Tutki järkevästi Laboratorio Tuula Tikkanen Dos. Yleis. ja sisät lääket el, diabetologi Hypertension hoidon erityispätevyys (ESH) Vs. ylilääkäri Helsingin SOTE Sis pkl 26.11.2015
Sisältö Yleistä laboratoriotutkimusten määräämisestä Esimerkit - laajemmin l EKG l l l probnp potilastapaus nualb/krea potilastapaus f-veri potilasesimerkkix2 Esimerkit - lyhyemmin l P-amyl, P-gT, S-HePyAg, F-Hepy-Ag, S-Ca-ion vai Ca/ alb, P-Na, kol, P-uraat, S-D-25, PTH, kilpirauhaskokeet jne Ns. sisätautipotilaan peruskokeet Yhteenveto
Yleistä lab.tutkimusten määräämisestä Ristiriitaisia ohjeita: l opiskeluaikana ko. kliininen opettaja on teoreetikko l lääkärin käsikirjassa kirjoittajana on ollut toimittaja - ei alan kokenut kliinikko l jatkokoulutustilaisuuksissa luennoitsijana on alan huippututkija -> suosituksena on lista laboratoriokokeista, jotka voivat olla positiivisia, löytyvät lab.kirjasta, tai ovat vasta jopa kokeellisella asteella ko. taudissa Kustannus/hyöty näkökohtaa ei riittävän hyvin oteta huomioon Harvoin kirjoituksessa/luennossa tuodaan esiin, millä laboratoriokoevalikolla voisi minimissään pärjätä ko. taudin seurannassa. Kokenut ja järkevä käytännön kliinikko ei opeta, ei luennoi, ei kirjoita hän tekee työtä
Yleistä lab.tutkimusten määräämisestä yksittäiset perustutkimukset ovat halventuneet l monet maksavat noin euron l tarpeettomista monista tutkimuksista kertyy kuitenkin hintaa l hormonitutkimukset ja bakt.näytteet kalliimpia tarpeeton tutkimus väärin tulkittuna voi johtaa turhiin lisätutkimuksiin ja lähetteisiin myöskin potilaan käyttämä aika ja vaiva huomioon otettava asia l erilaiset keräysnäytteet
Yleistä lab.tutkimusten määräämisestä Sisätautilääkärit ovat mestareita määräämään lab kokeita -- ja paljon turhaakin! Sairaaloiden loppuarvioissa (nuoret lääkärit usein tekevät) kehotetaan joskus tarpeettomin kontrolleihin l esim. statiini aloitetaan ja suos kontr CK l esim. geriatriselta monisairaalta munuaispotilaalta 3kk:n välein koko munuaispaketti (PTH jne) Myöskin konsultaatiovastauksissa suositellaan ottamaan tutkimuksia ta:lla, jotka kriittisesti arvioituna eivät auta tilanteessa eteenpäin tai ovat ihan turhia
Yleistä lab.tutkimusten määräämisestä Käypä Hoito - suositukset suositukset hyviä ja hyödyllisiä mutta l eivät ole lakitekstiä l labor.tutkimusten osalta soveltaminen yksittäisen potilaan osalta jää kliinikon harteille kaikilta ei joka koetta esim. iäkäs potilas esim. helppohoitoinen hypertensiopotilas
Yleistä lab.tutkimusten määräämisestä Kun olet lähettämässä potilasta jatkotutkimuksiin jos määräät perustutkimukset l odota vastaukset ennen lähetteen kirjoittamista l esim. hb arvo ennen skopialähetteen kirjoittamista jos kirjoitat lähetteen, älä siinä vaiheessa enää määrää jatkotutkimuksia Jos olet mielestäsi saanut epäselvän ja huonon kons vastauksen esimerkiksi kehotetaan ottamaan kalliita lab kokeita, joita et osaa tulkita l asiaa ei ole pakko hyväksyä kons.vastauksen voi palauttaa l toisen mielipiteenkin voi pyytää
Yleistä lab.tutkimusten määräämisestä Esim. HUS-Lab l on liikelaitos l tarjoaa myös koulutusta - l varmasti asiantuntevaa, mutta laboratoriolääkärin näkökulmasta l hiukan myös mainontaa tutkimuksista l hinnat jatkossa ovat HUS lab hintoja
