Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva
Keva avainluvut 31.12.2014 (1/2) KuEL palkkasumma KuEL maksutulo KuEL maksetut eläkkeet VaEL maksetut eläkkeet KiEL maksetut eläkkeet KelaL maksetut eläkkeet 16,7 mrd eur 5,0 mrd eur 4,4 mrd eur 4,4 mrd eur 180 milj. eur 90 milj. eur Henkilöasiakkaita 1,3 milj. Vakuutettuja (KuEL) 525 000 Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) 179 400 Eläkkeensaajia (KuEL) 373 000 Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) 294 000 18.3.2015 3
Keva avainluvut 31.12.2014 (2/2) Kunta-alan jäsenyhteisöt - kunnat ja kuntayhtymät - kunnalliset osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt 974 466 508 Valtion ja kirkon työnantajat 1 370 Eläke- ja etuuspäätökset Toimintakulut 67 000 kpl 94,2 milj.eur Kevan vakinainen henkilöstö 534 Sijoitusten arvo (31.12.2014) 41,4 mrd eur Sijoitusten tuotto (2014) 8,7 % Reaalituotto v. 1988-2014 - pääomapainotettu - pääomapainottamaton 4,0 % 5,4 % 1.1.2011 Etunimi Sukunimi 3
Sijoitusten arvo, mrd euroa 2014 Keva työeläkekentässä Maksutulo, mrd euroa 2014 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 41,4 Keva Varma Ilmarinen * Asiakkaiden määrä 2014 Keva 1 370 000 ** 40,0 Ilmarinen 830 000 Varma * 862 000 * Varman tilinpäätöskertomus 12.2.2015 ** Ilmarisen tilinpäätös 27.2.2015 34,2 ** Lähde, ETK 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 5,0 4,3 4,1 Keva Varma Ilmarinen * ** Eläkehakemusten kokonaiskäsittelyaika ja hylkäysprosentit 2014 2014 KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen Vanhuuseläke 32 35 35 31 47 Osa-aikaeläke 25 35 41 23 55 Perhe-eläke 15 15 31 53 21 Tk-eläke 37 40 43 35 54 Kuntoutus 15 11 25 12 31 2014 KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen Tk-hylky % 21,2 % 18,2 % 23,9 % 17,3 % 29,1 % 11.12.2015 5
Työurien tukeminen on Kevan strateginen tavoite Kevan perustehtävä Huolehtia vakuutettujen eläketurvasta ja eläkkeiden maksamisesta Työurien tukemisen tavoitteet Mahdollisimman moni jatkaa työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli Turvata eläkkeiden rahoitus Mahdollisimman harva jää työkyvyttömyyseläkkeelle Mahdollisimman moni jatkaa työssä vaikka työkyky on alentunut 5 2013 5
Kevan toiminta työuran eri vaiheissa Työuran vaihe Ei työkykyongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinnin haasteita Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut. Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä Työntekijän tavoite Hyvinvointi työssä Työkyvyn säilyttäminen Työssä jatkaminen Toimeentulon turvaaminen Työnantajan tavoite Työhyvinvointi, tuottavuus Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen Työkyvyttömyyskustannusten hallinta ja tyhy Eläköityminen Kevan tavoite Työhyvinvoinnin turvaaminen Työkyvyttömyyden ehkäisy Työssä jatkaminen Lakisääteisen tehtävän toteutus Kevan palvelut Työkyky- ja tyhyjohtamisen edistäminen Aktiivisen tuen palvelut Amm. kuntoutus ja eläkeratkaisut Eläkeratkaisut Kevan vastuuyksikkö Työelämäpalvelut Työelämäpalvelut ja VAKU TKE-yksikkö ja VAKU Eläkeyksikkö, TKE ja VAKU 11.12.2015 6
Esityksen sisältö 1. Taustatietoa eläköitymisestä ja kunta-alan työkykyjohtamisesta 2. Näkymä työkyvyttömyyskustannusten laskennan kautta (ns. Kaari laskuripalvelu) 3. Näkymä työhyvinvoinnin strateginen johtaminen 2015 tutkimuksen kautta 7
Henk. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain ja alkaneet osa-aikaeläkkeet 1995 2014 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 Vanhuuseläke 1. Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 2. 5 000 Työttömyyseläke 4 000 Osa-aikaeläke 3 000 2 000 1 000 0 1995 2000 2005 2010 1. Sis. varhennetun vanhuuseläkkeen 2. Sis. yksilöllisen varhaiseläkkeen 3. Sis. osakuntoutustuen 11.12.2015 12
TK-eläkkeelle siirtymisen väheneminen liittyy täysiin eläkkeisiin, osatyökyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä kasvanut Vuosina 2005 2013 työeläkejärjestelmästä täydelle eläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 60 55 59 45 54 44 Täysi eläke Osaeläke 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Eläketurvakeskus 9
