Siuntion kunnan oppilashuollon suunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 9.12.2015 77 1
Esipuhe Siuntion kunnan oppilashuollon suunnitelma perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Suunnitelman tavoitteena on määritellä ja kuvata lain edellyttämien palveluiden toteutus varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Suunnitelman valmistelusta vastaa oppilashuollon ohjausryhmä, johon kuuluvat seuraavat viranhaltijat: sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen, puheenjohtaja varhaiskasvatuspäällikkö Mirva Alakoskela vapaa-aika päällikkö Tapio Lepikkö perusturvajohtaja Benita Öberg sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heerman Strategian valmisteluun osallistuivat asiantuntijoina koulupsykologi Salla Uusijoki koulukuraattori Johanna Lindholm erityislastentarhanopettaja Pirjo Koivu erityisopetuksen koordinaattori Päivi Boström hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrand Siuntiossa 25.11.2015 Oppilashuollon ohjausryhmä Sisältö Johdanto 1. Oppilashuoltoa ohjaavat keskeiset säädökset 2. Oppilashuollon kokonaisuus 3. Oppilashuollon järjestämisvastuu 4. Tiedottamis- ja ohjausvelvollisuus 5. Palvelutuotanto 6. Oppilashuollon ohjaus 7. Oikeus saada oppilashuollon palveluita 8. Oppilashuollon kokonaistarve ja palveluiden mitoitus 9. Oppilashuollon rekisterit 10. Oppilashuoltosuunnitelmat 11. Siuntion kunnan oppilashuollon toiminnan tavoitteet ja keskeiset toimintaa ohjaavat arvot 12. Oppilashuollon toiminnan muodot 13. Oppilashuollon moniammatilliset palvelut 14. Oppilashuollon yhteistyötahot 15. Toiminnan arviointi ja valvonta Kannen kuva: Julianna Ortju, Aino Wahlman, Jenny Ajanti ja Miika Hörman / Päivärinteen koulu 6.lk 2
Johdanto Oppilashuollon suunnitelmaa linjaa 1.8.2014 voimaan tulleen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) edellyttämien palveluiden toteuttamisen periaatteet Siuntion kunnassa. Tässä suunnitelmassa tarkoitetaan oppilaalla esiopetuksen oppilasta perusopetuksen oppilasta toisen asteen opiskelijaa oppilaitoksella esiopetusyksikköä peruskoulua lukiota tai ammatillista oppilaistosta oppilashuollolla esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella annettavaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa. 1. Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset säädökset Perustuslaki 6, 10, 16, 19, 22 Perusopetuslaki 29, 31a (628/1998) Lastensuojelulaki 7, 8, 9, 25 (417/2007) Kansanterveyslaki 14 (66/1972) sekä laki kansanterveyslain muuttamisesta (626/2007) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 kohta 30 Henkilötietolaki Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 28.5.2009/380 2. Oppilashuollon kokonaisuus Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Oppilashuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon siten kuin ko. laissa säädetään. 3
Oppilashuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan sivistysosaston sekä perusturvaosaston monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. 3. Oppilashuollon järjestämisvastuu Siuntion kunta vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen oppilashuoltosuunnitelma toteutuu esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä oppilashuolto yhteistyössä sivistysosaston ja perusturvaosaston opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että oppilashuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. 4. Tiedottamis- ja ohjausvelvollisuus Siuntion kunta vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on ajankohtainen ja asianmukainen tieto käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaille ja huoltajille taataan mahdollisuus tulla kuulluksi palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. 5. Palvelutuotanto Oppilashuollon palvelut jakaantuvat sivistysosaston ja perusturvaosaston kesken. Sivistysosasto vastaa esiopetuksen ja perusopetuksen koulukuraattori- ja psykologipalveluista sekä siihen liittyvistä oppimiseen liittyvistä erityisen tuen palveluista. Perusturva vastaa kouluterveydenhuolto- ja neuvolapalveluista. Palvelut tuotetaan ensisijaisesti kunnan omana palvelutuotantona, jossa painotetaan osastojen yhteistyötä. Tarvittaessa kunnan omaa palvelutuotantoa täydennetään. Toisen asteen lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijahuolto määritellään koulutuskuntayhtymien tai niiden omistajakuntien kesken tehtävissä sopimuksissa. Koska kunnat vastaavat lain mukaisesti opiskelijahuoltolain mukaisista palveluista, kunnilla on oikeus laskuttaa antamistaan opiskelijahuoltopalveluista opiskelijan asuinkuntaa. Sivistysosasto vastaa näistä koituvista kustannuksista. 6. Oppilashuollon ohjaus Koulutuksen järjestäjän monialainen oppilashuollon ohjausryhmä vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmä koostuu sekä sivistysosaston että perusturvaosaston edustajista. Ryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja. 4