Yleistä lab.tutkimusten määräämisestä Tilanne on järkeistynyt vuosien mittaan monen tutkimuksen osalta Lab valikot parantuneet ohjaaviksi (esim. Pegasos tk-valikko) l Senkan otto vähentynyt l toisaalta Helicotutk otetaan joskus yleistutkimuksena Hoitajien määräämät kokeet joskus ongelma
Esimerkki 1: EKG tavallinen perustutkimus (13.00 ) tulkinta aikaavievää esimerkiksi hypertensiopotilaalla tärkeä perustutkimus hoitolinjoja muokattaessa ja myöskin seurannassa, jos hoitotavoitteisiin ei päästä l onko LVH? l käytätkö sekä Sokolowin että Cornellin kriteereitä? l LVH EKG diagnostiikka kokemukseni mukaan vielä hiukan puutteellista l vuosittainen seuranta ei tarpeen, jos alussakaan ei LVH:tä ja RR:n hoitovaste hyvä
Esimerkki 1: EKG (2) iäkkäällä monisairaalla ihmisellä on jo sydänlääkkeitä niin paljon kuin sietää; vuositarkastuksen ekg:n voisi jättää ottamatta rutiinimaisesti oireettoman iäkkään potilaan rutiiniekg johtaa harvoin mihinkään toimenpiteisiin (poikkeuksena uusi flimmeri, mutta sen epäilynhän pitäisi tulla kliinisestä tutkimuksesta!) oireisella potilaalla luonnollisesti perustutkimus, normaali EKG sulkee sydämen vajaatoiminnan oireiden syynä yli 90 %:lla varmuudella
Esimerkki 1: EKG (3) Vuosikontrollissa tarpeellinen ekg l Rytmihäiriölääkkeiden seurannassaonko sinusrytmi pysynyt? Multaq (dronedaroni) l Johtumishäiriöt Sotacor (sotaloli) l QT-aika Tambocor (flekainidi) l QRS kompleksin leveys VOI HERKÄSTI KONSULTOIDA!
Esimerkki 2: P-proBNP 32 - kallis! hyödyllinen erityisesti päivystystilanteessa hengenahdistuksen selvittelyssä; normaali arvo poissulkee sydämen vajaatoiminnan yli 95% varmuudella mutta sitten kun se diagnoosi on jo, perusterveyskeskuslääkäri ei tarvitse vanhuksilla hankala: ns harmaa alue laaja mm. mun.vajaatoiminnassa arvo nousee, samoin flimmeripotilaalla arvot vaihtelevat samalla potilaalla paljon ei kuulu sydämen vajaatoiminnan seurantaan terveysasemilla (sairaaloissa käytetään, joskus kyllä ihan turhaan) koholla olevien arvojen tulkinta hankalaa kliininen kuva, oireet, paino, RR, jne. lääkityksen titrauksen perusta
80-v. nainen, palv.talo 2 tyypin dm, hypertensio, kilpirauhasen vajaatoiminta -95 sydäninfarkti -03 FA alamäki alkoi -08 sydäninfarktiàohitusleikkausàinfektioongelmatàreisiamputaatio sydämen vajaatoiminta, keuhkoembolia mitraalivuoto ja trikuspvuoto
80-v. nainen, palv.talo (2) Marevan, Emconcor 5mg 1x2, Furesis 40mg 1x2, Simvastatin 10mg 1x1, Amaryl 1mg 1x1, Thyroxin 0,025 1x1, Cipramil 20mg 1x1 ja tarv Tenox 10gm 1x1 4.10 potilas kävi ta:lla vas reiden turvotuksen vuoksi, otettiin lab ja rtg. 3kk oli vaikeutta nukkua selällään öisin Furesista nostettiin 2+1
80-v. nainen, palv.talo (3) Lab 4.10.10 l hb 138, leuc 5.8, tromb 176, La 23, CRP 7, K 4.0, krea 110, P-gluk 11,1, s-uraatti 504, ekg l d-dimeeri 0,3, Tnt< 0,03 l probnp 3606 ng/l (v.a <352ng/l) Lab 10.10.10 l pvk norm, K3.7, Na141, krea 106, GHBAIC 6,8 l kol 4,1, HDL-kol 1,28, tg 2,17, LDL-kol 1,83, alat 10, TSH norm
80-v. nainen, palv.talo (4) Lab 13.10.10 l K 4.3, Na 144, krea 124, CRP<5 l s-uraatti 518 l pro BNP 2987 ng/l (v.a<352) thx:keuhkoverekkyys käänteinen, interstitielli kuviolisä
80-v. nainen, palv.talo (5) Status 17.10 l pyörätuolissa tyttären saattamana. Vas tyngässä ei pittingödeemaa. Oik alaraaja ei turv. Verenpainetta ei saada mitatuksi, mansetti pieni. Sydämestä ausk flimmeri. Suos koht sisät lääkärin arvioon lääkityksen optimoimiseksi. Uätutkimus?
