GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
SISÄLLYSLUETTELO : TUTKIMUSTEN TAUSTA.............1 SUORITETUT TUTKIMUKSET........... 1 Kallioperägeologiset tutkimukset.. 1 Maaperägeoloqiset tutkimukset.... 2 Geofysikaaliset tutkimukset..... 2 Geokemialliset tutkimukset..... 2 Syväkairaukset ja malmiarvio..... 3 LIITTYY LIITTEET
1 TUTKIMUSTEN TAUSTA Tutkimusten käynnistäjänä Haapaveden Vesiperällä oli harrastelijamalminetsijä Kari Ahlholmin lokakuussa 1984 GTK:een lähettämä Au- ja As-rikas kallionäyte. Analyysin mukaan näytteen Au-pitoisuus oli 75 g/tn ja As-pitoisuus 14.7 %. Tutkimusten suojaamiseksi alueelle tehtiin aluksi 9 km 2 :n valtausvaraus ja syyskuussa 1985 50 ha:n valtaus nimellä Vesiperä l,kaiv. rek. n:o 3853/1 (liite 1). SUORITETUT TUTKIMUKSET Mineralisoituneen kallion ja sen lähiympäristön mahdollisen malmipotentiaalin selvittämiseksi kohteessa tehtiin vuosien 1985-1988 välisenä aikana geologista kartoitusta, maaperägeologisia, geofysikaalisia ja geokemiallisia tutkimuksia sekä syväkairauksia kolmen viimeisen vuoden aikana. Tutkimusten yleisjohdosta ovat vastanneet FT Jouko Talvitie ja FL Eljas Ekdahl. Tutkimusten suunnittelusta ja niiden toteuttamisesta kentällä on vastannut FM Esko Sipilä. Allekirjoittaneen tekemä tutkimustyöselostus perustuu E. Sipilän laatimaan osaston sisäiseen raporttiin M 19/2433/-88/1/10. Kallioperägeologiset,tutkimukset Alueen geologinen kartoitus aloitettiin kesällä 1985 ja sitä jatkettiin vielä seuraavana kesänä. Kesien -87 ja -88 aikana tehtiin joitakin tarkistuksia ja revidointia tärkeimmissä kohteissa. Koska alue on varsin soista ja alavaa ei paljastumatiheys ollut riittävä luotettavan geologisen kuvan saamiseksi. Alueelle tehdyt lukuisat tutkimusojat ja -montut, iskuporauksessa saadut kallionappinäytteet sekä syväkairausnäytteet tarkensivat kuitenkin huomattavasti kohteen ja sen lähiympäristön geologista karttakuvaa, jonka on laatinut E. Sipilä useiden eri kartoittajien havaintojen pohjalta (liite 2).
2 Maaperägeologiset tutkimukset Maaperägeologiset tutkimukset Vesiperän alueella tehtiin yhteistyönä maaperäosaston malminetsintää palvelevan ryhmän kanssa. Alueelle tehtiin seitsemän kaivinkonemonttua moreenin stratigrafian, geokemian ja raskasfraktion selvittämiseksi. Lähiympäristöön kaivettiin lisäksi 31 monttua. Kaivuutyöt tehtiin kesien 1986-1987 aikana. Kesän 1987 monttututkimuksista on laadittu yksityiskohtainen raportti M 51/2433 02/-87/1/10 (K. Kojonen, 1987). Geofysikaaliset tutkimukset Geofysikaaliset mittaukset aloitettiin magneettisella ja sähköisillä menetelmillä joulukussa 1985. Myöhemmässä vaiheessa käytettiin myös IP-menetelmää. Kaikkiaan mitattiin useassa eri vaiheesa Vesiperällå ja sen lähiympäristössä 17.5 km 2 :n laajuinen alue. Koska Au-mineralisaatioiden yhteyteen liittyy useimmiten heikko kiisupirote, on IP-mnetelmä selvästi käyttökelpoisin niiden paikantamisessa. Geokemialliset tutkimukset Geokemialliset tutkimukset kohdennettiin välittömästi kalliosta tavatun Au-mineralisaation länsipuolelle. Näytteenotto tehtiin viiden metrin pistevälein linjavälin ollessa 50 metriä. Myöhemmin näytteenottoa laajennttiin em. mineralisaation N-, E- ja metriin.. S-puolelle. Pistevåli vaihteli 5:stå 10:een Kaikkiaan otettiin Vesiperällä ja sen lähiympäristössä iskuporalla näytteitä n. 900:sta pisteestä. Suhteellisen ohuesta moreenipeitteestä johtuen saatiin useista näytteenottopisteistä kallio- tai rapakallionäytteet. Korkeimmat Au-pitoisuudet esiintyvät rapakallionäytteissä, jotka on otettu n. 200 m tutkimukset käynnistäneen Au-pitoisen kallion SSW-puolelta. Korkeimmillaan Au-pitoisuus nousi rapakallionäytteissä 10 ppm:ään.
