AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

Transkriptio

1 AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut / Hämeenlinnan kaupunki

2 HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen)

3 Tilaaja-tuottaja-toimintatapa, monituottajainen palvelurakenne Poliittinen järjestelmä Konsernihallinto Oma palvelutuotanto Sisältää liikelaitokset Tilaajat Konserni yhtiöt, säätiöt kuntayhtymät Ulkoiset palvelut Yksityiset, yhdistykset, järjestöt

4

5 Työhyvinvoinnin tunnuslukuja - Henkilöstön määrä Vakinainen henkilöstö 85,7 % / määräaikainen henkilöstö 14,3 % (2012) - Sairauspoissaoloja 14,4 kalenteripäivää/vak.hlö -> vähentynyt edellisestä vuodesta 1,5 % (2012) - Vakituisesta henkilöstöstä 34 %:lla ei yhtään sairauspoissaoloa (2012) - Työkyvyttömyyseläkkeelle 5hlöä, kuntoutustuelle 13 hlöä, osatyökyvyttömyyseläkkeelle 9 hlöä (2013) - Osatyökykyisten työntekijöiden uudelleensijoituksia 13 kpl (säästöä noin 1,5 milj.euroa) (2012) - Varhe-maksut n euroa (2012) - Työterveyshuollon kustannukset 453 /vak.hlö (2012)

6 SÄÄNTÖ Työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutokset Uuden lainsäädännön edellyttävät toimenpiteet hyödyntäen aktiivisen tuen mallia ja Populus- hälytystoimintoja -> tavoitteena työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy Populuksen sairauspoissaolojen hälytystoiminto Hälytysrajat Lyhyet poissaolot, yli 5 kertaa Yli 30, 60, 90, 120, 180 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti tai kumulatiivisesti Aktiivisen tuen mallin mukainen keskustelupäivämäärä merkitään

7 SÄÄNTÖ Sairauspoissaoloihin reagointi - Lyhyet poissaolot, yli 5 kertaa Esimies tunnistaa työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä heikentäviä tekijöitä, ns. hiljaiset signaalit Esimies käy aktiivisen tuen mallin mukaisen keskustelun, jossa sovitaan tarvittavista toimenpiteistä Esimies raportoi Populus- järjestelmään myös tilanteissa, joissa toimenpiteitä ei tarvita

8 SÄÄNTÖ 30 kalenteripäivän poissaolo Esimies ilmoittaa yli 30 päivän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon työterveyshoitajalle lähettämällä kopiot esimiehen luvalla toteutuneista poissaoloista sekä lääkärintodistuksista suljetussa kirjekuoressa Työterveyshoitaja ottaa yhteyttä työntekijään aina kun saa 30 päivän poissaolosta ilmoituksen Mikäli tukitoimenpiteitä tarvitaan käydään aktiivisen tuen mallin mukainen keskustelu, jossa sovitaan tarvittavista toimenpiteistä Tehostetun tuen toimintamallia tarvitaan, kun työyksikön varhaisen tuen toimet eivät riitä Tehostettu tuki käynnistyy työhyvinvointineuvottelulla, jonka esimies (tai työterveyshuolto) kutsuu koolle. Työhyvinvointineuvottelun tavoitteena on etsiä keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi Parhaillaan menossa seurantajakso meneekö kaikista 30 kalenteripäivän poissaoloista tieto työterveyshuoltoon vai ei

9 SÄÄNTÖ 60 kalenteripäivän poissaolo Esimies ilmoittaa yli 60 kalenteripäivän sairauspoissaolosta työterveyshoitajalle lähettämällä kopiot esimiehen luvalla toteutuneista poissaoloista sekä lääkärintodistuksista suljetussa kirjekuoressa Mikäli on odotettavissa, että työkyvyttömyys jatkuu vielä kuukauden, maks. 90 päivää, esimies varmistaa, että työntekijä varaa ajan työterveyslääkäriltä työkykylausunnon laatimista varten Työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky - lausunto Esimies, työntekijä ja työterveyslääkäri käyvät aktiivisen tuen mallin mukaisen työhyvinvointineuvottelun Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä

10 SÄÄNTÖ 90, 120, 180 kalenteripäivän poissaolot Esimies varmentaa 90 päivän kohdalla, että uuden lainsäädännön mukaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty Esimies varmentaa aktiivisen tuen mallin mukaisten toimenpiteiden toimivuuden ja tarvittaessa ryhtyy valmistelemaan henkilön paluuta työhön, työn muotoilua tai uudelleensijoitustoimenpiteitä

11 UUDELLEENSIJOITUS - Uudelleensijoitustoiminta palvelee kaupungin vakituisessa virka-/työsuhteessa olevaa henkilöstöä - Mikäli kyseessä on pitkittynyt tai pysyvä osatyökykyisyys, joka saattaa johtaa työkyvyttömyyteen työkyvyssä sellaisia lääketieteellisesti todettavia muutoksia, että työskentely nykyisessä työssä on mahdotonta - Uudelleensijoittamisen tarve lähtee liikkeelle yleensä työterveys- tai muun lääkärin lausunnon perusteella - Asia pyritään ensin hoitamaan omassa yksikössä. Jos omasta työyksiköstä ei löydy sopivaa työtä, on uutta työtä etsittävä oman palvelualueen sisältä - Jos omalta palvelualueeltakaan ei löydy uutta työtehtävää otetaan yhteys henkilöstöpalveluihin - Uudelleensijoittuminen uuteen ammattiin tapahtuu Kevan ammatillisen kuntoutuksen turvin - Käynnistyy noin 3 kuukauden työkokeiluna, jonka tulosten perusteella päätetään työssä jatkamisesta