80-v. nainen, palv.talo (6) Pohdintaa: l Mitä BNP tällä potilaalla kertoi? l Oliko hyödyllinen/tarpeellinen/ välttämätön? l Onko sydämen uä tarpeellinen? l Miten sinä olisit tehnyt? l Paljon turhaa ja tarpeetonta? l Pvk ja ntp geriatrisen potilaan perustutk
Esimerkki 2: probnp pro BNP:n sijasta lähetteissä olisi hyvä olla JVP, turvotukset yms status NYHA luokka, painon kehitys oirekuvaus : ahdistaa ylämaamäkikävelyssä 6kk:n aikana
Esimerkki 3: nu-alb/krea hinta 5.20 (U-kem.seul 5.20 ) helpompi potilaalle kuin yövirtsan keräys, mutta kalliimpi (nu-alb 2.90) Käypä hoito suosituksessa dm potilaan alkavan munuaisvaurion merkki, myös verenpainepotilaalla nuorilla ja keski-ikäisillä tärkeätä seuloa vuosittain ja puuttua asiaan l positiivinen arvo pitää kontrolloidaan mutta geriatrisilla, ja jo verisuonisairailla potilailla ei enää tärkeä l ei vaikuta ennusteeseen alkuvaiheessa kertaalleen syytä katsoa myös U- kem-seul hematurian poissulkemiseksi l U-kem seulassa mikroalbuminuria ei tule esiin
Esimerkki 3: nu-alb/krea (2) Miksi vanhuksella eikä monisairaalla ei tärkeä? Koholla oleva Nu-alb/krea on alkavan munuaisvaurion ja yleisemmin verisuonivaurion merkki l jos krea on koholla l jos sydäninfarkti on käynyt tiedetään että on jo isompia vaurioita ja kaikki mahdolliset hoidot verisuonisairauden etenemisen estämiseksi on jo päällä l RR lääkitys, ACE-estäjä, dm-lääkitys, kol lääkitys l eli mikroalbuminuriatulos ei enää vaikuta hoitoon eikä myöskään ennusteeseen
Diabeettisen nefropatian vaiheet Diabeettinen nefropatia, Käypä hoito suositus, Duodecim 123:2510-2514, 2007
Esimerkki 3: nu-alb (4) Potilasesimerkki (1): 74-v mies. Hypertensio. Hyperlipidemia. Tyypin 2 dm. Sydäninfarktin jt, ohitusleikkaus -98. ASO-tauti. Tupakka -. Ramipriili 10 mg, Bisopr 5mg, ASA, Metformiini 2gr, sitagliptiini 100mg, atorvastatiini 20mg GHBAIC 7%, RR 110/70, LDL kol 1.9, nualb -06, -07,-08, -09 negat, krea 90-95 Onko tarpeen laittaa myös 2010 vuosikokeisiin myös nualb? Vaikuttaako koe potilaan hoitoon?