3 Syväkairaukset ja malmiarvio Syväkairauksia tehtiin Vesiperän alueella vuosien 1986-1988 välisenä aikana neljässä eri vaiheessa. Yhteensä kairattiin 34 reikää, joista 17 kevyellä kalustolla. Kairausten yhteinen metrimäärä oli 2079.20m. Kairareikien sijainti on esitetty liitteissä 2 ja 3. Kairausten perusteella Vesiperän Au-mineralisaatio koostuu useasta rinnakkaisesta vyöhykkeestä. Mineralisaatioiden isäntäkivenä on karkearakeinen ofiittinen gabro, josta on kentällä käytetty plagioklaasiporfyriitti-nimitystä. Esiintymän W- ja E-puolella on sedimenttisyntyisiä kiviä, kiilleliusketta ja kvartsi-maasälpäliusketta (liite 2). Kulta näyttää liittyvän hiertovyöhykkeisiin, joihin liittyy vaihtelevassa määrin arseenikiisua sekä vähän myös rauta- ja kuparikiisua. Merkittävimmät Au-pitoisuudet ovat rei isså R307 (5 m/9.4 ppm), R310 (4.5 m/2.2 ppm), R376 (3 m/2.5 ppm, 1.5 m/4.4 ppm), R377 (3 m/1 ppm, 2 m/2-5 ppm) ja R379 (4 m/1.6 ppm, 5 m/2 ppm). Kairasydänten analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Vesiperän Au-esiintymän malmiarvio perustuu yhdeksään kairausprofiiliin. Malmiarvio on laskettu erikseen +50 tason ylä- ja alapuolelle. Cut off-rajana on +50 tason yläpuolella käytetty 0.9 ppm:ää ja alapuolella 1.2 ppm:ää. Lävistyspituuksia, profiilien vaikutuspinta-aloja ja tilavuusalkioita painottamalla on malmiutuneen kiven määräksi saatu +50 tason yläpuolella n. 243500 tn Au-pitoisuuden ollessa 2.5 ppm ja As-pitoisuuden 0.69 %. +50 tason alapuolella malmia on n. 47500 tn, jonka Au-pitoisuus on 2.6 ppm ja As-pitoisuus 1.25 %. Koska malmiutuneen kiven määrä ja Au-pitoisuus jäivät alhaisiksi, on Geologian tutkimuskeskus luopunut valtausalueesta Vesiperä 1, kaiv. rek. n:o 3853/1. Kaj Västi geologi
LIITELUETTELO: Liite 1. Vesiperän valtausalueen, kaiv. rek. n:o 3853/1, kartta. Liite 2. Vesiperän alueen geologinen kartta. Liite 3. Vesiperän kairausreikien sijainti. Liite 4. Kairasydänten analyysitulokset Vesiperän alueelta.