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairausryhmän mukaan vuonna 2014 Sairausryhmä Osuus kaikista, % Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Kaikki % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 31,8 32,2 56,3 43,2 Mielenterveyden häiriöt 17,7 38,1 15,4 23,9 Kasvaimet 14,9 8,7 3,5 7,4 Hermoston sairaudet 10,8 4,3 7,3 6,9 Verenkiertoelinten sairaudet 9,0 3,5 5,2 5,3 Vammat, myrkytykset yms. 5,5 7,8 2,6 5,0 Muut sairaudet 10,3 5,4 9,8 8,3 Kaikki 100,0 100,0 100,0 100,0 11.12.2015 17
Suhtautumistapoja työkyvyttömyyden kustannuksiin Suhtautumistapa: 1) Niitä seuraamalla tiedetään, minkäsuuruisia sanktioita on tulossa Toimintatapa: Toteava: - Odotettavissa oleva eläkemaksu - Sairaspoissaolopäivien määrä 2) Ne nähdään kustannuksina, joita voidaan välttää 3) Sairauspoissaolot tai työkyvyttömyys merkitsee sitä, että on vähemmän henkilöstöä tuottamassa palveluja eli ne heikentävät tuottavuutta. Työkyvyttömyyden syihin tarttuminen nähdään tuottavuuden parantamisen keinona Reagoiva: -Sairauspoissaolojen vähentäminen -Eläkemaksujen pieneneminen Edistävä: Kiinnitetään huomio työhyvinvointia edistävien rakenteiden sekä seurannan ja arvioinnin kehittämiseen: -Työprosesseihin -Johtamiseen -Perustehtävään -Työn organisointiin -Osaamiseen -Työoloihin -Ilmapiiriin -Työkykyyn 11.12.2015 11
Työn ja työkyvyn yhteensovittaminen Tehokkuusvaatimukset kasvaneet Taloudellinen tilanne tiukka Vastaako ammattirakenne nykyisiä tarpeita? Tarpeet eivät kohtaa? Löytyykö ikääntyvälle töitä? Tarkat pätevyysvaatimukset TAVOITE: Työurat pitenevät Työ ja työkyky kohtaavat Mallien saaminen käytäntöön Onko toimintamalleja (tth:n sisäiset / työnantajayhteistyön mallit) Työterveyshuoltohenkilöstön riittävyys Kulkeeko tieto? Työntekijöiden keski-ikä nousee Osaamisen päivittämisen tarve Kehityskykyisyys ja motivaatio Toimeentulo Vanhasta ammatista luopuminen Uskaltaako hypätä tuntemattomaan Itsenäinen opiskelu Aktiivisen tuen toimintamallit 11.12.2015 Tapio Ropponen Toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen aikana 12 Osatk-eläkkeet Ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuus
Työkykyjohtaminen on eri toimijatasojen yhteistyötä ja työnjakoa Työssä jatkamisen tukeminen on strateginen valinta. Poliittinen johto päättää organisaation linjauksista, tavoitteista, resursseista, työtä tukevista toimintamalleista, seurannasta ja arvioinnista. Poliittinen johto Ammattijohto - Ylin johto - Talous ja rahoitus - Henkilöstöjohto - Toimialajohto - Luottamusmiehet Valmistelee henkilöstövoimavaroja koskevat linjaukset strategiselle tasolle. Toimii strategian mukaisesti ja sopii yhteistoiminnassa käytännöistä. Vastaa toimeenpanosta ja käytäntöjen kehittämisestä osana henkilöstöjohtamista. Arvioi ja kehittää käytäntöjä, menetelmiä ja ohjeita. Vastaa toimintamallien kehittämisprosesseista. Luo edellytyksiä henkilöstön osallistumiselle Vastaa toiminnan ja työn sujumisesta ja arvioinnista sekä työnteon edellytyksistä omassa yksikössä. Ennakoi ja tukee aktiivisesti työhyvinvointia, edistää sitä. Ottaa työntekijät mukaan kehittämään työtä ja työhyvinvointia. Esimiehet Jokainen vastaa osaltaan työyhteisön toimivuudesta sekä omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtimisesta. Innovointi toiminnan kehittämiseksi Työyhteisöt & työntekijät Työterveys Vastaa työkykyä tukevien toimintatapojen kehittämisestä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Raportoi sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista jne. 4
Aktiivinen tuki esimiehen työkykyjohtamisen työkaluna 14
Kaari-laskuripalvelu