Potilasesimerkki 2: Nualb/krea Lähete ta:lta 3.12.14:U-alb reilu nousu, jatkot? 69-v nainen, Alzheimerin tauti, donepetsiili vuodesta -10, asuu yksin, omatoiminen, dm 2 tablettihoitoisena Nu-alb ollut 1-5, kollegan lähetteellä nyt otettu Ualb/krea 192 Vointi ok, mielestään syö hyvin, ateriaparimittauksia tehnyt, vaihtelee 5.5/6.3 ja 5.9 ja 10.5, ei pidä merkittävänä. RR:ää ei koskaan mittaa, eikä ole kiinnostunut St: Norm painoinen. Asiallinen, maiskuttelevaa pakkoliiketta P.K sis lääkärin kons albuminuria takia jatko? Lisätietoja pegasoksesta dm 2 hoito: Metforem 1g ja GHBAIC noin tasoa 5.9-6.1. RR ollut 114/70 pari vuotta sitten vo:lla
Potilasesimerkki nualb/krea (2) Mitä tehdään? Herättääkö lähete ajatuksia? Kuinka tärkeää on mikroalbuminurian keräys tämän tyyppisellä potilaalla Ovatko ateriaparimittaukset kustannustehokkaita?- tarpeellisia Olisiko verenpaineen mittaus tärkeää?
Potilasesimerkki nualb/krea (3) KONS VASTAUS: Mikroalbuminurian tutkiminen ja toteaminen on erittäin tärkeää nuorilla ja keski-ikäisillä ja vanhemmillakin hyväkuntoisilla potilailla, joilla on dm, hypertensio jne. ja mun toiminta vielä normaali. Hoitoon puututaan aloittamalla/ tehostamalla hypertension hoitoa, dm:n hoitoa, kannustamalla tupakoinnin lopettamiseen, jotka ovat tärkeimpiä toimenpiteitä diabeettisen nefropatian etenemisen estämiseksi. Näillä toimenpiteillä voidaan välttää/hidastaa munuaisvaurion etenimen siten, ettei potilas monen kymmenen vuoden päästä joudu dialyysihoitoon; samalla pienennetään myös sydän ja verisuonitautien ja valtimotapahtumien riskiä. Hgissä KH suositukset on otettu kirjaimellisesti katsomatta potilaan ikää ja kokonaistilannetta. Mikroalbuminuriaa etsitään, seulotaan ja kontrolloidaan iäkkäiltä, kardiovaskulaarisesti monisairailta, dementeiltä potilailta, joiden elämä on lähellä päätepistettä. Näillä potilailla kardiovaskulaarilääkkeet on jo optimoitu sellaisiksi kuin mahdollista, eikä nu-alb/krea tutkiminen anna mitään lisää. egfr seuraaminen on tärkeää (usein jo vähän alentunut).
Potilasesimerkki: nualb/krea (4) Kons vastaus, jatkoa:tältä potilaalta oli otettu virheellisesti Ualb/krea, joka on päivävirtsan tutkimus ja proteiineja pääsee helposti läpi nuorelta terveeltäkin ihmiseltä (nu alb/krea on nykyisin valikossa). Tämän potilaan suurin ongelma on varmaankin etenevä muistisairaus. Verenpaineen mittaus olisi tärkeää, vuoden takaa löytyy hyvä arvo papereista, ehkä RR ei ole koholla. RR:n hoito on kuitenkin tärkein toimenpide diabeetikolla, jolla on mikroalbuminuriaa. Lisäksi kiinnittää huomiota ateriaparimittaukset, joita on tunnollisesti tehty niin kuin suositukset sanovat. Ohjeita voi ja pitää soveltaa potilaan tilanteen mukaan. Dm on lievä, yksi tabl-lääke käytössä, pitkäsokeri 6.1, koholla oleva yksittäinen aterian jälkeinen arvo ei tule johtamaan mihinkään toimenpiteeseen ja liuskatkin maksavat
EKG ja nu-alb/krea vielä kerran Molemmat tutkimukset ovat erittäin tärkeitä perusterveydenhuollossa kohdeelinvaurioiden etsimisessä nuorilla ja keski-ikäisillä diabeetikoilla ja hypertensiopotilaita ja hoidon tehostamisen kohdentamisessa Sekundaaripreventiossa ja iäkkäillä tärkeys pienenee, koska potilailla on jo yleensä kaikki tarpeelliset ja siedetyt lääkkeet päällä
