUPUNGEISTA. Paikallisliikennepäivät Annakaisa Lehtinen, Trafix Oy
SÄHKÖBUSSIKOKEMUKSIA SUOMALAISISTA KAUPUNGEISTA Paikallisliikennepäivät 22.9.2017 Annakaisa Lehtinen, Trafix Oy SISÄLTÖ TAUSTAA SÄHKÖBUSSILIIKENNE HYÖDYT NYKYTILA Espoo Helsinki Turku Tampere KOKEMUKSIA
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
Lisätiedot24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1
24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja
LisätiedotSähköbussiselvitys. Annakaisa Lehtinen, Trafix/WSP
Sähköbussiselvitys Annakaisa Lehtinen, Trafix/WSP 28.5.2018 Esityksen sisältö 1. Työn tausta ja tavoitteet 2. Yleistä sähköbussiliikenteestä 3. Toimijoiden näkemyksiä bussiliikenteen kilpailutuksesta hankintamenettelystä
LisätiedotBussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus
Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)
ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla
Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikenneliikelaitoksen johtokunta Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (6) 35 HKL:n talousarvioehdotus 2018 ja taloussuunnitelmaehdotus 2018-2020 HEL 2017-003534 T 02 02 00 Päätös päätti hyväksyä liikenneliikelaitoksen vuoden 2018 talousarvioesityksen
LisätiedotMiten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?
Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 22/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) TJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 22/2016 1 (5) 2 HKL:n vuoden 2017 tulosbudjetin hyväksyminen HEL 2016-013094 T 02 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Yleistä Suoritemuutokset 2017 päättää hyväksyä liikennelaitoksen
Lisätiedot