LIITTYY Geologian tutkimuskeskuksessa säilytettävä materiaali: Raportit M 51/2433 02/-87/1/10 Monttututkimukset Haapaveden Vesiperällä, Ängesnevalla ja Veihtinevalla kesäkuussa 1987 (Kari Kojonen). M 19/2433/-88/1/10 Kultatutkimukset Haapaveden Vesiperällä ja sen ympäristössä 1985-1988 (Esko Sipilä). Geologiset kartat M 11.7/2433 02C/-88 Geokemialliset kartat M 35.2/2433 02/-88 Magneettiset kartat 0 22.11/2433 02C 12,13/-86 Q 22.21/2433 02/-86/1 Q 22.21/2433 02/-86/2 Q 22.21/2433 02/-86/3 Q 22.21/2433 02/-86/4 Q 22.21/2433 02/-86/5 Q 22.21/2433 02/-86/6 Q 22.21/2433 02C/-88/1 Q 22.21/2433 02C/-88/2 Q 22.21/2433 02C/-88/3 Q 22.21/2433 02C/-88/4 Sähköiset kartat Reaalikkomponentti Q 24.112/2433 02C 06,07,11,12/-86 Q 24.112/2433 02C 12,13/-86 Q 24.112/2433 02C 08,09,13,14/-86 Q 24.112/2433 02C/-88/1 Q 24.112/2433 02C/-88/2 Q 24.112/2433 02C/-88/3 Q 24.112/2433 02C/-88/4 Imaginaarikomponentti Q 24.111/2433 02C 06,07,11,12/-86 Q 24.111/2433 02C 12,13/-86 Q 24.111/2433 02C 08,09,13,14/-86 Q 24.111/2433 02C/-88/1 Q 24.111/2433 02C/-88/2 Q 24.111/2433 02C/-88/3 Q 24.111/2433 02C/-88/4 1:4000 1:4000 1:4000
IP-kartat Q 28.41/2433 02C/-87/1 Q 28.41/2433 02C/-87/2 Q 28.42/2433 02C/-87/1 Q 28.42/2433 02C/-87/2 Syväkairausraportit ja -profiilit M 19/52/2433/-86/R305-R318 M 19/52/2433/-87/R341-R342, R345-R357 M 19/52/2433/-88/R376-R380 Ohuthieet Ku 12047, 12048, 12050, 12051, 12234-12238 13598, 13599, 13829, 13840 14187, 14840 Kiilloitetut ohuthieet Ku 12044-12046, 12049 13825-13828, 13841
Liite 3. Vesiperän kairausreikien sijainti X Y Z 2547.5748 2547.5491 2547.5946 2547.5250 2547.8122 2547.7604 2547.5260 2547.7600 2547.5943 2547.5507 2547.5540 2547.6549 2547.5542 2547.5451 2547.5971 2547.5986 2547.8452 2547.7600 2547.7586 2547.7719 2547.7625 2547.7666 2547.7936 2547.9671 2547.7960 2547.8354 2547.3879 2547.3657 2547.4474 2547.5544 2547.5544 2547.5981 2547.6443 2547.6461 7111.9241 7111.9163 7111.7519 7111.9043 7111.8551 7111.9203 7111.9168 7112.0005 7111.9449 7112.0741 7112.0056 7111.7522 7111.9790 7111.9748 7111.7015 7111.8022 7111.7008 7111.8884 7111.9504 7111.7958 7111.7953 7111.7474 7111.6971 7111.5023 7111.2907 7111.2896 7111.2954 7111.7846 7111.7538 7111.7523 7111.8024 7111.8512 7111.7012 7111.6509 R305 R306 R307 R308 R309 R310 R311 R312 R313 R314 R315 R316 R317 R318 R341 R342 R345 R346 R347 R348 R349 R350 R351 R352 R353 R354 R355 R356 R357 R376 R377 R378 R379 R380 102.3 102.6 102.1 102.6 102.3 102.0 102.9 101.1 101.7 101.6 101.4 102.6 101.0 101.2 103.0 102.0 103.0 101.8 101.4 102.3 102.3 102.4 103.3 104.2 104.3 104.3 103.3 102.5 102.8 102.6 102.4 101.9 103.4 103.7