Kaari-laskuripalvelu Kaari-laskuripalvelusta on hyötyä, kun organisaatio haluaa edistää työkykyjohtamistaan ja arvioida työkyvyttömyyden kustannuksia. Palvelu toteutettu v. 2012 alkaen 56 organisaatiolle (kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä), joissa työskentelee yhteensä yli 300 000 työntekijää Tarjoaa organisaatiolle Yhteenvedon oman organisaation työkyvyttömyyskustannuksista tiettynä ajanjaksona Mahdollisuuden verrata kustannuksia vastaaviin organisaatioihin Arvioinnin miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkykyriskien hallintaa Tilaisuuden, jossa keskustellaan työkyvyttömyyskustannuksista ja niiden vähentämiskeinoista palveluun osallistuneiden organisaatioiden kesken 16
Mitä Kaari-laskurissa lasketaan? Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)* Välittömät kustannukset: Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut) Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö) Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut. Työterveyshuoltokustannukset Välilliset kustannukset: Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet. Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen. Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen. * EK: Sairauspoissaolojen hallinta, 2009 Tapaturmamaksut Työkyvyttömyysmaksut 17
Kaari-laskuri työkyvyttömyyskustannusten hallinnan tuki 1) Tykyvyttömyyskustannusten laskenta - sairauspoissaolokustannukset - työterveyshuoltokustannukset - työtapaturmakustannukset - eläkekustannukset 2) Organisaation työhyvinvointija työkykyjohtamiseen käytettävien mallien ja toimintatapojen analysointi 3) Yhteinen analyysi ja keskustelu, jonka avulla organisaatio voi kehittää toimintaansa 11.12.2015 18
3. Työkyvyttömyyden vuosittaiset kustannukset suhteessa palkkasummaan Xxx kaupunki Paras käytäntö Verrokit keskimäärin Enemmän suhteessa parhaaseen käytäntöön Enemmän/vähemmän suhteessa verrokkeihin Varhe-maksut KuELjärjestelmään 0.91% 0.91% 1.1% Paras käytäntö -501 960 e VaELtk-maksut 0.29% 0.24% 0.6% 13 207 e -85 881 e Sairauspoissaolokustannukset 2.90% 2.90% 3.2% Paras käytäntö -673 848 e Työterveshuollon kustannukset 0.34% 0.34% 0.5% Paras käytäntö -453 058 e Tapaturmamaksut 0.26% 0.26% 0.5% Paras käytäntö -578 293 e Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset 4.35% 4.35% 5.2% Paras käytäntö -2 295 849 e Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset 9.81% 9.57% 10.7% 626 323 e -2 218 023 e
Pienimmät maksut 0-0,44 % 0-0,42 % 0-0,3 % 0,02-0,34 % 0-0,35 % Varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhemaksu) Varhe-kustannusten osuus KuEL-palkkasummasta suhteessa muihin Kevan vakuuttamiin organisaatioihin. Xxx kaupunki merkitty X:llä. Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 Työnantajaluokka Suurtyönantaja Suurtyönantaja Suurtyönantaja Suurtyönantaja Suurtyönantaja Työnantajia yht 95 101 107 107 108 Suurimmat maksut 1,7-3,11 % 1,91-3,57 % 1,41-2,26 % 1,45-2,21 % 1,41-2,28 % 1,47-1,7 % 1,68-1,91 % X 1,25-1,41 % 1,24-1,45 % 1,24-1,41 % 1,22-1,47 % X 1,47-1,68 % 1,1-1,25 % X 1,08-1,24 % X 1,08-1,24 % 1,09-1,22 % 1,32-1,47 % 1,01-1,1 % 1-1,08 % 0,94-1,08 % 0,94-1,09 % 1,19-1,32 % 0,9-1,01 % 0,86-1 % 0,8-0,94 % X 0,84-0,94 % 1,04-1,19 % 0,78-0,9 % 0,75-0,86 % 0,74-0,8 % 0,78-0,84 % 0,88-1,04 % 0,67-0,78 % 0,64-0,75 % 0,63-0,74 % 0,52-0,63 % 0,7-0,78 % 0,66-0,88 % 0,5-0,67 % 0,5-0,64 % 0,44-0,7 % 0,42-0,66 % 0,3-0,5 % 0,34-0,5 % 0,35-0,52 %
Tulosmittari TK -alkavuus (%) 0,70% 0,60% 0,50% 0,40% 0,30% täysi työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläke kuntoutustuki osakuntoutustuki 0,20% 0,10% 0,00% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 21
Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista 100 % 8% 80 % 28% 31% 60 % 40 % 64% 47% 20 % 22% 0 % sairastaneista kustannuksista 1-14 päivää sairastaneet 15-60 päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet 11.12.20154.3.201311.12.20 154.3.20134.3.2013 22
Työkyvyttömyyskustannusten suuruusluokka kuntasektorille Työkyvyttömyyden välittömät ja välilliset kustannukset kuntaorganisaatioissa ovat keskimäärin 10,7 % organisaatioiden palkkasummasta. Kuntasektorille kustannukset noin 2,2 miljardia euroa vuodessa. Tehokkaimmasta ja tehottomimmasta kulurakenteesta voi päätellä: Pahimmillaan kuluja olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt Säästöpotentiaali on ainakin 410 miljoonaa euroa Todellinen säästöpotentiaali on suurempi, koska tehokkaimmallakin on työkykyjohtamisessa tehostamismarginaalia 23
