TUOTANTOTALOUDEN OSASTO Opetuksen toteutuksen ja kehittämisen työryhmä SUUNNITELMA OKTR OPETUKSEN HOIDON JA KEHITTÄMISEN SUUNNITELMA 23.11.2007 1(7) 1. OPETUKSEN TAVOITETILA 2. OPETUKSEN NYKYTILA/ EROT TAVOITETILAAN OPISKELIJA-AINES Vuosittaisista yhteishaun tuloksista nähdään, että TUTA on haluttu opiskelupaikka; sisäänottorajat ovat teknisten tieteiden alueella valtakunnan 10 vaativimman joukossa ja tavoite on, että hakijamäärä säilyy nelinkertaisena suhteessa aloituspaikkoihin. TUTA toimii aktiivisesti ylläpitääkseen kiinnostavuuttaan opiskelupaikkana. Vuosittain selvitetään uusilta opiskelijoilta, mistä he ovat saaneet tietoa TUTA:sta ja miksi he ovat valinneet TUTA:n opiskelupaikakseen. Tämän tiedon perusteella tiedottamista kohdistetaan entistä täsmällisemmin. Esimerkiksi opiskelijakillan edustajat käyvät lukioissa kertomassa, mitä TUTA:lla opiskelu on, ja esittelevät osastoa ABI-päivillä yhdessä TUTA-osaston kanssa. UUDEN OPISKELIJAN INTEGROIMINEN TUTALLE Osaston ja killan yhteistyö alkaa keväisin puoli vuotta ennen uusien opiskelijoiden saapumista. Pienryhmäohjaajille järjestetään 5 op laajuinen laadun seminaari, jossa perehdytään valmentavaan koulutusosaamiseen. Seminaarin harjoittelu alkaa välittömästi uusien opiskelijoiden saapuessa. Perehdyttämisohjelmassa opiskelijat jaetaan kolmeen pienryhmään, joita kutakin ohjaa kaksi opiskelijatutoria ja omaopettaja. Perehdytyksen aikana tutustutaan osaston henkilökuntaan, yliopiston tarjoamiin palveluihin, opiskelijakiltaan ja opetustarjontaan. Tavoitteena on saada uudet opiskelijat tuntemaan olevansa tervetulleita mukaan oppimisyhteisöön. Koska ensimmäisen vuoden opintomenestys ennustaa hyvin myöhempää opintojen sujumista, tavoitteena on että 75 % uusista opiskelijoista suorittaa 60 op ensimmäisen vuoden aikana. Perehdyttämisen jälkeen opintojen suunnittelu ja seuranta jatkuu koko kandidaatinvaiheen ajan omaopettajan ohjauksessa. Omaopettajan vastuulla on opiskelijoiden kandidaatin vaiheen opintojen seuranta, kandidaatintyö ja harjoittelu. KOULUTUKSEN TAVOITE - SYVÄLLINEN OPPIMINEN TUTA määrittelee koulutusohjelmiensa oppimistavoitteet nk. laajennetun oppimisnäkökulman kautta (kuva 1.) Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi teollisuuden palvelukseen siirtyvä diplomi-insinööri tarvitsee kykyjä tieteelliseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, vuorovaikutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutusohjelmien ja yksittäisten kurssien suunnittelussa huomioidaan, miten näiden taitojen kehittyminen voidaan integroida opetusohjelmaan. Käytännössä tämä merkitsee mm. tiedonhakua vaativien esseemuotoisten kurssisuoritusten tekemistä ja Oulun TUTAn koulutusohjelma oli vuoden 2007 teknillisten alojen yhteishaussa 15 vaikeimman koulutusohjelman joukossa. Hakijamäärät vaihtelevat tietyn syklin mukaisesti. Vuonna 2007 tapahtui yli 30 % nousu verrattuna vuoteen 2006. Markkinointiin on panostettu mm. abi-päivien osalta (uusi esittelypiste), mutta tilanne vaatii vielä kehitystoimia. (kehitystoimi 1a.) Abi-päivien ohella koulujen opintoohjaajilla on tärkeä osa markkinointiviestinnässä. Opintoohjaajille suuntautuva tiedottaminen ei ole tarvittavalla tasolla. (kehitystoimi 1b.) Vuoden 2006 alusta TUTAlla aloitettiin omaopettajatoiminta ja laadun seminaari: valmentava koulutusosaaminen. Opiskelijat kokevat omaopettajatoiminnan hieman sekavana. Omaopettajatoimintaa tulee selkeyttää (kehitystoimi 2a.) ja kandintyön ohjeistamiseen tulee edelleen panostaa (kehitystoimi 3). TUOTANTOTALOUDEN OSASTO Pentti Kaiteran katu 1 Tel. +358 8 553 2933 P.O.Box 8000 Fax: +358 8 554 2904 FIN-90014 UNIVERSITY of OULU www.oulu.fi FINLAND
