Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Transkriptio

1 Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus Päivi von Plato palvelujohtaja Keva

2 Keva palveluksessanne

3 Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka hoitaa julkisen sektorin eläkeasioita ja huolehtii kuntien eläkkeiden rahoituksesta. Palvelee kaupunkeja, kuntia, kuntayhtymiä, kunnallisia osakeyhtiöitä, kunnallisia yhdistyksiä ja säätiöitä sekä julkisen sektorin henkilöstöä Toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin (KuEL), valtion eläkelakiin (VaEL) ja kirkon eläkelakiin (KiEL) Valtiovarainministeriö valvoo toimintaa Mottomme: Tänään työssä hyvän huomisen puolesta

4 Arvomme Yhteiskuntavastuu Asiakaslähtöisyys Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus Avoin yhteistyö Muutosvalmius

5 Missio ja visio Missio Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Visio Keva tarjoaa kuntasektorille pysyvästi parhaan ja taloudellisemman vaihtoehdon järjestää ja rahoittaa henkilöstön eläketurva sekä tuottaa julkiselle sektorille työeläkealan parhaat eläkepalvelut

6 Keva työeläkekentässä Maksutulo 2010 (mrd ) 4,3 3,7 3,4 Keva Varma Ilmarinen Asiakkaiden määrä 2010 Varma Ilmarinen Keva Käsittelyaikoja (pvä) Ero koko yksityiseen sektoriin Lähde: Eläketurvakeskus KuEL Yks. Ero Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Työkyvyttömyyseläke Sijoitukset (mrd ) ,2 28,8 28,1 Varma Keva Ilmarinen

7 Keva Jäsenyhteisöjä ( ) kaupungit kunnat kuntayhtymät osakeyhtiöt yhdistykset 13 - säätiöt 4 Henkilöasiakkaita n Vakuutettuja (KuEL) n Valtion ja kirkon vakuutetut n Eläkkeensaajia n KuEL-palkkasumma 14,1 mrd KuEL-maksutulo 4,1 mrd Maksettavat eläkkeet (KuEL) 3,3 mrd Maksettavat eläkkeet (kaikki) 7,0 mrd Sijoitukset ( ) - rahaston arvo 28,8 mrd - tuotto 12,3 % Henkilöstö ( )

8 Toiminnan peruspilarit Julkinen viranomainen Lakisääteisten eläkkeiden hoitaja Vakavaraisuus perustuu kuntien yhteisvastuuseen Riippumaton taloudellisista etupiireistä Toiminta tehokasta ja taloudellista

9

10

11

12

13

14

15 Työssä jatkaminen on Kevan strateginen tavoite Kevan perustehtävä Huolehtia vakuutettujen eläketurvasta ja eläkkeiden maksamisesta Työssä jatkamisen tavoitteet Mahdollisimman moni jatkaa työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli Turvata eläkkeiden rahoitus Mahdollisimman harva jää työkyvyttömyyseläkkeelle Mahdollisimman moni jatkaa työssä vaikka työkyky on alentunut Keva 15

16 Tulokset jatkamisen suhteen ovat olleet myönteisiä Kevan työssä jatkamisen mittarit 2000 ja Omaan eläkeikäänsä tai sen yli jatkaneet (%) 63-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus (%) ,0 56,1 21,6 45,6 Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu 1,07 0,97 alkavuus (%) Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista tk-eläkkeistä (%) 17,5 35,1 Eläkkeelle siirtymisiän odote 25- vuotiaalle 58,2 60,

17 Tiedämme, että Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla ovat pääosin Tule-sairaudet ja mielenterveyshäiriöt myös sairauksien kietoutuminen toisiinsa Työkyvyttömyyden riski kasvaa iän myötä Nelikymppiset jo riskiryhmässä 50 vuoden iässä riski moninkertaistuu Sairaspoissaolot, erityisesti pitkät, ennakoivat työkyvyttömyyttä Raskas työ lisää työkyvyttömyysriskiä

18 (Kunta10, 2009)