Esimerkki 4: F-hHb-0 7.30 (3x=21.90 ) l +vaiva potilaalle noin 15 vuotta olemme lähetteitä lukiessamme gastroenterologi Matti Ristikankareen asiaa tutkimuksen yleisyydestä ja usein hyödyttömyydestä keskustelleet lääketieteen perusopetuksessa opetetaan, monet yleissisätautilääkärit suosittelevat ja Lääkärin käsikirjassa kehotetaan tutkimaan ja sairaaloissakin käytetään paljon
Esimerkki 4: f-veri (2) tulee herkästi positiiviseksi vanhuksella ja asperiinin käyttäjällä ei positiivisena ole skopia-indikaatio, mutta ei myöskään negatiivisena anna mahdollisuutta jättää tutkimatta vatsavaivaista potilasta muuttunut vatsan toiminta, pitkittynyt ripuli, laihtuminen, epäselvä raudanpuuteanemia ovat indikaatioita kolonoskopiaan yleensä, eikä f-veri tutkimus sitten anna mitään tärkeää lisätietoa lähetettä ajatellen jostain syystä seulontana otettu tutkimus aiheuttaa turhan pohtimisen ja lähetteen kirjoittamisen
Esimerkki 4: f-veri (3) Pari kliinistä tilannetta 1. 20 v. nainen. Aina reagoinut herkästi vatsalla. Vatsan turvotusta, ilmavaivoja. Suoli voi olla useamman päivän toimimatta, välillä sitten suoli toimii, ulosteen konsistenssi vaihtelee. Ulosteet väriltään normaalit. Hb 147. F-veri +. Mitä teet? M. Ristikankare 13.10.11
Esimerkki 4: f-veri (4) 2. 62.v mies. Suolen toiminta muuttunut 4kk sitten. Aiemmin toimi säännöllisesti kerran päivässä, nykyisin useita kertoja päivässä pieniä määriä, tunne ettei tyhjene kunnolla. Hb 102. F-veri-. Mitä teet? M. Ristikankare 13.10.11
Muita esimerkkejä (1) P-amyl (2.10 ) = akuutin vatsan päivystystutkimus pitkittyneissä vatsavaivoissa turha koe P-GT (1 ) epäspesifinen herkästi koholla muillakin kuin alkoholin käyttäjillä, esim vanhuksilla ja monilääkityillä yksin koholla ollessaan ei viittaa mihinkään maksasairauteen eikä ole jatkotutkimusten aihe seulonnassa ALAT ja AFOS (molemmat 1 ) johtaa helposti turhiin ihmettelyihin alkoholin käytön arvioinnissa apuna? ASAT ja bil myös tarpeettomia seulonnassa
Muita esimerkkejä (2) Miten seurata maksan vajaatoimintapotilasta säästeliäästi? s-alb ja TT% riittävät (bil ei tarvita) Prealbumiinia esh käyttää pth ei tarvitse l On helposti alentunut muutenkin ALAT, AFOS kuvaa maksakudoksen ärsytystilaa, ei toimintaa
Muita esimerkkejä (3) F-Calpro (34 )-kallis-harkintaa! Virhelähteitä (koholla yleisesti infektioripuleissa) Jos kolonoskopian indikaatiot täyttyvät, tarpeeton tutkimus Mutta: nuorella potilaalla ripulipainoitteinen colon irritabile, haluat sulkea pois IBD:n, f-calpro-, vältytään skopialta Yleisesti ottaen esh:n tutkimus PTH:ssa ei tarvita IBD:n seurannassa
Muita esimerkkejä (4) P-Uraat (1 ) riskimarkkeri MBO:ssa, koholla ei hoideta oireettomana aiheuttaa tarpeetonta huolta potilas alkaa luulla kulumavaivojaan kihdiksi ota vain kihtiepäilyssä munuaisen vajaatoiminnassakin on koholla