2(7) opiskelijatiimeinä tehtäviä opinto-suorituksia. Laajennetun oppimisnäkökulman käyttö konkretisoituu kurssien suunnittelussa. (kts. kohta kurssien suunnittelu) Syvällisen oppimisen elementit ovat pääosassa TUTAn opetusta. Oppimisjuonteita tulisi selkeyttää. Oppimistavoitteiden määrittelyssä hyödynnetään ydinainesanalyysin lisäksi viisitasoista osaamisen tasomallia. Koulutusohjelman sisältö rakentuu niin, että peruskursseilla opiskellaan tieteenalan kieli ja keskeiset käsitteet. Oppimista syvennetään myöhemmillä kursseilla soveltavilla ongelmanratkaisutilanteilla ja hankkimalla itsenäisesti uutta tietoa. Tämä kasvujuonne johtaa kumuloituvaan oppimiseen. PERUSOPETUKSEN KVANTITATIIVISET TAVOITTEET Kumuloituvan oppimisen ja yhteisöllisen oppimisympäristön ansiosta opintojen keskeyttäminen on harvinaista ja valmistumisaika on selvästi valtakunnallista keskiarvoa lyhyempi. Osaston toiminnan tasoa mitataan valmistumisprosentin ja valmistumisnopeuden kautta. Yli 80 prosenttia tuotantotalouden opiskelijoista valmistuu diplomi-insinööreiksi ja keskimääräinen valmistumisaika on alle 5 vuotta (taulukko 1). Taulukko 1. Keskimääräinen (mediaani) valmistumisaika Oulun tutalla ja diplomi-insinööriosastoilla valtakunnallisesti. valmistusaika 7 6 5 4 3 2 1 0 Valmistumisaika (mediaani) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi TuTa/Oulu DI valtakunnallinen Opetushenkilökunnan kanssa ei ole keskusteltu riittävästi koulutusohjelman oppimisjuonteista ja kurssien sisällöistä. Koulutusohjelmaan kuuluvissa kursseissa on päällekkäisyyksiä. Oppimisjuonne voi jäädä myös opiskelijoille epäselväksi. (kehitystoimet 4a, 4b ja 4c.) Perusopetuksen kvantitatiiviset tavoitteet on saavutettu vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevien opiskelijoiden kohdalla. Uudessa tutkintorakenteessa tilannetta on vaikea ennustaa, sillä esimerkiksi kandidaatintutkinnon työelämäkelpoisuudesta ei ole kokemusta. OPETUKSEN JOHTAMINEN Hyvä oppimisympäristö syntyy opetuksen johtamisjärjestelmän tuloksena. TUTA:n johtamisjärjestelmä on kuvattu vuosikellona (kuva 3). Päämäärien ja tavoitteiden asettamiseen osallistuvat henkilöstö, opiskelijat ja muut sidosryhmät. Vuoden 2005 strategiatyön yhteydessä määriteltiin osastolle tulostavoitteet. Tavoitteet perustuvat kansalliseen huipputasoon. Ne on
3(7) jaettu esimiesalueittain ja UPJ-käytännön kautta jalkautettu yksilötasolle. Tuotantotalouden osasto on selkeyttänyt yksikköjakoa vuoden 2006 aikana. Yksiköillä on erilaiset toimintatavat mm. tutkijoiden roolit opetuksessa vaihtelevat yksiköittäin. TUTA:n perustehtävä on korkeatasoinen tutkimus ja tähän tutkimukseen perustuva opetus. Tämän pohjalta TUTA on määritellyt pääprosessinsa (kuva 4). Tutkimuksen ja opetuksen ydinprosesseja tukemaan osasto on määritellyt pääprosesseikseen myös kaksi tukiprosessia: Strategia ja Johtaminen, sekä Tukitoiminnot. Laadun kehittäminen tarkoittaa koko henkilökunnan sekä opiskelijoiden osallistumista näiden pääprosessien kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen.