7. Oikeus saada oppilashuollon palveluita Opiskelijalle taataan mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai -kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija tai hänen huoltajansa on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun järjestetään samana tai seuraavana työpäivänä. Opiskelijalle taataan mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. 8. Oppilashuollon kokonaistarve ja palveluiden mitoitus 8.1 Palveluiden kokonaistarve Siuntion kunnassa on lv. 2015-2016 yhteensä 91 esiopetuksen oppilasta (34 ruotsinkielistä / 57 suomenkielistä). Ruotsinkielisiä perusopetuksen oppilaita on noin 180 ja suomenkielisiä 550. Ruotsinkieliset oppilaat jatkavat oppivelvollisuuden suorittamista valintansa mukaisesti joko Lohjalla Källhagen skolanissa tai Kirkkonummella Winellska skolanissa. Ko. kunnat vastaavat heille tarjottavista oppilashuollon palveluista. 8.2 Palveluiden mitoitus Koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluiden asiakaspohjan mitoituksen tavoitteena on 600 asiakasta / työntekijä. Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksessa käytetään voimassaolevia suosituksia huomioiden suositusten jälkeen voimaan tulleen lain ja asetuksen sekä paikalliset olosuhteet. Asiakaspohjan tavoitteena voidaan pitää 600 asiakasta / terveydenhoitaja ja 2100 asiakasta / lääkäri. Oppimiseen liittyvistä erityisen tuen palveluista ei ole vastaavaa mitoitusta. Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat tarjoamaan oppilaalle riittävät palvelut, joilla turvataan oppimisen edistyminen. 9. Oppilashuollon rekisterit Siuntion kunta ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen oppilashuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa oppilashuollossa laadittavat oppilashuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Oppilashuollon esimies toimii rekisterin vastuuhenkilönä ja määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Oppilashuollon potilasrekisterin ja oppilashuollon kuraattorin asiakasrekisterin vastuuhenkilöksi nimetään kyseisen alan ammattihenkilö, joka huolehtii toimintaan liittyvien tietojen rekisterinpidosta. Rekisterien vastuuhenkilöt päättävät myös vastaamiensa rekistereihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta tilanteissa, joissa niitä pyytävällä on lakiin perustuva oikeus tiedon saantiin. 5
10. Oppilashuoltosuunnitelmat Oppilashuollon suunnitelma on laadittu esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa täsmennysten mukaisesti ja se on yhteneväinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kanssa. Oppilaitoskohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat laaditaan opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti ja huomioiden suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen ja esiopetuksen toimintakulttuurit ja palvelutuotannon erityispiirteet. Oppilaitoskohtaiset suunnitelmat hyväksytään osana opetussuunnitelmaan perustuvaa lukuvuosittaista työsuunnitelmaa. 11. Siuntion kunnan oppilashuollon toiminnan tavoitteet ja keskeiset toimintaa ohjaavat arvot Oppilashuolto määritellään lainsäädännössä ja opetussuunnitelmien perusteissa. Sen tulee olla yhteneväinen ja linjassa lakisääteisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kanssa. Jotta oppilaat saavat tarpeittensa mukaiset oppilashuollolliset palvelut, niiden on oltava toimivia. Siuntion kunnan oppilashuollossa painotetaan seuraavia säädöksistä nousevia arvoja: Lapsen ja nuoren osallisuus Yhteisöllisyys Varhainen tuki Palveluiden yhdenvertaisuus ja laatu Monialainen yhteistyö Toiminnan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja nuori. 6