Muita esimerkkejä (5) fp-kol-pak (4.65 ), fp-ldl-kol (1.30 ) potilaiden osaavat varsinkin iäkkäät naiset näitä kokeita vaatia - vuosittain esim. tyypin 1 diabeetikoilla ja hypertensiopotilaille joiden paino ja elintavat muuttumattomat normaaleja arvoja ei tarvitse vuosikontrolleissa kontrolloida silloin kun hoidetaan ja pyritään tiukkiin tavotteisiin, kontr tärkeät ja usein riittää pelkkä LDL-kol näin tehdäänkin
Muita esimerkkejä (6) P-Ca (0.85 ), P-Ca-albk (3.00 ) S-Ca-ion (3.70 ) kalsiummääritysmenelmät ovat laboratorioteknisesti herkkiä ja helposti tulee virheellisiä arvoja jos lievästi koholla, kontrolloi ja jos seuraava arvo normaali, tyydy siihen siis jos Ca arvo lievästi poikkeava epäile ensin labvirhettä ja vasta kontrollin jälkeen sairautta Koholla olevan Ca:n seurannassa ja kontrollissa s-caion ei sovellu kotinäytteen ottoon PTH (6 ) otetaan tarpeettomasti joskus ensivaiheen tutkimuksena aiheuttaa sitten koholla ollessaan turhaa ihmettelyä kuuluu varmennetun hyperkalsemian selvittelyyn, ja munuaispotilaan seurantaan yleensä ESH:ssa
Muita esimerkkejä (7) S-D-25 (8 ) kallis!-halventunut noin 20 ei määritetä paljoa mutta potilaat voi alkaa vaatimaan koska kaikki suomalaiset on melkein d-vit puutteessa eikä liikaa tableteistakaan saada ilman määritystä voi syödä d-vitamiinia osteoporoosipotilailla
Muita esimerkkejä (8) NTP = K (1 ), Na (1 ), krea (1 ) egfr lasketaan samaan hintaan tavallista ja tarpeellista seulontatutkimus ja tärkeä seurantatutkimus diureettihoidon seurannassa kaikki tarpeen mutta jos Na normaali ja niin K, ja krea tärkeämmät ja Na voidaan jättää välillä pois, varsinkin silloin kun mun vajaatoiminta pitää seurata kohtuullisen usein, tästä tulisi säästöä koska tilataan paljon
Muita esimerkkejä (9) S-TSH (4.40 ), S-T4V (4.40 ), S-T3V (7.40 ), S-Tgl (15 ), S-TPOva (11.50 ), TSHrAB (28 ) TSH seulontatutkimus ja usein riittää tyroksiinihoidetun potilaan seurannassa Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kertaalleen TPO-va:t- älä toista S-tgl (tyreoglobuliini)-käytetään hoidetun kilpirauhassyövän seurannassa TSHrAB Besedowin taudin diagnostiikka, lähinnä esh
Muita esimerkkejä (10) P-ferritiini (4 ), P-Tfr (7.20 ) l P-ferrit matalana ollessaan kuvaa raudanpuutetta l Viitearvon raja liukuva S-ferrit yli 50 sulkee pois raudanpuutteen l Koholla oleva P-ferritiini arvo epäspesifinen (ns. tulehdusmarkkeri) Alkoholin suurkuluttajilla usein koholla Kontrolloidaan turhaan, lähetteen aiheena myös aika ajoin
Mitkä ovat ns. sisätautipotilaan peruskokeet jolla oireena hiukan epämääräistä väsymystä ja huonoa oloa? tod. näk dg masennus tms. tai elämän kolhut tai alkoholin liikakäyttö pvk, CRP, ALAT, AFOS, Na, K, krea, TSH, fpgluk mahd La, u-sedim, ca/alb, nämä ovat ns. sisätautipkl:n katsomani peruskokeet, jotka joka sis pkl:lle tulevilta potilailta otan tulovaiheessa
Yhteenveto Lab tutkimuksissa voi säästää l esim. ns.vuosikokeissa ei kaikilta kaikkea Ns. peruskokeilla pärjää pitkälle Mieti aina kun ruksaat mihin käytät tutkimusta ja mihin se johtaa! Erikoissairaanhoidon ohjeistuksissa kustannuskysymyksiä ei ole otettu huomioon Mitä kokeneempi lääkäri sitä vähemmillä lab.kokeilla pärjää Anamneesi ja kliininen tutkimus kunniaan!