4(7) TUKITOIMET Opetuksen tukitoimet kuuluvat hallintoyksikön vastuulle. Tärkeimpiä tukitoimia ovat tilojen järjestäminen, www-sivut, opintojen kirjaus ja opetuksen työvälineiden hankinta ja huolto. STRATEGIA JA JOHTAMINEN Tuotantotalouden osaston ylintä päätösvaltaa käyttää osastoneuvosto, joka nimittää osastonjohtajan. Osastonjohtajan tukena toimii osaston esimiehistä muodostuva osastonjohtajan työryhmä, joka valmistelee strategiset ja operatiiviset päätökset sekä huolehtii päätösten toimenpanosta. Työryhmä kokoontuu viikoittain. Opetuksen kehittämisestä vastaa OKTR, joka kokoontuu kuukausittain. Ryhmän puheenjohtajana toimii osaston varajohtaja, ja se koostuu opetushenkilöstöstä, kehittämisprojektien jäsenistä ja opiskelijajäsenistä. OKTR:n toimintaan voivat kaikki halukkaat osallistua. OKTR:n toimintaa ohjaa Oulun yliopiston strategia 2007-2009 ja Oulun yliopiston Perustutkintojen kehittämisstrategia (taulukko 2): Taulukko 2: Oulun yliopiston strategia 2007-2009 ja Oulun yliopiston Perustutkintojen kehittämisstrategia. Oulun yliopiston strategia Oulun yliopiston opetuksen 2007-2009 kehittämisstrategia Opetuksen tiedelähtöisyys Opetussuunnitelmien kehittäminen Kansainvälistäminen Opetuksen mitoituksen tarkistaminen Opiskelijarekrytointi ja opiskelijavalinnat Opintojen etenemisen esteiden poistaminen Opettamisen ja opiskelun vaatimustaso Opetusjärjestelyiden ja opetusmenetelmien kehittäminen Opiskelijoiden valmistuminen Joustavien opintojen suunnittelu- ja seurantajärjestelmien luominen Työelämärelevanssi Tutkintojärjestelmän kehittäminen Opetus- ja oppimiskulttuuri Opettajankoulutus Osaston uudet www-sivut otettu käyttöön 31.8.2007. Sivujen kehittäminen jatkuu. Tentteihin ja kursseille ilmoittautuminen WebOodissa 27.8.2007 alkaen. Tukitoimiin liittyviä prosesseja ja käytänteitä tulee edelleen selkeyttää (kehitystoimi 5.) OKTR:n toimintaa on selkeytetty vuoden 2006 aikana. OKTR on hyväksyttänyt tehtävänsä osastoneuvostossa ja nimittänyt useita työryhmiä toteuttamaan sille määriteltyä tehtävää. Opetuksen hoidon ja kehittämisen työryhmä ja diplomityöohje työryhmä ovat esimerkkejä OKTR:n työntehostamisesta. PERUSTUTKINTO-OPETUS TUTAn opetusprosessi on esitetty kuvassa 5. Järjestelmällisellä toiminnalla varmistetaan koulutuksen kytkeytyminen osaston tutkimustyöhön sekä vastaavuus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin. Osana opintojen ohjausta opintoneuvoja seuraa opintojen edistymistä yksilötasolla puolivuosittain. Tarvittaessa opiskelijaan otetaan yhteyttä ja etsitään keinoja mahdollisten ongelmien käsittelemiseen. Osaamistavoitteiden määrittely - Osaamistavoitteiden määrittämisen prosessiomistajaksi on valittu opiskelijakilta, jolla teetetään vuosittain erikoistyö. Työssä selvitetään mahdolliset kompetenssitarpeen muutokset sekä muutokset vastavalmistuneiden sijoittumisessa työelämään. Tutkimus tehdään haastattelemalla sekä vastavalmistuneita että jo pitempään työelämässä olleita killan alumneja. Osaston henkilökunnalla on myös laaja yhteistoimintaverkosto paikallisen teollisuuden sekä kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa. Killan tekemän kompetenssimäärittelyn ohella tietoa teollisuuden tarpeista saadaan myös näistä lähteistä. Optiem-kilta on tehnyt vuosina 2004 ja 2006 kompetenssitutkimukset, jossa tutkittiin TUTA:lta valmistuvan DI:n osaamistarvetta. Vuoden 2007 selvitys on käynnissä. Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä osaston opetus jaettiin kolmeen yksikköön ja neljään opintosuuntaan. Professorit ovat suunnitelleet omien opintosuuntiensa sisällön ja olleet mukana kandidaatin vaiheen suunnittelussa.