12. Oppilashuollon toiminnan muodot 12.1 Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilashuollon toimijat. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä oppilashuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllisellä oppilashuollolla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ehkäistään syrjäytymistä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. tuetaan oppimista tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opetuksen toteuttamisesta ja oppimisen tukitoimista säädetään tarkemmin koulutusta koskevissa säädöksissä ja niiden perusteella laadituissa opetussuunnitelmien perusteissa. Yksikkökohtaiset oppilashuoltoa koskeva toiminta kirjataan kunkin oppilaitoksen lukuvuosittaiseen työsuunnitelmaan. 12.12 Oppilaitoskohtaiset oppilashuoltoryhmät Monialainen oppilaitoskohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja toiminnan arvioinnista. Koulun opiskeluhuoltoryhmää johtaa rehtori ja hänen ollessa estynyt apulaisrehtori. Päiväkodin opiskelijahuoltoryhmää johtaa yksikön toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja ja hänen ollessa estynyt apulaispäiväkodinjohtaja. Oppilashuoltoryhmään voi kuulua mahdollisuuksien mukaan rehtori / päiväkodinjohtaja oppilaitoksen apulaisjohtaja erityisopettaja / erityislastentarhaopettaja koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi oppilaanohjaaja. 7
Näille henkilöille kuuluvat välittömästi kaikkien oppilaitoksen oppilaiden oppilashuollolliset asiat. Tarpeen mukaan ryhmään osallistuu lastentarhanopettaja luokanopettaja, luokanvalvoja, muu opettaja, koulunkäyntiavustaja / lastenhoitaja, muu oppilaitoksen aikuinen tai asiantuntijana sosiaalityöntekijä, lääkäri, poliisi, nuorisotyöntekijä tai muu asiaan liittyvä henkilö. Oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävä on suunnitella ja koordinoida oppilashuoltotyötä oppilaitoksessa, ennaltaehkäistä oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia, ratkaista jo syntyneitä ongelmia, tukea opettajia kasvatus- ja opetustyössä, löytää parhaat mahdolliset keinot oppimistuloksien saavuttamiseksi, suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestäminen ja seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia. 12.2 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja neuvolaterveydenhuollon palveluja, koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluja, monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa Siuntion kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja erityisen tuen palveluita. Monialaiset asiantuntijaryhmät toteuttavat yksilökohtaista oppilashuoltoa. Toiminnasta laaditaan lain mukainen oppilashuoltokertomus. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. (Perusopetuslaki 31a 2 mom.) Neuvottelun vastuuhenkilö arvioi yhdessä perheen kanssa, keiden tapaamisessa on syytä olla paikalla. Arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan näkökulma ja oppilaalle tärkeät henkilöt. Huoltajat kutsutaan aina tapaamiseen. Oppilaan asiaa voidaan kuitenkin käsitellä, vaikka huoltajat eivät saapuisi paikalle tai kieltäytyisivät yhteistyöstä. Erillistä lupaa asian käsittelyyn ei myöskään tarvita. Tapaamisesta laaditaan muistio vähintään kahtena kappaleena, joista toinen toimitetaan huoltajille. 8
13. Oppilashuollon moniammatilliset palvelut 13.1 Koulupsykologipalvelut Kunnassa toimii yksi suomenkielinen psykologi, joka palvelee kaikkia suomenkielisiä esi- ja perusopetuksen yksiköitä. Vastaavat ruotsinkieliset koulupsykologipalvelut tuotetaan toistaiseksi ostopalveluina. Koulupsykologityön tavoitteena on lasten ja nuorten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Koulupsykologi selvittää ja arvioi lapsen ja nuoren kehityksessä, koulunkäynnissä, oppimisessa tai psykososiaalisessa tilanteessa esiin tulevia pulmia. Koulupsykologi tukee lapsia, nuoria ja heidän perheitään antamalla ohjausta ja neuvontaa sekä toteuttamalla tukikeskusteluja. Keskeistä on monimuotoinen yhteistyö perheen ja koulun kanssa. Koulupsykologityön tavoitteena on edistää myös koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta sekä myönteistä opiskeluilmapiiriä ongelmia ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Oppilashuoltotyössä koulupsykologi tuo psykologista asiantuntijuutta koulujen käyttöön antamalla konsultaatiota koulun henkilöstölle sekä tekemällä yhteistyötä heidän kanssaan. Koulupsykologiin voivat ottaa yhteyttä oppilas, vanhemmat, opettaja tai koulun muu oppilashuolto. Koulupsykologikäynnit ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa oppilaan tai perheen muiden tarjolla olevien palveluiden piiriin. 