Välittömät kustannukset 11.12.2015 24
Työkykyjohtamisen pisteytys 11.12.2015 25
Muita havaintoja Kaari laskurin perusteella työkykyjohtamisesta ja työterveysyhteistyöstä Työkykyjohtamisen strategisuus korreloi yleensä positiivisesti kohtuullisten työkyvyttömyyskustannusten kanssa Strategisuudessa on edelleen kehitettävää etenkin mitattavien tavoitteiden osalta Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet harvoin näkyvät työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa Aktiivisen tuen osalta varhainen tuki näyttää toimivan tehostettu tuki ja paluun tuki eivät näyttäydy systemaattisilta Toimintamallien yhtenäinen jalkauttaminen on haasteellista Mikäli 90pv kohdalla ei synny työhön paluun suunnitelmaa, on erittäin suuri riski, että työkyvyttömyys pitkittyy 300pv:ään 26
Muita havaintoja Kaari laskurin perusteella työkykyjohtamisesta ja työterveysyhteistyöstä Työterveyshuolto on edelleen, etenkin lääkärintyön osalta, monesti hyvin sairaanhoitopainotteista Työpaikkaselvitystoimintaa tehdään niukasti ja hoitajapainotteisesti Osatyökykyisten tunnistaminen ja työssä jatkamisen prosessit eivät näyttäydy työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa monesti selkeinä Lakisääteiset altistetarkastukset hyvin kuvattu, mutta myös suuntaamattomiin tarkastuksiin käytetään runsaasti resurssia Työterveysyhteistyön kolme keskeistä tavoitetta ovat monesti ylätasoisia Tavoitteet tukevat työssä jatkamista, mutta eivät ole konkreettisia, asiakkaalle ymmärrettäviä ja mitattavia Vaikuttavuuden arvioinnissa edelleen kehitettävää 27
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen tutkimus 2015
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen tutkimus 2015 julkaistaan joulukuussa Tutkimuksessa pyrittiin tavoittamaan avaintahot, jotka vastaavat kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista ja yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa: Kuntaorganisaatioiden henkilöstöjohto, jotka ovat asiantuntijoita kuvaamaan kuntaorganisaatioiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategista johtamista sekä arvioimaan yhteistyön onnistumista työterveyshuollon toimintayksiköiden kanssa. Työterveyshuollon palveluntuottajat, jotka tuottavat palveluita kuntaorganisaatioille ja pystyvät arvioimaan kuntaorganisaatioita työterveyshuollon asiakkaina ja työterveysyhteistyön osapuolena. Henkilöstöjohdon kysely lähetettiin yhteensä 616 kuntaorganisaation edustajalle, joista 212 vastasi. Vastanneissa organisaatioissa työskentelee 54% kunta-alan henkilöstöstä. Puhelimitse haastateltiin 150 työterveyshuollon toimijaa 29
Ovatko eri toimijoiden roolit ja vastuut selvät liittyen kuntaorganisaatioiden aktiivisen tuen toimintatapoihin, työterveyshuollon arviot vuosina 2012 ja 2015, % 31
Työterveyshuollon osaaminen heikentyneen työkyvyn tilanteissa: henkilöstöjohtajien ja työterveyshuollon toimijoiden arviot, % 32
Työterveyshuollon raportointi kuntaorganisaatioiden henkilöstön terveydentilaa ja työkykyä kuvaavissa asioissa, henkilöstöjohtajien arviot vuosina 2012 ja 2015. 34
Työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuuden arviointi kuntaorganisaatioissa, henkilöstöjohtajien arviot vuosina 2012 ja 2015 35
Analysointia voisi lisätä: miten terveyshuollon ammattilaiset tulkitsevat tilastoja, meistä näyttää hyvältä, mutta onko heillä samanlainen näkemys. (Osakeyhtiön henkilöstöjohtaja) Ennaltaehkäisevää työtä pitää kehittää ja löytää vaikuttavia tapoja toimia. Tällä hetkellä sairaanhoito vie leijonanosan toiminnasta ja asioihin päästään kiinni liian myöhään. (Suuren kunnan henkilöstöjohtaja) Ennaltaehkäisevälle työterveyshuollolle tulisi saada vähitellen uskottava sisältö, työtuolin säätö ei ole sitä. (Suuren kunnan henkilöstöjohtaja) 36
Kiitos