HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA



Samankaltaiset tiedostot
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari Timo Koivisto

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere

Kaupunginhallituksen iltakoulu

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

OHJELMASSA TERVETULOA!

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA KARMA:n kokous Ulla Ojala

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 530/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 5.2.

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

MAA-C Kiinteistötekniikan perusteet TkT Juhana Hiironen

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Tonttipäivä. Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

Maapolitiikan perusteet

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen

KAAVOITUSOHJELMA vv

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto

TORNION KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Maapoliittinen ohjelma

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maapolitiikka talouden tasapainottajana

YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025

Asianro 4539/ /2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

KOUVOLAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x

Kangasalan kunnan maapoliittinen ohjelma 2010

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

KAAVOITUKSEN JA MAANHANKINNAN PERIAATTEET 2018

valmistelija:

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

Maa Korvausarviointi

Kunnan maapolitiikasta. Mäntsälän kunnanvaltuusto Toimialajohtaja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupunki

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

KAAVOITUSOHJELMA vv

PEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Sisältö. 1 Johdanto Lähtökohdat... 4 Yleistä... 4 Maapoliittisten asioiden käsittely Maapolitiikka ja kaupungin strategia...

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

MITTAUSTOIMINNAN TAKSA

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196. Valtuusto Sivu 1 / 1

Jämsän kaupungin maapoliittinen ohjelma. Vuosille Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Times New Roman KULLANMUTKAN HANKE, ALAJÄRVI. Helvetica. Oborem zzril iriuscipit iril deliqua metumsan vent

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Maapoliittinen ohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (6) Kiinteistölautakunta To/

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ

Transkriptio:

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti

HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä 91 % osuus pinta-alasta 9,1 % Väestötavoite 53 300 (v.2030) Kaupungin maanomistus n. 3200 hehtaaria (raakamaata noin 650 hehtaaria) Asuntoja n. 22500 (kerrostalo 52 %, omakotitalo n, 33 % rivitalo n. 15 %)

Yhdyskuntarakenne pyritty pitämään tiiviinä Alueet rakentuneet valmiiksi lyhyehkössä ajassa Kustannukset ovat pysyneet kaupungin kannalta kohtuullisina

KAUPUNGIN MAAOMAISUUS Kaupungin maanhankinta ja luovutus 2001-2011 (Euroa) MAANHANKINTA JA LUOVUTUS EUROINA euroa 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Hankinta Luovutus Maata on hankittu viimeisen yhdentoista vuoden aikana yhteensä noin 14,7 miljoonalla eurolla keskimäärin n. 1,35 miljoonaa euroa vuodessa. Maata on luovutettu viimeisen yhdentoista vuoden aikana yhteensä noin 71,8 miljoonalla eurolla keskimäärin vuodessa noin 6,5 miljoonaa euroa. 2001 2003 2005 2007 2009 2011

KAUPUNGIN MAAOMAISUUS Kaupungin maanhankinta ja luovutus 2001-2011 (hehtaaria) MAANHANKINTA JA LUOVUTUS HEHTAAREINA 150 100 Maata on hankittu viimeisen yhdentoista vuoden aikana yhteensä noin 726 hehtaaria keskimäärin n. 66 hehtaaria vuodessa. HA 50 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Hankinta Luovutus Maata on luovutettu viimeisen yhdentoista vuoden aikana yhteensä noin 270 hehtaaria keskimäärin vuodessa noin 25 hehtaaria.

KAUPUNGIN MAAN HANKINTA Kaupunki on hankkinut raakamaa-alueita aktiivisesti 1940- luvulta lähtien. Maan hankinta on perustunut vapaaehtoisiin luovutuksiin (kauppa ja vaihto) Kaupungin maanomistus on nähty ensiarvoisen tärkeänä yhdyskuntarakenteen suunnitelmallisessa kehittämisessä. Talousarviossa on mm. jatkuvasti ollut merkittävä summa maanhankintaan (nykyisin 1,5 M /vuodessa). Etuosto-oikeutta on käytetty, joissakin yksittäisissä kohteissa. Kokonaisuuden kannalta etuostolla pieni merkitys maanhankinnassa yleensä maanomistaja joka on luopumassa maastaan ottaa ensin yhteyttä kaupunkiin. Lunastusta on käytetty viimeksi 1990-luvun alkupuolella. Kaupunki laatii ensimmäiset asemakaavat omistamalleen maalle kaupunki on aktiivinen raakamaan hankinnassa. Maanomistajat ovat tietoisia kaupungin toimintatavoista maan hankinnassa linja on ennustettavissa olevaa. Vapaaehtoisuus perustunut kaupungin aktiivisuuteen, kauppa syntyy nopeasti ja mutkattomasti, maanomistajan toiveita voidaan huomioida

RAAKAMAAN HINTA Raamit hinnalle tulevat toteutuneista kaupoista. Lopullinen hinta muodostuu kaupungin ja maanomistajan välisissä neuvotteluissa. Hintaan vaikuttavat sijainti, alueen arvioitu toteuttamisajankohta, alueen koko, maaperäolosuhteet, käyttöä rajoittavat oikeudet (mm. voimajohdot). Mikäli alue sijaitsee rakenteen sisällä tai siihen välittömästi liittyvänä, on sillä luonnollisesti hintaa nostava vaikutus. Vastaavasti kauempana olevalla alueella vaikutus on laskeva. Hintataso raakamaakaupoissa on vaihdellut välillä 1 2 /m 2 välillä

KAUPUNGIN VAHVAN MAANOMISTUKSEN ETUJA Miksi kannattaa hankkia raakamaata? Voidaan varmistaa riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta (tasainen tonttitarjonta vuodesta toiseen) ja kyetään yhteen sovittamaan asukkaiden tarvitsemat palvelut (koulut päiväkodit, kaupalliset palvelut, puistot ja virkistysalueet jne.) Voidaan paremmin ajoittaa kaavan oikea-aikainen ja taloudellinen toteuttaminen Asemakaavoituksen synnyttämällä maan arvonnousulla voidaan kattaa kaupungille kaavan toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Voidaan vaikuttaa maan, tonttien sekä asumisen ja yrittämisen hintatasoon. Kaavoitusprosessit sujuvat joutuisasti.

MITEN ON ONNISTUTTU? Maata on saatu hankittua tasaisesti yhdyskuntarakenteen kasvusuunnilta. Tällä hetkellä käyttöön otettavia maa-alueita on hankittu osittain jo 1980 luvulla. Raakamaavaranto vastaa noin 15 vuoden tarpeita asumista ja sen tarvitsemia palveluja varten. Kaupunki ollut aktiivinen (virkamiehet, poliitikot, määrärahat). Yhteistyö maa- ja kaavoituspolitiikan kesken ollut hyvää (yleiskaavoitus, lupapolitiikka ) Yritys ja työpaikka-alueiden hankinnassa on osittain onnistuttu. On kyetty luomaan edellytykset suunnitelman / tavoitteen mukaiselle kasvulle.

Kiitos!