13.2. Koulukuraattoripalvelut Kunnassa toimii yksi koulukuraattori. Hänellä on sosiaalityöntekijän pätevyys, joten on samalla kunnan vastaava kuraattori. Kuraattori palvelee kaikkia kunnan esi- ja perusopetuksen yksiköitä. Koulukuraattori edustaa kouluissa sosiaalityön asiantuntemusta. Yksilötasolla kuraattorin työ on tuen ja ohjauksen tarjoamista oppilaille sekä koulunkäyntiin että sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvissä vaikeuksissa. Lisäksi koulukuraattori voi auttaa perhetilanteiden selvittelyssä ja on mukana tukemassa sekä kodin että koulun kasvatustyötä. Koulukuraattori on matalan kynnyksen palvelu, jonka tavoitteena on myös ennaltaehkäistä ongelmia. Koulukuraattori tukee oppilaan kouluarjen sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutussuhteita sekä arvioi oppilaan tilannetta perehtymällä oppilaan koulunkäynti- ja elämäntilanteeseen. Koulukuraattori voi myös konsultoida opettajia ja oppilashuoltohenkilöstöä. Koulukuraattori toimii yhteistyössä huoltajien kanssa ja tekee yhteistyötä myös. koululääkärin, perheneuvolan, lastensuojelun, nuorisotoimen tai erikoissairaanhoidon kanssa. Koulukuraattori osallistuu koulukohtaisiin ja yksilölisiin oppilashuoltoryhmiin sekä verkostotyöhön. Koulukuraattori ohjaa oppilaan tai perheen tarvittaessa muun tuen/hoidon piiriin. Oppilaat ohjautuvat koulukuraattorin luokse ottamalla itse yhteyttä, huoltajan, opettajan tai muun yhteistyötahon huolen kautta. Huoli voi koskea käyttäytymistä, poissaoloja, mielialaa, kaverisuhteita tai perhetilannetta. Koulukuraattorin kanssa käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. 13.3 Kouluterveydenhuolto Jokainen koululainen pääsee terveydenhoitajan vastaanotolle terveystarkastukseen vuosittain. THL:n suosituksen mukaan, kouluterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen kouluterveydenhoitaja 600 koululaista kohti. Siuntion kunnassa on noin 700 oppilasta, ja resurssit on jaettu niin, että yksi 9
terveydenhoitaja vastaa Aleksis Kiven koulun ja Päivärinteen koulun oppilaista (AKK ma, ti, to, pe, PRK ke ) ja toinen terveydenhoitaja on torstaisin Sjundeå Svenska skolanin oppilasta. Lääkärintarkastukset järjestetään lääkäriresurssin saatavuudesta riippuen pääosin ensimmäisen kouluvuoden ensimmäisellä lukukaudella, jolloin oppilaalla, huoltajilla ja opettajalla on jo mielikuva siitä, miten koulutie on alkanut ja oppiminen sujuu. Seuraava alakoululla toteutuva lääkärintarkastus on viidennellä luokalla ja kolmas yläkoulussa joko kahdeksannen luokan aikana tai yhdeksännen luokan syksyllä. Kaikkiin luokkatarkastuksiin perheelle lähetetään viestiä koulun sisäisen sähköisen viestintävälineen Wilman kautta. Elleivät huoltajat voi osallistua tarkastukseen, heillä on mahdollisuus olla yhteydessä terveydenhoitajaan puhelimitse tai kirjallisesti. Terveystarkastuksissa seurataan lapsen / nuoren fyysistä kasvua ja kehitystä, mutta merkittävän roolin saavat myös psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat, perhe- ja ystävyyssuhteet. Päivittäiset taidot ovat kouluikäisellä jo yleensä hallinnassa, joten ikäkausiin liittyvät erilaiset kehityshaasteet ovat pohja keskusteluille. Kasvun ja ryhdin seuranta kuuluu jokaiseen tapaamiseen. Kuuloa, näköä ja verenpainetta tutkitaan laajojen terveystarkastustenyhteydessä ja oppilaat saavat kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Terveydenhoitaja tai koululääkäri voi myös tarpeen mukaan tehdä jatkotutkimuslähetteitä. Kouluterveydenhuoltoon ei kuulu varsinaista sairaanhoitoa. Vastuu ensiavusta ja hoitoon ohjaamisesta on kaikilla koulun aikuisilla. Sairastuneen lapsen hoidosta, sairaanhoidonjärjestymisestä ja hoitoon viemisestä vastaavat ensisijaisesti huoltajat. 