5(7) Koulutusohjelman suunnittelu - Tässä vaiheessa määritellään koulutusohjelma, opintosuunnat, opintosuuntien kurssirakenne, oppimistavoitteet ja kurssien ydinaines. Esim. projektijohtamisen osaaminen on selkeä tarve, joka nousi esiin sekä opiskelijoiden tekemässä tutkimuksessa, että suoraan teollisuuden taholta. Opintosuunnan koulutusohjelman määrittämiseksi tehtiin useita selvityksiä: Kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen koulutustarjonta, teollisuuden johtohenkilöstön käsitykset osaamistarpeesta ja 100 projektin aineiston sisältänyt haastattelututkimus käytännön projektipäälliköiden käsityksistä. Selvitysten tuloksia on julkaistu kolmessa tieteellisessä aikakausijulkaisussa ja useissa konferenssiesitelmissä. Kurssin suunnittelu - Opetusprosessin kehittämisen yhteydessä havaittiin, ettei opinto-oppaissa esitetty tiivistetty opintojakson kurssikuvaus tarjoa riittävää pohjatietoa opetuksen kehittämiselle ja kurssien toteuttamiselle. Tällä perusteella päätettiin laatia kustakin kurssista tarkempi kurssimäärittely. Kurssimäärittelyssä asemoidaan yksittäinen kurssi suhteessa laajempaan oppikokonaisuuteen ja määritellään kurssien väliset riippuvuudet. Kullekin kurssille määritellään ydinaines ja laaditaan kuormittavuusanalyysi. Kurssille asetetaan matriisimuodossa oppimistavoitteet, jotka pohjautuvat ydinainekseen, laajennetun oppimiskäsityksen tavoitteisiin (ks. kuva 1) ja viisiportaiseen osaamisen tasomalliin. Kurssimäärittelyssä kuvataan käytettävä opetusmenetelmä, määritellään kurssikirjat ja täydentävä kirjallisuus, sekä muu kurssimateriaali. Lisäksi tarkastellaan kurssin saamaa opiskelijapalautetta ja kuvataan kurssin kehitystarpeita. Kurssin toteutus - Kurssimäärittelyn avulla vastuuopettajan on mahdollista toteuttaa kurssi oppimistavoitteiden mukaisesti. Kurssimäärittelyjen tarkoituksena ei ole rajoittaa vastuuopettajan mahdollisuuksia toteuttaa kursseja omista opetuksellisista vahvuuksistaan lähtien, vaan tukea tasokasta opetusta. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun opetushenkilökunnassa tapahtuu muutoksia. Kurssimäärittelyjen avulla vastuuopettaja voi tuoda yhteisesti keskusteltavaksi omat näkemyksensä kurssien kehittämisestä. Koska kurssimäärittelyissä on kuvattu eri opintojaksojen väliset riippuvuudet, yksittäisten kurssien kehittäminen ja muuttaminen on mahdollista itsenäisenä osana koko koulutusohjelmaa. Vastuuopettajien määrittely, kurssiajankohtien sopiminen vastuuopettajien kanssa, lukujärjestyksen laatiminen, luentosalien varaaminen ja opintosuoritusrekisterin ylläpitäminen on kuvattu "Tukitoiminnot"- prosessin vuosikellon avulla. OPPI- JA OPETUSMATERIAALI Osaston tavoitteena on luoda yhteiskäyttöinen, koko opetuksen kattava oppi- ja opetusmateriaali. Opetusmateriaalin tarkoitus on yhdessä kurssimäärittelyn kanssa tukea opettajien opetustyötä. Oppimateriaali sisältää opetusmonisteet ja/tai kurssikirjallisuuden, harjoitukset ja harjoitustyökirjat. Vaatimuksena hyvälle opetusmateriaalille on tieteellinen tasokkuus (teoreettinen perusrakenne ja alkuperäisten lähdeviittausten käyttö) sekä pedagoginen toimivuus. Kurssikirjallisuus tulee kuvata sellaisella tarkkuudella (esimerkiksi käyttäen sivusta-sivuun tarkennuksia), että opiskelijat