19 Tiedämme myös, että työhyvinvointiin panostamisella voidaan pienentää työkyvyttömyyden riskiä

20 Työhyvinvointiin sijoittaminen kannattaa Ennen aikainen eläköityminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia eläkejärjestelmälle Vuonna 2010 kunta-alalla työkyvyttömyyden perusteella maksettiin eläkkeitä noin 440 miljoonaa euroa eli Työkyvyttömyyden perusteella maksettujen eläkkeiden osuus oli noin 13 % kaikista eläkemenoista kunta-alalla 50 maailman parhaan terveystaloustieteellisen tutkimuksen perusteella jokainen työhyvinvointiin panostettu euro tuo lähes kuusi euroa takaisin Laaja-alainen kehittämistyö ja osallistava johtaminen ovat tehokkain työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämismuoto lisää sosiaalisia innovaatioita (esim. Lindström ym. 2000) tuloksellisempaa kuin yksittäiset terveydelliset teot (esim. tupakoinnin lopettaminen)

21 Työhyvinvointiin sijoittaminen kannattaa sairauspoissaolot vähenevät Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa noin 300 euroa Sairauspoissaoloihin kuluu 5.9% työajasta (Kunta10, /2009 aineistot) v sairauspoissaolopäivät keskim 18/henkilö (naisilla n. 19, miehillä n. 14 (Kunta10, 2009) hoitokustannukset vähenevät n.80% ammatillisen kuntoutuksen käyneistä palaa takaisin työhön kunta-alalla (81% v.2010) Keski-iän työkyky heijastaa toimintakykyä vanhuudessa -> pienempiä terveydenhuoltokustannuksia eläkeiässä (Kunta-alan 28- vuotisseurantatutkimus, 2011) eläkemaksut vähenevät Yksi työkyvyttömyystapaus maksaa kunnalle n euroa varhemaksuna 1000 euron eläkettä kohden

22 Työhyvinvointia edistävät monet tekijät Hyvä työyhteisö suojaa masennukselta (Kouvonen et al. 2008) Vähäinen sosiaalinen pääoma lisää terveysriskejä työpaikalla (Oksanen et al. 2008) Hyvä esimiestyö ja johtaminen Tyytymättömyys johtamistapaan, heikko työmotivaatio, töiden huono organisointi ja työpaikan huono ilmapiiri lisäävät alttiutta olla pois töistä sairauden takia (Lehto A-M ym. 2006) Epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu ja huono työyhteisön ilmapiiri lisäävät työntekijöiden riskiä sairastua masennukseen (Oksanen, Vahtera ym. 2008) Myönteinen työn imu vahvistaa halua ja aikeita jatkaa pidempään työelämässä (Hakanen & Perhoniemi 2008) Hyvä työkyky unettomuusoireet ennustavat erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveyden häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä (Salo P; Oksanen T; Sivertsen B; Hall M; Pentti J; Virtanen M; Vahtera J; Kivimäki M. Sleep disturbances as a predictor of cause-specific work disability and delayed return to work. SLEEP 2010;33(10): Työstressi lisää psyykkisistä rasitusoireista kärsivien sairauslomia (Virtanen et al 2007) sekä naisten migreeniriskiä (Mäki et al. Cephalalgia 2008)

23 Työhyvinvointiin investoiminen ei näy hetkessä (sov. Otala&Ahonen 2003, Ahonen 2010) Toimenpiteet Vaikutus Välitön Välillinen Lopullinen Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet mm. työterveyshuolto osaamisen kehittäminen työympäristön kehittäminen työyhteisön kehittäminen johtamisen kehittäminen Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen (mm. ammatillinen kuntoutus) Tehokas työaika Yksilön aikaansaannoskyky Työyhteisön ja työprosessien toimivuus Sairaus- ja tapaturmakulut Eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Kuntoutumishyvitys Työn laatu Asiakastyytyväisyys Uudet innovaatiot Työvoiman riittävyys Työnantajamaine Verkostojen hyödyntäminen Tuloksellisuus Kunnan palvelukyky Kunnan kilpailukyky Kuntamaine