KIITOS! Omassa toiminnassani paljon skarppaamista! Tämän luennon valmistamisessa ovat auttaneet mm. l Gastroenterologi M Ristikankare l Kardiologit Valtteri Kosunen ja Sakari Mänttäri
Muita esimerkkejä (3) S-HepyAb (20.30 ), F-HepyAg (31.50 ) kerran häädetty ja negatiiviseksi todettu helico ei yleensä palaa eli myöhempiä kontrolleja ei tarvita toistetaan tarpeettomasti helicova testiä ei kannata käyttää helikobakt hoidon kontrolloimiseen, jos aiemmin häätökuurin saanut eikä vasta-aineiden lähtötasoa tiedossa. Korkeat tiitterit voivat olla serologinen arpi. jos potilas ollaan lähettämässä gastroskopiaan, ei välttämättä kannata ottaa edeltävästi Käytetään aiheettomasti joskus ns. yleistutkimuksena tai ripulin selvittelyssä
Muita esimerkkejä (10) Borreliava:t (18 ) Ongelmana on, että va-aineita otetaan ja kontrolloidaan ilman selkeää ajatusta miksi. Eniten ongelmia aiheuttaa kr. Borrelioosin epäily Erythema migransin toteamiseksi ei käytetä lab kokeita, vaan hoidetaan potilaat, joilla vielä viikon päästä punkin pistoksesta näkyy yli 5cm:n läpimittainen ja kasvava ihottuma. Samoin hoidetaan ne, joille ilmaantuu myöhemmin pistoskohtaan kasvava ihottuma Jos on aiemmin hoidettu borrelioosi ja näytteestä on yli vuosi (ei toistoja). Oireet ratkaisevat, hoidetaanko vai ei. Epid.toiminnan lääkärin tai esh:n kons (Aurora) Kr. Borrelioosiepäily: Ensin vastaanotolla oireiden kartoitus ja status. Sen jälkeen inf. klinikan konsultaatio, vastaaineita ei tässä vaiheessa Tutkimuksia usein otettu potilaan pyynnöstä
Proteinurian arvioiminen U-Alb/Krea-suhteen perusteella du-prot du-alb U-Alb/Krea cu-alb-mi mg mg g/mol µg/min 50 30 3 20 100 60 6 40 200 120 12 80 300 180 18 120 400 240 24 160 500 300 30 200 600 360 36 240 700 420 42 280 800 480 48 320 900 540 54 360 1000 600 60 400 1500 900 90 600 2000 1200 120 800 2500 1500 150 1000 3000 1800 180 1200 3500 2100 210 1400 4000 2400 240 1600 4500 2700 270 1800 5000 3000 300 2000 5500 3300 330 2200 6000 3600 360 2400 6500 3900 390 2600 7000 4200 420 2800 7500 4500 450 3000 8000 4800 480 3200 8500 5100 510 3400 9000 5400 540 3600 9500 5700 570 3800 10000 6000 600 4000 PROTEINURIANOMOGRAMMI Soveltuu lähinnä glomerulaarisen proteinurian seurantaan. Huom! Ei sovellu, jos poflaalla on tubulaarinen proteinuria tai immunoglobuliinien kevytketjujen eritystä (myelooma). Nomogrammin oletukset: Albumiinin osuus = kokonaisproteiinipitoisuus x 60% (glomerulaarisen proteinurian vaihteluväli on noin 50-90%, pieni fysiologinen albumiinineritys on todellisuudessa alle 50%). KreaFniinin molekyylimassa on 113 (pyöristys noin 100). KreaFniinin eritys virtssan on noin 10 mmol/vrk. (Naiset 6-13 mmol/vrk, miehet 9-19 mmmol/vrk. Vuorokaudessa on 24*60 min = 1440 min (noin 1500 min) Proteinurianomogrammin laafneet: T.Kouri, HUSLAB, R.Ikäheimo, OYS ja T.Raudaskoski, OYS