voivat hyödyntää kurssikirjallisuutta oppimisvälineenä kurssin kuormittavuussuunnitelman asettamissa rajoissa. Oppi- ja opetusmateriaalin kehittämisestä vastaavat yksiköt. Kehittämisessä hyödynnetään myös opiskelijoita niissä rajoissa, joissa oppimateriaalin kehittämistä voidaan pitää myös oppimistekona. ENGLANNINKIELINEN OPETUS Tavoitteen mukaan tuotantotalouden osastolla on DI-vaiheen opintosuunta, joka opetetaan englanniksi. Englanninkielinen opetus mahdollistaa tehokkaan kansainvälisen opiskelija- ja opettajavaihdon. Koulutusohjelman, opintosuuntien ja opintosuuntien kurssirakenteen suunnittelun toimintatavat ja vastuut kaipaavat edelleen kehittämistä. (kehitystoimet 4a, 4b ja 4c.) Osalle kursseista on laadittu kurssikuvausdokumentit. Kaikista kursseista on tehty aikataulu ja suunnitelma kurssikuvauksen tekemiseksi. Kandidaatintyöhön liittyvät käytänteet ovat vielä epäselvät. (kehitystoimi 3.) Tällä hetkellä opetusmateriaaleissa on päällekkäisyyksiä ja samaa oppikirjaa käytetään useilla kursseilla. (kehitystoimi 4b) Tällä hetkellä tuotantotalouden osastolla voi suorittaa englanninkielisiä opintoja satunnaisesti. Vuonna 2008 aloitetaan teknologiajohtamisen opintosuunnan koulutus englanniksi. Palautejärjestelmä on olemassa, mutta kaikkia sen kautta tulleita kehitystarpeita ei olla kyetty toteuttamaan. Opetuksen kurssitason palautteen kerääminen ja kehittäminen on kurssien vastuuopettajien vastuulla. Palautejärjestelmä ei anna kattavaa kuvaa koko koulutusohjelman toimivuudesta. Osaston yksikkörakenteen selkeytyminen parantaa mahdollisuuksia määritellä kehitysideoiden toteuttamisvastuut selkeämmin. (kehitystoimi 6.) Muodollinen pätevyys on kolmella osaston opettajalla. Opetusportfolio on laajalti käytössä. Useita opettajia on osallistunut yksittäisille pedagogisille kursseille. Opetustaitoja opetetaan myös osana koulutusohjelman syventäviä opintoja. (kehitystoimi 7.) PALAUTEJÄRJESTELMÄ Tuotantotalouden osastolla on opetuksen kokonaisvaltainen palautejärjestelmä, joka mittaa kurssitason, kandidaattivaiheen ja DIvaiheen opintosuuntien opetuksen tasoa. Palautejärjestelmään kuuluvat kurssikohtaisen palautteen mittaaminen (kurssikuvausdokumentti), kandidaatinvaiheen omaoppimisen pohdiskelu ja palautepäivät. OKTR:ssä
6(7) käsitellään yksiköiden saamaa palautetta lukukausittain (kiertävä esittelyvuoro). OPETTAJIEN PEDAGOGINEN OSAAMINEN Osasto noudattaa nk. kaikki opettaa - periaatetta. Tällöin osa henkilökunnasta on varsinaista opettavaa henkilökuntaa, jonka vastuulle kuuluu kurssien kehittäminen ja toteuttaminen. Osa henkilökunnasta on opetusta avustavaa henkilökuntaa, joka toimii apuopettajana kursseilla, auttaa erikoistöiden ja harjoitustöiden ohjaamisessa ja osallistuu opetusmateriaalien tekemiseen. Tavoitteena on, että varsinainen opetushenkilökunta on pedagogisesti pätevää. Pedagogisen pätevyyden voi osoittaa pedagogisella ammattitutkinnolla tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että myös opetusta avustava henkilökunta kehittää omaa pedagogista osaamistaan. Tavoitteen mukaan koko osaston henkilökunnalla (lukuun ottamatta toimistohenkilökuntaa) on henkilökohtainen opettajuudenkehittämissuunnitelma, jonka edistymistä esimies seuraa. Osasto tekee yhteistyötä opetuksen kehittämisyksikön kanssa koko henkilökunnan pedagogisen pätevyyden arvioimiseksi. Pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen on yksi osa UPJ-keskusteluissa läpikäytäviä asioita. Virkoja täytettäessä määritellään kunkin viran pedagogisen pätevyyden tarve. Pedagoginen pätevyys huomioidaan virkavalinnoissa. 