13.4 Erityinen tuki esiopetuksessa Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy kunnan esiopetusryhmissä säännöllisesti seuraamassa toimintaa ja myös osallistumassa siihen. Esiopetusryhmien opettajilla on mahdollisuus keskustella erilaisista esille tulleista asioista käyntien yhteydessä, puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Myös lasten huoltajilla on mahdollisuus olla yhteydessä erityislastentarhanopettajaan suoraan oman lapsen asioissa. Tarvittaessa järjestetään yhteispalavereja sopivaksi katsotuilla kokoonpanoilla. Yleisen tuen piiriin kuuluva lapsi saa tarvitsemansa avun ja tuen esiopetustoiminnan ohessa. Mikäli yleinen tuki vaikuttaa jäävän riittämättömäksi, voidaan lapselle laatia pedagoginen arvio, jonka perusteella harkitaan tehostetun tuen tarvetta. Pedagogisen arvion laatii esiopetusryhmän opettaja yhdessä erityislastentarhanopettajan kanssa. Arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä, jossa päätetään tehostetun tuen piiriin ottamisesta. Mikäli lapsi otetaan tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään tarvittaessa varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvä erityisen tuen suunnitelma jo ennen esiopetusikää. Lapsen siirtyessä esiopetukseen tekee varhaiskasvatuspäällikkö päätöksen hänen ottamisestaan erityisen tuen piiriin ja hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Sen laatii esiopetusvuonna lapsen erityisopetuksesta vastuussa oleva erityisopettaja, joka myös opettaa lasta säännöllisesti ja henkilökohtaisesti. Kiertävä erityislastentarhanopettaja osallistuu HOJKS:n laadintaan yhdessä lapsen huoltajien ja tarvittavan monialaisen tiimin kanssa, tukee ja ohjaa esiopetustiimiä ja seuraa lapsen edistymistä sekä opastaa lapsen huoltajia ja huolehtii osaltaan tiedon kulusta mm. vastaanottavaan kouluun sekä valmistelee lapsen kouluun siirtymistä. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, on hänellä oikeus varhennettuun esiopetukseen. Varhennettu esiopetus voidaan järjestää lapselle tutussa päiväkotiryhmässä. 10
13.5 Erityinen tuki perusopetuksessa Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Erityisopetus on pedagogista oppimisen tukea, muu tuki taas koulunkäynnin tukea. Kun oppilas ei saavuta kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteitaan yleisen eikä tehostetun tuen avulla, hänelle haetaan erityisen tuen päätöstä. Ennen päätöksen tekemistä laaditaan pedagoginen selvitys, jossa hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa. Luokanopettaja tai luokanohjaaja vastaa pedagogisen selvityksen laatimisprosessista ja tekee yhteistyötä oppilaan opettajien kanssa. Pedagogiseen selvitykseen liitetään lisäksi moniammatillisen oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä. Pedagoginen selvitys käsitellään oppimisen tuen ryhmässä. Oppimisen tuen ryhmä tekee selvityksen perusteella esityksen erityisen tuen tarpeesta. Päätöksen erityisen tuen aloittamisesta ja jatkamisesta tai lopettamisesta tekee Siuntiossa sivistystoimenjohtaja. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan opetusta ja muuta tukea hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli HOJKSin mukaisesti. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus ja tukitoimet voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Erityisopetukseen sisältyvät pedagogiset ratkaisut voivat vaihdella eri oppiaineissa ja muilla oppimisen alueilla. Osa pedagogisesta tuesta voi olla myös lyhempiaikaista, yksittäiseen oppiaineeseen suunnattua tukea, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään tuen lopettamisesta päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 14. Oppilashuollon yhteistyötahot Siuntion kunnan oppilashuollon keskeiset yhteistyötahot ovat: Perusterveydenhuollon palvelut o terveyskeskuspalvelut o hammashoitopalvelut o neuvolapalvelut o puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalvelut Sosiaalipalvelut o vammaispalvelut o sosiaalityö o perheneuvola o perhetyö o lastensuojelupalvelut 11
o mielenterveys- ja päihdepalvelut Erikoissairaanhoito Nuorisopalvelut Lähipoliisi 15. Toiminnan arviointi ja valvonta 15.1. Toiminnan arviointi Siuntion kunta arvioi opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja perusturvan kanssa sekä osallistua ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan. Oppilaitokset arvioivat oppilashuoltotoimintaa lukuvuosien päätteeksi laadittavissa toimintakertomuksissa. Arvioinnin tukena käytetään perusopetuksen laatukriteeristöä. 15.2 Toiminnan valvonta Siuntion kunta vastaa yhteistyössä oppilaitoksen (esim. Luksia) sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. 12