12 Onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä - Esimiesten ja työterveyshuollon sujuva yhteistyö - Ennakkopäätöksen hakeminen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen -> nopea reagointi vakanssin vapautuessa - Vapautuvien vakanssien seuranta ennen julkista hakumenettelyä - Ns. uudelleensijoitusvakanssien perustaminen tarvittaessa - Työterveyshuollon osaaminen työhön paluun suunnittelussa - Esimiesten ja työyhteisöjen myönteinen asenne - Osatyökykyisten työntekijöiden uudelleensijoituksia vuosittain noin 13 kpl (säästöä noin 1,5 milj. euroa vuodessa jos ko. henkilöt joutuisivatkin työkyvyttömyyseläkkeelle)

13 KEVAN KAARI- LASKURI TYÖKYVYTTÖMYYSKUSTANNUSTEN LASKENTAAN - Kustannusten määrä sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, työtapaturmista ja työterveyshuollosta - Hämeenlinnan kaupungin tiedot koskevat vuotta Verrokkikaupungit: Kouvola, Kokkola, Joensuu, Lahti, Mikkeli ja Salo Johtopäätöksiä tuloksista: - Hämeenlinnassa työkyvyttömyyden kustannukset suhteessa palkkasummaan ovat verrokkeja pienemmät - Työterveyshuollon kustannukset ovat Hämeenlinnassa verrokkeja pienemmät - Hämeenlinnassa on asetettu selkeät tavoitteet työkykyjohtamiselle ja sen seurannalle - Hämeenlinnassa on luotu hyvä aktiivisen tuen malli ja saatu se myös jalkautettua - Ammatillisen kuntoutuksen palveluja osataan käyttää ja toiminta on hyvin organisoitua - Yhteistoiminta työntekijäjärjestöjen kanssa on toimivaa ja edesauttaa toiminnan juurtumista

14 KEVAN KAARI- LASKURI TYÖKYVYTTÖMYYSKUSTANNUSTEN LASKENTAAN Tärkeimmät kehityskohteet: 1) sairauspoissaolojen määrän vähentäminen aiheuttaa suurimman osan sairauspoissaolojen kustannuksista keinot 2) Työtapaturmien määrän saaminen laskuun työtapaturmat lisääntyneet huolestuttavasti kolmen viime vuoden ajan keinot 3) Työterveyshuoltoyhteistyön kehittäminen Työterveyshuoltotyön vaikuttavuuden lisääminen sekä työpanoksen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön keinot

15 TYÖTERVEYSHOITAJA TUKIHENKILÖKSI sairauspoissaolot seitsemäksi päiväksi esimieheltä - Työterveyshoitajan myöntämä sairausloma poistui - Työterveyshoitajilla jää näin ollen enemmän resursseja - Uutena toimintamuotona on työterveyshoitajan nimeäminen osatyökykyisen työntekijän tukihenkilöksi - Työterveyshoitaja tarjoaa käytännön tukea ja apua työntekijälle aktiivisen tuen mallin tehostetun tuen ja paluun tuen vaiheissa Prosessi etenee seuraavasti: 1) Työterveyslääkäri havaitsee vastaanotollaan, että työntekijän terveydellinen tilanne on sellainen, että ollaan menossa kohti tehostetun tuen vaihetta Työterveyslääkäri ohjaa työntekijän työterveyshoitajan vastaaotolle Työterveyshoitaja tukee työntekijää säännöllisten tapaamisten avulla 2) Työhyvinvointineuvottelussa todetaan, että työntekijälle nimetään oma työterveyshoitaja tukihenkilöksi

16 KUNTOUTUS SELVITYS MONIAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUDESTA HÄMEENLINNAN KAUPUNGILLA 2011 avo-tules kuntoutuksessa ja 2012 Tules- kuntoutuksessa olleille (17 hlöä) Toisin kuin Kelan standardit Tules- kuntoutukselle vaativat, näihin kuntoutuksiin osallistuivat myös kuntoutujien esimiehet sekä henkilöstöpalveluiden edustus Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kuntoutujien esimiehet ja työhyvinvointipäällikkö osallistuivat kuntoutuskurssin jokaiselle lähijaksolle puolen päivän ajan. (2011: 4 lähijaksoa, 2012: 3 lähijaksoa).lähijaksojen välillä esimies ja työntekijä keskustelivat tietyn kysymyslomakkeen avulla. Selvitys tehtiin kyselyn avulla. Kuntoutujilla ja esimiehillä oli erilaiset kyselylomakkeet. Alustavista tuloksista selviää, että kuntoutujien sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja ovat jatkaneet laskuaan vielä kahden vuodenkin jälkeen Seurannasta sopiminen tärkeää Esimiehen sitouttaminen kuntoutusprosessiin tärkeää

17 KIITOS MIELENKIINNOSTA, HYVÄÄ SYKSYÄ!