3. KEHITYSTOIMET (1.) Markkinointi: a)tuotantotalouden koulutusohjelman markkinoinnin roolit ja vastuu pitää selkeyttää. b) selvitetään hakijamäärään vaikuttavat viestintäkanavat (esim. www-sivujen, abi-päivät, lukiomarkkinointi, lukioiden opintoohjaajat, muu markkinointimateriaali) ja niiden vaikuttavuus ja kehitetään markkinointiviestintää tietojen ohjaamana. (2.) Omaopettajatoiminta: Omaopettajatoiminnasta tulee tehdä prosessikuvaus, joka selventää opiskelijoille ja omaopettajille toiminnan pelisääntöjä ja tavoitteita. (3.) Kandidaatintyö: kandidaatintyön ohjeistusta tulee edelleen selkeyttää. (4.) Koulutusohjelma, oppimisjuonteet ja kurssisisällöt: Yksiköiden esimiehet ovat vastuussa oman yksikkönsä kurssikuvausten laatimisesta. a) Lisätään tilaisuuksia, joissa opetushenkilökunta keskustelee koulutusohjelman sisällöstä. b) Kaikilla kursseilla käytettävistä kurssikirjoista tulee tehdä selkeä kurssikirjataulukko osastolle nähtäväksi, jotta opettajat voivat välttää turhat päällekkäisyydet materiaaleissa. c) Opettajien tulee kirjoittaa tiivistelmä kurssilla opetettavista aiheista ja jakaa se muille opettajille, jotta vältetään samojen asioiden opettamista moneen kertaan. (5.) Osaston tukitoimet: Osaston tukitoimien toiminnallisia tavoitteita sekä prosesseja, rooleja ja vastuita selkeytetään. (6.) Palauteprosessi: Palautepäivien toteuttamista kehitetään edelleen. Toteutetaan vuosittain opiskelijatyytyväisyystutkimus, joka tekee saadusta palautteesta vertailukelpoista ja kehittämistä jatketaan. (7.) Opettajien pedagoginen osaaminen: Opettajien pedagogisen osaamisen kartoittamista ja kehittämistä jatketaan. 4. PRIORISOINTI Osastonjohtaja ja esimiehet priorisoivat kehitystoimet. 5. ORGANISOINTI JA RESURSOINTI Osastonjohtaja ja esimiehet organisoivat ja resursoivat kehitystoimien toteuttamisen. 6. DOKUMENTIN PÄIVITYS Opetuksen hoidon ja kehittämisen suunnitelman tavoitetila ja sitä vastaava nykytila päivitetään jokaisen vuoden kesäkuussa huhtikuun palautepäivässä saadun palautteen pohjalta. Kesäkuun päivitys tehdään OKTR:n nimeämässä työryhmässä. Edelleen, suunnittelija tarkastaa määriteltyjen kehitystoimenpiteiden tilan ja päivittää nykytila-analyysin joulukuussa, sekä tiedottaa yksiköitä toimenpiteistä, jotka edelleen vaativat huomiota seuraavan lukukauden aikana. Päivitetty
7(7) pvm tekijä muutos 27.11.2007 MP Tavoitetila päivitetty vastaamaan Oulun yliopiston strategiaa 2007-2009. Nykytila ja kehitystoimet päivitetty. 7.9.2007 Mirja Peltoniemi Nykytila-analyysi päivitetty OKTR 27.8.2007 ja osastoneuvoston 4.9.2007 kommenttien perusteella. Lisätty versionhallinta. 2.5.2007 Laura Piila LÄHTEET Tilastokeskus (2006) [Päivitetty 18.6.2007] Ylemmän korkeakoulututkinnon keskisuoritusaika (mediaani) tutkinnoittain 1997-2006. [Luettu 27.11.2007] internet osoite http://www.stat.fi/til/yop/2006/yop_2006_2007-06-21_tau_006.html *valmistuneiden tilastotiedot osaston kanslia