1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

Transkriptio

1 Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS , luvut 1 10 ( ( ( Vastaukset löytyvät sekä EST- että TLT-oppaista samoilta sivuilta. 1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? s. 7, kappale 2, taulukko keskellä: Vuosi DI TkL TkT Ketkä toimivat osastonjohtajana ja varajohtajana? s. 7, kappale 2.1: Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh ). Osaston varajohtaja on professori Pertti Vainikainen (huone SC 322, puh ). 3. Montako ylioppilaskunnan edustajaa on osastoneuvostossa? s. 7, kappale 2.1: Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. 4. Mikä on OpLaa? s. 8, kappale 2.2: Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. 5. Mikä on osaston kirjaston www-osoite? s. 9, kappale 2.5:

2 Seppo Saastamoinen Sivu 2/5 6. Keneltä kaikilta voit kysellä opintoihin liittyvistä asioista ja ongelmista? Mainitse ainakin viisi tahoa! s. 11, kappale 3, s. 12, kappale 3.4: Opintoneuvontaa antavat sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla opintoneuvojat, kanslia ja suunnittelija, harjoitteluasioissa opiskelijoita neuvoo harjoitteluneuvoja. Lisäksi jokaisessa laboratoriossa joku henkilökunnasta vastaa pääja sivuainekohtaisesta opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä (nk. laboratoriokohtainen opintoneuvoja). Jokainen opettaja on velvollinen opastamaan opiskelijoita opettamaansa opintojaksoon liittyvissä ongelmissa. Lisäksi jokaisen opintojakson assistentti auttaa opetuksellisten kysymysten selvittämisessä. 7. Kuka laatii osastolla tentti- ja lukujärjestykset? s. 11, kappale 3.2: Lisäksi opintoneuvojat laativat luku- ja tenttijärjestykset sekä vastaavat informaatiotilaisuuksien järjestämisestä ennen valintatilanteita (kuten opintosuunta- sekä pää- ja sivuainevalinta).

3 Seppo Saastamoinen Sivu 3/5 8. Mitä on tehtävä, jos aikoo jatkaa opiskelua, vaikka ei ole saanut tutkinnon ensimmäistä osaa suoritetuksi määräajassa? s. 13, kappale 3.7: Opiskelija, jolla on kahdeksan läsnäololukukautta täynnä, mutta joka ei ole suorittanut tutkinnon ensimmäistä osaa, ei voi ilmoittautua korkeakouluun ennen kuin on tehnyt opintosuunnitelman kaikkien tutkinnon ensimmäiseen osaan kuuluvien opintojensa suorittamiseksi. Tätä varten saa kansliasta valmiita lomakepohjia sekä ohjeita opintosuunnitelman tekoon ja ilmoittautumiseen. Opiskelijan ilmoittautuminen otetaan vastaan vasta sitten, kun hänen opintorekisterissään on merkintä palautetusta opintosuunnitelmasta/tutkinnon 1. osan suorituksesta. 9. Mitä harjoitteluun liittyviä palveluja saa osaltolta ja koululta ja mikä on harjoitteluun liittyvä www-osoite? s. 13, kappale 3.10: Tietoa kotimaisesta ja kansainvälisestä harjoittelusta saat Rekrytointipalveluista sekä oman osastosi harjoitteluneuvojalta Välitämme kotimaisia ja kansainvälisiä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä myönnämme kansainvälisen harjoittelun apurahoja. Lisätietoja: tai Kuinka kauan tarvitsee opettajan säilyttää tenttipapereita? s. 16, kappale 4.3: Koepaperit on säilytettävä vähintään 6 kk tentin jälkeen. 11. Voiko tenttiin mennä 50 minuuttia myöhässä? s. 16, kappale 4.3.1: Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta.

4 Seppo Saastamoinen Sivu 4/5 12. Saako tentistä poistua puoli tuntia tentin alkamisen jälkeen? s. 16, kappale 4.3.1: Tentistä saa poistua valvojien annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Eli vastaus on: ei saa. 13. Mitä on tehtävä, jos aikoo saada opintohyvitystä ulkomailla suorittamistaan opinnoista? s. 18, kappale 4.6: Jos opiskelija haluaa korvata jonkin TKK:n opintojakson, tulee anomuksessa olla korvattavan opintojakson opettajan puolto. Tutkinnon ensimmäiseen osaan kuuluvia opintoja ja opintosuuntien opintojaksoja voi korvata ainoastaan sisällöltään vastaavilla kursseilla. Näiden opintojen sisältöjen suhteen ollaan tarkkoja. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää muualla suorittamansa kurssit pää- tai sivuaineeseensa, hän anoo henkilökohtaista pää- /sivuainetta. Tällöin anomuksen puoltaa pääainesta/sivuaineesta vastaava professori. Kun muualla suoritettuja kursseja halutaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin, ei anomukseen tarvita puoltoa. Lomakkeita, joilla korvaavuutta, tutkintoon sisällyttämistä tai henkilökohtaista pää-/sivuainetta voi anoa, on saatavissa osaston kansliassa E411 ja opintoneuvolasta. 14. Keneen kannattaa ottaa yhteyttä, jos lähtee opiskelemaan Australiaan? s. 19, kappale 4.7: Lisätietoja ulkomailla opiskelusta ja apurahoista saa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla opintoneuvolasta ja suunnittelijalta. Eri maiden ja maanosien opiskeluasiat on jaettu kansainvälisten asioiden toimistossa seuraavasti: Suunnittelija Anneli Sinkkonen: Australia, Japani; puh ,

5 Seppo Saastamoinen Sivu 5/5 15. Voiko pää- ja sivuaineen vaihtaa keskenään? s. 25, kappale 4.12, kysymys 5: Voiko suunnan tai pää- ja sivuaineen vielä vaihtaa, miten? Vastaus: Valinnat vahvistetaan diplomityön aiheen hyväksymisen yhteydessä. Sitä ennen pää- tai sivuaineen voi vaihtaa ilmoittamalla siitä kansliaan. 16. Mitä tarkoittaa kypsyysnäyte? s. 41, kappale : Äidinkielen täydellinen hallitseminen osoitetaan suorittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte (ainekirjoitus) sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut Suomessa koulusivistyksensä. 17. Voiko tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan sisällyttää 10 opintoviikon edestä harjoittelua? s , kappale : Molemmissa koulutusohjelmissa harjoittelu on pakollinen osa opiskelua. Tutkintoon sitä voi sisällyttää 3-9 opintoviikkoa. Eli vastaus on: ei voi. 18. Kuinka paljon voit koululta saada matka-apurahaa Thaimaassa tapahtuvaa opiskelua varten? s. 43, sivun lopussa: Korkeakoulu myöntää ulkomailla harjoitteleville opiskelijoille matkaapurahoja käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Matkaapurahat ovat toistaiseksi jakautuneet seuraavasti: Eurooppa 170 eur, Pohjois-Amerikka ja Kanada 422 eur ja muut maat 590 eur.